Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Espanja matkalla kohti roskalainaluokkia

Luottoluokittaja S&P pudotti Espanjan luokitusta kahdella pykälällä. S&P on tunnetusti kilpailijoitaan Fitchiä ja Moody'siä epäileväisempi Eurooppaa kohtaan. Mainitut kaksi muuta luokittajaa eivät ole reagoineet parin viime viikon aikana tulleisiin uutisiin Espanjan tilasta. Itse pidin luokitusuutista odotettuna, ja ehkä merkittävämpää onkin käydä läpi Espanjan kohdalla luokitusuutiseen johtaneita syitä.

Espanjalaispankkien tulosjulkistukset tammi-maaliskuun osalta eivät ole mairittelevia. Suuret pankit, kuten Santander ja BBVA vievät helposti otsikkotilan. Molemmat pankit raportoivat tuloksen heikkenemisestä. Santander raportoi tuloksensa pudonneen 24%, kun BBVA raportoi 12,6% pudotuksesta. Molemmilla pankeilla noin puolet tuloksesta taotaan kuitenkin Euroopan ulkopuolella, pääosin Brasiliassa. Molemmat pankit ovat saaneet myös omaisuusmyynnein pääomitettua itsensä.

Pankit helisemässä

Ongelmat ovatkin pienemmillä pankeilla, joilla ei ole Atlantin takana nimeksikään liiketoimintaa. Niinikään pääomitustarve säilyy. Kaksi viikkoa sitten espanjalaispankkien tulosjulkistuskauden avaaja, Banesto, aloittikin masentavilla uutisilla. Tulos putosi jopa 88%. Pankin piti Espanjan hallituksen määräysten mukaan varautua ongelmallisiin asuntoluottoihin. Pankki olisikin tehnyt tappiota ilman myyntejä. Sen sijaan luototus supistui yli 8%.

Samansuuntaisia tuloksia ovat muutkin pankit jaelleet. Caixabank on Baneston kanssa lähes identtinen tapaus. Tulos putosi 84% ja pääosin nimenomaan varautumispakosta ongelmaluottoihin.

Espanjalla on itsellään haltuunottamia ongelmatapauksia, joista on odotettavissa miljardiluokan tappiot. Espanja pyrkiikin myymään nämä pankit (tai pankkien fuusioita). Ilman ostajan tappiovakuutusta myyntejä tuskin tulee, joten Espanjan kontolle voi silti jäädä merkittävä riski. Espanja yrittääkin selvitä ongelmistaan ilman, että se joutuu itse velkaantumaan lisää. Vaihtoehtona on esitetty mm. sitä, että Espanja käyttäisi talletussuojarahastoa varautuessaan tappioihin. Rahasto on vain lähes tyhjä ja sitä täydentääkseen valtion pitäisi vaatia pankeiltaan etukäteen suoritettavia maksuja. Se taas ei paranna pankkien tilaa.

Lisäksi asuntojen hinnanpudotusten arvioidaan nyt olevan vasta puolivälissä, ja arviot tuleville hintapudotuksille vaihtelevat 20-30% haarukassa.

Auttaako keskuspankin LTRO?

Espanjalaispankit käyttivätkin ahkerasti EKP:n tarjoamaa halpaa kolmevuotista lainarahaa, yhteensä 319 miljardin euron verran. Tällaisia määriä Espanjan pienimmät pankit tuskin olisivat saaneet mistään, saati näin halvalla. Espanjalaispankit lähtivätkin alkuvuodesta aggressiivisesti ostamaan kotimaansa valtiolainoja. Preemiot putosivat jonkin verran, mutta ovat olleet viime aikoina taas nousussa. Valtiolainojen arvo on siis heikkenemässä.

Pankeilla on erilaisten arvioiden mukaan LTRO-rahaa jäljellä n. 60-90 miljardia euroa. Pankit kuitenkin tiedostavat riskit. Mikäli valtiolainojen jälkimarkkinahinnat putoavat edelleen niin heidän velkakirjaomistukset joutuvat tarkempaan syyniin. Kreikan saneeraus tuhosikin valtion velkakirjoja tankanneet pankit lähes täysin. Opetus lienee varmasti muistissa.

Koska Italiankin pankeilla oletetaan olevan n. 60 miljardia LTRO-rahaa jäljellä ei lisäkierrokset tunnu järkeviltä. LTRO:ta ollaan mainostettu luottolaman purkajana. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että samaa kikkaa voidaan onnistuneesti käyttää loputtomiin.

Tukitoimet ovat lähes väistämättömät

Espanjan tukitoimista kysymys ei ole enää niinkään se joutuuko maa tuettavien piiriin. Kysymys on siitä, miten tukitoimet suoritetaan. Joidenkin tietojen mukaan on arveltu, että Euroopan vakausrahastoista voitaisiin suoraan pääomittaa esimerkiksi espanjalaispankkeja. Tähän poliittista tahtoa ei tällä hetkellä löydy. Periaatteessa mutkan kautta tämä suoritetaan sitten niin, että Espanja pääomittaa pankkinsa ja joutuu sen seurauksena turvautumaan vakausrahastoihin.

Todennäköistä on, että tätä pyritään kuitenkin välttämään. Mikäli Espanja joutuisi turvautumaan hätäkassaan niin arvovaltatappio on suuri. Se tietäisi lisäksi uusia vastuunkantopäätöksiä. Esimerkiksi Italian osallistuminen heikentäisi oleellisesti maan omaa kamppailua jättiläismäistä velkavuortaan vastaan.

Oletettavaa onkin, että EKP lähtee kolmannen kerran valtiolainojen tukiostoihin. Haittapuolena on se, että suurempi osa Espanjan valtiolainoista päätyy tahoille, jotka eivät sitten niele tappioita. Tämä heikentää muiden velkakirjaomistajien asemaa ja voi siksi laukaista tulipalomyyntejä.

Tölkkiä voidaan toki potkia loppukesään asti. Espanja on vuotuisesta rahoitustarpeestaan täyttänyt noin puolet ja kassakriisiin maa ei ajautuisi ennen heinä-elokuun vaihdetta.

Espanjan valtionvarainministeriö pitää S&P:n luokituspäätöstä valitettavana. Ministeriön mukaan S&P ei ole ottanut huomioon Espanjan talousuudistuspäätöksiä, joilla on ministeriön mukaan merkittäviä vaikutuksia Espanjan taloudelliseen tilaan.

Tässä katsaukseni Espanjan tilasta ja pohdintani luokituspäätöksestä. Toivottavasti se ei ole suppein mahdollinen, mitä suomen kielellä saa lukea.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat