Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Keskuspankin uskottavuus vaakalaudalla

  • EKP:n tase miljardeissa euroissa viiden viime vuoden ajalta (Bloomberg).
    EKP:n tase miljardeissa euroissa viiden viime vuoden ajalta (Bloomberg).

EKP:n koronlaskujen yhteydessä pidetty tiedotustilaisuus torstaina 5.7. oli markkinatoimijoille suuri pettymys. Sisään oli ostettuna toiveikkaana tietoja siitä, milloin keskuspankki tekee muita poikkeuksellisia toimia euroalueen vakauttamiseksi. Ensinnäkin on hyvä mainita suoraan, että nämä vakauttamispuheet tarkoittavat sitä, että julkisella rahalla korvataan yksityisten pääomapakoa euroalueen kriisimaista. Toiseksi nämä toimet horjuttavat koko keskuspankin uskottavuutta. Kolmanneksi se mahdollistaisi sen, ettei poliitikkojen tarvitsekaan tehdä yhtään ainoaa ”vaikeaa päätöstä”.

Toistaiseksi pääomapako kriisimaista on enimmäkseen ohjautunut euroalueen ydinmaihin. Siinä, missä Espanjan lainakorot kipuavat jälleen kerran yhä ylemmäs, putoaa vastaavasti Saksan ja jopa Suomen korko entistä alemmas. Tätä kehitystä on muutamassa Puheenvuorossa suorastaan hurrattu, kun taas itse katson tilanteen olevan vähintäänkin ongelmallinen. Espanjan lainakorkojen raju nousu siis johtuu maata rahoittaneiden sijoittajien velkakirjamyynneistä, joita espanjalaispankit eivät enää uskalla ostaa. Tämä näkyy korkojen rajuna nousuna. Espanjalaispankit tietävät Kreikan velkasaneerauksesta sen, että patriotismi voi käydä hyvin kalliiksi. Kreikan velkoja leikattiin yksinomaan yksityisten sijoittajien omistuksesta.

Espanjalaisia ja italialaisia pankkeja painaa lisäksi LTRO, jota vastaan pankit ovat pantanneet EKP:lle aiempia velkakirjoja vaihtuvalla vakuusvaateella. Kun pääomapako yltyy niin pankkien aiemmin vakuuksina käyttämät valtiolainapaperit menettävät arvoaan ja niiden pitää luovuttaa EKP:lle enemmän vakuuksia. Tämä leikkaa suoraan pankkien varoja muuhun operatiiviseen toimintaan. Samalla se lisää huolia pankkien omasta kunnosta. Pääomitustarpeet voivat siksi nousta, eli se tietää suoraan lisävastuita suomalaisille vakausrahastojen kautta. Tilanteessa ei siksi ole minusta mitään syytä juhlintaan.

Keskuspankin tase erityistarkkailussa

Euroopan Keskuspankin tase on kasvanut viime aikoina hälyttävällä tavalla ja ohittanut mm. Federal Reserven määrällään. Pelkästään määrä ei ole suuri huolen aihe, hyvälaatuisella tavaralla ja riittävällä omalla pääomalla tässä tuskin olisi mitään ongelmaa. Sen sijaan EKP:n oma pääoma on alle 11 miljardia euroa. Lisäksi tase on kasvanut monesta hyvin kyseenalaisesta paperista.

Esimerkiksi yksistään kreikkalaispankkien ”tyhjästä luoma raha” lienee jo n. 100 miljardia euroa. Tämä raha on tuotettu siten, että kreikkalaispankit luovat itselleen velkakirjan, hakevat siihen takaajaksi Kreikan valtion, ja voivat näin käyttää velkakirjaa panttina EKP:lle rahaa vastaan. Mikäli samaan toimeen ryhtyisivät Suomen kansalaiset suhteutettuna Kreikan väestöön niin jokainen suomalainen voisi itse itselleen tulostaa hieman yli 9000 euroa, vauvasta vaariin.

Jokainen voi tietysti itse pohtia keskenään mitenkä maksukykyinen takaajana oleva Kreikan valtio on, tai itse itseään luotottaneet kreikkalaispankit. Mitä maksukykyisempänä näitä pidätte, sen vähemmän ongelmia EKP:n taseessa. Itse pidän näitä kuvioita pahoin ongelmallisena. Eritoten, kun pelkästään kreikkalaispankkien taikomalla tehdyn rahan määrä ylittää osapuilleen kymmenkertaisesti EKP:n oman pääoman. Vivutusaste heikkolaatuisella paperilla kasvaa.

Lisäksi EKP:n vaatimat vakuudet LTRO-lainojen vuoksi ovat toinen arveluttava osa. Nopeasti näemme, ettei oikeastaan mikään osuus EKP:n taseessa ole suinkaan tervettä, vaan erittäin kyseenalaista paperia. EKP:n pääoma-avaimen mukaan Suomen osuus tästä taseesta on yli 20 miljardia euroa. Tämäkin laskelma edellyttää, että esimerkiksi Kreikka voisi jotenkin hoitaa oman osuutensa.

EKP:lla eväät kohta syöty

Heinäkuun koronlaskun jälkeen alkavat EKP:n keinot kuitenkin olla vähissä. Korkotasoa voidaan vielä laskea hieman. Britannian keskuspankin ohjauskorko on 0,50%, Federal Reserven Federal Funds on <0,25% ja Japanin keskuspankillakin keskeinen ohjauskorko on tasolla <0,10%. Näin ollen EKP:kin lähestyy ohjauskorollaan nollaa ja tavanomaiset ammukset laman torjuntaan ovat sitä myöden käytetty.

EKP:n ongelmana on ennen kaikkea se, että tämä ohjauskorko ei ole sopiva ydinmaille. Näiden maiden vaarana on ajautua omaan velkakuplaansa. Poikkeustoimiin, kuten vuoden vaihteen pitkäaikaisiin lainaohjelmiin sisältyy taas taseriski. EKP voisi yksinkertaisesti printata rahaa. Mutta kelle ja kuinka paljon? Uskottavuuden säilyttämiseksi tämän tulisi olla rajoitettua. Se taas merkitsee sitä, että EKP ”nollaisi” ainoastaan ongelmamaiden velkakirjoja. Tämä taas ei olisi oikeudenmukaista esimerkiksi Suomelle. Tämän vuoksi Saksa on ollut jyrkästi eri mieltä tällaisesta mahdollisuudesta.

Todennäköisesti se lisäisi merkittävästi myös ydinmaiden lainakorkoja, ja siten söisi ydinmaiden velkapapereihin sijoittaneiden instituutioiden sijoituspääomaa. Esimerkiksi Suomen valtiolainoihin sijoittaneet eläkeyhtiöt voivat vain katsella vierestä, miten sijoitusten arvo sulaa silmissä. Toisaalta osakemarkkinat varmasti tulisivat enempikin inflaatiosuojattua ja siten kompensoivat korkopaperien menetyksiä, mutta kasvavat rahoituskulut valtiontaloudessa ajaisivat Suomenkin ennen pitkää ulos rahoitusmarkkinoilta.

Tähän Suomen tulee kuitenkin orientoitua pysyessään euroalueen jäsenenä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset