Kaksi viikkoa
”Olimme eurooppalaisen perheen jäseniä. Nyt näyttää siltä, että he savustavat meidät ulos eurosta.”
”Kaksi viikkoa sitten kukaan ei puhunut euroerosta. Nyt siitä keskustellaan laajasti ja moni harkitsee sitä.”
Kyproslaisia auringonpistoksen saaneita pölhöpopulisteja? Ei suinkaan, vaan Bank of Cypruksen riippumaton varainhoitaja ensin (herra Stravos Agrotis), ja jälkimmäisen sanoi Kyproksen parlamentin talousvaliokunnan puheenjohtaja (herra Nicholas Papadopoulos). Presidentillä riittää sentään uskoa:
”Olemme torjuneet konkurssiriskin.”
Torjuneet, vai kenties siirtäneet? Monen kyproslaisen elinikäiset säästöt ovat menneet, todennäköisesti ikuisiksi ajoiksi. Rakentavaa analyyttista tilannekartoitusta tekee suuren luokan korkorahaston vanhempi varainhoitaja Lähi-Idästä: ”Tämä ei huoleta meitä hiukkaakaan: Kypros ei ole systeemisesti tärkeä.”
Eipä olekaan. Vaikka Kyproksen velkakirjat ovatkin hieman menettäneet arvoaan nimellisarvoonsa nähden niin korppikotkarahastoilla on luottamusta Kyproksen presidentin sanoihin, ettei maa jätä euroa. Tämä mahdollistaa tukirahan tulvan euromailta ja IMF:ltä. Ja tällä tukirahalla Kypros maksaa vanhoja velkojaan. Kesäkuussa erääntyy 1,4 miljardin [ei-kyproslaisen euron] lainaerä. Ilman tukirahaa tuota ei voisi maksaa keinottelijoille.
Herra Agrotis tekee vertailua: ”Euroopan johtajista huokuu ylimielisyyttä. Sellaista, joka johti maailmansotiin. Seuraava sota alkaa Kyprokselta.”
Vaikka välitön konkurssiuhka onkin siirtynyt niin se tuskin on poistunut. Kymmenen miljardin edestä omaisuutta on jäädytetty, todennäköisesti pysyvästi. Tähän tulevat päälle talletusleikkaukset ja toisen suuren pankin alasajosta seuraava työttömyys.
Pääomakontrollien suhteen tein uhkarohkean väitteen, ettei ne viikossa taitu, vaan jatkuvat pidempään. Niinkin myöhään kuin 24 tunnin jälkeen takarajaa on jo siirretty. Jatkoa seuraa. Brititkään eivät purkaneet näitä 40 vuoteen. Islannissa tulee viisi vuotta täyteen. Kontrollit voisivat menestyä paremmin, jos niillä pyritään estämään pääoman tunku maahan, kuten esimerkiksi Brasiliassa. Tällä ehkäistään talouden ylikuumenemisen vaaraa, suomeksi sanottuna ennaltaehkäistään kuplien muodostamista. Mutta Kyproksenkin tapauksessa kyse on pääoman paon estämisestä.
Se on hankalaa. Omaisuutta salakuljetetaan ja myydään vapailla markkinoilla. Kultakorut, purjeveneet… mitä tahansa, ihmismieli on kekseliäs. Tuo tosin merkitsee silloin koko maan näivettymistä. Julkinen talous joutuu ahtaalle elinkeinorakenteen tuhouduttua. Sen tulee nostaa veroja ja heidän toimialastaan johtuen se on kohtalokasta entisestään vaurioituneelle elinkeinoelämälle. Kypros tuleekin nähdäkseni pysyväksi riipaksi jatkaessaan euromaana.
Toisessa vaihtoehdossa Kypros irrottautuu eurosta, ja jättää valikoiden euromaiden velkoja maksamatta. Se säilyttäisi kuitenkin elinkeinorakenteensa ja peruisi talletustakavarikot. Luottamus todennäköisesti palautuisi.
Vaivaisessa kahdessa viikossa yksi euromaa on myllätty europäättäjien toimesta elinkelvottomaan tilaan.
Lähteenä toimi valtaosin: New York Times
Tuli taas yksi hullu ajatus mieleen menneisyydestä. Silloin kun olin työelämässä ja siinä hommassa, jonka myös hallitsin suhteellisen hyvin. Briteillä ovat nuo Kanaalin saaret ja sinne oli helppo laittaa yhtiö pystyyn, sellainen jonka tarkoituksena oli vain omistaa sellainen hiukan kalliimpi motskari, joita mm. toimme aikoinaan briteistä maahan.
Näitä +VAT veneitä oli pilvin pimein käytettyjen markkinoilla. Tosiasia oli se, että vene oli noissa yhtiöissä se konkreettinen esine ja yhtiöllä oli täten oikeus hallita ja hallinoida myös muita omaisuuden lajeja. Sen verran niistä otin selvää kun asiakkaat kyselivät, että josko hekin.
Henri, mitä mieltä olet? Holdingyhtiöt tai yhtiö joka omistaa Jerseyssa vaikkapa osan Bank of Cyproksen omistamasta vastaavasta yrityksestä tai kykenee hallinoimaan sitä. Lieneekö mahdollista, että sisäisten tilinsiirtojen avulla voidaan rahaa valuuttaa ihan käteismuodossa tai vaikkapa tekaistujen kauppatavaroiden, laskujen varjolla siirtää välimeren saarelta toiselle saarelle kanaaliin. Luulen että voi. Britit ovat kumman hiljaa ja ennenkaikkea britit ovat ihan itse pitäneet noita saaria pystyssä, vaikka niillä on tietty poikkeava status olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tunnustan aivan suoraan, etten ole niin tarkkaan veroparatiisiyhtiöiden toimintaan tutustunut voidakseni sanoa selkeän vastauksen. Mikäli päätellä pitäisi niin sanoisin, ettei näiden kohdalla mikään ole mahdotonta. Lainsäädäntö taitaa jahdata aina pari askelta jäljessä.
Ilmoita asiaton viesti
Njoo:), sellainen ajatuskuvitelma. Lainsäädännöllä on tuskin merkitystä, kun liikutaan summissa, joissa parin prossan kustannuksilla voidaan välttää 40%:n tuhot, miljardiluokassa.
Katteellaan nyt. Kulisseissa tehdään melkoisia vääntöjä, se on selvää ja Kyproksen tase selviää viimeistään silloin jos ja kun pitäisi saada vielä vähän lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Laitanpa taas vaihteeksi eräänlaisen out-of-the-box veikkauksen. En usko, että pääomakontrolleja poistetaan vähään aikaan tai että Kypros lähtisi euroalueelta. Perusteluina vaikka seuraavat:
1. Virkamiehistölle Eurooppa on mahdollisuus eli hyväpalkkaisia virkoja koneistossa ja keino saada erilaisia budjettiin tukiaisia, joista voi niistää oman osuuden välistä.
2. Tukiaisrahaprojektit elättänevät myös ylempää luokkaa yhteiskunnasta, kunhan muistavat pitää rahansa jossain turvassa. Kun rahat pysyy muualla turvassa, ei tukiaisautomaattikaan lakkaa toimimasta.
3. Tavallinen sukankuluttaja Välimeren seudulla pyrkii unohtamaan valtion olemassaolon paitsi jos on oikeus vaatia siltä jotain. Jos elämän saa jollain keinolla rullaamaan, vaikka hieman lahjomalla, se on aivan sama mitä jossain paperissa lukee, ainahan hallinto on kaikenlaisia pykäliä keksinyt.
4. Epäilen mahtaako muutaman vuoden yliaktiivinen rahoitussektori olla tuonut kuitenkaan niin näkyvää hyvinvointia, että se olisi valunut kaikille kansanosille. Eiköhän siinäkin ole pyritty saamaan kaikki omaan taskuun. Keskiluokka kärsii (kaikki rahoitussektorin ympärillä toimineet), mutta monelle muulle (jos elämä järjestyy) on taas business as usual.
Mitenkäs elämä sitten järjestettäisiin, jos ollaan vähän niinkuin euroalueella muttei kuitenkaan. Yleensähän valuutan ongelmista seuraa vaihtoehtoisen valuutan käyttöönotto. Mahtaisiko tämänhetkiset rajoitukset koskea vain euroa? Entä jos on valuuttatili? Onko säännöissä siis sanottu nimenomaan ”euro” vai valuuttaa, joka vastaa jotain euromäärää? Kysehän on lähinnä siitä, löytyykö porsaanreikä, josta voidaan ”uskottavasti” sanoa ”emmä tajunnu, että tuokin oli kiellettyä”. Vertailukohtana Kyproksen konttorien sulku, mutta Lontoon ja Moskovan konttorien aukiolo ja nostovapaus.
Sitten itse out-of-the-box asiaan. Voisiko käydä niin, että kaksi toisiaan palavasti vihaavaa veljestä Turkki ja Kreikka löytäisivät toisensa? Molemmat voivat kokea tulleensa EU:n osalta potkituksi päähän, Turkki jäsenyysneuvottelujen osalta ja Kreikka erilaisten säästötoimenpiteiden osalta. Kyproksen kohtalo on luonnollisesti sidottu Turkin ja Kreikan suhteisiin.
Turkillahan on halua päästä EU:n sisämarkkinoille. Kreikka voisi toimia leimasimena, jossa turkkilaiset tuotteet saavat EU-leiman tai luistelevat mahdollisten tullien ohi. Turkkilaisen talouden vaikutus päästäisi mahdollisesti kreikkalaiset pois EU:n kuristusotteesta ja toistaalta toisi uutta liiketoimintaa. Ylimääräiset paperiasiat voitaisiin hoitaa ”joustavasti”.
Kyproksellahan ollaan virallisesti kovin vihaisia puolin ja toisin, mutta kyllä taksikuski vie turistin tarvittaessa Nikosiaan/Lefkosiaan ostoksille ja rajankin pääsee ymmärtääkseni ylittämään kivuttomasti. Joskus (2004?) Kyproksella piipahtaessani ei tullut kokeiltua, mutta ymmärtääkseni rajanylitysleimatkin lyödään tarvittaessa passin viereen ylimääräiselle paperiarkille, ettei tule turhia ongelmia myöhemmin ja jonkun tarvitsisi virallisesti pahastua siitä. Jaettu kaupunki olisi loistava paikka veivailla rahoja ja tavaroita tullialueelta toiselle.
Kreikkalaisilla voi löytyä haluja myönnytyksiin, vuonna 2012 Nicosia oli vielä palkat vs. hinnat vertailussa sijalla 5 varakkaimpana kaupunkina.
Ranking: The richest cities in the world (By domestic purchasing power, comparing domestic prices for a universal basket of goods against corresponding domestic wages)
Mitä vähemmän kahdenkertaisessa kirjanpidossa (toinen itselle, toinen verottajalle) näkyy euromääräistä liiketoimintaa, sitä enemmän Kypros tarvitsee rakennetukia, maataloustukia, lainoja ja velkojen anteeksiantoa.
Ilmoita asiaton viesti