Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Nyt taipuu jo Saksakin

  • Saksan budjetti per bkt. (Trading Economics).
    Saksan budjetti per bkt. (Trading Economics).

Näin nopeasti sitä tilanteet muuttuvat. Saksasta annettiin Ranskalle viestiä, jotta älkää nyt turhan päiten liian kovalla tempolla budjettivajeitanne kiristelkö. Sitä ei voi kuin hämmästellä, miten nopeasti Euroopan taloustilanteen hahmottaminen on tapahtunut aivan viime päivinä. Sen sijaan, että tässä nostaisi sormeaan pystyyn mitä minä sanoin -hengessä niin suhtautumiseni suunnanmuutokseen on pikemminkin ilahtunut. Tiukka talouskuri keskellä lamaa kärvistelevien euromaiden kohdalla on nyt saanut useamman vuoden ajan näyttää kyntensä. Se nyt ei ainakaan toiminut.

Niille 65% suomalaisista, jotka tähän uutiseen ovat varmasti pettyneitä, voisin yrittää ihan tilastotietojen avulla selvittää, miksi tuo politiikka on ollut virheellistä. Ajatustasolla se varmastikin toimii, ja "järkikin sen sanoo, ettei velkaa velan päälle". Tosiasiallisesti kaikki ei mennytkään ihan niinkuin piti. Kriisimaiden velkaisuus on kuitenkin kasvanut, koska kysyntä on romahtanut. On huomattava kaksi eri asiaa: Kreikka säästää, tai että kaikki säästävät yhtäaikaa. Kysynnän romahtamisen seurauksena ei työvoimallekaan ole ollut tarvetta. En ole asiaa tutkinut, mutta rohkenen epäillä, ettei esimerkiksi kreikkalaisten oliivien kysyntä Suomessakaan olisi kasvanut sadoilla prosenteilla. Työttömyyden lisääntyessä ostovoima romahtaa ja kysyntä sakkaa entistä pahemmin. Sosiaaliturvamaksut nousevat, ja se on puolestaan omiaan lisäämään valtion rahoitusvajetta. Suomeksi: lisää tukipaketteja entisten perään.

Euroopan näkymät voivat tällaisesta suunnanmuutoksesta hyvinkin parantua. Samalla haluaisin muistuttaa kaikkia siitä, että esimerkiksi hieman yli 10 vuotta sitten kun Saksan liittokansleri Gerhard Schröder ajoi esimerkiksi työreformeja Saksaan ylläpitääkseen Saksan kilpailukykyä niin arvatkaapa mitä Schröder tuumi budjettikurista samaan aikaan? Aivan oikein, hän viis veisasi siitä. Oheiseen kuvaan olen lisännyt huomautuksen punaisella noista vuosista. Sattumoisin samana vuonna 2003 Saksa rikkoi myös Maastrichtin sopimusta velkamäärästä.

Kaikki olisi hyvin yhtä pikkuriikkistä ongelmatekijää huomioonottamatta. Euroa.

Mikään ei ole tämän suhteen muuttunut: euro on kreikkalaisille edelleen kuin yliarvostettu ulkomaan valuutta. Siitä syystä heidän velkaisuusasteensa on huono juttu. Nimittäin omalla valuutalla kun on paljon helpompi maksella lainoja takaisin. Hieman lisää kierroksia painokoneeseen ja kyllä se siitä. Se toinen vaihtoehto on joutua maksukyvyttömäksi. Kreikalla tuskin on mitään toiveita saada markkinoilta lainaa tällaisen peikon roikkuessa niskassa.

Jättiveloille voidaan tehdä kolme asiaa. Velat voidaan maksaa, mutta jos nyt olemme kuitenkin realisteja esimerkiksi Kreikan kohdalla niin tämä ei ole relevantti vaihtoehto. Ne kaksi muuta vaihtoehtoa on joko alaskirjata lainoja tai sitten yhteisvastuullistaa, eli sysätä jonkun muun huoleksi.

Valtaosa suomalaisista vastusti yhteisvastuuta. Varmaan huomaatte, että kun vaihtoehtoja rajataan pois niin paljoa ei ole tehtävissä. Kreikankin velkoja on saneerattava rutkasti lisää. Myös niitä, jotka ovat jo yhteisvastuussa.

Tämäkään ei tosin riitä. Kuvitelkaapa olevanne jonkun suuren rahaston hoitaja. Kreikan velkoja saneerataan ja muut euromaat ottavat nekkuunsa pahoin. Entä sitten? Rupeaisitko korkosalkun hoitajana nyt ostamaan Kreikan velkaa? Etkö? No, entä jos muut euromaat lupaavat hoitaa yhteisvastuulla nuo velat, jos Kreikka ei niitä pysty hoitamaan? Ai sitten kyllä.

Tästä syystä yhteisvastuuta ei voi eurossa välttää. Valinnan tekevät suomalaiset. Kuinka tärkeä asia se euro oikein on?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

38Suosittele

38 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (143 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Eurobondit tulevat, yhteisvastuu ja kasvupolitiikka lisääntyvät vaivihkaa, euro säilyy. Kyllä se pieni yhteisvastuu kelpaa, kun hengiltäsäästämisestä luovutaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Perustelunne ovat niin perinpohjaiset, että suorastaan ilahduin niistä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Taisin lukea Vuorelan samansisältöisen kommentin jo aikaisemmin. Ehkä sen toistaminen on tapa perustella? Suosittelen seuraavaa:
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1387...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Heh, tämä on hyvä aistiharha.

Väännämpä rautalangasta:

Kun loppukesästä 2011 Kreikalle vihdoin ja viimein tehtiin ensimmäinen velkasaneeraus (poikkeustapaus, kunnes se sitten toistettiin) niin EKP (joka on SP:n "emoyhtiö") vaihtoi omat bondinsa niin, ettei saneeraus ulottunut niihin. Niitä ei siis saneerattu.

Kreikka maksaa näin ollen täyttä hintaa kyllä näistä EKP:lle ja se tulouttaa voitot SP:lle. Mutta tässä on nyt yksi hassu juttu. Nimittäin ne vastuut. Ne ovat Kreikastakin jo parin miljardin luokkaa. Ne kasvavat. Eli toisin sanoen, me ensin lainasimme suoraan Kreikalle, sitten takasimme tämän lainoja ja nyt vielä pääomitamme EVM:ä.

Mutta miksi Demarissa kerrotaan kuitenkin paljon pienemmistä tuloutuksista? Eli olemme maksaneet muutaman miljardin saadaksemme parisataa miljoonaa.

Hyvää bisnestä. Jos miljonääriksi haluaa sijoittajana niin kannattaa aloittaa kahdella miljoonalla.

Olli Polli

Viimeinen tokaisu taitaa olla Suomen tie miljonääriksi!

S&P on nimittäin laskenut Ethniki pankin, Eurobankin, Pireous pankin ja Alpha pankin luokituksen CCC/Negative/C luokkaan.

Asiantuntijat voivat selittää luokituksen merkityksen valtiovarainminisiteri Urpilaiselle ja Jutta kääntää selityksen kansan ymmärrettävään muotoon, vaikka aamulla televisiossa!

Ps. Nämä nimenomaiset pankit antoivat Suomelle Jutan kuuluisat/salaiset takuudet!

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #9

Vakuuksista ja takuutuksista yleisemmin:
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/11552-back...

Antaisitko tämän miehen myydä autosi?

Henry

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #9

Noilla luokituksilla ei muuta vaikutusta enää ole, paitsi sitten kun niiden papereita ei saa enää myytyä EKP:lle. Niin, mutta onhan meillä ELA.

Olli Polli Vastaus kommenttiin #62

Jos nyt ymmärsin oikein. EKP tai ELA ottaa takuutemme hoitaakseen, pankkien varattomuus tapauksessa, maksamme ne yhteisvastuullisesti itsellemme ?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #70

Maksaminen on eräällä tavalla oikea termi. Maksamisen ajankohta ei ole tosin selvillä. Tietysti sitä yritetään potkia yhä tuonnemmas, aivan kuten Vuorelan antama linkki Demari-lehdestä kertoo.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

demari.fi:ltä nyt ei mitään muuta voinut odottaakaan, mutta kyllä Kianderinkin esiintyminen oli sitaattien valossa niin surkeaa, että kaveri päätyi meikäläisen "listalle". Listan henkilöt puhuvat "poliittisista syistä" pehmoisia. Nekin, jotka pitävät suunsa kiinni silloin, kun olisi aihetta sanoa, ovat "varttilistalla". Aika harva voi olla periaatteitaan ja totuutta huoraamatta nykymaailmassa, mutta joku roti sentään.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Laitanpa minäkin tähän yhden linkin, tosin FT:ltä tämäkin. Rekisteröinti vaaditaan ja ymmärtääkseni muutaman artikkelin saa HS:n tavoin lukea ilmaiseksi.

Suosittelen vahvasti.

http://www.ft.com/intl/cms/s/2/fdfb8afe-a6ab-11e2-...

Onhan se hyvä kasata yhteisvastuuta, kun poloiset espanjalaisnuoret joutuvat tulemaan toimeen mitättömällä 1200 euron kuukausittaisella työttömyyskorvauksella. Oikein mieltä riipii. Miten sillä voi pärjätä?

Aki Häkkilä

Olisikohan tuo jonkinlainen paikallinen ansiosidonnainen työttömyysturva, kun artikkelin mukaan loppuu kahdessa vuodessa.
"After two years, which happens to be when Spanish unemployment benefits run out, they are 50 per cent less likely to find work than at the start of their term."

Pentti Järvi

Se on "ansiosidonnainen" tuki. En tiedä keskimääräisestä tuesta, mutta liikkunee 4-600euron paikkeilla.

Mauri Hyhkö

Todella törkeää kun samaan aikaan kalliimmassa Suomessa on paljon eläkeläisiä, jotka joutuvat sinnittelemään takuueläkkeelläjoka on 712,13 e/kk. https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou...

Pentti Järvi

FT:n jutussa pisti silmään monikin juttu, kuten tämä:

Yritykset eivät kouluttaneet porukkaa, vaan ikkunakehysfirman työntekijän ammattitaito saattoi rajoittua kumipalan asettamiseen raameihin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Juu. Mutta siis sieltä on pukkaamassa ihan oikeasti kadotettu sukupolvi. Kesken jääneet koulut, vaillinaiset taidot jne.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #47

Aivan. Tämä on todelle iso juttu. (Havaittu myös Suomessa nuorison parissa)

Se, että David Perez alta kaksikymppisenä sai maistella hunajaa ja ajella BMV:llä ilman minkäänlaista koulutusta, ei paljon lämmitä, jos pitkän työttömyysputken päässä luuraa vileä pitkä ja näköalaton tulevaisuus.

Käyttäjän mlatvala kuva
Mikael Latvala

No onneksi meillä täällä Suomessa on kaikki hyvin. Kaiken maailman, tai pitäisikö sanoa jokaisen kunnan, (yli)opistot ja korkeat ja vähemmän korkeat koulut suoltavat fiksuja ja motivoituneita nuoria työmarkkinoille, jossa tarjonta kohtaa täydellisesti kysynnän.

Kaupan vaihtotase saadaan kuntoon, kun firmat palkkaavat muusikkoja, artenomeja, sosionomeja, tms. pitämään tuotannon rattaat pyörimässä.

Oikeutta olla vastaanottamatta koulutusta vastaavaa työtä käyttää vain muutama VoF:ssa välieriin päässyt wanna-be-julkkis.

Rohkenenkin ehdottaa, että oppivelvollisuutta laajennetaan niin, että jokaisella pitää olla vähintäänkin yksi korkeampi akateeminen tutkinto, tai vaihtoehtoisesti kaksi amk-tutkintoa, tai jokin muu opetusgauleiterin hyväksymä kombinaatio.

Käyttäjän Hermits kuva
Tomi Virtovuo

Euro saa mennä. Ei mitään tulonsiirto unionia. Oliko se jotain 10:n miljardin paikkeilla Suomen osalta Etelään päin plus jäsenmaksut.. Tanskan, Britannian ja Itävallan...oliko vielä muitakin? Jo riittää suomalaisten rokottaminen! Vedetään joskus himaankin päin, niinhän ne muutkin tekevät.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Parhainta asiassa olisikin suorittaa se kansanäänestys. Tulonsiirtoliittovaltio vai ei. Melko yksinkertainen kysymys, mutta paljon asiaa taustalla ja hyvin merkittävä jatkoa ajatellen.

Mika Samuel Kiekkijev

Tunnustan tuntevani myötäsääliä heitä kohtaan, jotka nielevät Demari uutisoinnin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Minä myötähäpeän lisäksi raivoa. Ne maksattavat oman idiotisminsa laskun yhteisvastuullisesti ja väittävät sitä joksikin muuksi.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Portugalista on kuulunut jo jonkin verran uutisointia paluusta omaan valuuttaan. Portugal on sopeuttanut talouttaan troikan vaatimusten mukaisesti aina tähän saakka, mutta nyt on jo vaikeuksia mistä voi enää leikata kun perustuslaki on tullut vastaan. Taitaapa verotkin olla jo tapissa kansalaisten ostovoimaan suhteutettuna.

Saa nähdä mitä Italiassa tullaan tekemään, sillä sieltäkin on kuulunut paluuta omaan valuuttaan. Tosin ei hallituksen taholta vaan yksittäisten politiikkojen. Paljon Italian tilanne on kiinni siitä saadaanko maahan hallitusta vai ei.

Ei Espanjankaan tilanne ole lähimainkaan hallinnassa. Kansa on kaduilla osoittamassa mieltään. Espanjallakin tulee olemaan vielä vaikeaa vaikka pidennettäisiin velkojen maksuaikoja. Eikä taida pelastusta tulla edes löysemmällä talouskurilla. Kun ostovoima on maasta viety, niin kestää kyllä aikaa ennenkuin maa voi palata kestävään talouteen. Uutta velkaa tekemällä vain tilanne pahenee. Näin tapahtuu jokaisessa huonossa hapessa olevassa maassa.

Suomenkin tilanne alkaa olla jo huolestuttava. Työmarkkinoilta poistuu päivittäisten uutisten mukaan satoja työpaikkoja. Mihin tarvitaan VATT Vartiaisen mukaan 100000 uutta maahanmuuttajaa. Okey, saadaan lisää työttömiä sosiaaliturvan varaa kun niitä työpaikkoja ei tule (entisiäkin poistuu) maahanmuuttajien mukana.

Kreikan tilanne on niin sekasortoinen ettei siihen ole muuta mahdollisuutta kuin esillenostamasi velkojen suuri leikkaaminen.

Suomessa on täydellinen moraalikato. Suuryritysten johtajat nostavat "ylisuuria" palkkaetuja boonuksineen siitähuolimatta että valtio on antanut omia veroetujaan yrityksille. Samaan aikaan laitetaan työntekijöitä kilometritehtaalle. Näinhän saadaan johtajille lisää "hunajaa".

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Sirpa Abdallah kirjoitti:

"Mihin tarvitaan VATT Vartiaisen mukaan 100000 uutta maahanmuuttajaa. Okey, saadaan lisää työttömiä sosiaaliturvan varaa kun niitä työpaikkoja ei tule (entisiäkin poistuu) maahanmuuttajien mukana."
__________________

Niin, niin, mut'kun, sillä saadaan palkattua lisää byrokratteja ja voidaan taas osoittaa, että uusia työpaikkoja on syntynyt!

Henry

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Joopa, joo, saadaan tietenkin valtion velalla kustannettua taas lisää muutamia työpaikkoja. Kokonaisuutena katsoen kaikki maahanmuutto tapahtuisi Vartiaisen suunnitelmien mukaan käytännössä velkarahalla. Kaikki oheispalvelutkin, majoituksista lähtien.

Ilmeisesti Vartiaisen esitys on myös SDP:n kanta, sillä Urpilainen ei ole vielä ainakaan lytännyt kyseistä ehdotusta.

Onko SDP:stä tulossa kaksien työmarkkinoiden kannattaja?

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #15

Onhan tämä hieno kehä. Kysyntä yskii ja kotitaloudet ovat velkaisia. Haalitaan tuhansia maahanmuuttajia jotka eivät ole velkavankeuden partaalla kuluttamaan jolloin kulutus kasvaa, kysyntä kasvaa, syntyy lisää työpaikkoja, syntyy lisää yrityksiä ja talous kukoistaa. Oikeasti ei se ihan näin yksinkertaista taida olla.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #18

Niin, sitä paitsi taitaa osa ohjautua muuhun kuin kotimaan kysyntään?

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #20

Ja on syytä sivuuttaan sellaisia yhdentekeviä seikkoja kuten maahanmuuttajien työttömyys- ja työllisyysaste.

Petri Rautiainen

Mitä me enää niillä byrokraateilla teemme? Niitä on nyt jo yli tarpeen. Ei mikään maa pelkistä byrokraateista elä. Taitaa Vartiainen ajaa vain omaa leipäänsä!

Jukka Mäkinen

Jos jokaista maahanmuuttajaa kohden on kaksi hallintovirkahenkilöä(ruotsinkielen taitoisia) kolme kotouttajaa ja yksi sosiaaliviranomainen(ruotsinkielen taitoinen), niin 100 000 maahanmuuttajaa työllistää 600 000 suomalaista. Eikä maksa kuin 10 miljardia vuodessa lisää velkaa. Helppoa, ja täystyöllisyys taattu.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Jos.

Jos lehmät lentäisivät.

Hassua mutta jos tuo jos pitäisi paikkansa vaikkapa Ruotsissa, niin tällä hetkellä koko Ruotsin yhteiskunta pyörisi maahanmuuttajabisneksen ymprillä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Hyvä ja asioita havainnollistava kirjoitus!
Ja kommenteissa hyvää lisätietoa. Tällaista Usari tarvitsee lisää - tai oikeammin kansa.
Varsinkin demarikansa.

Henry

Heli Hämäläinen

Sitten kun meiltäkin menee A-kirjaimet luottokelpoisuudesta ja jengi alkaa olla pääosin työtöntä, tulonsiirtounioni on ihan kiva juttu.

Tähän asti pääomia on suojeltu, mutta jos suomalaiset palaavat kaskenpolttajiksi, vähän paha on saada muuta irti veroina kuin vaivaisia kaskinauriita.

Keskiluokka Suomessa on melko köyhää, joten tämä voi olla käsillä jos ja kun euro ei hajoa viidessä vuodessa, kuten Kai Konrad ennustaa.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/04/25/ko...

Jukka Mäkinen

Verokarhu vie kyllä tuhkatkin pellosta.

Heikki Porkka

Urpilainen ja salaiset takuutukset vai mitkä vakuutukset ne oikein oli, tihi, tihi.

Milloin Urpilainen pannaan tilille mm. näistä salaisista vakuuksista, joiden hän kertoi tarkoittavan demarien vaalilupausten pitämistä. Miapetra Kumpula-Natri (sdp) toitotti moneen kertaan eduskunnassa samaa Pia Viitasen (sdp) säestäessä.
He kaikki vakuuttivat koko Suomen kansan edessä, että homma on hoidossa. Heidän puheidensa perusteella moni sai kuvan, että Kreikka on jo lähes maksanut velkansa Suomelle. Tai jos ei aivan vielä maksanut, niin suoritus odottaa kuitenkin aivan kulman takana.

Takuutushöpinä kuuluu samaan sarjaan pötypuhetta, jossa Urpilainen lipsautti vaalien alla PS-puoluetta matkien "maassa maan tavalla", kun keskusteltiin maahanmuuttopolitiikasta.

Jännä homma nämä demarien jatkuvat "torjuntavoitot" ja tiukat kannanotot. Ne näyttävät perustuvan joko puhtaaseen valehteluun tai tyhjiin sanoihin.
Vieläköhän ensi vaaleissa on monta ihmistä, joille vaaleja varten keksityt sadut kelpaavat?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä
Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Nimittäin omalla valuutalla kun on paljon helpompi maksella lainoja takaisin. Hieman lisää kierroksia painokoneeseen ja kyllä se siitä."

Jos tämä oli sarkasmia, niin perun kysymykseni, mutta jos ei, niin kysyn: Miten tuo eroaa siitä, että velat sysätään euroalueella muiden maksettaviksi? Nimittäin, mikäli se painokone ei ole kreikkalaisen mytologian kaltainen viljaa, pähkinöitä, tai muita hyödykkeitä pullautteleva runsauden sarvi, niin kyllä niiden painotuoreiden seteleidenkin ostovoiman kustantaa joku muu.

- "Se toinen vaihtoehto on joutua maksukyvyttömäksi. Kreikalla tuskin on mitään toiveita saada markkinoilta lainaa tällaisen peikon roikkuessa niskassa."

Olisiko Kreikalla yhtään parempia toiveita saada markkinoilta lainaa, jos olisi tunnettua, että se kuittaa velkansa polkaisemalla painokoneen isommalle vaihteelle?

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola

"Olisiko Kreikalla yhtään parempia toiveita saada markkinoilta lainaa, jos olisi tunnettua, että se kuittaa velkansa polkaisemalla painokoneen isommalle vaihteelle?"

Kyllä,ja varsinkin eurokriisin alussa. Äkkisiltään muistin Krugmanin postauksia asiasta:

http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/24/debt-s...

Parempiakin lähteitä löytyy, mutta tuossa kiteytettynä lyhyesti (kannattaa katsoa myös linkin takaa löytyvä London School of Economicsin professorin Paul De Grauwen tutkimuspaperi, jossa verrataan asiasta hyvin Espanjaa ja Brittejä). Yhtenä suurimpana tekijänä on juurikin tuo painokoneiden käyttömahdollisuus. Lainanantajaa ei kiinnosta suoraan painokoneiden mahdolliset haittavaikutukset, jotka nykyisessä taloustilanteessa, likviditeettiansassa, ovat olemattomat. Lainanantajalle painokoneet antavat varmuutta maksujen saamisesta eikä tarvitse miettiä poliittisesti jaettavia tukipaketteja, sijoittajavastuuleikkureita yms. (kriisin alussa no-bailout-pykälä lisäsi markkinoiden paniikkia koroissa).

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Niin joo, totta. Omalla valuutalla ja painokoneilla osa velasta saadaan maksatettua kansalaisilla, ja vieläpä niin, että osa heistä hurraa painokoneiden käynnistäjille. Eli olisi se sitten nykyistä parempi vaihtoehto.

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #33

Painokoneiden käyttö ei koskaan ole tervettä taloudenhoitoa, mutta vaihtoehdot ovat vähissä. Ainakaan poliittisesti en näe juuri vaihtoehtoja. Muu toiminta olisi pahempaa omaan jalkaan ampumista. Ruotsissa tämä hoidettiin kriisin alussa hyvin, kun painokoneet lauloivat jenkkejäkin huomattavasti aggressiivisemmin. Nyt sielläkin ollaan ongelmissa, kun muu Eurooppa on pitkittänyt kriisiä ja lamaantunutta kysyntää. Cameron, Barroso, Merkel, Rehn ja kumppanit näkevät unia luottamuskeijusta, mutta heräävät aina karuun todellisuuteen.

Keynesiläisittäin nykyinen talouden tila on ainutlaatuinen: rahoituksen lamaannus (likviditeettiansa) huolimatta nollakorosta, massatyöttömyys ja alhainen inflaatio. Juuri tällaisessa tilanteessa Keynesin mukaan aggressiivinen rahapolitiikka (setelipainatus eli pääomaruisku) on tehokkaimmillaan ja haitat minimissään. Ilman tuota likviditeettiansaa ns. normaalioloissa setelipainatus olisi samalla reaalitaloudelle tuhoisaa. Kierrossa olevan rahanmäärä nousisi voimakkaasti ja samalla inflaatio laukkaisi. Nyt tätä vaaraa ei ole, kuten tilastot jo kriisin aikaisesta painatuksesta jenkeissä, Ruotsissa ja euroalueella kertovat. Lisäksi on tärkeää, miten pääomaruisku toteutetaan ja suunnataan.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #37

Mikäli painokoneistakaan on enää hyötyä. Pitäisi ensin pyyhkäistä yritysten ja kotitalouksien velka jollain tavalla pois että ne ylipäänsä voisivat ottaa lisää velkaa taikka uskaltaisivat ottaa sitä. Nyt tahtoo mennä niin että (lähes) nollakorkoinen keskuspankkiraha, ekp alentanee 0.5%iin, kelpaa pankeille keinotteluun, myyvät sitä eteenpäin, mutta 'oikeaa' kasvua ei synny koska raha ei päädy kotitalouksiin ja yrityksiin.

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #40

Tarkoituksena ei niinkään olisi jo velkaantuneiden kotitalouksien ja yritysten edelleen velkaannuttaminen (ainakaan suuressa määrin) vaan varsinkin rahoituksen takaaminen helpommin tahoille, joilla ei ole velkaa. Varsinkin uudet, kasvavat ja pienyrittäjät ovat tärkeitä. Muuten niin sanottu luova tuho ei toteudeu ja uudet menestystuotteet sekä innovaatiot jäävät toteutumatta.

EKP:ltä on pahasti viety eväät avata rahoituksen umpisolmuja täsmätoimilla, mutta eiköhän niitäkin voida kiertää. Tähän vain taidetaan tarvita komissiota ja eurojohtoa sopimaan asiasta. Eli vaikuttaminen juurikin asuntokuplien seurauksiin niin kotitalouksille kuin pankeille.

Ohjauskorko olisi pitänyt jo ajat sitten laskea 0,25%:iin. Se ei itsessään olisi ratkaissut tilannetta, mutta olisi parantanut sitä. Trichetin pari vuotta sitten tapahtunut ohjauskoron nosto oli tiukan talouskurin ohella suurimpia virheitä koko kriisin hoidossa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #40

Merkel aika poikkeuksellisesti otti kantaa ensi viikon EKP:n ohjauskorkopäätökseen. Rivien välistä oli luettavissa, ettei Merkel toivo korkolaskua.

Vaikuttaisiko tämä Espanjassa auttavasti? En oikein näe sellaista, kosmeettista hierontaa. Espanjassa on menossa yksityisillä taseiden korjaaminen. Monet yritykset myyvät omaisuuttaan, koska vastaavaa puolella ei juuri muuta enää ole, mistä trimmata.

Luotoille ei ole juurikaan kysyntää, eikä varsinkaan kun sikäläinen pankkisektori on jo nyt sekin trimmaamassa taseitaan ja pitää lainakorot ylhäällä, vaikka ohjauskorko onkin historiallisen matala jo nyt.

Ranskaa tuo saattaisi auttaakin, ja ehkä jollain pikkuriikkisellä sysäyksellä Italiaakin.

Mutta ylikuumenisiko Saksa?

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #56

"Mutta ylikuumenisiko Saksa?"

Tämä on osaltaan surkuhupaisa ojasta allikkoon ajaminen. Kun euroalueella on vitkuteltu kriisin tehokkaassa ja nopeassa ratkaisemisessa, matala ohjauskorko ja EKP:n lainoitus (joskin vähäinen sellainen) voivat pitkittyessä kylvää vääristymiä, ylikuumenemisia ja varallisuuskuplien siemeniä "paremmissa" maissa.

Näen jo (joskin epätodennäköisen) skenaarion, jossa euroaluetta elvytetään hitaasti höllentämällä talouskuria ja lisäämällä pääomaruiskua, kun samalla ohjauskorko on alhaalla. Samalla edellä mainitut riskit kasvavat ja realisoituvat. Sitten huudetaan yleisesti, mihin setelipainatus ja alhainen ohjauskorko johti. Seurauksena seuraavan viidenkymmenen vuoden ajan harjoitetaan taas vahingollista talous- ja rahapolitiikkaa kriiseissä, mitä perustellaan jälleen väärinymmärretyllä eurokriisin hoidolla.

Jo nythän esim. elvytys ja setelipainatus kantavat väärinymmärretyn taloushistorian (heikon muistin) takia kirosanan leimaa. Elvytystä ja löysää rahapolitiikkaa on monesti hoidettu nousukaudella --> kaikki elvytys pahasta. Setelipainatus on historiassa liittynyt hyperinflaation jälkihoitoon tai katalysoinut sitä, mutta ei ollut sen alkuperäinen syy --> setelipainatus johtaa aina hyperinflaatioon.

Historia toistaa kierolla tavalla itseään talouspolitiikassa.

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #63

PS. 50 vuoden aikajänne siksi, että pidempi aikajänne tarkottaisi 30-luvun suuren laman huomioon ottamista nykyisessä talouspolitiikassa. Nyt kuitenkin iloisesti toistetaan kaikkia 30-luvun Eurooppaa ja Saksaakin kohdanneen laman talouspoliittisia virheitä. Euroakin yksittäisen maan kohdalla vastaavana kiinteäkorkoisena valuuttana voi osaksi verrata 30-luvun kultakantaan.

Ero vain 30-luvun suureen lamaan on, että silloin olisimme jo paremmassa kunnossa kriisin alkuun nähden:

http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/04/23/a-hear...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #64

Tätä olen itsekin pitänyt esillä. Euro on de facto samanlainen tilanne kuin kultakanta. 1930-luvulla sitä mukaa kun maat luopuivat tuosta kultakannasta alkoi talouskin petraantua.

Nyt me vain emme halua irtaantua "kultakannastamme", joten looginen päätelmä on, että emme me haluakaan taloustilanteen paranevan. Masokismi voi olla joillain yksilöillä se, mistä saa kicksinsä. Vaan onko se pakko sitten laittaa kaikille toteutettavaksi?

Käyttäjän mertsilanki kuva
Mertsi Lanki Vastaus kommenttiin #37

Keynesiläisyys ei ota huomioon globalisaatiota.

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #137

Keynesiläisyys ei ole yksistään avain onneen, mutta sitä voidaan yhtä hyvin globalisaation aikana soveltaa, kun huomioidaan isommat alueet ja kauppasuhteet (monesti näissä malleissa on huomioitu esimerkiksi maiden vientivetoisuus). Näiltä osin keynesiläisyyttä on päivitetty ja kehitetty koko ajan. Ymmärtääkseni keynesiläiset ja monetaristit ovat lähestyneet toisiaan viimeisen 40 vuoden aikana.

Esimerkiksi alla hyvä tutkimus tiukan talouskurin itseään vastaan kääntymisestä nykyoloissa:

http://ner.sagepub.com/content/222/1/F4.full.pdf+html

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #33

Kansa siellä maksaa sisäisellä devalvaatiolla, rahan arvon heikkenemisellä (tuontihinnat kasvavat) tai jollain muulla keinolla. Jotkut toimenpiteet ovat vain yhteiskuntarauhan kannalta kestävämpiä kuin toiset.

Jukka Mäkinen

Lisää velkaa vaan. Valtion velassa on se hyvä puoli että sitä EI ole pakko maksaa takaisin jos ei halua.

Veikko Vitikainen

Ei vetele Suomessa, Kreikassa ja Kyproksella kyllä

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Suomen julkinen velka on edelleen siinä puolet BKT:sta, euromaissa keskimäärin 90%. Masokistiseen paniikkiin ei ole aihetta eikä hengiltäsäästämiseen.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

johtuen lähinnä poikkeuksellisesta tavasta laskea eläkevarallisuus valtionvarallisuudeksi.

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #50

Ei. Suomen julkinen velka on reilut 50%, mutta eläke- ja muun varallisuuden laskettaessa mukaan olemme -50% velkaa eli nettovelattomia. Eläkevarallisuuksien laskeminen yleisesti julkiseksi varallisuudeksi nettovelkasuhdetta esitettäessä ei ole mikään poikkeuksellinen tapa. Se on yleinen käytäntö kansainvälisesti. Suomen kaltaisia eläkerahastoja ei vain ole kovinkaan monessa maassa.

Lisää Suomen ainutlaatuisesta velkatilanteesta löytyy blogimerkinnöistäni:

http://kallevh-jaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

http://kallevh-jaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema (ulkomaiset saatavat - vastuut kansantaloudessa) on myös plussan puolella, mikä on kansakunnan velkaantumista punnittaessa tärkeä mittari.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #53

K. Vähä-Jaakkola: "Suomen kaltaisia eläkerahastoja ei vain ole kovinkaan monessa maassa."

Tämä. Niitä (tässä kontekstissa varmasti puhumme puskuroiduista eläkerahastoista?) taisi olla aivan muutama EU-27:ssa. Esimerkiksi Espanjassa ja Kreikassa, joissa on tällä haavaa mammuttityöttömyys nuo eläkerahastot osapuilleen elää kädestä suuhun. Mutta kun nyt on tällainen tilanne, ettei työllisyys ole kovin korkealla niin tämä on ihan julmettu pommi.

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #57

Jep, nimenomaan puskuroiduista eläkerahastoista.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #57

Henri Myllyniemi (57.)
Viittaatko tässä tammikuiseen uutiseen, jossa 90%:lla Espanjan eläkerahastoista (65 mrd€) hankittiin valtion joukkovelkakirjoja?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #53

Blogisi sai muuten juuri nyt yhden vakiolukijan lisää. Kiitos!

EDIT: täsmennän omaa kantaani vielä: epäilen, että merkittävä osa Suomen saatavista osoittautuu epäkuranteiksi, lisäksi takausvastuut ns. taseen ulkopuolisista eristä, ml. IMF, EFSF, ESM, bilateraalit jne.

Tämän takia pidän todellista lukemaa paljon korkeampana kuin mitä esityksessäsi sinällään ihan oikein tuot esiin. Yksi syy siihen, miksi siitä valtionvelasta ollaan niin kovasti huolissaan on se, että nämä paskapolitiikkomme tietänevät oikein hyvin, että alaskirjauksia tullaan tekemään.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #59

Minäkin täältä norsunluutornista olen jo sanonut, että Kreikan (ja vähän muidenkin) toivottomia luottojamme tullaan nielemään tappioina. :D

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #61

Jep, ja Kyproksen toista apupakettia odotellessa..

En tiedä, onko netistä kaivettavissa Kyproksen tukipaketin tarkempia ehtoja, mutta muiden median tiedoilla vaaditut toimet ajavat sielläkin talouden ahtaammalle. Pitää yrittää etsiä ehtoja paremmalla ajalla. Näiden tietojen valossa näyttää, että Kyproksen olisi pitänyt tajuta eurosta lähtemisen olevan parempi ratkaisu kuin pysyminen siinä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #68

Portugali on sekin pieni ongelma. Maan pitäisi kasata 1. tukiohjelman päättyessä yli kymmenen miljardia euroa per annum enempi kuin mitä kaavailtiin, kiitos vyönkiristelyn.

Mistäköhän nämä rahat löytyvät? Luottamuskeijulta?

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #69

Tai taikurin hatusta. Ei taida Espanjan loton päävoittokaan tuoda kuin muutaman päivän tai viikon helpotuksen.

Tosi asia on, että kiitos vyönkiristyksen kaikki ongelmamaat tarvitsevat lisää velkaa ja osa tukipakettien muodossa, kun markkinakorot ovat liian korkealla. Pääomaruiskua odotellessa...

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #59

Juhani, olet oikeassa, että tuo ulkomainen nettovarallisuusasema ei anna täyttä totuutta tilanteesta. Se on altis mm. markkina-arvojen heilahteluille ja vastuiden rakenteiden kestävyydelle. Esim. ilman oman pääoman eriä tilanne näyttäisi tältä:

http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase/p...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Veikko, vielä parempaa: ei se Kreikassa tai Kyproksellakaan vetele, että jättävät maksamatta. Siksi Suomi maksaa heidän puolestaan.

Pentti Järvi

Ekaksi komppasin Veikkoa, sitten Juhani Huopaista, kun älysin missä juju.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

P. Järvi (48.) Pikku juttu Suomelle - vain jotain 200 milj.€ ;-)
(siis Gyprocista, Kreikasta sama x 10)

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

(Tämä juttu on julkaistu mediassa jo runsas vuosi sitten. Tyrkytän sitä sellaisenaan edelleenkin)

SAKSAN KOLMAS KERTA

Kaksi kertaa Saksa on yrittänyt alistaa Eurooppaa ja laajemminkin määräysvaltaansa.
Hintana kymmeniä miljoonia ihmishenkiä, mittaamattomat kärsimykset, aineelliset ja muut tuhot.

Nyt on menossa Saksan kolmas yritys; taloudellinen valloitussota. Se on seurausta edellisistä ja koskee koko talousmaailmaa. Suomi oli niissä ja on nytkin Saksan uskollinen liittolainen; syvällä sen kainalossa; "ytimessä". Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb on vaatinut jopa Saksan johtamaa keskusvaltaa, jossa Suomi mukana. Ulkokehälle, ympärysvalloiksi, sysättäisiin euro-heikot valtiot.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomi oli sidottu vahvasti sopimuksella Saksaan. Suomi oli Saksan protektoraatti; siirtomaa. Suomi ei saanut ilman Saksan lupaa solmia muiden kanssa mitään sopimuksia. Suomen kuninkaaksi valittiin saksalainen prinssi.

Ympärysvallat eivät pitäneet Suomea itsenäisenä; Saksan sopimukset oli purettava ja kuninkuus peruttava. Seppele edesmenneen kuninkaan haudalle toki laskettiin vielä 1940, Saksan voiton toivossa. Hitlerin seppeleen viereen.

Kuinka tuttua tänäänkin! Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti kesällä 2011, ettei Suomella ole mitään oikeutta solmia Kreikan kanssa kahdenvälisiä vakuussopimuksia. Saksa ei niitä hyväksy. Häpeän lisäksi Suomi sai tuolloin "oikeuden" maksaa itse vakuudet; euroministerien
pannessa Jutta Urpilaista halvalla.

Toisen maailmasodan Saksan liittolaisuus oli viedä n kokonaan Suomen itsenäisyyden. Ylivoimaa vastaan pantiin raskain tappioin kaikki peliin. Historiankirjoittajien mukaan valloitukselta vältyttiin Stalinin vetäessä joukkonsa Berliiniin juoksuun.

Ensimmäisen maailmansodan piti olla "sota, joka lopetti kaikki sodat." Ei kelvannut Saksalle. Nyt on menossa kolmas kerta. Aseet ovat toki kehittyneet; tavoite on entinen.

Saksan perustuslaissa on velvoittava toimeksianto yhdistyneen Euroopan toteuttamiseksi. Saksan on kuitenkin lain mukaan voitava itsenäisesti määrätä muun muassa taloudesta. Saksa ei siis perustuslain mukaan luovu veto-oikeudestaan EU:ssa [Saksan perustuslakituomioistuimen tuomio
30.6.2009]. Saksa ei luovuta itsenäistä päätösvaltaansa muille. Muilta se sen vaatii ; alistamista.

Kaikkiaan tämä tarkoittaa ajan mittaan sitä, että Saksa viime kädessä määrää mitä euro-maissa saa tehdä ja mitä ei. Siihen mennään koko ajan, askel askeleelta..

Tällä hetkellä vielä Saksan vieressä - mutta jo vahvasti lieassa - seuraa Ranska. Niin kauan kuin siitä on Saksalle hyötyä. Italiaa ja Kreikkaa valvoo erityinen valvontakomissio; Frankfurtin-ryhmä. Kaikki muutkin euro-maat on jo alistettu Saksan tahtoon. Kypros pantiin polvilleen.

EU:n 27 jäsenvaltiota edustavat taloudeltaan ja kulttuuriltaan 27 erilaista kansakuntaa; ei yhtä ja yhtenäistä eu-kansaa. Kun Teija Tiilikainen "tutkimuksissaan" laskee Euroopan jakolinjaksi vielä eri kirkkokunnatkin, niin harmoninen yhteiselo on mahdottomuus.

Yhteisö on jo osittain hajonnut ja napina voimistuu koko ajan. Euron ulkopuoliset jäsenmaat katsovat kärsivänsä euron kriisistä; ei omasta valuutastaan. Britannia on historiaa toistaen lähtenyt omille teilleen.

Alexander Stubbin ajama saksalainen keskusvalta on todellinen uhka. Se on nyt julkisuudessa ammuttu alas; mutta ei minnekään hävinnyt. Eikö historia mitään opeta ?

Euro-kriisissä hallitukset ovat kaatuneet ja kansa vyörynyt kaduille. Kansalaisten hädällä ja ahdistuksella on rajansa. Olisi naivia uskoa, että Euroopassa vallitsee ikuinen rauha.

Antti Harjula

Mistä näitä elvytyseuroja tulee? Pelaako Merkel aikaa? Saksan perustuslakituomioistuin ottaa kesällä kantaa OMT rahoituksen lainmukaisuuteen. Se on sitä ennen kyseenalaistanut eurobondit ja pistänyt hiekkaa EVMn rattaisiin. Onko ajatuksena elvyttää OMTn avulla, kun se ei ole vielä laitonta ja sitten kitkutella vaaleihin. Jos OMTlle tule toppi, niin kuka näitä Latinomaita lainoittaa? Kuka uskoo, että nämä maat: Kreikka, Espanja, Italia ja Ranska pystyisivät hoitamaan velkansa - ei kukaan... no jaa ehkä Suomi. Pääministeri sen sijaan, että valittaa tulleensa koulukiusatuksi, voisi tilata varasuunnitelman (mieluummin sellaisen, ettei vähään aikaan Euroeron jälkeen tarvitsisi Brysselistä töitä kysellä) Euroeron varalle. Goldman Sachs on ansainnut kannuksensa suhmuroimalla Kreikan velat saataviksi, joten sitä voi suositella Muppetille suunnitelman tekijäksi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

OMT:ssä ehkä mielenkiintoisin tekijä on sen ehdollisuus. Tukea hakevan maan pitäisi siten alistua tähän hyväksi todettuun talouskuriin.

En siitä syystä näe Saksan sitä katsovan laittomaksi, mutta ei siitä nyt apuakaan taida olla, empiirinen todistusaineistokasa on vahvasti vastaan.

Olli Polli

Henri: Saksassakaan ei kaikki ole samaa mieltä OMTstä. 21.12.2012 päivätty valitus perustuslakituomioistuimelle on edelleen käsittelemättä!

Valituksen on tehnyt Deutsch bundesbank! Asiakirja löytyy täältä: http://www.handelsblatt.com/downloads/8124832/1/st...

Bundesbank-Präsident Weidmann on saanut Berliinin kiehumaan EKP arvostelullaan...
http://www.handelsblatt.com/politik/deutschland/bu...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #83

Tahdoinkin tuolla tuoda vain esille sen, että vaikka Saksa hyväksyisikin OMT:n (koska niin voi käydä: onhan siinä tiukka ehdollisuus mukana) niin ei siitä taida apua olla, jos sitä talouskuripakkopaitaa sitten puetaan kirjaimellisesti sääntöjen mukaan.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #84

OMT tulee menemään perustuslakituomioistuimessa läpi. Siitä Merkel pitää huolen tavalla tai toisella.

Muutenkaan tuomioistuimen kannalta pohdittava pointti ei ole OMTn ehdollisuus, vaan se, että keskuspankki (EKP) rahoittaa valtiota eli monetisoi valtiovelkaa, mikä on vastoin sopimusta EKPstä.

Olli Polli Vastaus kommenttiin #91

Näin se taitaa valitettavasti olla, kaimani.

Antti Harjula Vastaus kommenttiin #91

Perustslakituomioistuimen mandaattia laadittaessa on ajatuksena ollut, ettei tule uutta Aatua. Nyt joku nimetön Brysselin byrokraatti pyrkii Aatuksi Aatun paikalle. Jopa Tohtori Outolempi Scheuble on nykinyt vallatonta kättään maanpinnalle ja todennut ettei halua lisää kahnauksia Karlsruhen kanssa. Se on osottautunut kovaksi palaksi. Miten Merkel sen selättää - aika näyttää. Karlsruhe alkaa näyttämään yhä enemmän viimeiseltä Demokratian linnakkeelta EUssa. OMT on, kuten sanoit, vastoin sopimusta EKPstä, mutta Saksa on katsonut sen toimintaa läpi sormien poliittisen ratkaisun puuttuessa. Mistä niitä elvytyseuroja sitten, jos OMT loppuu? Keinot Euron säilyttämiseen käyvät vähiin.

Antti Harjula Vastaus kommenttiin #91

Perustslakituomioistuimen mandaattia laadittaessa on ajatuksena ollut, ettei tule uutta Aatua. Nyt joku nimetön Brysselin byrokraatti pyrkii Aatuksi Aatun paikalle. Jopa Tohtori Outolempi Scheuble on nykinyt vallatonta kättään maanpinnalle ja todennut ettei halua lisää kahnauksia Karlsruhen kanssa. Se on osottautunut kovaksi palaksi. Miten Merkel sen selättää - aika näyttää. Karlsruhe alkaa näyttämään yhä enemmän viimeiseltä Demokratian linnakkeelta EUssa. OMT on, kuten sanoit, vastoin sopimusta EKPstä, mutta Saksa on katsonut sen toimintaa läpi sormien poliittisen ratkaisun puuttuessa. Mistä niitä elvytyseuroja sitten, jos OMT loppuu? Keinot Euron säilyttämiseen käyvät vähiin.

Olli Polli

Itävallan Euro-kriittiset ovat saavuttaneet kaksi numeroiset kannatusluvut. Tieto kaverilta. Linkki tulee perästä, kunhan löydän.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jaa, eikö enää Itävallallekaan maistu tämä EMU-kakku? Onko se niin pahanmakuinen?

Pentti Järvi

"Beppe Grillo auf österreichisch: Die euro-kritische Partei von Frank Stronach ist bei zwei wichtigen Regionalwahlen in Österreich auf Anhieb in die Landesparlamente gekommen. In Kärnten und Niederösterreich erreichte Stronach jeweils 10 Prozent. Damit werden die euro-kritischen Tendenzen in Österreich verstärkt. Brüssel hasst mittlerweile die Tradition des Wahl-Sonntags. "

http://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/2013/03...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Und wie war es früher. Jörg Haider und FPÖ? Was Neues in Österreich?

Käyttäjän Veli kuva
Veli Karimies

Eikös leikkauksissa ole aika vitun paljon merkitystä sillä MISTÄ leikataan? Esimerkiksi jos talouteni on kuralla ja se pitää tasapainottaa, niin ensimmäisenä leikkaan asioista jotka eivät horjuta jo valmiiksi huteraa talouttani lisää, kyllä vaan, tälläisiä on! Esimerkiksi oma talouteni perustuu työntekoon, töissä käyn autolla, koska alani vaatii auton käyttöä. Alani on myöskin fyysisesti raskasta, jolloin minun tulee syödä päivän aikana hyvin, että jaksan tehdä työtä, varsinkin pitkää päivää jota minun tulisi tehdä, lisää tuloja hankkiakseni.

Eli siis jos leikkaan autostani koituvista kuluista ja ruoastani, niin välttämättömästi tulonsaantini, eli talouteni heikentyy, koska leikkasin väärästä kohtaa. Mutta jos taas leikkaan vaikkapa kulttuurillisista nautinnoista, kuten elokuvista, oluttuopposista, biljardisaleilusta yms, niin tämä ei aiheuta tulonsaannilleni haittaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Pointti oli jo itse kirjoituksessa. Sovelletaan tähän:

On kaksi eri asiaa, säästääkö herra Karimies biljardin peluusta vai että kaikki säästäisivät. Miten ilman julkista rahoitustukea kävisi biljardisalille?

Tästä on kysymys. Se, mikä voi olla yksittäisille oikea ratkaisu ei välttämättä olekaan ihan ideaali sovellettuna laajemmin.

Käyttäjän Veli kuva
Veli Karimies

Minä olin siinä käsityksessä, että puhuit valtion menojen leikkaamisesta, et kansalaisten tiukasta kulukurista. Se ei tietenkään palvele biljardisalien etuja, mutta palvelisi teollisuuden etuja.

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola

Olet oikeassa, että eri leikkauskohteet ja veronkorotukset vaikuttavat eri vahvuudella kansantaloudessakin. Näitä vähän vaikuttavia leikkauskohteita ja veronkorotuksia on vain aika vaikea löytää suurissa määrin heti -jaksotettuna, kyllä. Kävin omia esityksiä Suomen taloudessa läpi blogissani neliosaisessa "Oikeat lääkkeet Suomen valtiontalouteen"-sarjassa.

Esim. kansantaloudellisesti taantumassa sinunkin kaltainen säästäminen on osaltaan myrkkyä (elokuvat, oluttuoppi, biljardisali, yms.), koska toisen meno on toisen tulo. Toisin sanoen kulutuksesi vaikuttaa suoraan elokuvateatterin, ravintola-alan ja biljardisalin sekä yrittäjien työllisyyteen.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

KV-J
Kävin lukaisemassa yhden blogisi. Joudun lukemaan muutkin kolme.

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #86

ST, kannattaa lukea vielä viimeinen postaukseni yritysverotuksen muutoksesta, jossa on hieman ensimmäistä esitystäni terveempi osinkoverotus. Yritysverotuksesta olisi kiinnostavaa kuulla kommenttejasi ehdotukseeni.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #90

Luetaanpa sekin. Asialliset kirjoitukset ja jos jossain vaiheessa ehdit päivittää neljän blogin ydinsanoman kiteytettynä yhteen A neloseen - lupaan ottaa kriittistä näkemystä.

Henriltä toivoisin, että ottaisit joskus "tasapuolisuuden nimissä" vertailun vaikkapa Iso-Britanniaan (jos silmälasit sallivat). Tässä blogissa olisi ollut erinomainen tilaisuus ottaa UK:n vastaava balanssi rinnalle sekä molempien maiden työttömyyskehitys ja selittää miksi toisella meni näin ja toisella näin. Sehän oli Saksassa reformin perussyy kun alkuvaiheessa (2003-2003)työttömyysaste oli yli 11 %.

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #94

Kiitos palautteesta. Neljä pitkää kirjoitusta on tosiaan paljon kahlattavaa. Pitääpä ajan kanssa sopivassa välissä tiivistää päivitettynä yhteen.

Tuo UK on mielenkiintoinen ja varsinkin tämän hetkinen tuottavuuden lasku-pähkinä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #95

Niinpä - UK:n vientikauppa on noin 60 % kiinni euromaissa (Saksan etupäässä)ja maan tuotannollinen toiminta pahasti laiminlyöty jo 15 vuotta. Otit esille avainsanan "Tuottavuus". Se nyt sattuu vain olemaan niin, että tehdas ei tuota yhtään enempää tavaraa aikayksikössä vaikka seteleitä painetaan/devalvoidaan. Mutta kyllä tuottavuus on nyt lähes jokaisen EU-maan ongelma Aasian puristuksessa. Ja valtava työ on edessä valuutasta riippumatta (poikkeuksena Norja)

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #97

Tuottavuus on kehittyneissä maissa tärkein talouskasvun veturi, mutta niin kauan kuin kysyntä on masentunut on myös kasvaneissa työttömyyksissä (miinus rakennetyöttömyys) hukattu talouskasvu- ja kestävyyspotentiaali, ja juuri tästä on eurokriisissä lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä ja pidemmällä aikavälillä mm. briteissä (ja jenkeissäkin) tuotannollista ja teollistatoimintaa on tosiaan laiminlyöty pahasti. Etelä-Euroopassa rakenteelliset ongelmat ovat vielä pahempia. Näiden asioiden korjaamiseen menee 5-10 vuoteen, mutta sitä ennen pitää kansantalouksien tämän hetkinen talous(kasvu)potentiaali ottaa käyttöön ja saada yksityinen sektori liikkeelle investoimaan ja kuluttamaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #94

Mainitsin jossain näistä kommenteista, että niin siinä kun Cameron ajaa tiukkaa vyönkiristelyä hänkin siellä niin kirjaimia lähtee luokituksesta.

Käyttäjän Veli kuva
Veli Karimies

Näin ei ole, koska tulonihan lisääntyvät, mutta rahat suuntautuvat eri kohteisiin. Kulttuurisektori saattaa kärsiä, mutta esimerkiksi yritykseni tekisi enemmän rahaa, minkä kuluttaisi energiaan ja rakennustarvikkeisiin. Näitä tuottavien alojen työllisyys siis paranisi, eikö?

Kansantaloudellisesti siis se, että kaikki tekisivät niin kuin minä, näivettäisi kulttuuritarjonnan, mutta kasvattaisi teollisuuden tuotantoa monin verroin tähän näivettymiseen verrattuna.

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #88

Nyt meidän kommentit menivät hieman huti toisiltamme. Eli tarkoitin julkisten leikkausten yleensä osuvan tavalla tai toisella kuluttajien nilkkaan pienempinä tuloina/etuisuuksina ja tämän taasen laskevan kokonaiskulutusta. On kuitenkin eri asia leikata esimerkiksi hyvätuloiselta kuin toimeentulotuen varassa olevalta: ensimmäisen kulutus ei laske koko leikkauksen euromäärää, mutta toimeentulotuen varassa elävällä kyllä.

Vertauksessa käsitin, että sinulla tulot putoavat ja pitää leikata, jolloin leikkaat "kulttuuri"-menoista. Tämä taas heijastuu kulttuurityötä tekevien työllisyyteen ja tuloihin, mikäli massat tekevät näin, kuten Henri sanoi.

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola

Olli Rehn alkoi tänään selitellä sitten oikein olan takaa:

http://blogs.ec.europa.eu/rehn/

Tämä pisti silmään:

"At the moment, the excessively tight financing conditions are a stubborn obstacle to the revival of growth, especially in southern Europe. Today’s liquidity trap is in fact a financing trap, in which loans are either not available, or they are available only at prohibitive interest rates.

All efforts should be made to address this urgent priority, so that exporting and job-creating businesses can get the financing they need to support growth and employment."

No shit! Mitäköhän nämä "All efforts" Rehnin mielestä tarkoittaa? Ainoa keino tähän käytännössä on EKP:n ja valtion roolin kasvattaminen, eli rahan pumppaaminen tavalla tai toisella. Likviditeettiansa on vallinnut euroalueella kriisin alusta lähtien, mutta hyvä, että heräsivät jossain vaiheessa. Ongelma sattuu ole yksi tärkeimpiä esteitä yksityisen puolen elpymiselle.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Päivän Olli Rehn. Kauppinen, päivittämään!

13. helmikuuta 2013
…and it is widely acknowledged, based on serious academic research, that when the public debt rise above 90%, they tend to have a negative impact on economic dynamism, which translates into low growth for many years.
http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/rehn/docu...

26. huhtikuuta 2013
The Commission’s economic policy recommendations are not based on any single piece of research. We design our policies on the basis of a broad-based assessment, drawing on a wealth of studies – and also of course on our own analyses. The precise causal relationship between debt levels and growth is a complex one. There is no hard-and-fast rule; it is affected also by many country-specific factors.
http://blogs.ec.europa.eu/rehn/of-perception-gaps-...

Henry Hammar

Tässä onkin taas mukavasti vietetty Perjantai iltaa lukien mielenkiintoista blogia. Tälle tasolle ei usarissa normaalisti ylletä.
Ja hauskaakin oli vakavasta asiasta huolimatta. Kiitoksia jälleen.

On se vaan veretseisauttavaa ajatella minkälaisten ääliöiden käsissä Europpalaisten hyvinvointi ja tulevaisuus on.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

ja kun ottaa lainaa, se on kuin panisi rahaa pankkiin!

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Nyt jos Saksa ihan oikeasti pystyy tuosta vyönkiristyslinjastaan lipsumaan (näkyvästi, toistaiseksi on menty vain huomaamatta siihen suuntaan) niin kauanko menee siihen, kunnes Katainen ja Urpilainen tulevat kertomaan, miten he ovat olleet jo alusta asti sitä mieltä, että vyönkiristely on ollut haitallista, ja että on hyvä asia panostaa kasvuun?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Varmasti he ovat sitä mieltä olleetkin, mutta ei se ole paljon painanut Saksan peesaamisen rinnalla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Nyt en oikein ymmärrä. Miksi he peesaisisvat Saksan kantaa vastoin omia näkemyksiään, sillä tietääkseni saksalaiset eivät ole heitä valinneet?

Se on kyllä totta, että valtaosa suomalaisista on - ainakin joku aika sitten - ollut sitä mieltä, että talouskuri on jees.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #129

Uskoisin, että Perussuomalaiset saavat jonkin verran kaikenlaisesta kurista innostuneita äänstäjiä, kun jotkut tähänastiset kokoomuslaiset luulevat sitä viimeiseksi toivokseen. Pääasiahan on, että kaikilla on ikävää.

Käyttäjän Hermits kuva
Tomi Virtovuo Vastaus kommenttiin #130

Mitä sä oikein selität? kop kop herää jo...kokoomus vie demareita miten haluaa. Jotkut vaan on näköjään niin fanaattisia puolueuskovaisia vaikka töppäisivät pahastikin kuten on käynyt demareille ja vassareille.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #130

Perussuomalaiset ovat muuten aikoja sitten linjanneet, että noita ylisuuria velkoja pitäisi saneerata, eikä yhteisvastuullistaa.

Päätettiin tehdä täysin päinvastoin. Nyt on tilanne se, että osapuilleen kaikki Kreikan velat ovat yhteisessä piikissä. Eikä saneeraustarpeelle näy vieläkään mitään loppua.

Saneeraus voidaan jättää väliin toistaiseksi ainoastaan siten, että yhteisvastuullistetaan lisää aina siihen pisteeseen asti, kun kaikki luottamus euroalueen velkajuhlaan on kadonnut.

Veikko Vitikainen Vastaus kommenttiin #132

"Saneeraus voidaan jättää väliin toistaiseksi ainoastaan siten, että yhteisvastuullistetaan lisää aina siihen pisteeseen asti, kun kaikki luottamus euroalueen velkajuhlaan on kadonnut".

Totta: Saksan ja Ranskan ajama nykyinen yhteisvastuullistaminen jatkuu niin kauan kuin heidän suurten pankkien holvit on täytetty rahalla. Sillä rahalla
jonka he aikoinaan vastuuttomasti lainasivat kriisimaille, ja nyt saavat lainat takaisin yhteisvastuullistamispolitiikalla maksattamalla nuo lainat takaisin muilla syyttömillä Euromailla.
Kun tämä operaatio on suoritettu, niin yhteisvastuulistaminen jatkuu toisella nimellä, eli kriisimaiden valtioiden pelastaminen "nälkäkuolemalta".

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #132

Korostan, että puhuin nyt äänestäjien mielikuvista, enkä puolueiden todellisista linjauksista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #135

Ymmärretty.

Tuossa kun otitte puheeksi äänestäjien mielikuvat niin on kiintoisaa nähdä kummasta luovutaan: talouskurin pitämisestä vai yhteisvastuun vastustamisesta. Molemmissahan oli osapuilleen 2/3 väestö takana.

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #136

Porukat siinä gallupissa äänesti itseään vastaan.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #136

Oma arvaukseni tästä lähitulevaisuudesta: pro-fantsuttelu/liittovaltioposse alkaa esiintyä tosiasioiden ja muuttuneen tilanteen myötä keynesiläisinä ja talouskasvun kannattajina ja leimaavat yhteisvastuiden kannattajat tiukkiksiksi.

Kukaan ei huomaa, että pro-possen viesti oli alunperin väärä (austerity), valheellinen (ei liittovaltioistumiselle), takki on käännetty, ja että persulinja oli oikeassa ja pro-linja vaihtaa sujuvasti siihen.

Oma käsitykseni on, että tämä austeritypelleily on ollut pelkästään sumuverho yhteisvastuullistamiselle. Olen tämän aiemminkin sanonut ääneen. Kun on kuritettu kreikkalaisia, yksityisen sektorin lossit on voitu siirtää täysin viattomille tahoille (ml. Suomi).

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #144

Itseäni harmittaa juuri Saksan tekopyhyys kurittavana mallimaana. Heillä itsellään pankkivalvonta petti pahasti ja kriisin alussa oltiin saksalaispankkien vastuiden kanssa enemmän kuin lirissä. Sitten tukipaketit, joissa Suomikin oli vastuullisena osapuolena, valuivat pitkälti saksalaispankkien taseiden kuntoon laittamiseen. Myönnettäköön, että saksalaisilla pankeilla ja keskuspankilla on yhä huomattavat vastuut Etelä-Euroopasta, mutta tilannetta on parannettu viimeisen neljän vuoden aikana roimasti. Suomi on harvoja maita, jonka pankit (ja pankit, jotka toimivat täällä) eivät lähteneet riskisijoituksiin samassa mittakaavassa Etelä-Eurooppaan. Muistissa oli vielä 90-luvun pankkikriisi.

Saksa kasvattaa taloudellista vahvuuttaan koko ajan suhteessa muuhun Eurooppaan ongelmamaiden kustannuksella. Siinä on mielestäni todellinen Moral Hazard.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #149

Ollaan isoista kuvioista pelottavasti samaa mieltä. Että keskustelussamme olisi jotain järkeä, täytyy alkaa nyt oikein suurennuslasilla kaivella kirjoitushistoriaasi, että löytyisi jotain vastaanvängättävää :)

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #151

:D eiköhän sieltä jotain varmasti löydy, ettei mene liikaa toistensa selkään taputteluksi.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kotitalouden ja kansantalouden velkaantumisongelman eroa voisi kuvata lyhyesti näin:

Yksilötasolla Suomessa 1990-luvun vaihteessa asia oli hieman kinkkinen. Lainaa esim. asuntoon sai paljon, jos uskalsi ottaa: joku otti 80 neliön, toinen 180 neliön kotia varten, riskistä piittamatta.

Ensin mainittu selvisi, vaikka korot nousivat, työttömyys ja lama iskivät. Tiukkaa se silti teki. Jälkimmäinen taas joutui liemeen eikä saanut edes kämppäänsä myydessään kylliksi hynää maksaakseen lainaansa: asuntojen hinnat romahivat, mutta lainakorot olivat katossa. Moni itki, että "meidät houkuteltiin ottamaan lainaa". Osa eli kahden asunnon loukussa: ostivat pienen ja halvan, mutteivät saaneet vanhaa, isoa ja kallista myydyksi kuin pilkkahintaan.
Johdattiko paha pankki kiusaukseen, vai oliko lainanottaja ahne suhteessa siipien kantokykyyn?

Yksilön lainoja ei yhteisvastuullistettu, mutta moni takaamaan suostunut sukulainen, jopa isovanhemmat, joutuivat liemeen. Vyönkiristys ja kitkuttelu oli monen osana. Vieläkin löytyy tuosta ajasta kärsiviä. Elintaso romahti ja takaajat kärsivät. Siivo oli melkoinen.

Jos siis lainaa ei pystynyt maksamaan takaisin 1) joutui velkasaneeraukseen ja menetti ehkä kotinsa, 2) takaajat maksoivat lainan pois 3) lainojen aktiivista anteeksiantoa tuskin paljoakaan tapahtui, mutta luottotappioihin loppui monen pankin tarina.
Törkeyksiin ja rikollisiin puuhiin en tässä kajonnut...

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola

90-luvun lamassa suurin virhe oli vahvasta markasta kiinni pitäminen liian pitkään ja valtiovallan tiukka talouskuri (leikkauslistat) pahensivat tilannetta entisestään. Liikkumavara fiskaalipolitiikassa oli ehkä rajoittuneempaa, mutta aggressiivisella rahapolitiikalla olisi voitu korjata tilannetta paljon.

Markka olisi pitänyt heti laittaa kellumaan ja ohjauskorko tuoda nopeasti alas. Samalla keskuspankin olisi pitänyt tehdä lainojen osto-ohjelma, jonka kautta olisi mahdollistettu helpotus devalvaatiosta aiheutuville ylimääräisille kustannuksille yksityisen puolen ulkomaan valuuttaisille lainoille. Käytännössä pääomaruisku olisi pitänyt ottaa voimakkaasti käyttöön. Tällä olisi myös mahdollistettu pahimpien leikkauksien tekemättä jättäminen valtiontaloudessa ja asuntolainakorkojen nouseminen pilviin. Näillä toimin massatyöttömyys ja -konkurssiaalto olisi suurimmalti osin vältetty.

Näin jälkiviisastellen..

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tuota ei voitu tehdä, koska euro ja SDP:n erehtymättömyys. Kyllä tuo tajuttiin, mutta omaa virhettä ei voitu tunnustaa, joten parempi oli sittne tehdä oma maali. Osittain painoi klassinen pelko ison tappion hyväksymisestä (valuuttamääräinen velka), joten tupla-tai-kuitti-menetelmällä valittiin sitten odottelu ja sen seurauksena jättimäinen tappio.

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #145

Jep, on se karseeta katsella yle arkistoista, kun Sirkka-Liisa Hämäläinen (olikohan 1992) selittää pöydän takaa lehdistölle, että vahvan markan politiikasta ei luovuta, vaikka asuntolainakorot olisivat kaksinumeroisia ja nousisivat kuinka korkealle.

Nyt samanlaista päätöntä paniikkipolitiikkaa (onneksi sentään rahapolitiikka on löysää) on harrastettu euroalueella yli neljä vuotta. Kun linja on valittu, niin sitä ei vaihdeta, vaikka mitä tulee eteen (massatyöttömyys, ennusteiden jatkuva alittaminen, uudet tutkimukset, yms.).

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #147

Rahapolitiikan löysyys ei vain ZIRPin aikana austerityn takia riitä. Sen pitäisi olla vieläkin löysempää.

Hämäläiselle toivotinkin jo surkeita vanhuuspäiviä:
http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101742-...

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #148

Jep, ei tosiaan riitä ja kuten aikaisemmin täällä kommentoin löysän rahapolitiikan pitkittyminen kontra "paremmat" maat voi rakentaa uusia riskiä euroalueella. Siksi olisi ollut tärkeää, että kriisin alussa rahapolitiikkaa olisi ollut nopea liikkeissään ja aggressiivista Ruotsin malliin (ja kyllä, EKP:n valtuudet olisivat tulleet nopeasti vastaan, ja euroalueen poliittinen johto olisi tapellut asiasta). Mitä nopeammin euroalueella rahapolitiikka muutetaan aggressiivisemmaksi (ohjauskorko 0,25% tai 0:aan ja pääomaruisku kunnolla käyttöön), sitä nopeammin pääsemme kriisistä. Tähän kuitenkin tavalla tai toisella mennään, mutta liian hitaalla ja vähäisillä muutoksilla meitä odottaa Japanin tie.

Japani on jahkaillut asian kanssa viimeiset 20 vuotta ja samalla julkinen velka on paisunut paisumistaan. Nyt lähempänä 220%:n velkasuhdetta he tekevät rohkean muutoksen, jota ekonomistit ovat perään kuuluttaneet viimeiset 15 vuotta: mittava pääomaruisku ja yleisesti aggressiivinen rahapolitiikka yhdistettynä laajoihin rakenteellisiin reformeihin ja voimakkaaseen elvytykseen. Suurimpina riskeinä heillä on reformien jättäminen puolitiehen ja liian nopea jarruttaminen.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #147

Niinpä. Eikö ole metkaa, että ollaan oikeastaan täsmälleen samankaltaisessa tilanteessa nyt kuin 90-luvun alussa?

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #155

Juhani, yhtäläisyydet 90-luvun alkuun on suuremmassa mittakaavassa pelottavasti nähtävissä. Varsinkin, mitä poliittiseen talouspäätäntään tulee ja sisäisen devalvaation järjettömyyteen. Vaikka Suomi nousi (osin kiitos insinöörien ja Nokian) rakettimaisesti laman kourista, oli hintana Sepon hyvin esille tuomat ihmisten elämien massatuho. Etelä-Euroopassa tilanne on vielä potenssiin kaksi. Vastaavaa koulutusjärjestelmää ja rakenteellista tehokkuutta, mikä Suomella oli jo laman kourissa, ei siellä ole. Näitä rakenteita ei muutaman vuoden vyönkiristystyskuurilla todellakaan luoda. Jo nyt tehtyjä virheitä ongelmamaiden kohdalla maksetaan koko Euroopassa ja myös Suomessa matalampana hyvinvointina.

Tarvitsisimme vahvoja talousosaajia vähintään asiantuntijarooleihin johdon tueksi. Jean-Claude Trichet oli kaamea valinta EKP:n johtoon. Onneksi Mario Draghi tuntuu olevan enemmän kartalla ja on jo kertaallen pelastanut (ostanut lisäaikaa) euroalueen. Israelin keskuspankin jättävä Stanley Fischer (vanha MIT:n professori ja FED:n asiantuntija) ja Ben Bernanke (vanha Fischerin oppilas) ovat näitä huippunimiä. Tosin poliitikoilla on iso vastuu perehtyä myös ekonomistien työhön ja heihin kohdistuneeseen kritiikkiin, ettei käy niin kuin Reinhart-Rogoffin kohdalla. Professorin paikka huippuyliopistossa ei ole laadun tae. Tuntuu kuitenkin, että tämä perehtyminen on olematonta.

Esimerkiksi Troikkaan kuuluva IMF arvosteli samantein Alberto Alesinan perusteita tiukan talouskurin kasvua luovasta vaikutuksesta, mutta hidastiko se tiukan talouskurin kannattajien menoa, tai heidän rummutusta Alesinan tutkimustuloksista: ei.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #156

Nyt alkaa jo suututtamaan, että ei saa riitaa aikaiseksi :)

Kaikkein kamalinta tässä sotkussa on mielestäni, että IMF on nyt politisoitu ja korruptoitu. Jäljellä ei ole enää mitään tahoa, joka voisi kovistella poliitikkoja ja eurokraatteja.

Veikko Vitikainen Vastaus kommenttiin #159

Tämä tästä vielä puuttui, että hyvävelijärjestelmä-virus on jo levinnyt
Suuren rahan temppeliin asti (IMF). Mitä tästä voidaan päätellä?? rahamme eivät ole enää turvassa missään. Heti kun käyt nukkumaan, niin varas on aina ovellasi. Hyvävelijärjestelmän lakien mukaan sinulla ei ole oikeutta omistaa mitään, koska kasinotalous ei pyöri jos sinun, tyhmän, rahat ovat
sinun omassa hallussasi, ja vaikka olisivatkin, niin sinua kusetettaisiin kaikesta huolimatta, vaikka korkeilla ja yhä nousevilla elintarvikkeiden hinnoilla.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #145

Ymmärrän, että koko maailmanhistoria on jotenkin euron ja SDP:n syytä, mutta että vuosi 1992 takautuvastikin... :)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #169

ööh lue joku kirja. Etkö tunne/tiedä taloushistoriaamme?

VATT:n selvitys on aika hyvä, pdf-latauslinkki on tuolla:
http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/jul...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #170

Tuossa kommentissa 143 jälkiviisasteltiin:

"Markka olisi pitänyt heti laittaa kellumaan ja ohjauskorko tuoda nopeasti alas."

Näköjään vastasit siihen:

"Tuota ei voitu tehdä, koska euro ja SDP:n erehtymättömyys."

Olen paitsi lukenut kirjan, myös elänyt historiaamme kohta 58 vuotta. Minun muistini aikana markan kelluttaminen ei ole ollut euroaikana mahdollista.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #171

Ok!

#143 viittasi 90-luvun alkuun, ja silloin markka oli kytketty ERM-putkeen. Kuten tiedät, se ensin devalvoitiin ja lopulta laskettiin käytännössä kellumaan vapaasti.

Kirjoitan välillä hieman sekavasti, joskus kun viittaan ERM-kytkökseen, puhun eurokytköksestä. De facto molemmissa on kyseessä kiinteä valuuttakurssi, noin rahapoliittisesti ajatellen. Kyllä se jarruttelu ERM-putkesta irtaantumiselle tuli käytännössä SDP:stä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #172

Fair enough, ymmärrän, mistä puhut, vaikka en aivan samaa mieltä olekaan.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #173

Kun ei ollut #143:n kirjoittajasta kinastelun aiheeksi, mielellään kuulisin, mistä olet eri mieltä. Lauantai-illan snagarirähistely pystyyn :D

Veikko Vitikainen Vastaus kommenttiin #171

J-P V:lle rautalanka tekisi nyt terää.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #175

No tällainen rautalanka: vuodesta 1991 vuoteen 1995 SDP oli oppositiossa. Pääministeri oli keskustan Esko Aho, valtiovarainministeri kokoomuksen Iiro Viinanen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #176

Pointti olikin siinä, että se markka olisi pitänyt antaa kellua jo paljon aiemmin.

Mieluusti ennen kuin ne kaksinumeroiset lainakorot tulivat. Vaikka tietysti onhan näilläkin valtiolainolla varmasti hyvä arvo tässä nykyisessä sirkuksessa?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #176

Mitä Henri alla, lisäksi: Suomen Pankki, Valtiovarainministeriön virkamiehet ja Koivisto pysyivät demarileirissä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Valuuttalainaa ottaneille devalvointi oli kuin jab vyön alle.
Korko taas kipaisi meilläkin 12%:ssa, mutta oli niitä 17%:nkin asuntolainoja. (Se oli 10-kertainen nykyisiin). Lisäksi 500.000 mk:n kämpästä saattoi sahautua esim. 25-40% pois.

Toisaalta jälkikäteen on pähkäilty ystävämme N-liiton ja idänkaupan romahdusta kuin lisälöylynä kiukaalle.
Silti, on melko hämmästyttävää, miten pienessä määrin meillä "kansa tuli kaduille" (kuten nyt esim. Ateenassa tai Madridissa), vaikka kipeää tekikin.

Rauhallisella mentaliteetilla on puolensa. Ja vaikka kuinka olisimme nyt AAA-luokkaa, niin kotitalouksiemme ylivelkaantuminen on jo huolestuttavaa.

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #152

Jep, markan kelluttaminen oli pakollinen toime viennin kilpailukyvyn nostamiseksi (euroalueen ongelmamailla samaa mahdollisuutta ei oikein ole niin kauan kuin Saksa puksuttaa massiivisilla vaihtotaseiden ylijäämillä). Suomen keskuspankilla olisi ollut työkaluja lainanosto-ohjelmalla auttaa ulkomaan valuuttaisia lainoja haalineita tahoja ainakin devalvaation osalta syntyneiden kustannusten osalta. Meillä vain oltiin jäykkiä ja vanhakantasia eikä tunnuttu ymmärtävän rahapolitiikan roolia suljetusta taloudesta avoimeen markkinatalouteen siirryttäessä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #154

Kaikissa maissa, joissa rahamarkkinat on liberalisoitu, on saatu sotku aikaiseksi. Instituutioiden (ml. pankit, talouselämä, poliitikot) täytyy käydä ainakin yksi kunnon kupla jälkiseuraamuksineen läpi, ennenkuin jotain opitaan. Silti pienempiä tulee aina välillä. Ikävää vain, että tällä kertaa kaikkien syklien huippu osui samaan kohtaan: jenkeissä oli unohdettu 30-luku, Glass-Steagall purettu, johdannaissäätely ajettu alas jne.

90-luvun alku oli liian lähellä, että siitä olisi voitu vetää johtopäätökset, ja liian monen poliitikon lihapata oli kiinni siitä, että europrojekti vedetään läpi.

Nurinkurisesti elinkeinoelämästä ei ollut kehitystä pysäyttämään, koska kuten olen aiemmin sanonut, ei siellä kamalasti makroa ymmärretä. Se johtaa sitten taloustieteiden puolella helposti libertaariin, tai kuten itse signeeraan homman talouspuolella, "Mises-instituutin prujujen selaajat ovat taloustieteiden joogalentäjiä".

Äänestäjissä on hieman samaa vikaa - ne sovittelevat kotitalouksien tai pienen ja avoimen kansantalouden oppeja makroon ja kansainväliseen talouteen. Sitten ihmetellään, että mites tästä nyt nominaalinen katastrofi tuli...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #152

Ikkunat on keksitty sitä varten, että pankkiiritkin pääsevät kadulle, kansan seuraksi.

No, asiaan. Valuuttalainoja nuo ottivat, koska:

a) "emme devalvoi" ja
b) Ulkomaan valuutassa korkotaso oli hieman matalampi (markoissa korkea, koska haluttiin houkutella pitämään pääoma maassa).

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Laitanpa näin lauantain kevennyksenä kaksi vuotta vanhan näkemykseni. Ainakin viimeinen lause näyttäisi olevan ajan tasalla. Siihen on langennut UK ja Suomikin hyvää vauhtia samassa kerhossa. Se kun kaikki talous tuppaa viime kädessä olemaan reaalitaloutta- ainakin näin yrittäjän näkökulmasta.

http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/76315-...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kiitän. Minulla ei ole vielä tuo mikrotalouden puoli hyvin hanskassa (itseopiskelen par'aikaa), ja usein huomaa että mikro- ja makrotalouden asiantuntijat ovat kuin eivät puhuisi edes samaa kieltä keskenään.

Sitä pidän harmillisena, ja suorastaan jopa vahingollisena.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Suuri Yhtenäisteoria puuttuu. Sen takia niitä vielä käydään erikseen kouluissa läpi. Molempien kyky mallintaa ja rajoitetusti ennustaa todellista maailmaa ovat hyviä. On typerää riidellä kahdesta täysin eri asiasta, tai kuvitella, että toisen kentän asiat pätisivät toiseen.

yleistajuinen:
Micro and Macro: The Economic Divide
Economics is split between analysis of how the overall economy works and how single markets function
http://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/basics/b...

EDIT: tarinan opetus on, että mikro on hyvin loogista, käsityserot lähestulkoon nolla ja teoria toimii kuin klassinen mekaniikka. Makrotalous on tavallaan se alue, joka yrittää selittää mikrosta syntyineitä isoja kokonaisuuksia, koska syystä tai toisesta mikron oletukset eivät toimi makrotasolla. Makro on tavallaan siis kosmologiaa (post 1998) tai kvanttimekaniikkaa.

Oma käsitykseni on, että makrotasolla maailma kärsii rationaalisuus- ja tehokkuusoletuksista: joukossa tyhmyys tiivistyy ja aina itsekkyys ei ohjaa hyvään lopputulokseen. Kun pankinjohtaja tavoittelee isoja vuosibonuksia tai pääministeri toista kautta tai komissaarin virkaa, se vaikuttaa kokonaisuuteen negatiivisesti.

Veikko Vitikainen

Näinhän se on!!!
Eihän Sokea Romanikerjäläinenkään anna viedä kupistaan senttiäkään, koska poliisikulusteluisa tuo sokea kerjäläinen pystyy antamaan tarkat tuntomerkit tuosta kuppivarkaasta, sekä vaatetuksen, pituuden, sekä, oliko kyseessä pankinjohtaja tai peräti oma aviomies.
Jos ihminen ei ymmärrä microtalouden päälle mitään, niin suurella todennäköisyydellä hän ei ymmärä muustakaan taloudesta höykkäsen pölähtämää.
Henriä kyllä olen pitäny laajan taloustietämyksen Stahanovilaisena työn sankarina.

Toimituksen poiminnat