Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Euroalueen pankkijyvät ja -akanat

  • Muutaman eurooppalaisen pankin tola. Book value -lähde: FT.
    Muutaman eurooppalaisen pankin tola. Book value -lähde: FT.

Vapailla markkinoilla euroalueen pankkien välinen arvostustaso heittelehtii rajusti. Tämä selviää katsottaessa pankkien P/B-lukuja. Lyhenne tulee termistä Price per Book, ja se kertoo osakkeiden hintasuhteen yrityksen kirja-arvoon. Suhdeluku käy hyvin pankkeihin. Toinen hyvin keskeinen suhdeluku on P/E eli Price per Earnings. Tällä luvulla katsotaan enemmän esimerkiksi teollisuusosakkeita. P/E kertoo ennemminkin yrityksen valmiuksia tehdä tulosta. Pankkien kohdalla P/E ei sovellu hyväksi mittariksi. Siksi tutkimusmatka euroalueen pankkien P/B-pohjaiseen arvostukseen on paikallaan.

Mitä P/B kertoo?

Yrityksen hakeutuessa konkurssiin sillä on silti jonkinlaista omaisuutta, jonka konkurssipesän velkojat saavat oikeuden päätöksellä. Teollisuusyrityksessä tällainen omaisuus voisi olla tuotantoon käytetyt koneet tai yrityksen omistamat patentit. Kaikki omaisuus ei ole helposti rahaksi muutettavaa. Lisäksi esimerkiksi epärealistisilla poistolaskelmilla laitteiden, kaluston ja muun irtaimen omaisuuden arvo voi olla kirjanpidossa ”väärällä arvolla”.

Kun P/B on tasan yksi niin osakkeenomistajille jäävä omaisuus on arvotettu tismalleen samalle tasolle osakekannan arvostuksen kanssa. Konkurssitilanteessa osakkeenomistajat, siis yrityksen omistajat, ovat saataviensa kanssa alimmassa kastissa. Omistaja, joka on ostanut osakkeensa P/B ollessa yksi on laskennallisesti turvannut saatavansa.

Tilanne, jossa P/B on paljon alle yhden on jotain omituista. Tämä voisi viitata siihen, ettei kirjanpidollinen arvo ole markkinoiden mielestä käypä arvo. Esimerkiksi isoa teollisuuskonetta voi olla mahdotonta saada kaupaksi. Alhainen P/B voi myös johtua huonosta taloudellisesta näkymästä, kelvottomaksi arvellusta yrityksen johdosta ja muista vastaavanlaisista tekijöistä.

Rahoitusalalla tällaista kirjanpidollista omaisuutta on esimerkiksi velkakirja. Kun asuntolainan velkakirja on pankilla niin sille lasketaan käypä arvo. Samalla tavalla pankilla voi olla ostettuna valtioiden ja yritysten velkakirjoja. Arvostustaso voi teollisuusyritysten tapaan olla pielessä. Tämä on mahdollista, sillä EKP on määritellyt euromaiden velkakirjat riskittömiksi. Tällöin niitä on lupa pitää täydellä nimellisarvollaan kirjanpidossa. Osittain näitä velkakirjoja ei ole koskaan annettu markkinoiden noteerattavaksi. Mikäli markkinat arvottaisivat tällaisen omaisuuden pienemmäksi, se näkyisi pankin osakkeiden hinnoittelussa laskevasti.

Mykistäviä lukuja

Mikäli europäättäjiä on uskominen, tämä eurokriisi on ollut ohitse jo useammankin kerran. Näistä rohkaisevista lausunnoista huolimatta markkinat ovat mitä ilmeisimmin toista mieltä. Tästä esimerkkinä edellisen linkin takaa löytyvä Sarkozyn kriisin päätösjulistuksen jälkeen ei mennyt kolmeakaan kuukautta markkinoiden oltua täydessä paniikissa kesällä 2012. Entä nyt, kun Sarkozyn seuraaja Hollande on hänkin todennut kriisin olevan jo ohitse?

Euroalueen pankkien P/B-luvut kertovat jotain aivan muuta. Artikkelin ohesta löytyvän pienen taulukon avulla selviää, että jo noin parinkymmenen euroalueen pankin omistushinnoittelussa on satojen miljardien euron heittoa. Yksistään espanjalaisen Bankian kohdalla markkinat arvottavat yrityksen yli 300 miljardia euroa liian pieneksi. Näin rajua heittoa ei voida enää selittää pienillä tekijöillä. Jos yrityksen omaisuusarvoihin luotettaisiin, niin vuorenvarmasti edes joku sijoittaja ostaisi vaikka koko yrityksen itselleen.

Taulukkoon on otettu vertailun vuoksi Suomessakin toimiva ruotsalainen Nordea. Suomesta mukana on OP-Pohjola. Nordean mukanaolo helpottaa vertailua tilanteeseen euroalueen ulkopuolella. Sekä Nordealla, että OP-Pohjolalla P/B on yli yhden, mikä kertoisi markkinoiden luottavan näihin yrityksiin. Sen sijaan monin paikoin muissa euromaissa P/B-lukemat ovat jopa alle 0,5.

Taulukon markkinahinnat ovat maanantain 17.6.2013 päätöskurssihintoja. P/B-laskelmiin käytetty kirjanpitoarvo on peräisin Financial Timesin tietokannasta. Markkina-arvo määräytyy kertomalla osakkeiden lukumäärä niiden kappalehinnalla. Erillinen ”erotusvaje” kertoo euromääräisesti, kuinka paljon pankkeja aliarvotetaan. Erotusvajeessa markkina-arvo jaetaan P/B-luvulla ja tästä vähennetään markkina-arvo.

Miten palauttaa markkinoiden luottamus?

Markkinoiden pahin vihollinen lienee epätietoisuus. Sitä voisi poistaa parhaiten selvittämällä pankkien pääomitustarpeet. Tähän puolestaan ei ole montaa keinoa. Pankkien kirjanpidosta pitäisi selvittää tuottamattomat luotot. Tällaista operaatiota euroalueella on kaavailtu toki tehtäväksikin. Euroalueella on myös toteutettu jo kaksi stressitestiä, mutta testien oletusarvot eivät olleet kohdallaan.

Herää ilkeä epäily siitä, ettei testejä haluttukaan suorittaa siten, että ne antaisivat mahdollisimman todenmukaisen kuvan. Päättäjien tulisi ymmärtää, ettei markkinoilta ole löydettävissä sellaisia höynäytettäviä, jotka uskoisivat liian kaunistellut lukemat. Pahempi tilanne on se, että epävarmuuden vuoksi eurooppalaisisten pankkien keskuudessa vallitsee syvä luottolama. Tämä on omalta osaltaan aiheuttamassa sen, ettei talouskasvu voi päästä käyntiin, koska halukkuutta investointien rahoittamiseen ei yksinkertaisesti ole.

Jos pankkien kirjanpidossa on epäkuranttia tavaraa niin se ei sieltä häviä piiloittelemalla itse ongelmaa. Jo pelkästään noin parinkymmenen pankin otos kertoo, että jos pääomavajeita on satoja miljardeja euroja niin jotain on asialle tehtävä.

Pääomitus vai konkurssi?

Pankkien kirjanpidon avaamisen jälkeen tulee ensisijaisesti pohtia sitä, miten ongelmat ratkotaan. Yhdysvalloissa pankit suurimmalta osin pääomitettiin. Euroopassa voi tilanne olla se, ettei se ole mahdollista. Ongelma voi olla liian suuri ja siten liian kallis. Poliittisesti voi olla hyvinkin arveluttavaa jatkaa yhteisvastuullisella linjalla.

Päättäjien toive on se, että markkinatunnelman piristyessä yltiöpositiivisten lausuntojen saattelemana osakekurssit virkoaisivat paremmalle tolalle. Toisin sanoen pääomitus tulisi sijoittajilta. Tätä ei kuitenkaan ole nähtävissä. Koko järjestelmälle tärkeiksi luokitettujen pankkien kohdalla pääomitus tulisi sen jälkeen tehdä kansallisesti. Toisinaan tähänkään ei ole mahdollisuuksia, koska pahasti velkaantuneen maan velkataso ei pysyisi enää järjellisissä rajoissa. Espanja ja Irlanti tulivat kriisiin verraten vähäisellä julkisella velkamäärällä, mutta pankkien pystyssä pitäminen on maksanut näille maille paljon.

Kyproksen mallin mukaan voisi omistajat ja velkojat pakottaa täysiin tappioihin. Tappioiden maksajiksi joutuisivat myös yli talletussuojan ylittävät tallettajat. Tämä vähentäisi oleellisesti yhteisvastuun määrää. Roskapankkien käyttöä voisi harkita pienempien, ja siten vähemmän merkityksellisten pankkien alasajon yhteydessä.

Täysimittaiseen pankkien alasajoon tuskin kannattaa lähteä, joten erilaisia vaihtoehtoja tulisi kartoittaa tapauskohtaisesti. Ilmapiiri tarvitsee kuitenkin jonkinlaisen puhdistuksen. Vasta sitten, kun luurangot on siivottu kaapeista pois uskaltautuvat sijoittajat investoimaan euroalueelle, mikä lienee eräs perusedellytys talouskasvun saamiseksi.

Euroryhmä saikin pohdittavakseen pankkien pääomitusmahdollisuudet EVM:stä. On kuitenkin jo tässä vaiheessa selvää, että mikäli alhaiset P/B-lukemat johtuvat enimmäkseen pääomitustarpeista niin vakausrahasto käy armotta liian pieneksi. Kaiken lisäksi rahasto tulisi sitä ennen pääomittaa täyteen voimaansa. Tämäkin voi olla poliittisesti liian kitkerä pala.

Jos ongelmalle vain suljetaan silmät niin tämä kriisi ei kyllä ole päättymässä vielä tulevaisuudessakaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (111 kommenttia)

Jari Reinikka

Eli erotusarvon verran pitäisi toisinsanoen markkinoiden mukaan sulattaa (tai vastaavasti uutta pääomaa) pois taseista, jotta peli voisi jatkua??

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jotain asialle on tehtävä. Tällainen epäluulo on ainakin aiheuttamassa vahvasti sitä luottolamaa, Draghin sanoin: rahapoliittinen vaihteisto ei oikein toimi.

Tämä estää pankkeja toimimasta esimerkiksi yritysten rahoittajina näiden investointeihin. Työpaikat jäävät siten syntymättä.

Tämä kielii myös siitä, että europankeissa arvellaan ainakin jossain määrin olevan niin paljon epäkuranttia kamaa, että terveisiinkään pankkeihin ei juuri luoteta. Esimerkiksi BBVA ja Santander kyllä ovat pystyneet toimimaan luotettavammin, koska näillä on latinalaisessa Amerikassa tuottavaa toimintaa, jonka realisointiarvo on enempi kohdillaan.

Jari Reinikka

Mihin nämä uudet miljardit ovat sitten päätyneet vai onko vain lotrattu yksinkertaisesti liian vähän? Pankeiltahan vaaditaan tietty reservi jota ei selvästikkään ole noudatettu, niin eikö tuollaisesta laiminlyönnistä pitäisi saada jotain sanktioita?
Vai turvaudutaanko tällöin juuri tämän, "Tämä on mahdollista, sillä EKP on määritellyt euromaiden velkakirjat riskittömiksi." taakse tässä asiassa?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #5

Ainakin kriisimaista on talletuspakona lähtenyt ulkomaille satoja miljardeja euroja.

Maasta riippuen 1/3 ja 2/3 väliltä koko ulkomaisten tallettajien talletuskannasta. Kyproksen mallin mukainen bail-in ei varmastikaan auta tätä ongelmaa.

Europäättäjät olettavat, että tyhmät sijoittajat suostuisivat vapaaehtoisesti väen vängällä vastaanottamaan tappioita. Jos itse muotoilisin asian niin toimimalla tällä kuvitellulla tavalla nämä eivät olisi kovin menestyksekkäitä sijoittajia.

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #7

Niin, osta yksi kolmen hinnalla. Eihän siinä mitään järkeä ole. Aika sopan ovat kyllä keittäneet, ei voi muuta sanoa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #5

Jaaha, tähän vastaamaani kommenttiin tuli lisää tavaraa sillä aikaa kun kirjoitin vastausta. Ei se mitään.

Lotrauksessa on se pieni ongelma, että sopivaa vakuuspaperia EKP:n luotoille ei juuri ole. Ja se mitä on niin siitä pidetään kiinni siitä syystä, että jonkinlainen vakavaraisuuspuskuri säilyisi. Espanjan velkakirjat ovat nyt yliarvostettuja (alhainen korkotaso), joten espanjalaispankin ei kannata välttämättä hamuta lisää.

Sanktioita ei olla liiemmin jaeltu. Pikemminkin kehotettu vain laittamaan asiat kuntoon. Tätä on tehty mm. uudelleenrahoittamalla täysin toivottomia luottoja. Ihan siksi, ettei niistä tarvitse tehdä alaskirjauksia. Ne tehtäisiin vasta sitten, kun EVM-kioskista saa korvaavaa rahaa tilalle.

EKP:n riskittömyys aiheuttaa vääristymiä. EKP:n mukaan euromaan velkakirjaa passaa pitää taseessa 100% nimellishinnasta. Mutta markkinoiden mielestä tuollaisen paperin arvo voi olla vaikkapa 80/100. Pelätään, että Kreikan oltua uniikki tapaus (Kypros sitten kanssa) kävisikin niin, että uniikkeja tapauksia tulee lisää.

Ja tuon esimerkkihinnoittelun mukainen (80/100 vs. 100/100) syntyy kirja-arvoon kupru, joka puolestaan näkyisi sitten osakkeiden hinnoittelussa.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Hyvä veto Henri.
Moni asia täsmää, hyvä kun otit tuon pankkitilein tyhjentämis ajatuksenki mukaan.
Jos euroalue jatkaa tällaisenaan toimintaa niin olis tärkiä katsoa mitä rahaa kriisimaiden ja muidenki tileillä on. Ja pitäis pystyä erottelemaan tallentajat, omistajat ja sijottajat erilleen.
Sehän on tietysti mahdottomuus ja toteutumattomissa.

Eli euroalue ei voi vain jatkua näin, pankkein kaatuminen on edessä.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Pankeilla on ollut 5 vuotta aikaa varautua. Siinä ajassa on varmasti jo erottunut elinkelpoiset pankit kelvottomista. Nyt veronmaksajien rahoilla tuetaan kaikkein huonoimpia pankkeja. Tuskin kukaan haluaisi sijoittaa rahat näin, jos huolehtisi omasta omaisuudestaan?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kuka saisi riittävän ymmärrettävästi tämän kerrottua Kataiselle ja Urpilaiselle?

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Pankein kaataminen ei ole uutta, eikä sitä seuraa sen vuoks maailmanloppu.
Enempi tässä on syynä ollu ylpeys, euron piti tuoda kaikille vakautta eikä siinä pankit ole yhtään poikkeus.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #11

Aivan, Eurooppa on pankkiensa vanki.
Kumpaa sitten ajatteleekin, joko sijoittajapankkeja tai sitten sijoituskohteita.
Rahaa on ainakin ollu millä mällätä, tai rahan näköisiä numeroita kasapäin.

Tänään kaivoin kaivurilla kasan pellolle, sen viereen syntyi samankokonen kuoppa.
Pystyisin täyttää tuon kuopan sillä kasalla.
Mutta jos se kasa olis muuttunu hötöks, niin sen kuopan pitäis täyttää sitten toisen kuopan mullalla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #13

Ei tuota rahaa ole kuitenkaan tarpeeksi. Ja EKP ei voi oikein lähteä kokeilemaan "epäuskottavaa rahapolitiikkaa" paljoa nykyistä enemmän, koska saksalaiset tuohtuvat. Ovat tuohtuneet jo nyt.

Liikasen mielestä kaikki on niinkuin pitääkin.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #14

Saas nähä millä sanoilla Liikanen sitten eläkeläisenä toteaa, päästäkseen Huopaisen listalle.

Korjasin vähän lausetta. :)

Rahalla on kumma taipumus kadota.
Saksalaiset on huomanneet sen, mutta pitääkö niiden kiukutella omilleen vai muille?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #16

Epäilen, että Liikasessa ei ole miestä sanomaan mitään kaksista eläkepäivilläkään. Eihän se ole saanut edes 90-luvun katastrofista suutaan auki. Tai EU-komission ongelmista budjetti- ja IT-hankkeissa - tai Suomen Punaisessa Ristissä. Tai valtiovarainministerikaudestaan. Senhän takia se olikin niin kuumaa valuuttaa EU- ja eurohommissa. Luotettava.

Yllätyn toki positiivisesti, jos se jotain saa sanottua. Laitan nyt vaikka näillä puheilla vedon pystyyn - ostan Henrille Liar's Poker, F.I.A.S.C.O. ja Bombardiers-kirjojen pokkaripainokset, jos Liikanen älähtää jotain "populistista" ennen vuotta 2020 (syntynyt 1950, joten ikätakaraja 70 on varmaan ok).

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola Vastaus kommenttiin #43

"Epäilen, että Liikasessa ei ole miestä sanomaan mitään kaksista eläkepäivilläkään. Eihän se ole saanut edes 90-luvun katastrofista suutaan auki. Tai [...]"

Hyvä pointti.

Käyttäjän cessu kuva
Kenneth Oksanen

Kyproksen malli rajallisesta talletussuojasta on haasteellinen erityisesti hiemankaan suuremmille yrityksille: jos yrityksen palkanmaksukyky tai alihankintaketju katkeaa kun kaikki yli 100 k€ pankkisaamiset leikataan, on tuloksena kansantaloudellisesti paljon hankalampi ja hitaammin toivuttava tilanne kuin jos sama leikkaus tapahtuu hieman onnekkaammalta sukanvarteensäästäjiltä. IMHO harkitsemisen arvoista olisi, että yritykset velvoitetaan tallettamaan käteisvarallisuutensa 100 k€ ylittävä osuus täydellä talletussuojalla suoraan EKP:lle, tosin tietysti sitten EKP:n talletusperuskorolla, joka on tällä hetkellä 0%. Tämä tosin koskisi vain tuotannollisia (ns. Main Street)-yrityksiä, ei sijoitustoimintaan keskittyneitä yrityksiä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Voiko tällainen velvoite olla olemassa, jos EKP päättää lähteä testailemaan niitä negatiivisia talletuskorkoja?

Yksi hyvä vaihtoehto on pistää yritys lihoiksi ja perustaa euroalueen ulkopuolelle toinen.

Käyttäjän cessu kuva
Kenneth Oksanen

Juridisesti tuollainen velvoite voisi tietysti olla olemassa - kovin monen yrityksen tilannehan on vielä paljon pahempi, koska ne ottavat muuta käyttöomaisuuttaan vastaan lainaa jatkaakseen toimintaansa, eli siis maksavat joka tapauksessa "negatiivisia talletuskorkoja". Ehdotukseni koskee nyt lähinnä kirjanpidollisesti hyvässä jamassa olevia tuotannollisia yrityksiä joilla ei ole kovin suuria velkoja eikä tarpeettoman suuria talletuksiakaan - yleensähän toiminnan kannalta tarpeeton varallisuus jaetaan osinkoina niille tileille, jotka eivät ole EKP:n rajattoman talletussuojan piirissä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Espanjassa on siis iso ongelma Bankiassa: noin 1,5 kertaa Suomen BKT.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

40 miljardia riittää (kaikille pankeillemme), kiitos. Näinhän ne espanjalaispäättäjät pähkäilivät. Merkillistä, ettei kellekään ole kelvannut 8 miljardilla liki 320 miljardin arvoinen firma?

Äsh, olisi pitänyt ajatella tarkemmin. Kohta Urpilainen ja Katainen tekee tuosta käteistarjouksen... :/

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #20

Ainahan hän tuntuu olevan. Siksi minä olenkin tyhjänhuutelijapopulisti ja hän EU:n talouskomissaari.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #21

Komisaarilta vaaditaan liikaa. (Huonoa muistia)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #20

Tapani, kahdessa vuodessa saattaa Ollikin muuttaa mieltään (tosin sitä pelkoa ei liene) tai sitten tilanne on jo kerennyt ns. karata käsistä. :)

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #24

Sirpa, muistaakseni ei siihen menny kuin puolivuotta kun Ollin muistitikku oli noista lausunnoista tyhjennetty.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Pankkien stressitestit ovat osoittaneet, että asioita voidaan lukea monella tavoin. Ja esitää monin tavoin. En sinällään usko avoimuustoiveesi toteutumiseen, mutta tavoitteena se olisi hyvä. Se kuitenkin mahdollistaa siltikin kovin paljon piiloittelua. Esimerkiksi maksuhäiriöriskin arvointi omistusasunnon velan suhteen taitaa mahdollistaa aika suurenkin riskin piiloittamisen. Eli se alkaa näkyvä vasta maksuhäiriöiden toteutuessa, eli liian myöhään niin asiakkaan kuin pankinkin kannalta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jostain syystä luotan enemmän markkinoiden arvioon kuin näiden stressitestien tuloksiin.

En väitä, että tilanne olisi noin murheellinen kuin mitä taulukko kertoo (tuossahan on vasta murto-osa europankeista), ja se "totuus" taitaa olla jossain stressitestien ja minun hyvin alkeellisten laskutoimitusten välissä.

Yhtä kaikki. Tuon moskan - on se määrä sitten mikä tahtoo - piiloittelumahdollisuus tämän jumin nyt aiheuttaa omalta osaltaan. Muita syitä ovat luonnollisesti yleinen talouskaaos sekä politiikkojen ailahtelevaisuus. Yhtenä päivänä julistetaan julkilausumassa yhtä ja sitten parin viikon päästä tehdään toisenlainen sopimus.

Epävarmuustekijöitä on aivan liikaa. Ja se näkyy.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Epävarmuustekijöitä on liikaa. Osin ne tulevat poliitikoilta ja osin liike-elämästä ja osin nimenomaan pankkien omasta toiminnasta.

Itse en sinällään pidä poliitikkojen ailahtelevuutta ongelmana, vaan sitä, että liian moni heistä on pihalla asiassa. Niin hallitusten kuin oppostioipuolueiden poliitikoista. Ja turhan monet pelaavat näillä ongelmilla välittämättä siitä, että niin ne vain pahenevat. Varsinkin kriisimaissa tämä on välillä piinallisen ilmeistä.

Petri Rautiainen Vastaus kommenttiin #35

Hälytyskellojen olisi pitänyt jo aikoja sitten soida, mutta ei kun on vaan jatkettu samaa rataa.

Mielestäni on vastuutonta talouden hoitoa siirtää velkoja tuleville sukupolville, jotka eivät ole millään tavalla edes osallisia asiaan. Sama kun minut laitettaisiin maksamaan naapurin asuntovelka.

Uusien EU-maiden ottaminen tällaisessa kriisitilanteessa on mielestäni riskaapelia. Mailta ei yleensä löydy maksukykyä. Tulee uusia EU-kriisituen saajia.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Joskus muinoin, kun rohkaistuin pientä 1h + kk haaveilemaan, pankinjohtaja totesi, että "säästä ensin 20% ja tule sitten uudelleen". Työttömyysprosentit olivat joskus satumaisen alhaalla Suomessakin 2-5%, joten vakaasti ja vaatimattomasti taaperrettiin...
Luukut ovat nyt isoja ja hinnoissaan - lainapyynnit sen mukaiset, mutta työpaikka, helskutti. Ylivelkaantuminen on uhka jo meilläkin: 1/10 asuntolainaisista painii jo 200.000€:n kanssa...
No meni vähän ohi blogin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ei ehkä niinkään. Ehkä mekin saamme oman Bankiamme? =)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #30

Hämähäkkipyyhkeitä vaan kehiin sitten.

Petri Rautiainen Vastaus kommenttiin #30

Toukokuussa oli työttömyysprosentti Suomessa 10,8. Vuoden lopussa tuskin enää 12 riittää. Vähemmän verotuloja valtiolle työttömyyden kasvaessa.

Johannes Kytö Vastaus kommenttiin #50

Työttömyysprosentti on propagandaa.

Moniko työikäisistä on työssä ja ennen kaikkea muutakin kuin henkistä pääomaa tuottavassa työssä?

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #54

Etelänmaat kehuu työllisyyden nousulla.
Mutta jättävät kertomisen siihen että miks. Nyt vain on matkailijoiden aikakaus.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Voi helllposti..EVM ja pankkien pääomitus. No siinäpä on helllposti mainio yhdistelmä. Taas on jollakin välähtänyt. Ihme ettei suoraan EKP ala pääomittamaan pankkeja..tämäkin saattoi muuten olla virhe mainita edes asiasta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Pankkien pääomitus on itse asiassa mielestäni paras tapa auttaa pankkeja, sillä se on käytännössä pankkien osittaista sosialisointia. Minusta on tärkeää, että pankkien omistajat menettävät osan omistuksestaan (tai vaikkapa koko omistuksensa) sillä se takaisi jatkossa omistajien paremman tarpeen valvoa pankkiensa toimintaa. Nykyinen riskien sosialisoiminen on paljon huonompi vaihtoehto. Tosin pääomittaminen pitäisi tapahtua paikallisten valtioiden toimesta, ei EKP:n toimesta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kivelä on oikeassa, mutta..

1) monet pankit ovat jo valtion hoteissa, tai mm. vakuutusyhtiöiden tai toisten pankkien omistuksessa. Pääomitusvaatimukset ja omistusten alaskirjaukset loisivat uusia pääomituksen tarpeessa olevia tsompatteja - kuten tuo nainen auringossa Walking Dead-sarjan zombeja kutsuu.

2) valtioiden kyky pääomittaa pankkinsa on rajallinen, eikä poliittistakaan halua siihen oikein löydy

3) Saksan vaalien jälkeen on tulossa eurovaalit. Systeemi tekee kaikkensa lykätäkseen ikäviä päätöksiä aina seuraavien vaalien yli, ettei vahingossakaan poliittinen valta vaihtuisi. Hyvänä esimerkkinä tästä on Kyproksen pelastuspaketin kanssa vetkuttelu yli Italian vaalien - tämän takia tukanleikkuu Kyproksen velkakirjoihin muuttui aikapulan takia mahdottomaksi.

4) Juuri kun markkinat on saatu rauhoitettua edes näennäisesti, mm. valtioiden velkakirjojen korkojen osalta, hinkua tuoda ikäviä tosiasioita esiin ja raskaita toimenpiteitä agendalle ei juuri ole.

5) "Sijoittajavastuu" tarkoittaisi tappioita myös ns. hyväkuntoisten pankkien positioihin

Mistä ne rahat voitaisiin repiä pääomituksiin? Espanja ja Italia ovat tässä näytelmässä isoimmat murheenkryynit euron kestävyyden kannalta.
Bail-in, eli talletuksiin kajoaminen, on ainoa realistinen vaihtoehto, osittaisten eurotukipakettien ohella. Arvaan, että laskelmien valossa ikävä puoli on, että pankkikriisimaiden kansantalouksien kyykkä olisi merkittävä.

Reilua voisi olla, että tallettajista, joiden rahoihin kajotaan, tulisi pankkien omistajia - vanhat omistukset pyyhkiytyisivät ainakin osaksi pois, ja tallettajat saisivat heiltä perittävästä pisteverosta vastineeksi pankkiosakkeita. Ainakin valinnan voisi jättää tallettajille: otatko mieluummin 10% pisteveron talletukseesi, vai 20% veron ja vastineeksi pankkiosakkeita.

Käytännössä tätä soppaa en usko pystyttävän ratkaisemaan millään muulla tavalla kuin inflatoimalla, mutta siihen on vielä matkaa. Ensin täytyy ne eurovaalit pelastaa "vastuunkantaja"-puolueille. Euroasioista pysyy kartalla tarkkailemalla max pain-limiittejä (esim. Espanja kapituloisi, jos esim. sisäinen rauha olisi vaarassa) sekä vaalipäiviä.

Tärkeintähän on valta. Raha tulee hyvänä kakkosena.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #36

Koodinimellä CoDe leikkisämmin tunnettu tallettaja-omistaja kuviosta kysäisin sen verran, että millainen vaara on kunnon pankkihölkkään? Toistaiseksi vasta ulkomaiset tallettajat ovat päättäneet jossain määrin, että euroalueen ulkopuolella on turvallisempaa.

Tuleeko koodinimi CaCo rajoille vastaan?

Eikö kriisimaiden mahdollisuudet osallistua ole kuitenkin kierrettävissä uudella EVM-idealla? Suomihan voisi hyvin osallistua näiden monttujen täyttämiseen. KoskAAA.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Pankkien pääomitus on itse asiassa mielestäni paras tapa auttaa pankkeja, sillä se on käytännössä pankkien osittaista sosialisointia."

No jaa..onko se pankkien sosialisointi sitten aina se paras ratkaisu. Ei valtio tee mitään näillä pankeilla,mutta oikeuden pankkien toimintaan kyllä tarvitsisi.Eikä valtiolta sinänsä edes löydy välttämättä ammattitaitoa pyörittämään pankkia,eikä sillä alalla kannata olla ihan vietävissä..tai se sosialisointi tulee todella kalliiksi.

"Minusta on tärkeää, että pankkien omistajat menettävät osan omistuksestaan (tai vaikkapa koko omistuksensa) sillä se takaisi jatkossa omistajien paremman tarpeen valvoa pankkiensa toimintaa."

Itseasiassa kyllä ne saisivat menettää kertyneen omaisuutensakkin,mutta sillä ei ole merkitystä,koska siihen ei päästäisi koskaan käsiksi.

"Nykyinen riskien sosialisoiminen on paljon huonompi vaihtoehto."

Mites tuo ensimmäinen kommenttisi menikään sosialisoinnista?! Miten riskit nyt sosialisoidaan,jos ei pääomittamalla?

"Tosin pääomittaminen pitäisi tapahtua paikallisten valtioiden toimesta, ei EKP:n toimesta."

Niin..mitä tehdä ylikansallisten pankkien kanssa ja mitä tehdä,kun pankit ovat tehneet melkoisen hämähäkinverkon lainaamalla ristiin rastiin?

Valtiot ovat nyt vain lyhyesti sanottuna kusessa pankkien kanssa ja valta on pankkiireilla.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Saksassa autokanta vanhenee, uudet autot ei käy kaupaks. (Bloomberg).
Eli markkinat on kuitenki stressitestejä seurattavampi asia.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Portugalissa on ilmeisesti menossa sikäläinen ministerikierrätys. Budjettivajekin repsahti vain hieman yli 10 prosentin. Tavoitehan oli 5,5 prosenttia joten jossain asiassa tavoitteet sentään täyttyy, jopa kaksinkertaisesti.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ei siis ihme että valtionvarainministeri sai tarpeekseen. Hallitus ei kuulemma oikein tahtonut saada luvattuja tekosia tehdyiksi. Kuinkahan tuotakin vajetta sitten paikkaillaan? Velkojilta pyydetään maksuaikaan pidennystä jotta päästään taas Saksan vaalien yli? Vai mennäänkö EKP:n kassalle pyytämään pikavippiä?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Niin, nyt lähti ulkoministerikin. Sitä tarkoitin kierrätyksellä. :)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Eronnut ulkoministeri antoi selvityksensä:

"The Prime Minister decided to follow the path of mere continuity at the Finance Ministry. I respect that but disagree."

Ilmeisesti tuolla viitataan siihen, että talousministiren lähtö ei muuttaisi vyönkiristelypolitiikkaa.

Mutta tuota tuota. Ulkoministeri on hallituksen kuoripoikapuolue. Jos koko puolue nyt ottaa hatkat niin Portugalin parlamentissa on sen jälkeen vähemmistöhallitus.

Nämä säästötoimet eivät oikein ole miellyttäneet siellä. Ja jossain vaiheessa puhuttiin jopa siitä, että Portugali onnistuisi irroittautumaan normaalissa päiväjärjestyksessä tukirahoista ja hoitamaan rahoituksensa markkinoilta aivan itse.

Menestystarinaksikin tätä puolittain vihjailtiin.

*tirsk*

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

http://www.talouselama.fi/uutiset/ranskan+tuska+mi...

Poimin tästä pari toisiinsa liittyvää pätkää:

"Nykyinen hallitus on tähän saakka pyrkinyt budjettivajeen kaventamiseen lähinnä korottamalla veroja."

...ja...

"Syiksi hän [valtiovarainministeri Moscovici] mainitsi kituvan talouskasvun ja verotulojen vähenemisen."

Loogista. Samalla logiikalla toimii meidänkin hallitus.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Henri, seurasitko menikö Ranskassa parlamentin käsittelyssä läpi se presidentin esittämä suurituloisten roima veronkorotus? Korottavatkohan nyt sitten alv:ia ja muita välillisiä veroja? Sosialidemokraatit jylläävät niin Ranskassa kuin meilläkin. Eikös kokoomus ole melkein sdp:läinen puolue, toimillaan osoittanut. Kokoomuspuolueena,aitona sellaisena, ei olisi tullut kysymykseen muiden maiden velkoihin osallistuminen vaan kotimaa heidän tunnuslauseensa mukaan olisi ollut etusijalla. Näinhän ei ole ollut.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Muistaakseni (huom. muoto) se meni sillä viisiin, että lakituvassa sanottiin, ettei se älytön vero mene läpi. Sitten sitä muokattiin jotenkin lievempään suuntaan.

Loppujen lopuksi jäin pikemminkin seuraamaan Ranskan makrodataa kuin poliittista velliä. Paljon kiehtovampaa.

Ranska on kriisimaa. Ei toki vielä tukipakettimaa. :)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #73

Niin Bryssel on kumonnut parlamentaarikko Marin La Penin immuniteetin. Ranskan pyynnöstä, sillä kyseessä on puolueen saama kova noste. Jotain pitäisi tehdä EU- ja eurovastaisuudelle. NO onhan käytössä Le Peniä vastaan mahdollisesti nostettava syyte vuonna 2010 tapahtuneesta hänen harkitsemattomasta arvostelusta kaduilla rukoilleista. Siis kolme vuotta sitten tapahtuneest yhdestä arvostelusta.

Politiikka on kovaa peliä. Eilisen tv-ohjelman mukaan EU-vastaisuus on noussut muuallakin EU-maissa. Mielenkiintoisin tilanne taitaa olla kuitenkin Briteissä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #87

Taktinen ajoitus on vain hieman huono. Vaikka tuosta saisikin syytteen niin tuskin sitäkään ihan hetkessä saadaan käytyä lävitse. Eurovaalien alla tienatut marttyyripisteet voivat vielä kääntyä tarkoitusperiä vastaan.

Marine Le Peniä on kuitenkin luonnehdittu todella vaaralliseksi, koska hän on "pehmompi kuin isäpappansa" ja hän on hyvin karismaattinen. Vetoaa siis myös naisiin (sukupuolesta hän tienaa toki suurimmat pinnat.)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #89

Osuit ajatuksessasi samoihin omieni kanssa siinä että jos syytettä nostettaisiin nyt ennen vaaleja, niin se vain todennäköisesti nostaisi Le Penin puolueen suosiota. Muutoinkin Ranskassa näyttäisi olevan kova noste puolueella. Tuo Marine on todella värikäs persoona. Katselin eilen tv:stä hänen esiintymistään kannattajilleen. Eloisaa touhua.

No, varmasti hän on Hollanden kannalta katsottuna vaarallinen (mutta Soinikin on 7. vaarallinen), sillä presidentin kannatus on pohjalukemissa. Taitaa olla enää hieman yli 20 % viimeisimmän mittauksen mukaan. Tuskinpa saa jatkokautta seuraavissa vaaleissa. Niin hyvää ei Ranskan taloudessa tule tapahtumaan. Jollei sitten ne pahuksen bondit tule.....

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Portugalin ulkoministerin eron vaikutus: nousun merkkejä.

Petri Rautiainen

Oliko Kataisella joku oikeudenkäynti, ettei hän pysty osallistumaan Suomen asioiden toimintaan? Olin kuulevinani sellaista.

Uusia päätöksiä / neuvotteluja ei ole tiedossa, jos em. pitää paikkansa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Mhäh? Tällaisesta en ole kuullut.

(Portugalin pääministeri ilmoittaa pian uuden ulkoministerin.)

Petri Rautiainen

KHO on saattanut pyytää lisäselvityksiä joistakin Kataisen omin päin tekemistä tilauksista tai maksuista valtion piikkiin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Portugalin tilanne:

Pääministeri ei tietojen mukaan hyväksykään ulkoministerin eroa. Oppositiossa oleva sosialistipuolue on vaatinut ennenaikaisia parlamenttivaaleja.

En ole vielä löytänyt vahvistuksia näille. Siis huhuvaraus.

MUOKS: Vahvistusta tullut. http://www.ft.com/intl/cms/s/0/982bcf86-e328-11e2-...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ranskan presidentti Hollande erotti ympäristöministerin. Tämä kävi moittimaan sosialistipuoluetta (Hollanden poppoo) menoleikkauksista. Pari tuntia ja monoa tulee.

Ihan tulee Vasemmistoliitto mieleen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Zerohedgen mukaan kaksi portugalilaisministeriä olisi eronnut. Peruspalvelu- ja maatalousministerit olisivat ilmoittaneet, että tämä oli tässä.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Kohti Impivaaraa, se ei pidä paikkaansa sillä me mennään kohti keskiaikaa suoraan.
Kreikka on jo kehitysmaa, ja muut seuraa perässä.

ulf fallenius

Tämä kriisi ei todellakaan ole ohi voi jopa kestää kymmensiä vuosia.Näillä mennään fantasisessa Eu.ssa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kriisi katoaa, jos euromaat nimetään uudelleen seuraavasti:

Muomi, Miro, Maksa, Manska, Mirlanti, Malta, Mreikka, Mespanja, Mitalia,
Mlovenia, Mortugali, Melgia, Malankomaat, Muxemburg, Mypros, Mitävalta,
Mlovakia.

;)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä
Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

EURUSD syöksyy. Tässähän se dilemma. Kriisimaat tarvitsevatkin heikompaa euroa, mutta se tuntuu tulevan vain täyden paniikin hetkinä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Uutisten mukaan Suomen vienti USA:han vetää jotenkunten, muttei juuri Saksaan, joka olisi se key.
Jaakko Kianderin mukaan nousu lykkäytyy "kesänkynnykseltä" kohti "loppuvuotta" - eli hyvää kannatta aina odottaa.
Eikös tuo Portugalin 7,37% ole jo yli kriittisen pisteen: niin ei voi kauan jatkua, kun esille nousee uudelleen maan suosituimman kirjan sanoma: “Miksi meidän pitäisi jättää euro”.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ainoastaan euroalueen hajoamisen uhka saa EKP:n nostamaan takapuoltaan. Nurinkurisesti suhdanteenmukaista rahapolitiikkaa harrastetaan siis aina vain viimetipassa. Tästä hyvänä esimerkkinä LTRO ja OMT, jotka molemmat tuotiin sirkuskarhujen ja torvisoittokuntien kera esiin tilanteessa, jossa hajoaminen olisi ollut enää viikkojen kysymys.

Ai niin, Stubbin aivopieru, että "kolme vuotta sitten euroalueen hajoaminen blaablaa".

Se konkreettinen hajoamisriski oli kyllä 2012 kesällä, n. 11 kuukautta sitten. Stubb ei tunne tai halua tunnustaa edes lähihistoriaamme, vaikka kuka tahansa voi sen käppyrästä tarkistaa.

Kuva tässä, ettei tarvitse itse kaivaa:
http://aijaa.com/bAA23k

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Entäs niiden Ranskan vaatimien tulevien eurobondien vaikutus? Noiden vanhojen pelastusoperaatioiden jatkoksi uusi keino käyttöön? Saadaan taas käyrään mutkia aikaiseksi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hyvä kyllä muistuttaa tästä aika ajoin. Europäättäjät ovat aivan nakkikioskilla ja eksyksissä tässä kriisissä.

Mutta muita toimijoita kansalaiset eivät voikaan valita. Lumedemokratiaa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Emmehän me ole komissionkaan "toimijoita" valinneet...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Prosenttiyksikkö tunnissa on ihan hyvä lisä Portugalin 10-vuotiselle. Mahtavat olla sijoitukseensa iloisia nuo, jotka uusia velkapapereita ostivat toukokuussa.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Henri, erinomainen artikkeli sinulta ja suurkiitos tästä selkeästä ja vaivaa vaatineesta työstä oikean informaation esilletuomisessa. Talousslangi on asia, jonka taakse on helppo mennä ja sekoittaa kansalaisten päät. Olet tosiaankin onnistunut luomaan kuvan ko. päivän arvoilla mitatusta markkinatilanteesta ko. eurooppalaisten pankkien osalta. Eurokriisissähän on tunnetusti kyse pankkikriisistä.

Olen kanssasi samaa mieltä, että P/B-luku on hyvä luku tutkailemaan pankkien tilannetta suhteessa markkinoiden tuntemaan arvioon niiden tilasta. Esität väliotsikoin erinomaisia nostoja sekä kysymyksiä eurooppalaisten pankkien nykytilasta ja niiden pohjalta myös itselleni nousi mieleen vastaus etenkin kysymykseen pääomitus vai konkurssi.

Sen verran omasta taustastani, että olin aikanaan 1990-luvun alussa vastaanottamassa silloisen säästöpankkiryhmän jäämistöä maakuntatasolla ja Arsenaalin toiminta ja taselainausrakennelmat tulivat enemmän kuin hyvin tutuiksi. Itselläni meni liki vuosituhannen loppuun saakka, kun tuo selvittely oli osa päivittäistä työtäni - onneksi vähentyen vuosien mittaan. Mutta uskon tietäväni henkilökohtaisella ja yritystasolla, mistä on silloin kyse, kun pankki mokaa ja kunnolla.

Markkinoihin liittyy aina erittäin voimakkaasti psykologinen ulottuvuus ja jo pelkästään tästä syystä katsoen pääomittaminen noiden esille nostamiesi eurooppalaisten pankkien kohdalla on pelkkää tekohengitystä, jolla ei saada välttämättä pysyvää muutosta aikaiseksi vaan edessä saattaa olla tulevaisuudessa uusi pääomituskierros. Konkurssimenettely tai pankkien pilkkominen aliarvostuksineen on mielestäni oikea ratkaisu. Se johtaa uuteen tilanteeseen markkinoilla ja päättää vääränlaiseksi osoittautuneen pankkiliiketoiminnan siihen paikkaan. Toki tuo johtaa myös pankkisektorin ulkopuolisen "elämän" osalta markkinahäiriöihin ml. esimerkiksi asunto- ja kiinteistömarkkinat, kotitaloudet ja elinkeinoelämän toiminta. Mutta tässä kohtaa astuu myös kuvaan tuo sama psykologia markkinoille. Silloin on oikeasti perusteita uskoa paremmasta ja mm. investoinnit käynnistyvät uudella markkinahintatasolla. Näin kävi myös Suomessa 1990-luvun alun jälkeen. Se ei ollut vähäinen joukko ihmisiä, jotka tekivät kunnon tilin hankkiessaan Arsenalin omistuksesta tai taselainausasiakkaiden omaisuutta pakkohuutokaupoissa tai vapaaehtoisilla kaupoilla. Lyhyellä tähtäimellä tuo on kipeä ratkaisu, mutta pidemmän päälle ratkaisu, jonka varaan on myös uskottavaa rakentaa Euroopan tulevaisuutta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Suosittelisin viestiäsi, jollet olisi äitynyt kehumaan. :)

Tein tämän alunperin 17.-18.6. välisenä yönä (siksi tuon päivän päätöskurssit), mutta taho, jolle tämän lähetin ei halunnut julkaista sitä. Syiksi ilmoitettiin vaikeaselkoisuus ja liiaksi tulkinnanvaraisuutta siitä, mistä alhaiset P/B-lukemat voivat johtua.

Päätin lopulta esittää tämän sitten henkilökohtaisella vastuullani.

Kerroin omalta osaltani, miten voitaisiin menetellä ongelmapankkien kanssa, mutta olen ilahtunut siitä, jos "konkarit" tuovat kokemuksen tuomia näkemyksiään esille.

Me emme kuitenkaan voi määrätä, miten näiden kanssa menetellään, mutta Suomen päättäjät voivat harkita, mitä linjaa Suomen tasavalta näissä kysymyksissä ajaa.

Olettaen, että olemme niissä kuuluisissa "päättävissä pöydissä" jossain muussa roolissa kuin hovitarjoilijana.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Hovitarjoilija olisikin hyvä rooli. Pääruoka on mielestäni Suomen roolille kuvaavampi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #110

:D

Tämä muuten varmasti uppoaa hyvin kansaan. ;)

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Vaikeaselkoiseksi esitystäsi ei saa tekemälläkään. Tuo kaavion kautta tuotu yhteenveto ja sitä tukeva tekstisi ei vaadi sijoitusasiantuntijatutkintoa lukijaltaan, jotta sen sisältö avautuisi. Tulkinnanvaraisuus liittyy juuri tuohon markkinapsykologiaan, joka on aina olemassa ja jolta ei voi välttyä. Sitä ei toisinsanoen saa poiskaan millään vippaskonsteilla. Kummallisen vastaanoton olet saanut tälle artikkelillesi tuolta taholta, kenelle sitä tarjosit.

Ongelmana taitaa toisaalta olla päätöksentekojärjestelmän koko ja rakenne Euroopan mittaluokassa. Ollakseen toimiva, päätöksenteon pitäisi kohdistua koko euro-/EU-alueeseen eikä sen yksittäiseen jäsenvaltioon. Näin ainakin itse näen maamme lähihistorian valossa asian.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #114

Kandee kuitenkin muistaa, että lentäminenkin on helppoa, jos sen osaa. Tarkoitan, että taustastasi johtuen tuossa on asioita, joita pidät itse itsestäänselvinä.

Yritin kyllä taivuttaa ferrolankaa, jotta suurempi osa yleisöstä ymmärtäisi mistä on kyse. Perillä olevat tahot taas tuskastuvat, kun joutuvat kahlaamaan jotain määrittelytermejä ja muuta shaibaa.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #120

Saatat toki olla oikeassa arviosi suhteen. Mutta siinä tapauksessa, olen valmis asettumaan viestisi takuumieheksi omalta vähäiseltä rooliltani parinkymmennen vuoden rahoitusalan työkokemuksen omaavana ja 1990-luvun alun suomalaien rahoitusalan rakennemurroksen rahoitusalan sisältä kokeneena henkilönä. Olet oikealla asialla tuodessasi eurooppalaisten pankkien nykytilan esittämälläsi tavalla. Ihmettelen, jos päätöksentekijät kautta Euroopan eivät tätä halua hyväksyä ja tehdä siitä tilanteen vaatimia johtopäätöksiä.

Saattaa hyvinkin olla, että Saksasta käsin tilanne repeää uuteen suuntaan viimeistään tulevan lokakuun lopussa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #123

Annoin muutaman arvauksen siitä, miksi Euroopan päättäjät eivät halua hyväksyä tätä, ja tehdä johtopäätöksiä: hinta on liian kova.

Kyyninen sanoisi, että yritetään nyt potkia tölkkiä niin pitkälle kuin mahdollista. Esimerkiksi yli Saksan 22.9. liittopäivävaalien. Siinä on taas muutama vuosi aikaa kääriä hilloa, ja antaa tilanteen pahentua. Oma takapuoli on siten paremmin turvattu, kun tämä höskä kaatuu niskaan.

Suomessa tätä kutsutaan osuvasti "vastuunkannoksi".

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #124

Valitettavasti taitaa olla niin, että tässä tapauksessa vanha, kunnon sanonta "Aika on rahaa" tarkoittaa todella konkreettisesti sitä, mitä tarkoittaa. Etumerkki on vaan miinusmerkkinen. Ihmettelen, että miten suureksi kuplan voi puhaltaa ennen kuin se puhkeaa. Historiallisesti tarkastellen olemme kulkemassa erittäin epämiellyttävää tietä pitkin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #127

Kyyninen sanoisi, että mitäpä näistä pienistä. Meillä on paljon tähdellisempääkin nyt mietittävänä, kuten: onko lippisten käyttö kouluissa hyväksyttävää.

Itsehän en pölhöpopulistina aio osallistua noihin tärkeisiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin, vaan suollan miellummin täyttä saißea.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Portugalista kaksi mielenkiintoista:

"Portugal is among the euro area countries most vulnerable to a rise in global interest rates, as it is projected to exit the assistance program in mid-2014...We suspect, though no officials can admit to it, that additional concessions by the official sector (OSI) will ultimately be needed."
http://www.marctomarket.com/2013/07/portugal-weigh...

"The risk of new elections in Portugal opens the door for anti-euro backlash. Many view Portugal like Cyprus, too small to give Europe any grave concerns. This is not the feeling of the European Central Bank or its president, Mario Draghi. If any country were to suggest leaving the nest the blueprint for withdrawal would be drawn, setting in motion the possibly of a domino effect, and the slow demise of the single currency."
http://blogs.wsj.com/moneybeat/2013/07/02/portugal...

On tämä outo manner, kun talouspolitiikkaa tehdään persuvaaran pelossa ja pankkien omistusrakenteen säilyttämiseksi, eikä työllisyydellä ole mitään väliä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Juu, ja laitetaan tähänkin nyt linkkiä, että Portugalin ministerien vaihtoviikko on näillä näkymin jatkumassa:

http://uk.reuters.com/article/2013/07/03/portugal-...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä
Juhani Piironen

Kiitos taulukosta. Itsellä ei FT -lukuoikeuksia ole.

Japanin pankkiongelma on kestänyt muistaakseni vuodesta 1988 tai 1989 tähän päivään.

Kiinassa pankeilla ongelmia vakuusarvojen kanssa.

Vietnamissakin on samansuuntaista näkyvissä.

Kiinassa ja Vietnamissa taloudet kasvavat. Ongelma voi poistua.

Itseasiassa ongelma on myös Ruotsissa ja Tanskassa. Ruotsalaisilla ja Tanskalaisilla on ikuisia asuntolainoja. Niitä ei lyhennetä. Jos vakuuasarvot putoavat, niin mitä sitten?

Ongelma on itseasiassa kaikissa maissa, joissa säästämisaste on pieni ja lainaa on paljon. Kiina ja Japani ovat kokonaisuutena ylijäämämaita.

Japani vanhenee, mutta niin alkaa itse asiassa Kiinakin vanheta. Joka tapauksessa Kiinan säästämisylijäämä on musertavan suuri, joten heillä ei niin huolta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hollanti kuuluu myös näihin "asuntolaina on kuin vuokra": velkapääomaa ei lyhennetä, mutta korot maksetaan. Haavoittuvainen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Vaikka tarkoitit kai valtiota, niin Jjust noin sovin perskohtaisesti suomipankkini kanssa, kun vietin vuosia ulkomailla: Per. C. Aukisena "opiskelija-hanttityöläisenä" sai just ja just ne yksiön korot hoidetuksi...
Muuten. Aika moni säästöpankkitarkastaja voisi - jos viitsisi - kertoa noista 1990-luvun taitteen Suomen Sp:n kaatumisista. Isännät ja isännistö olivat usein hyvää kaveria pankinjohtajien kanssa, joten vakuuksien kattavuutta joskus katseltiin läpi sormien, että "kyllä se siitä lutviutuu"... Vaan kun ei.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kiina-analyysisi on ottanut osumaa aika pahasti viime viikkoina. Luottokupla on raju sielläkin. Sen ääneen sanominen on ollut pölhöpopulistista aina näihin päiviin asti - kunnes asian nosti esille Kiinan keskuspankki.

Things never change. Tuttu laulu, samanlaiset.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Pölhöpopulisti on pari pientä jutuntynkää tehnyt Kiinastakin, viime ja toissavuonna. Mahtaisikohan löytyä haulla?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Viittasin Piirosen kommenttiin, selvennyksenä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiinalla on ollut varaa rakentaa +-300.000 asukkaalle tarkoitettuja aavekaupunkeja. Sijoituksen tuottoja joutunevat odottelemaan jonkun aikaa, että saavat maaseudulta ihmiset ajetuksi kaupunkeihin...

Juhani Piironen

Niin minä sanoin "Kiinassa pankeilla ongelmia vakuusarvojen kanssa."

Mutta Kiinassa voi kaatua muutama pankki ja vaikka kaikki pankit, silti talous ei kärsi niin pahasti.

Kiinalla on niin vahva säästämisaste, että rahaa on. Eli se tarkoittaa sitä että osa olemassaolevasta varallisuudesta tuhoutuu, muttei tarvitse lainata ulkoa.

Se mikä seuraa Kiinan vakuusarvojen alenemisesta on rakentamisen väheneminen
--> teräksen kulutus supistuu, Talvivaaran nikkeliä ei kulu
--> teitä ei rakenneta niin paljon --> Metson murskaimia ei tarvita
--> koneen uusia hiseejä kysytään vähemmän
--> cargotecin lastikäsittelyvälineitä ei mene niin paljon, kun lastia vähemmän
jne. jne.
eli ei kurjuutta kummenpaa

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ja nyt iski Kypros lihaan kiinni: helpotuksia meille, kiitos kaunis.

Onneksi europäättäjät viettävät jo kesälomiaan, tai ainakin ovat jo suunnittelemassa niitä.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #128

Lisää rahaa ja helpotuksia.
Jos olisin ruotsalainen nyt, nauraisin partani solmulle suomalaisille vahingoniloisena.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Muualle kirjoittelin aamulla, että ihan kässärin mukaan menee. Jouluja vietetään "kaikki kunnossa"-tunnelmissa, keväällä tulee ikäviä uutisia ja lipsumisia, ja sitten lomilla joudutaankin jo harrastamaan runonlausunto. Sama juttu joka vuosi.

Ai niin, saksalaiset makromiehet:
"Suomi jättää euron ensimmäisenä" – KL
Euroalue hajoaa, jos sen maat eivät saa enemmän valtaa muun muassa valuuttapolitiikassa ja verotuksessa, sanoo tunnettu saksalaisekonomisti Thomas Mayer.
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/suomi+jattaa+eur...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Näitä persuhölinöitä nyt tulee sieltä-täältä. Ei kannata välittää. Alahuhta ruutuun kertomaan, miten on kivaa. Ei tämä muuten rauhoitu.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tämä oli hyvä:
"He [suomalaiset] haluavat suojella itseään Venäjältä. Mutta euro on väärä klubi tähän - oikea on Nato."

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Pankkein luottoluokitusta on laskettu. Eikä mitään pikkasia paikallispankkeja.

(Bloomberg)
Saksan Deutsche Bank, brittiläinen Barclays ja sveitsiläinen Credit Suisse.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kahta asiaa ihmettelen:
1) Mikä oli taho, jonka mielestä blogi on vaikeaselkoinen?
2) Miksi lopetin toissapäivänä juomisen?

Henry

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola

"2) Miksi lopetin toissapäivänä juomisen?"

Reps :D.

Ei näitä asioita ilman huumoria jaksa. (Ei enää tässä vaiheessa; vuosia kestävän hulluuden voittokulun seuraaminen on ainakin minulle sen verran uuvuttavaa hommaa, että ilman huumoria kävisivät voimat todella vähiin.)

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

"El Pais" kirjoittaa valosta lisää.

Luen nyt sitä google-kääntäjällä, kun PakkoRuotsi esti espanjan opiskelun.

http://translate.googleusercontent.com/translate_c...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Vinkkinä http://www.presseurop.eu/en mahdollistaa eurooppalaisen lehdistön seuraamisen englanninkielisten lyhäreiden kautta. Ei tarvitse maksumuureista ja pakkoruotsista välittää. Translatella sitten mielenkiintoisemmat erikseen.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Sinulta noita linkkejä sitten riittää.
Ja tuollahan on lukemmista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Commerzbank, jolla tiedetään olevan hieman enempi periferiakuraa holvissa on tällä haavaa siinä n. 5,8€ hinnoissa (taulukossa 7,38€.)

Mutta joo. Pitää valmistautua muihin askareihin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset