Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Natixis: kilpailukykymme on huippuluokkaa

  • Toisella tavalla lasketut kilpailukyvyt. Lähde: Natixis.
    Toisella tavalla lasketut kilpailukyvyt. Lähde: Natixis.

Natixis oli laatinut mielenkiintoisen pikkuraportin siitä, miten harhaanjohtavasti euroalueella heidän mielestään kilpailukykyä luetaan yksikkötyökustannusmittareista. Usein maat laitetaan indeksoituna samaan pisteeseen vuonna 1999 ja sitten katsotaan, miten paletti leviää käsiin oikeastaan vain Saksan pinnistellessä. Toisenlainen lukutapa kertoo, että Suomella on parempi kilpailukyky kuin Saksalla.

Natixis perustelee näkemystään sillä, että huolestuttavaa toki on, jos kilpailukyvyltään Saksan kaltainen maa hullaantuu euroaikana. Mutta jos maa kehittyy niin silloin sen kilpailukyky on itse asiassa ollut Saksaa paljon perässä ja nousu on ihan oikeutettua yhteisellä talousalueella. Natixis tekee uudet laskelmansa ja päätyy huomaamaan, että Italialla, Belgialla ja Kreikalla on ongelmia. Suomella sen sijaan olisi teollisuusaloilla parempi kilpailukyky kuin Saksalla.

Tällöinhän herää kysymys: jos näin on, ja olemme siitä huolimatta ongelmissa niin mikä on vialla? Tuhlaammeko me rahaa? Kuluuko sitä byrokratiaan, julkiseen sektoriin ja typeriin hankkeisiin?

Lähde: Natixis, myös kuva.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Petteri Peräoja

Nämä ovat käsiähierovan kiihoittavia analyysejä, joita tuotetaan "kuin tehtaalta" tarkoitusta varten.

"Meillä menee hyvin", "meillä on varaa". Vaikka olemme velkaa käsiähieroville kuin uransa aloittaneella pörssimeklarilla. "Ottakaa lisää velkaa", vaikka alkuperäisetkin velan säädökset ovat olleet sortavia, poispääsemättömiä. "Tuo maa pääsee kohta maksamaan velkojaan." "Lasketaan heidän luottoluokitusta" jne.

Korkoja varten me elämme, korkoja maksaaksemme me kuolemme. Ellei ole kerinnyt maksaa ennen kuolemaa.

Vaikka tekisit koko elämäsi rehellistä työtä, sinusta ei koskaan tule mitään. Koska et suostunut rahalla orjuuttajaksi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tahtooko tämä sanoa sitä, että se perinteinen kilpailukykypaletti on mielestäsi oikeanlaisempi? Vai mitä?

Petteri Peräoja

En minä osaa tuohon sanoa, kun en tiedä mikä se "perinteisempi" on, mutta sen osaan sanoa, että ihmisiä ainakin yritetään viedä kuin pässiä narussa teuraalle.

Tämän takia ottaisin käteen puhtaan paperin ja rustailisin täydellisen uudellisen järjestelmän. Helppo sanoa näin rivikansalaisena. Se olis oravannahan-kaltainen, eli on olemassa vaihtovaluutta, mutta sen arvo ei saa muuttua, eikä sille saa kasvattaa kokoa aka. korkoa.

Lainaaminen olisi siis tavallaan vakuus. Jos lainaat menestyvälle, niin turvaat tulevaisuuttasi. (Jotkut kuulema joku maksavat tästä nykyäänkin?)

Esim. korko rahantekokoneena on sairasta. Ja samalla tarkoituksenmukaista, tietyn ihmisryhmä osalta. (foliohattu on päässä).

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Henrin perinteinen puheevuoro.
Nyt vääntää taas käppyrät selkosuoraks.

Suomen AAA-luokitus perustuu siihen, että muilla menee vieläkin huonommin.
Ja kyllä mekin taantumassa ollaan.

En tiedä miks aina tulee Olli Rehn mieleen kun puhutaan että menee hyvin.
Oisko se se kun Olli sanoi "taantuma ei koske euroaluetta", ja pari kuukautta sen jälkeen sanoi "Taantumasta tulee lyhyt aikainen".

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tämä oli Natixiksen näkemys. Itse pidin sitä vain niin mielenkiintoisena, että päätin kysellä muiden näkemystä. Eli onko tämä oikeanlainen tulkinta, vai onko se perinteisempi ULC-käppyröinti paremmin kuvaamassa nykytilaa.

Uteliaisuus se näitä tekstejä pistää lukemaan ja kirjoittamaan.

Ongelmissahan me olemme. Siinä ei ole niin paljoa tulkinnanvaraa.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Kyllä säkin kaikkia löydät.
Tuntipalkat näytti olevan kaikkinen sosialimaksuineen suurinpiirtein samat kuin Saksassa.

Mutta onhan meillä taas asumiskustannukset silti kalliimmat.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #6

Vastaan vielä lisää, tuossahan oli palkkakuluista mun mielestä kyse, mutta onhan yrityksissä muitakin kuluja jotka saattaa olla täällä kalliimmat.
Etäisyyskin on oma kulunsa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #6

Niin. Tuottavuuden puolella meillä ei ole ongelmia. Mutta jos asumiskustannukset nyt on vain lähtenyt räpylöistä niin ei se muuta tee kuin kaventaa mahdollisuuksia käyttää kilpailukykyisiä palkkarahoja johonkin muuhun.

(Edelleen siis käytän Natixiksen määritelmää, että kilpailukykymme on verrattain hyvää. Teollisilla aloilla eritoten.)

Etäisyys (logistiikka) tuo teollisuustuotteille omia lisäkuluja. Mutta palvelupuolella voi olla vähemmän ongelmia sillä saralla.

Sen sijaan vastapainona meillä on aika hyvin lainsäädäntö vakaata jne. Kyselin tuossa siitä, miksei Suomeen investoida. Suurin osa oli sitä mieltä, että se on kallista. Natixis on eri mieltä.

Meidän tulisi pärjätä ihan mukavasti näillä tasoilla, mutta niin ei käy.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #8

Varmaan kilpailukyky vertailuun pitäis sisällyttää sekin, mihin sitä tuotteita rahdataan.
Tasaa varmasti euroopan ulkopuolelle vientiä, mutta ajattelis ettää Saksan teollisuudella olis taas keski ja etelä eurooppaan edullisempi rahdata tavaraa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #9

"Tuotteiden jalostusasteenkaan" ei pitäisi tuoda myyntiongelmia. Natixis näkee, että Ranskalla, Italialla, Portugalilla ja Espanjalla on enempi tällaista "bulkkitavaraa" tuotannossaan.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #12

Aloin googletella heti tuli ylen kuunvaihteen tietoa.

http://yle.fi/uutiset/vertailu_suomen_kilpailukyky...

Oltais 20 sijalla.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #8

Lisäsit tekstiä vielä.

Onko sitten tuossa arviossa kaikki huomioitu?
Palkkakulut oli varmaan puolen euron erolla, ettei ne ainakaan kilpailukykyä lisää.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #11

Siinä on laitettu tuottavuus (tehdyt työtunnit ja niistä aiheutuneiden tuotteiden myyntiarvot) ja niitä vastaavat palkat.

Tosiaan, logistiikkakulujen osalta olen itsekin varovainen. Niitä ei välttämättä olla otettu huomioon.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #13

Mitenkähän kallista on siellä sitten tehtaiden rakentaminen ja maan omistaminen?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Korjasin huomattuani pienen virheen, siis nimenomaisesti Suomella on Natixiksen analyysin mukaan parempi kilpailukyky kuin Saksalla - teollisuusaloilla.

Lisää huomioitavaa: Natixis ei pureudu esimerkiksi verotukseen. Jos ajatellaan meillä olevan korkea verotus niin vastineeksi villoja ei välttämättä tule ihan niin paljoa kuin pitäisi. Siksi kysyin, jotta tuhlaammeko me rahaa?

Niin, ja onko Natixis alkuunkaan oikeassa?

Petteri Peräoja

Yhtä oikeassa kuin YLE:n "rikkausvertailu", jossa ei otettu ollenkaan huomioon sitä mitä täällä mikäkin maksaa.

Helppo sanoa, että "olet luottokelpoinen", kun olet vähemmän velkaa kuin toinen.

Tai "maksukykyinen" kun sinulla on enemmän rahaa kuin toisella.

Pihvi: Nämä laitokset tekevät profilointinsa tasa sen takia, että pääsevät omia voittojaan poistamaan jne. En usko puolueettomaan analyysiin hetkeäkään, kun samassa pöydässä istuvat analyytikot ja sijoittajat.

[muok: ekassa sanassa kirjoitusvirhe]

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Työvoiman yksikkökustannukset tulisi voida jotenkin suhteuttaa myös ostovoimaan, sillä se on usein esillä, kun puhutaan "työn kalleudesta" ja tulevista palkkaratkaisuista.

Miten se "mitä rahalla saa", vaikuttaisi vertailuun? Onhan sillä psykologinen vaikutus, jos yksi käyrä sanoo, että maa ontyön yksikkökustannuksiltaan kilpailukykyinen, mutta samalla ostovoima on a) pohjasakkaa tai b) huippua.

Tässän vaikutus heijastuu myös verotuksesta, keskittyneista tuotantoketjuista, julkisista "ilmaispalveluista" (tietäen, ettei mikään ole ilmaista) jne.

Lisäys 15.20:
Tuli mieleen ketteryys työvoiman käytössä ja sen muuntamisen hyödyntämisessä ja ns. rakenteellinen jäykkyys.
Olisiko mahdollista, että hyvät tunnusluvut eivät kykene kuvaamaan näitä ominaisuuksia, joissa meillä on ehkä ongelmia. Edullista ja koulutettua tilastoissa on, mutta eivät ehkä puuhaa oikeassa paikassa oikeanlaista tavaraa ja joustosta ei ole tietoakaan, muuten kuin kortistossa?

Käyttäjän KimmoSainio kuva
Kimmo Sainio

Mielestäni oiva raportti, kiitos Henri!

Tarkastelee kustannuskilpailukykyä, ei kokonaiskilpailukykyä. Olisin toivonut Teiltä painotusta raportin viimeiseen lauseeseen: Kustannuskilpailukyvyn lisäksi on olemassa vielä "non-cost competitiveness" ja "product sophistication, joka on alhainen Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa.

Raportti osoittaa kuinka muut tekijät, ei siis niinkään kustannukset, vaikuttavat maiden menestykseen. Tästä ei pitäisi olla suurta ajatusloikkaa esimerkiksi devalvaation olemattomaan merkitykseen talousongelmien ratkaisemisessa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

En tiedä kuinka oiva, mutta kiehtova ja mielenkiintoinen lähestymistapa siinä kyllä oli. Siksi nostin sen esille. Mieltänne askarruttavaan kohdan otin toki kommentissa esille. Olisiko ollut #12? Vai #11? Näin aamutuimaan ei muisti tahdo pelata vielä ihan kunnolla. Pitääpä käydä keittämässä pannullinen Parisienia.

Tuo tiivistetty rapsa vain jättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Itseasiassa edes tuhlaileminen ei näyttäisi hyvältä ongelmiemme selittäjältä, näytämmehän olevan todella kilpailukykyisiä tuhlaamisesta huolimatta.

Tuollisuustuotannosta:
http://www.tilastokeskus.fi/til/ttvi/2013/04/ttvi_...
Trendi:
http://www.tilastokeskus.fi/til/ttvi/2013/04/ttvi_...

Ehkäpä supertuottavuus on nykyisen teollisuutemme, eikä työvoimamme ominaisuus. Natixis antaa ymmärtää ettei supertuottavuus koske koko yhteiskuntaamme, vaan nimenomaan teollisuutta. Tästä huolimatta teollisuustuotannon trendi näyttää pahalta. Meillähän on käsissämme todellinen mysteeri.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ei tuo koko paletin kilpailukykykään näytä huonolta, kuten käppyröistä #6 ilmenee. Ehkä olemme sen pari piirua Saksaa perässä.

Ei tämä todellisuus nyt silti näytä ihan näin ongelmattomalta. Siinä mielessä minullakin on oikeastaan vain enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Siksi toin tuon esille. Saadakseni vastauksia.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Niin, noiden kuvaajien mukaan koko talouden tuottavuutemme on hieman Saksaa alahaisempi. Tehdasteollisuuden tuottavuus taas on 1.17 kertainen Saksaan nähden kuvaajista silmällä katsoen. Tästä termi "superkilpailukyky". Tällöin ei-tehdasteollisuuden tuottavuuden on oltava melkoisen heikko.

http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppati...
Odotatisin että superkilpailukykymme näkyisi noissakin tilastoissa eri tavalla kaupassa Saksan kanssa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #25

Tätä dilemmaa mietin itsekin. Siis jos Natixis on analyysissään ja laskelmissaan oikealla suunnalla, niin johonkin ihmeeseen me sössimme tämän edun.

Tapio Ahti

Vapaakauppa-alue vapaine liikkumisineen (plus vielä osin yhteinen valuutta) johtaa nykyaikaisessa taloudessa alueelliseen keskittymiseen. Suomi ja maan muutamaan supistuneet vahvat kasvukeskukset on hyvä esimerkki. Nyt sama kehitys kehittyy EU-tasolla. Tosin kielien kirjo hidastaa verrattuna vaikkapa USA:aan - tai Suomeen, Saksaan ym.

Tietyisti jokainen alue toivoo, että juuri sillä on joku hyvä rooli tässä kehityksessä, että juuri sille riittää investointeja. Tosin monen alueen asukas ehtii heittää kirveensä kaivoon roolin löytymistä odotellessa. Näin on käynyt esimerkiksi Koilismaalle, jossa nuorista valtaosa ajattelee muuttavansa ja muuttaakin aikuistuttuaan.

Suomella ei periaatteessa pitänyt olla vaaraa ajatua EU:n Kuusamoksi hyvän kilpailukyvyn ja modernin elinkeinorakenteen takia. Nyt on kuitenkin merkkejä ilmassa, että suomalaisetkin firmat ovat alkaneet menettää uskoaan. Toimintaympäristö on kuitenkin niin monella tavalla houkuttelevampi etelämpänä ja idempänä.

Ehkä näen tilanteen liian mörkönä pitkään jatkuneen huonon suhdanteen takia. Ehkä tästä taas noustaan kuten aina ennenkin.

Mutta jos ei nousta, pitää totutella ajatukseen maastamuutosta. Ainakin lastenlapsia pitää siinä tapauksessa mennä tervehtimään lentokoneella. Enää ei riitä Kuusamo--Hki-bussi.

PS. Suomen suurin yksittäinen tuhlaaminen tapahtuu maatloustuissa: nelisen miljardia vuodessa ja tulos on lähinnä vesien saastuminen. Toki sosiaalipuolella menee paljon rahaa muuhunkin, mutta muissa kohteissa tuhlausaspekti ei ole yhtä ilmiselvä. Miksi tämä unohtuu lähes kaikilta?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hyvä ja mielenkiintoinen vastaus. Eikö tällainen rapautuminen pitäisi sitten näkyä käppyröistä?

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Tapio osuu mielestäni asian ytimeen. Yritys (pieni tai suuri) miettii, että sijoituuko Kuusamoon vai Vantaalle. Kuusamossa on sopivaa työvoimaa, edulliset kulut ja toiminta voisi hyvin. Sieltä puuttuu kuitenkin yhteistyökumppanit, jotka toimivat edistävänä toimintaympäristönä. Siellä ei ole alan klusteria. Vantaalta sellainen löytyy. Siis sinne.

Mutta mitä, jos mentäisikin Saksaan! Sieltä löytyy vielä suurempi klusteri ja markkinat ovat heti ympärillä ja sama valuutta ja kieli mennään mihin suuntaan hyvänsä. Miksi jäädä Vantaalle.

Jos Suomessa olisi toinen valuutta, tilanne voisi olla saman kaltainen kuin ruotsalaisella yrityksellä. Valuutta voisi tuoda etuja, joka panisi miettimään lähtöä. Nykyisellään Suomi ei taida mahtaa juuri mitään tälle ilmiölle .

Jonas Hellgren

"Miksi tämä unohtuu lähes kaikilta?"

Tabu. Maataloutuista väestömäärään nähden suhteettoman suuri osa menee ruotsinkielisille.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Vähän samaa aihepiiriä hain muutama päivä sitten. Sain murskakritiikin, mutta onneksi tämä keskustelu on pysynyt asiallisempana.

Suomen kilpailukyky on erinomainen ainakin yritysverotuksen ja yksikkötyökustannuksen osalta. Lisäksi täällä on pääomia saatavilla, paljon patentteja ja innovaatioita sekä osaava työvoima ja hyvä infra.

Oma viiden sentin veikkaukseni oli sama kuin prof Haaparannan eli että ongelma on suuryritysten johtajien korvien välissä.

Suomessa elää vahva "mututuntuma" työn kalleudesta. Työn tuottavuus huomioon ottaen näin ei ole, kun kansainvälisesti vertaillaan. Tämä on yllätys käsittääkseni 99%:lle kansalaisista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Käynpä vilkaisemassa, jos tuota yritysjohtajien ajukopan sisältöä olet yrittänyt avata siinä omassa kirjoituksessasi. Menee hetki, kipaisen tässä ystäväni kanssa lounaalla ensin.

Arvo Kuusela

"Oma viiden sentin veikkaukseni oli sama kuin prof Haaparannan eli että ongelma on suuryritysten johtajien korvien välissä."

Mitä tälle pitäisi sitten tehdä? Pitäisikö pengastaa tai uusia suuryritysten johtajien korvien väli, vai pitäisikö vaihtaa suuryritysten johtajat sellaisiin joilla on toisenlainen korvien väli?

Veikkaan kuitenkin että suuryritysten johtoon pyritään kaikin keinoin jo nyt valitsemaan ne joilla on parhaat ainekset korviensa välissä, joten vähän muutosta on sitä kautta saavutettavissa että muutetaan johtajien korvien väliä, ellei sitten ryhdytä järjestelmällisesti kopuluttamaan johtajia lapsesta lähtien johtamaan, kuten urheilijoita koulutetaan, tai muusikoita ja kapellimestareita.

Isommasta joukosta löytyisi ehkä parempia johtajia kuin pienestä joukosta, mutta se tietää sitä että suurimmasta osasta johtajiksi koulutetuista ei tule koskaan johtajia.

"Suomessa elää vahva "mututuntuma" työn kalleudesta. Työn tuottavuus huomioon ottaen näin ei ole, kun kansainvälisesti vertaillaan. Tämä on yllätys käsittääkseni 99%:lle kansalaisista."

Ellei meillä johtajien korvienvälin heikkouksista johtuen ole mahdollista vakuuttaa johtajille, että Suomi on kannattava sijoituskohde, niin parempi on muuttaa Suomea vieläkin kannattavammaksi, sillä aina se on niin ollut että ellei vuori ole tullut Mohammedin luo, niin Mohammedin on ollut mentävä vuoren luo.

-----------------
Kilpailukyvyn parantaminen ulkoisella devalvaatiolla on aika epätodennäköistä, siksi että Sumen eduskunnasa ei tällä hetkellä ole ainuttakaan puoluetta, jonka ohjelmassa olisi Suomen irrottaminen eurosta ja oman valuutan ottaminen käyttöön. Siksi tästä mahdollisuudesta puhuminen on turhaa haaveilua ja olisi syytä siirtyä pohtimaan erilaisia sisäisen devalvaation keinoja homman nhoitamiseksi.

.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Liian pienet ja tehottomat kotimarkkinat - oligopolistista liiketoimintaa eli muutama määräävässä asemassa oleva toimija, joilla on kaavoituksen, lainsäädännön tai julkiseen sektoriin hyvien suhteiden ansiosta liian helppoa. Tuotteita ja palveluita ei tällä konseptilla revitä käsistä ulkomailla.

Mikäli maailman heikossa kysyntätilanteessa ei nähdä mitään muuta vaihtoehtoa kuin kustannustason alentaminen (sisäistä devalvaatiota vaaditaan joka suulla, mutta ulkoinen ei kuulemma auta mitään), voisi myös kysyä, pitäisikö kotimarkkinoiden toimivuutta parantaa.

Kotimarkkinoiden tehokkuuden nosto valitettavasti pissii monille kengille. Pitemmällä tähtäimellä se on ainoa järkevä tapa vähentää vientiriippuvuutta ja siitä seuraavia suhdannevaihteluita ja jatkuvia rakennemuutostarpeit. Työllisyyskin tykkäisi.

Ongelmana on, että sekä julkinen sektori (isossa roolissa nykyään), poliittinen sektori (suuri valta), yrityssektori (helpot olot) ja työntekijäsektori (helpot olot) vastustanevat pyrkimyksiä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

J.H. (34.) Tuo viimeinen kappale oli hyvä tiivistelmä: kotimarkkinoillamme taitaa mm. oligopolisesta asetelmasta johtuen olla lähes kaikilla osapuolilla "liian helppoa" ja sitä luuloa vahvistavat mm. epäterveet HV-kytkökset ja pienet päättäjäpiirit. Siihen on totuttu liikaa.
Aidossa kilpailuympäristössä ei näin ole päästy harjoittelemaan.

Tämän huomaa myös mm. korkeakoulujen opiskeluympäristöjen eroissa esim. Suomi vs. USA. Kirjoillaoloa (tai vain sen minimin tekemistä) ei siellä pidetä opiskeluna, eikä varsinkaan menestyksenä. Skaba on sen verran tiukkaa - mutta reilua.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kuusela: se, että nykykehikossa ja poliittisessa ilmastossa ei ole käytössä kuin yksi huono keino, ei tarkoita sitä, että se huono keino olisi toteuttamisen arvoinen.

Arvo Kuusela

"Kuusela: se, että nykykehikossa ja poliittisessa ilmastossa ei ole käytössä kuin yksi huono keino, ei tarkoita sitä, että se huono keino olisi toteuttamisen arvoinen."

Huono se konsti tosiaan on, nimittäin siinä mielessä että siinä pudotetaan kansan elintasoa. Mutta muut konstit on kaikki yhtä huonoja sillä ne kaikki johtavat samaan lopputulokseen elintason suhteen. Mutta mikä voisi olla vaihtoehto, kun koko ongelma johtuu siitä että kansa elää velaksi, yli varojensa?

Kun kansa elää yli varojensa velaksi, niin ainut toinen konsti kulutuksen vähentämisen, eli elintason laskun lisäksi, on että tehdään enemmän töitä, mutta sekin on mahdotonta, kun ei ole töitä, kun tuotteet eivät mene kaupaksi, kun ne on liian kalliita.

Niinpä ainut keino on sisäinen devalvaatio, joka tulee joka tapauksessa ennenpitkää. Joko se tehdään nyt vapaaehtoisesti, tai sitten kun velkaa on ensin kasvatettu edelleen, joko talouden romahduksen muodossa, tai sitten sellaisten pakotetoimien muodossa jolla sisäinen devalvaatio on pantu toimeen Kreikassa tai Portugalissa.

Kaikki vaihtoehdot välittömälle sisäiselle devalvaatiolle ovat siis huomattavasti huonompia kuin se, eikä ulkoinen devalvaatio ole mahdollinen, koska olemme yhteisvaluutassa, eikä poliittista tahtoa siitä eroamiseen ole olemassa.

.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #45

Eikös se ole valtio, joka elää yli varojensa - kansassa jotkut tosin voivat olla ylivelkaantuneita ja pikavipitetyt ovat sortuneet... ;-)

Tuomas Taivasaho Vastaus kommenttiin #45

Jos puhuttaisiin niinkuin asia on. Tuotteet ovat jo liian halpoja tuotantokustannuksiin nähden. Suomi yrittää toistaa Nokian ihmeen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #45

Eikös se ole valtio, joka on elänyt yli varojensa - kansassa jotkut tosin voivat olla ylivelkaantuneita ja pikavipitetyt ovat sortuneet... ;-)
Toisaalta historiallisesti, kun ajatellaan po. yksikkökustannuksia, Suomi on ollut enimmäkseen nimelliskorotusten pauloissa ostovoimaa tavoiteltaessa. Työttömyydestä viis.

Tuomas Taivasaho Vastaus kommenttiin #49

Paljonko valtio on kasvattanut menojaan vuodesta 2001 ja 2009 lähtien?

"Toisaalta historiallisesti, kun ajatellaan po. yksikkökustannuksia, Suomi on ollut enimmäkseen nimelliskorotusten pauloissa ostovoimaa tavoiteltaessa. Työttömyydestä viis."

Reaalisen ostovoiman toivoisi säilyvän, mutta tällä tuotantorakenteelle ei korotuksiin ole mahdollisuuksia. Elinkeinoelämä ja kauppa tullee jatkamaan elämäänsä ikäänkuin D-kortti olisi käytössä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #45

#45: Toistan aiemman viestini eli #35:n. Jos on hammas kipeä, ei kannata ampua itseään päähän. Kun on ammuttu omaan päähän, se hammas joudutaan silti poistamaan.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Suomen ongelma on asenteessa eikä kilpailukyvyssä, veroissa tai yleensä makrotaloudellisissa seikoissa.

Berliinin Neuköllnin aluepormestari Heinz Buschkowsky (SPD) kehuu kirjassaan Neukölln ist überall ohimennen alueensa teollisuustuotannolla:

Kolmannes maailman marsipaanin vuosituotannosta on peräisin Neuköllnistä. Meillä valmistetaan 200 miljoonaa savuketta päivässä. Erityisesti japanilaiset polttavat kernaasti neuköllniläisiä savukkeita. Japanilaisilla vaan on makua – Japaner haben eben Geschmack.

Neuköllnin suurin yönantaja on yksi kardiotekniikan johtavia yrityksiä maailmassa. Mitä harvimmat sydämentahdistajan kantajat aavistanevat, että heidän henkensä riippuu neuköllniläisen professorin keksinnöstä. Meillä on kehittynyt myös bioteollisuutta. Sama se, onko kyse tuotannosta vai markkinoinnista, neuköllniläiset firmat ovat aina paikalla - Egal, ob bei Produktion oder Vertrieb, Neuköllner Betriebe sind immer zur Stelle.

Maailman huippustudioissa käytetään neuköllniläisiä laitteita. Sitten on kahvia. terveysruokaa, elokuvalaitteita. Ilman Neuköllniä Teilläkään ei kotona toimi kerrassaan mikään – Also, ohne Neukölln läuft auch bei Ihnen zu Hause gar nichts. (Buschkowsky 2012, 22.)

Tässä ei ole hajuakaan suomalaisesta epätoivoisesta jankutuksesta, jonka mukaan marsipaani- ja röökituotanto ja muu vastaava väistämättömän globalisaation vaikutuksesta siirtyy halvempien työvoimakustannusten maihin. Saksalaiset eivät vaan ota tällaista visiota todesta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tuosta tulee mieleen hauska rinnastus, kun treenattu ja täällä paneteltu uusi kilpailija Lidl tuli ja kaappasi osuutta päivittäistavarakaupasta Suomessa. Muut (S-, K- yms.) olivat ihmeissään, että "mitäs nyt".
Siitä tuli mieleen, että "also ohne Neu-Ulm läuft ach bei Ihnen zu Hause gar nichts!". Asenne oli se, että mehän otetaan täältä markkinaosuutta, eikä pyydetä anteeksi.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Nimimerkki "tyhmyri" kommentoi tätä tekstiä, pitkälti samoilla linjoilla #36 Erkki Laitisen kanssa.
Pelkkä vähäinen hintakilpailukyky ei riitä yhteisvaluutan oloissa – klusteriedut, teollisuuden katoaminen ja talousmaantiede
http://tyhmyri.wordpress.com/2013/07/06/pelkka-hin...

Ilkka Kiviniemi

Kilpailukykyä Suomella kyllä on, mutta ei kykyä päästä kilpailemaan Eurooppaan, ohi EU rakentaman palomuurin. Keinotekoiset markkinat ja hurja valvonta, väärät numerot hintalapuissa. Kuka tukee ja ketä, kulissien isot pojat vaihtavat tavaraa keskenään, kuin Neuvostoliiton aikana. Eurooppaa ajetaan voimaan hyvin huonosti ja voi vain arvailla miksi. Uusi järjestelmä tämän tilalle ja totaalitäärinen valvonta liittovaltion mukana. Silläkin on tarkoituksensa kun USA ja Eurooppa ajautuvat melkein kauppasotaan. Miten käy esim. Suomen viennin USA markkinoille ja päinvastoin. Ei ihme jos USA on kiinnostunut siitä, mitä Eurooppa oikein aikoo ja kenen toimesta. Mikrofoni oikeassa paikassa kertoo paljon.

Mika Rajala

Eri maiden kilpailukyvyn vertailu/mittaaminen ei ole helppoa, ellei viennin rakenne maiden kesken ole riittävän yhdenmukainen. Aikoinaan Suomen oli helppo verrata kilpailukykyään vertaamalla esim. yksikkötyökustannuksia Ruotsiin. Tällöin voitiin raakasti mittailla markka- ja kruunuarvoja huomioimalla senhetkinen valuuttakurssi.
Saksan ja Suomen vientisektorien rakenne lienevät sen verran erilaisia, että teollisuuden yksikkötyökustannusten vertailusta ei saada kovin hyvää mittaria maiden kilpailukyvyn vertaamiselle. Pitää kilpailla samoissa markkinasegmenteissä, kuten Suomi ja Ruotsi hyvin pitkään teki, jotta voidaan vertailla. Yksikkötyökustannuksilla mitattuna Bulgarian kilpailukyky on varmaan Euroopan kärkeä, mutta kun ei tuoteta mitään mitä voisi viedä, niin ei paljon lohduta, bulgaareja siis.

Tuomas Taivasaho

Totta. Vuoteen 2009 asti Suomen kilpailukyky kasvoi Ruotsiin nähden. Sitten alkoi teollisuustuotteiden jalostusarvon hillitön lasku ja vientitavaroiden arvon sulaminen. Työvoiman kustannusero Kiinan suhteen on pienentynyt.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Henri sanoo: "Siinä on laitettu tuottavuus (tehdyt työtunnit ja niistä aiheutuneiden tuotteiden myyntiarvot) ja niitä vastaavat palkat."

Tuo on skeidaa, jos halutaan verrata kahden eri maan tuottavuutta. Tuotteen hinnassa on duunarin työtunteja enää murto-osa. Tuntipalkkaisia on Suomessa enää alle 20 % palkansaajista. Valtaosa työtunneista tehdään kuukausipalkkaisten toimesta ja niitä ei mitata Suomessa. Työolotutkimuksen mukaan kolmasosalla kuukausipalkkaisista ei ole mitään työtuntien seurantaa. Silloin niiden kustannuksia on mahdotonta siirtää tuotteiden kustannuksiin/myyntiarvoon. Suomen palkansaajien tehdyt työtunnit vuodessa ovat Ranskan ohella Euroopan alhaisimmat, sanoo Tilastokeskus.

Lisäksi Saksassa ja Suomessa on ihan erilaiset työnantajakustannukset. Palkan päälle täytyy laittaa Suomessa noin 80 % erilaisia työnantajan maksuja (loma-ajan palkka, TEL-maksut jne). Ja sitten tulee vielä työnantajan kustannukset työntekijän "ylläpidosta" eli työterveyshuolto-, työpaikan ylläpito- (sähkö, lämmitys, tilakustannukset, parkkipaikat jne,) kännykkäkustannukset jne jne, joita ei tietääkseni tilastoida missään.

Tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkoja vertaamalla ei saa vähäisintäkään tolkkua todellisista työvoimakustannuksista kahden eri maan välillä. Suomessa julkisen sektorin osuus bruttokansantuottesta on yli 50 %. Paljonkohan lie Saksassa? Jo sekin luku kertoisi jotain myytävää tuotetta tekevän työnantajan kustannuksista. Yksityisen sektorin myytävää tuotetta tai palvelua tekevän työnantajan pussista se julkinen sektori elää, noin suurpiirteisesti kuvattuna.

Tuottavuuden mittaus kaikkia palkansaajia koskien on mahdotonta Suomessa, ainakaan sitä ei kukaan tietääkseni ole yrittänyt tehdä. Jos se onnistuisi, olisi kiista miesten ja naisten palkkaeroista ratkaistu. Palkkaerohan lasketaan ILO:n mukaan "samanarvoista" työsuoritusta kohden ja siihen tarvittaisiin tuottavuusmittausta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Luulen kyllä että jokaiselle kuukausipalkkaa saavalle lasketaan myös tuntipalkka, sillä ylityökorvaukset lasketaan ja maksetaan tuntitaksan mukaan.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Nyt on Henrin aika vetää tästä jutusta selkosuomeks käännetty yhteenveto.
Mihin johtopäätökseen olet tullu?
Silmät ristissä, väsyksissä, tyyny mielessä aloiteltiin tätä.

Pitääkö paikkaansa että ollaan kilpailukykyisiä Saksaan verrattuna, ja mikä siinä sitten mättää?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tausta:

Aivan kuten herra Määttä on kommenteissaan todennut, niin jostain syystä tilanne ei vaikuta siltä, että olisimme kilpailukykyisiä. Lisäksi meillä on pientä problematiikkaa saada ulkomaisia investointeja Suomeen.

Johtopäätökseni:

Syy on enimmäkseen sijainnissamme. Koska emme kuitenkaan aio laajentaa valtakuntamme rajoja paremmille apajille niin ainoa millä me voimme tehostaa houkuttelevuutta on pudottaa hintaa.

Jos tätä ei tehdä markkinoiden ehtojen mukaisesti siten, että valuuttamme ulkoinen arvostus heikkenisi esimerkiksi Saksan valuuttaan nähden (vaatii euroeron joko meiltä, tai Saksalta) niin joudumme tinkaamaan palkoista.

Mika Rajala

Onkohan tuo sijaintimme syy viennin ongelmiin? Ruotsin sijainti on vain rahtusen meikäläistä parempi. Ruotsin vaihtotase/BKT = +6 %.

Arvo Kuusela

Tässä on käytetty kosolti väärää logiikka.
Syitä yritetään vierittää "tyhmille" yritysjhtajille, jotka eivät "ymmärrä" että Suomi on kilpailukykyinen.

No, yritysjohtajat tietävät kyllä paremmin sen asian.

Jos Suomi olisi kilpailukykyinen, niin vienti vetäisi ja yritykset sijoittuisivat kilpaa Suomeen ja investoijat hakisivat täältä sijoituskohteita.

Se om niin yksinkertaista että jopa ykisinkertaiset taulapäätoimitusjohtajatkin tämän pystyvät tajuamaan, mutta valitettavasti toisin on asia huippuälykkäiden blogistien kohdalla, näköjään.

.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ketkä ovat vierittäneet?

Olen nimittäin samaa mieltä siitä, ettei tilanne vaikuta lainkaan siltä, että olisimme kilpailukykyisiä. Asia voidaan ratkaista leikkaamalla palkkoja ja etuuksia (työmarkkinatuki, asumistuki, eläkkeet, lapsilisät yms.) n. 25 prosentilla.

Hallituspuolueiden valtava suosio on näillä toimenpiteillä varmastikin taattu.

Tuomas Taivasaho Vastaus kommenttiin #57

Silläkö ei ole merkitystä, että on alettu viedä rautamalmia rautatiekiskojen sijaan? Luulisi jalostusarvon noustessa yksikkötyökustannusten laskevan.

Minusta yksikkötyökustannuksista ei voi tehdä kovin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä maan kilpailukyvystä. Tuotettujen hilavitkuttimien kilpailukyvystä kyllä.

Suomessa on tapahtunut tuontannon rakennemuutosta viimeisen 10 vuoden aikana huonompaan suuntaan. Tällä bulkkikehityksellä pidän luonnollisena, että kilpailukyky näyttää laskevan.

Arvo Kuusela

"Ketkä ovat vierittäneet?"

En viittaa erityisesti kehenkään, vaan ylipäätänsä sen suuntaisiin lausuntoihin, joiden mukaan palkkatasolla ja kilpailukyvyllä ei ole yhteyttä, tai että yhteys on heiveröinen.

Jotta saisin aikaan esimerkin siitä mitä tarkoitan, selasin tämän blogin kommentteja, kunnes tärmäsin ensimmäiseen tämän suuntaiseen kommenttiin.
Se on tässä.

http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144089-...

Tämä ei ole tämän suuntainen kommentti "parhaimmasta" tai "pahimmasta" päästä, ei myöskään ehkä tyypillisin tai mitenkään muutenkaan erikoinen. Se on vain ensimmäinen jaka sattui silmään, etsiessäni sopivaa esimerkkiä.
.

Minun mielestäni yleinen maltillinen palkkasopimus on ulkoista devalvaatiota vastaava sisäinen devalvaatio. Se olisi hyvä asia myös palkkatasa-arvon kannalta.

Mutta kun todellinen tilanne on sellainen että tasa-arvoinen palkkapolitiikka ei kohtele tasa-arvoisesti eri tuotantoaloja, vaan nimenomaan heikentää ennestään heikkoja aloja ja niiden mahdollisuuksia työllistää, toisaalta tuottaen vahvojen alojen kapitalisteille enemmän voittoa kuin mitä olisi soveliasta, niin myös alakohtaisilla palkkaneuvotteluilla on omat hyvät puolensa.

Se alakohtainen sopiminen kyllä rankaisisi vahvojen alojen työnantajien voittoja, mutta tuottaisi samalla eriarvoisuutta eri aloilla työskenteleville tavallisille työntekijöille. Samasta työstä sama palkka ei toteudu tässä mallissa. Siksi kallistuisin mieluitan maltillisen keskitetyn palkkaratkaisun linjalle, vaikka se suosii hävyttömästi niitä työnantajia joilla menee muutenkin hyvin ja heidän rahoittajiaan, osakesijoittajia.

Pääasia nyt kuitenkin olisi se kilpailukyvyn palauttaminen, vaikka sitten sillä ulkoisella devalvaatolla, ellei muu onniostu. Se mahdollisuus tosin taitaa nyt olla tässä poliittisen pelin tilanteessa melkoinen mahdottomuus monellakin tapaa.

.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset