Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Kaksi kuukautta ongelmia

Yhdysvaltain 10-vuotisten velkapaperien (Treasury) korkotaso oli 2.5. vielä niinkin alhainen kuin 1,62 prosenttia. Tällä haavaa, 6.7. se on kivunnut jo 2,74 prosenttiin. Tämä tietää ongelmia euroalueelle. Ehkäpä pahoja ongelmia.

Katsotaan Suomen korkotasot samoina päivinä. 2.5. tasavaltamme lainakorko oli 1,43 prosenttia, mutta eilen se kohosi 1,99 prosenttiin. Espanja: 3.5. korkotaso 4,01 prosenttia. Nyt 4,67 prosenttia. Italia 2.5. noteerattu 3,79 prosenttia, ja nyt 4,43 prosenttia.

Trendi näkyy. Toki Yhdysvalloissa on pistetty yli 100 korkopinnaa ylös ja Euroopassa nousu on siinä 60 korkopinnan hujakoilla. Ongelma on se, että jos täällä ei korkotaso (tuottovaatimus) parane niin pääoma pakenee paremmin tai varmemmin - sijoittajan riskihalukkuudesta riippuen - tuottavaan maahan, Yhdysvaltoihin.

Täällä nousevat lainakorot keskellä taantumaa on myrkkyä. Euroopassa on yli kolme vuotta kierrelty ongelmaa, rajua pankkikriisiä, tehokkaasti. Juuri mitään ei olla saatu ajoiksi. Nousevat korot heikentävät entisestään valtioiden rahoitusasemaa.

Ongelmasta tuli rustailtua muutamalla rivillä myös puolueen verkkosivuille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos Henri Myllyniemi!

1990-luku toistuu Suomessa.
1990-luvun laman vaikeudet syntyivät devalvoinnista seuranneella valuuttalainan velkapääoman nousulla.

Nyt saatetaan velallinen sairaan alhaisten korkojen nostolla vaikeuksiin.

Sirkka Hämäläisen rohtoryhmän (18.3.1992) laittomat keinot otetaan käyttöön.
Pankki voittaa velallisen.

Katso aiheeseen liittyvä hyvä keskustelu osoitteesta
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/th...

Klikkaile muitakin sivuja ja lue, viimeinen kommentti on tällä hetkellä sivulla 9.

Niin. Nyt valtiot on velkaannutettu.
Lainaa on otettu, koska korko on alhainen...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Suomen tasavallan rahoitusasema ei ole oikeastaan hyötynyt alhaisista koroista, koska velkaa on kiskottu kaksin käsin.

Tässä on paha yhtälö tulossa: taantuma, noussut velkamäärä ja sitten vielä nousevat lainakorot. Näitä ei ole kiva rullata. Ei täällä, mutta vielä vähemmän ongelmallisimmilla euromailla.

1990 devalvointi (marraskuu 1991) ei oikeastaan synnyttänyt ongelmia, ne oli jo leivottu sisään aiemmin. Se oli tiedossa oleva katastrofi, joka vain odotti tapahtumistaan.

Sitä toki vielä pahennettiin viimeisillä metreillä. Pääoman paetessa eurooppalaiseen valuuttajärjestelmään kytketystä markasta nostettiin lainakorkoja, mutta minkäs teet: yliarvostettu valuutta on yliarvostettu valuutta.

Pankit myönsivät valuuttalainoja, koska jengi uskoi päättäjiä, jotka sanoivat, ettemme devalvoi. Niitä lainoja sai hieman pienemmillä koroilla.

Nyt sanotaan euron olevan peruuttamaton. Tätäkin jengi uskoo. Toivottavasti ei yhtä tuhoisin seurauksin. Resepti on nimittäin hyvin samanlainen kuin 90-luvun alussa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tilannetta ei tulevaisuudessa helpota ylivelkaantuneuden kotitalouksien määrä.
http://www.salkunrakentaja.com/2013/01/kotitalouks...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #4

Hyvä linkki.

Ei helpota, ei.

Kun sairaus tai työttömyys iskee, tai tulee avioero, alkaa velkaa ottaneelle kovat ajat korkojen noustessa, vaikkei ylivelkainen olisikaan.

Olen vuosia varoitellut asiasta.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Sirkka Hämäläisen työryhmän rohtoihin liittyen: Pankki voittaa aina, 1990-luvulla Suomessa, nyt myös globaalisti.

1. Valtioille lainaa myöntäneiden pankkiireiden holveissa ovat velkakirjat, joilla valtioiden veronmaksajat orjuutetaan maksumiehiksi.

2. Ne holvit, joissa säilytetään kuntarahoituksen lainojen velkakirjat, eivät ole Suomessa.
Rahoitukselle annettiin suomalainen nimi, kuntarahoitus, joka kuulostaa turvalliselta. Rahaa saa ilman vakuuksia.

3. Hämäläisen rohtoryhmän konstit otetaan käyttöön Suomen kansalaisten ja yritysten velkojen tulessa maksettavaksi korkojen noustessa.

'

Yhteenveto:
Matala korko on ollut velkakoukkuun laitettu täky, johon saaliin on odotettu tarttuvan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jorma Jaakkola: - "Niin. Nyt valtiot on velkaannutettu.
Lainaa on otettu, koska korko on alhainen..."

Ei minusta voi noin sanoa, että olisi velkaannutettu. Ei kukaan ole pakottanut valtioita velkaantumaan. Ei valtio (toivottavasti) ole mikään pikkulapsi, joka syö halpaa karkkia mahansa kipeäksi tai alkoholisti, joka juo halvalla viinalla maksansa hajalle.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Jani Korhonen:

"Ei minusta voi noin sanoa, että olisi velkaannutettu."

Korhosen kommentti perustuu musta-tuntuu ajatuksiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Raha on nykyisin monessa suhteessa ongelma. Se ei enää toimi vaihtoa sujuvoittavana välineenä. Nykyisellä tekniikan tasolla sen käyttö on muinaisjäänne.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Tällaisesta tilanteesta on puhuttu jo pidemmänaikaa.
Oikeastaan kun alkoi korot laskea vähän joka viikko, varoiteltiin ettei ihmiset ottais ihan ylivelkoja.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Hieman raflaavasti sanoen, Suomen lainakorot ovat nouseet parissa kuukaudessa 0,56%-yksikköä eli 39%. Jos lainaa on 100mrd€, koronmaksua tulee vuositasolla lisää 560milj€.
No eihän se ihan suoraan noin mene, mutta...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Sitä mukaa kun vanhoja velkoja kuoletetaan ja "rullataan" (uudelleenrahoitetaan vajeita), tulee tuo korkotason nousu vastaan. Se ei ainakaan helpota tilannetta. Vähemmän vielä siksi, että n. 80% valtion velasta on ostettu ulkomailta, eli tuotot karkaavat muualle.

Lisäksi on huomioitavaa, että euromaiden nousevat korkotasot tietävät sitä, että niiden velkakirjojen arvo putoaa. Kellä niitä sitten onkin, katsovat varallisuusarvojen pudotuksia. Kirjanpidossa näitä voi pitää täydessä hinnassaan, mutta suuremmat pelimiehet osaavat kyllä laskea, mikä näiden velkojien taloudellinen asema on. Se näkyy erityisesti pankkien omistushinnoittelussa (kts. aiempi kirjoitus euroalueen pankkien jyvistä ja akanoista.)

Mika Rajala

"Lisäksi on huomioitavaa, että euromaiden nousevat korkotasot tietävät sitä, että niiden velkakirjojen arvo putoaa."

Oikeastaan mekanismi menee toisin päin, velkakirjan hinta kun tasapainottaa kysynnän ja tarjonnan myös obligaatiomarkkinoilla. Korot ovat nousussa, koska velkakirjojen hinnat ovat tippuneet. Sijoittajat ostavat velkakirjan markkinoilla hintaan, joka määrää velkakirjan tuoton (koron), joka saadaan, jos velkakirja pidetään sen maturiteettiin asti. Jos velkakirja myydään ennen maturiteettia, tuottoa tai tappiota saadaan sen mukaan miten velkakirjan hinta on muuttunut velkakirjan osto- ja myyntihetken välillä.

Velkakirjojen hinnat ovat nyt tippuneet (ja korot siis sen vuoksi nouseet) siksi, että sijoittajat ovat alkaaneet myydä velkakirjoja kuultuaan Fedin aikeista vähetää bondien tukiostoja. Fedin tukitoimet eivät toki koske valtionvelkakirjoja mutta kaikki bondit ovat tietyssä mitassa toistensa substituuttejan. Näin ollen shokki ja hintamuutos tietyllä markkinalohkolla, kuten nyt jenkkien asuntolainamarkkinoilla, vaikuttaa hinnoitteluun kaikentyyppisiin obligaatioihin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #24

Ei mene. Jos ostaa velkakirjan jälkimarkkinakoron ollessa alhainen ja sen jälkeen korkotaso nousee, on velkakirjan jälleenmyyntiarvo pienempi.

Kriisimaiden pankeissa on se ongelma, ettei niiden tiedetä olevan pystyssä vielä 7-10 vuoden päästä - eritoten jos kirjanpidossa on velkakirjoja yliarvostettuun hintaan, eikä käyvässä arvossa (mark to market.)

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #26

Kun ostat velkakirjan markkinoilta, ostat sen tietyyn hintaan. Kun myyt velkakirjan markkinoilla, myyt sen tiettyyn hintaan. Hinta määrää obligaation koron tai tarkasti sanottuna tuoton (effective yield), joka on diskonttotekijä jolla diskontataan velkakirjan antamia tulevia kassavirtoja, jotka taas määrää velkakirjan ns. kuponkikorko.

Valtionvelkakirja lasketaan liikkeeseen huutokaupalla. Tarjoukset annetaan hintana, jonka ostajat ovat valmiita maksamaan, ja tuosta hinnasta siis ratkeaa tuo effective yield, (tuotto, korko), jota valtio lainastaan joutuu maksamaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #27

En minä tarkoittanut emissiossa määriteltävää kuponkikorkoa. Eihän se muutu mihinkään.

Tarkoitin jälkimarkkinakorkoja. Jos myy velkakirjan jälkimarkkinoilla niin, että sen mark to market -hinnoittelun aiheuttama muutos muuttaa jälkimarkkinakorkoa siten, että se korkotaso on suurempi kuin mitä se oli ostettaessa, niin tekee arvopaperin luovutustappioita.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #28

Kuponkikorko on parametri, niin kuin sanot, eikä se muutu. Silti: Korko/tuotto/effective yield määräytyy obligaation markkinoilla saamasta hinnasta. Karkeasti ottaen, jos hinta jälkimarkkinoilla on satasta pienempi, tuotto/korko/effective yield on suurempi kuin kuponkikorko ja päin vastoin. Yhtä kaikki, obligaation hinnasta ratkeaa obligaation antama tuotto/korko.

Mutta totta kai, kun lainanantajat, obligaatiosijoittajat, miettivät millä hinnalla obligaatio ostetaan, he miettivät mikä tuotto heitä tyydyttää. Tämä on sinänsä hankala asia, koska kumpikin vaikuttaa kumpaankin, hinta korkoon/korko hintaan. Silti, tarjoukset niin jälkimarkkinoilla kuin emissiossa tehdään hintana. Matemaattisesti asiaa voisi ehkä ajatella niin, että obligation hinnassa ja sen tuotossa on kyse ns. implisiittisestä funktiosta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #29

Totta kai se riippuu hinnasta. Nyt vain väitteesi oli tämä, että kun 100/100 -> 80/100 (esim.) muutos tulee niin jälkimarkkinakorko laskisi.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #33

"Nyt vain väitteesi oli tämä, että kun 100/100 -> 80/100 (esim.) muutos tulee niin jälkimarkkinakorko laskisi."

Tämänkö käsityksen on saanut, ei kai?

Kirjoitin kuitenkin jo aiemmin, että korko (tarkemmin: tuotto tai yield to maturity) on diskonttotekijä (jakaja), joka ratkeaa kun tiedetään obligaation hinta. Tämä yield to maturity on se jälkimarkkinakorko, joka mm. FT:n markkinaosioissa ilmoitetaan. Koska korko on jakaja, se käyttäytyy käänteisesti obligaation hintaan nähden. Yield to maturity saadaan emissio- ja jalkimarkkinnahinnoista käytännössä identtisesti.

Niin tain näin, unohdin varmaan kertoa tämän teknisluontoisen tarinoinnin lomasta pointtiani, joka on se, että korkojen nousu nyt parin viikon aikana, kuten niin usein, johtuu siitä, että sijoittajien kiinnostus bondeihin hiipuu, jolloin niiden kysyntä vähenee ja hallussa olevien velkakirjoen myynti lisääntyy. Molemmat merkitsevät alempia hintoja, mikä bondien tapauksessa siis näkyy korkeampina tuottoina eli kansankielellä sanottuna korkoina.

Yhtä kaikki, markkinamekansimi toimii myös bondimarkkinoilla: hinta tasapainottaa kysynnän ja tarjonnan.

(Ehkä disclaimerina täytyy todeta vielä tähän, että olen aika intohimonen bondimarkkinoiden seuraaja, joten mielepidettä, niin erheellistä kuin osuvampaa, kyllä löytyy tarvittaessa vähän liiankin innokkaasti.)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #34

Ja minun pointti oli tämän ketjun alussa tämä:

Kun pankki on jvk-emissiossa mölynnyt itselleen lappusia (esimerkissä oletettuun 100/100) tiettyyn hintaan ja korkotaso on ollut Espanjalla siinä neljässä prosentissa niin tuo velkakirjan käypä arvo on nyt alempi kuin toukokuun alussa. Velkakirjan arvosta on sulanut euroja pois. Kirjanpidollisesti tässä ei ole ongelmaa, kun paperi on "riskitön".

Kuitenkin aiemman kirjoituksen laskuharjoituksilla selvisi, että esim. Bankian markkinahinnoittelu menee 0,03 (P/B) lukemissa. Sijoittajat tietävät, että velkakirjoissa voi olla hyvinkin arveluttavaa tavaraa.

Tästä oli kyse. Velkakirjojen arvon putoaminen tuskin nyt ainakaan on omiaan lisäämään riskinottohalukkuutta osakemarkkinoilla.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #27

Editti: effective yield pitäisi olla yield to maturity.

K Veikko

OffTopic: Olet merkitty mies.

Valtakunnan virallinen kuninkaantekijä Helsingin Sanomat mainitsi sinut nimeltä uutisessaan puoluekokouksesta.

  • Sampo Terho
  • Henri Myllyniemi
  • Simo Grönroos
  • Petri Kivikangas
  • Pertti Villo

Tervemenoa eduskuntaan!

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Laitetaanpa tähänkin nyt reaaliteetit esille. Vuoden 2012 kunnallisvaalit on se tärkein mittari siinä, ketkä ylipäätään pääsevät ehdokkaiksi.

Keräsin Turussa 132 ääntä, ja olin puolueeni 17. paras "ääniharava". Jo pelkästään Turussa edelle menee siis 16 ehdokasta Varsinais-Suomen vaalipiiristä. Lisäksi täällä on muitakin kaupunkeja ja kuntia, ja niissä menestyneempiä ehdokkaita.

Jotta lopetettaisiinko jo näillä turhanpäivisillä asioilla pyörittely?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Pölhöpopulistit Krugman ja Oxfordin proffa. Ei koske Suomea.

How knowledge transmission should work – mainly macro
The tenth anniversary of the UK’s 2003 decision not to join the Eurozone has just passed. With all my complaints about how bad macroeconomic policymaking has been recently, I thought it was worth analysing an example of a good decision.
http://mainlymacro.blogspot.fi/2013/07/how-knowled...

Rationality and the Euro – Krugman / NYT
Simon Wren-Lewis, for once, has a happy story to tell. He looks back at Britain’s fateful decision, ten years ago, not to join the euro, and argues that the decision was made on the basis of — gasp! — actual analysis.
http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/07/06/ration...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tässä menee pari seuraavaa päivää sukulaisten seurassa, mutta enköhän nuo ehdi koluta jossain välissä. Kenties jo tänään, joskin vasta myöhään illalla.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Britit perustivat euroratkaisunsa siis tutkimukseen, ei turvallisuuspolitiikkaan tai ytimissä viihtymiseen. Saapa nähdä, millaisen kannan Puola ottaa euroon - loppujen lopuksi.
Tuo Krugmanin viimeinen sana "awesome" on aika suuri kiitos brittiprosessille. Täytynee käydä läpi ainakin muutama Wren-Lewis'in linkki ;-)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

W-L:n blogi on seuraamisen arvoinen, jos ei ole ns. poterossa eli valmiiksi asioista jotain mieltä, ja taidot ovat puutteelliset. Mielestäni heikommin makroa taitaville ehkä paras selittäjä. Hyvä puoli näissä proffissa on, että niillä on opetuskokemusta - osaavat pääsääntöisesti selittää vaikeitakin asioita ihan lukiopohjan ja 20-30 sivua alaa suorittaneille.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Miten Suomen ja Ruotsin tekaistut "EMU-varaumat" erosivat?

Siis miksi Ruotsi ei luopunut omasta raha- ja talouspolitiikastaan?

Oletteko tutustuneet kotisivuuni kyseisessä aiheessa?

http://koti.mbnet.fi/jorjaa/emuvaraumat.php

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Tuo De Grauwe:n kirjoitus, johon Krugman linkittää, on pakollista luettavaa kaikille joilta se on vielä lukematta. Paljoa tuota tiiviimmässä muodossa ei asiaa pysty sanomaan:
http://www.voxeu.org/article/managing-fragile-euro...

Ainoa mikä minua tuossa hieman häiritsee, on "political union"-termin käyttäminen liittovaltiosta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Häiritsee? Eipä tätä kerhoa mielestäni nyt ainakaan voida taloudellisin syin perustella mitenkään. Intuitiokin kertoo, ettei rahaliitossa ole mistään talouspuolen asian kanssa mitään tekemistä.

Käyttäjän artolehkamo kuva
Arto Lehkamo

Suomeen on luotu kymmenen vuoden sisällä velkavetoinen sukupolvi; ts. sellainen joka on saanut ostaa asunnon ilman omaa pääomaa. "Kaikki vaan nopeasti heti mulle velaksi!" Itse ostin ensimmäisen OK-talon vuonna 2004, 42-vuotiaana. Omaa pääomaa vaadittiin tuolloin muistaakseni 20-30% Minulla oli omaa pääomaa 70% ja loput otin lainaa. Asunto on jo myyty ja lainat maksettu pois ja nykyinen asunto ostettu käteisellä. Kun olin pari vuotta sitten ostamassa nykyistä asuntoani, asuntovälittäjä varmisti moneen kertaan, "että siis käteisellä ostat eli voimme tehdä kaupat konttorillamme??" Ei ollut ilmeisesti kovin tavanomaista toimintaa. Velkavetoinen sukupolvi on kaulaansa myöten veloissa kun iso rysähdys mitä ilmeisemmin jo tänä syksynä tulee. He eivät voi tajuta sitä tosiasiaa, että velat joutuu myös maksamaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ehkei vielä tänä syksynä. Katsotaan syksyä 2014, kun silloin EVM saanee ne pankkitukioikat. Eiköhän silloin ole pari pankkia hieman nykimässä Reglingiä hihasta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Uutisoinnin mukaan on meilläkin pankit jo alkaneet valkkaamaan hyviä luottoasiakkaita. Pitää tuolloin olla säästöjä tilillä jotta saa pienemmällä marginaalilla lainaa. Taisivat uutisissa sanoa vielä että Rahoitustarkastusvirasto on antanut ohjeistusta.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

EKP ei ainakaan ole onnistunut korkopolitiikassaan, ei ainakaan ole auttanut itse kriisissä.

Tuomas Taivasaho

Pääasia on saada jäsenmaat pihtiotteeseen ja pakotettua rakenteellisiin uudistuksiin ja EU:iin rahaliiton vaatimat instituutiot. Avaamaton luku on pakottaa EMU:n jäsenmaat luovuttamaan todellista talouspoliittista valtaa Brysseliin. Ei tätä kriisiä voi vielä lopettaa.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Ohi aiheen, mutta Kreikka taas täytti sille vaaditut velvollisuudet.

http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikka+ja+troik...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset