Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Mitä asuntokuplaan vaaditaan?

Äänekästä keskustelua Suomen asuntokuplasta käytiin hetikohta, kun Yhdysvaltain oma kupla puhkesi 2007-2008. Intoa lisäsi tietysti Irlannin ja Espanjan näytettyä eurooppalaista mallia. Suomessa keskityttiin kuitenkin hälventämään pelkoja, ja aivan ymmärrettävästi. Monella taholla rinnastettiin kotitalouksien tulot ja asuntojen hintojen nousu. Niiden välillä näkyi malttia.

Kokosin muutaman artikkelin aiheesta ns. kriisivuosilta: Yksi jo vuodelta 2008, toinen vuodelta 2009, kolmas vuodelta 2010. Uudempaa materiaalia ensimmäinen ja toinen kirjoitus vuodelta 2012 ja mahdutetaan mukaan vielä kuluvaltakin vuodelta yksi.

Yhteistä tuntuu olevan keskimääräisten tulojen kasvu. Tällöin voisi tietysti olettaa, että ideoitu kilpailukyvyn parantaminen palkkatason nollakasvulla Saksan Agenda 2010 -ohjelman mukaan pysäyttäisi myös asuntojen hintojen nousun. Ongelma vain on siinä, että tuollainen ohjelma on jo liian hidas. Yhteisvaluutassa kilpailukykymme tulee trimmata nopeasti kuntoon. Siihen ei ole oikein muita ratkaisuja kuin ruveta pudottamaan palkkoja. Loogisesti seuraten silloin alkaisi myös asuntojen hintojen alamäki.

Tuskinpa kukaan haluaa lähteä tappiolla myymään, joten kaupat pysähtyvät, kun myyjät vaativat ostajien ostovoiman ulottumattomattomissa olevia hintoja. Asuntokuplan tyhjenemiseen vaaditaan siten myös tilanne, jossa pakkomyynnit ovat arkipäivää. Tämän vuoksi onkin oletettavaa, että luottoja myöntäneet pankit neuvottelevat uudelleen velallisten kanssa takaisinmaksuohjelmista. Espanjassa jo pidetään yllä täysin toivottomiakin luottoja, mutta oikeastaan vain siksi, että ne kriisipankit odottavat pääsyä EVM:n kukkarolle. Tämä voisi tapahtua syksyllä 2014, mikäli "pankkiunionin" aikatauluihin ei tule enempää muutoksia.

Espanjan toivottomiksi lasketut luotot perustuvat siihen, että maata vaivaa massatyöttömyys. Yli neljännes on työttömänä ja erityisesti nuorilla työttömyysaste on yli 50 prosenttia. Nuoret kun yleensä ovat niitä, joilla on kova velkavipu asuntoihin ensiasunnosta johtuen.

Suomessa uusimmat luvut eivät nekään lupaa hyvää. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli toukokuussa 10,8 prosenttia ja nuorilla mykistävät 35,2 prosenttia. Alkukesän luvut ovat yleensä huonoja, koska vastavalmistuneita työmarkkinoille ponnistajia on useita. Siksi onkin syytä katsoa vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuja lukuja: kaikkiaan työttömyysaste kasvoi vuodessa 1,3 prosenttiyksikköä ja nuorilla peräti 4,5 prosenttiyksikköä.

Ostovoimaa voidaan pienentää myös veronkorotuksin. Valtiovarainministeri Urpilainen (sd.) on luvannut toteuttaa tämän osan.

Jotta koko kuvio tulisi myös yllätyksenä, tulee ennsutelukujen olla pielessä. Tämäkin osatekijä on totta, kuten aiemmasta kirjoituksestani käy ilmi.

Ongelmien kasaantuessa eteen tulevat esiin seuraavia ilmiöitä: aluksi kaupanteko hyytyy, kuten ylhäällä perustelin. Sitten alkaa luottohanojen kiristyminen. Maksukyvyn ollessa enemmän epävarmaa luottoja aletaan evätä. Nekin, jotka rahoitusta saavat, joutuvat tyytymään kallimpaan hintaan. Esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa rahan hinta on noin kaksinkertainen Saksaan verrattuna. Toisin sanoen, korkotaso on tuplaten Saksaan tasoon nähden.

Edessä häämöttävien luottotappioiden vuoksi pankit ovat myös alkaneet kasvattamaan korkomarginaaliaan. Tämä ei välttämättä tule rajoittumaan vain uusiin luottoihin. Painetta korkomarginaalien nostoon tuovat myös lisääntyvä sääntely, sekä pelkästään rahoitusalalle kaavailtujen uusien verotuskäytäntöjen vuoksi.

Sen sijaan euriboreihin sidottuja korkoja en näe niinkään hälyyttävänä mahdollisuutena kohdata reipasta nousua. Tämä vaatisi eurooppalaisilta pankeilta suurta luottolamaa. Se ei ole täysin mahdoton ajatus, mutta pidän sitä tällä haavaa etäisenä.

Pidän asuntokuplan puhkeamista kuitenkin melko todennäköisenä muutaman vuoden sisällä. Suomalaiset kotitaloudet ovat keskimäärin pahoin velkaantuneita, ja niillä on siksi huonot lähtökohdat suojautua ulkoa päin tulevilta sokeilta. Lisäksi yleinen varallisuus (pl. ne asunnot) ja velat ovat jakautuneet melko räikeästi: yksillä on velka, toisilla se varallisuus. Kehotan tarkkaavaisuuteen ja valppauteen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä

Tässä on taas näitä tosiasioita, joita ei vain voida sanoa ääneen. Tosin tässä on myös itseään toteuttavan ennusteen vaara, jos joku uskottava taho povaisi romahdusta, tosin en tiedä blogisti Myllyniemeä uskottavampaa talouskirjoittajaa suomesta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ensinnäkin vakituisen asunnon korkovähennys alenee asteittain eduskunnan päätöksen mukaisesti. Tuollakin on joillekin velallisille suuri vaikutus kun/jos tulotaso alenee. Samoin vaikuttaa pankkien nostamat korkomarginaalit. Korot saattavat nousta 'yllättäen' EK:n päätöksellä.

Kotitalouksien velkaantumisaste on jatkanut nousuaan vuonna 2013 ja oli 117,3 prosenttia eli kasvoi 2,3 prosenttiyksikköä viime vuoden aikana.

Osakeasuntojen hintojen kehityskaari; http://www.findikaattori.fi/fi/92

Tuomas Taivasaho

Jos edes murto-osa näistä kauhuspekulaatioista pitää paikkansa mitä povataan, yllättävää korkojen nousua ei tulla näkemään.

Euroopan talouden kokonaiskuva on myös sellainen ettei talouslaukkaa nähdä ja korkojen nousupaineet pysyvät matalina keskipitkällä jaksolla.

Euromaiden velkaantumisaste yhdistettynä hitaaseen talouskasvuun ei myöskään salli pitkällä jaksolla kovin korkeita korkoja palaamatta takaisin taantumaan.

Susanna Kinnunen

Vaikka korot olisivat nollassa, romahdus on silti mahdollinen. Riittävä syy on työttömyysaalto, joka johtuu kilpailukyvyn heikkoudesta, siitä taas seuraa pankeille pulma, jolloin luottoja sanotaan irti toivossa että realisoidut luottotappiot korvattaisiin valtiovallan toimesta pankkien pelastamiseksi.

Kyllä minusta nyt on ikävä ottaa lainaa vakuutena asunto tai tontti.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Yleensä hyvin huono yhdistelmä on pilvissä leijuva kuluttajien luottamus ja yhä syvemmälle painuvat makroluvut.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Korkotaso ei ole oleellinen juttu tässä sopassa. Korkotaso ei noussut USA:ssa mitenkään ennen asuntokriisin käynnistymistä.

Toinen pointti on, että vaikka korot pysyisivät lähellä nollan tuntumia keskuspankin ilmoitustaululla, antolainauskorot markkinoilla voivat olla jotain ihan muuta, kuten nyt eurokriisissä on nähty. Samaa mieltä olen siitä, että kp-korot tulevat säilymään pitkään alhaalla. Se ei kuitenkan tilannetta yksistään kannattele.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Olen odotellut puhkeamista jo vuoden pari, vaikka kovasti minulle väitetään, että mitään kuplaa ei ole ja että Suomessa se vaan on niin kallista rakentaa taloja. Voihan se uusilla taloilla toki paikkansa pitää, mutta entäs nämä talot, jotka on rakennettu ennen "ysäriä"?

Nojoo. Tekisi mieli ottaa asuntolaina, mutta olen taipuvainen ajattelemaan niin, että veloista pitäisi päästä eroon tässä tilanteessa, ei ottaa lisää.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Pahiten velkaisten kotitalouksien aiheuttamat pakkomyynnit menisivät ihan ok, mikäli markkinoilla olisi maksukykyistä ja hyvät tuottonäkymät haistavaa sijoittajaa. Ne pystyisivät ottamaan vastaan hetkellisen tarjontapiikin.

Mikäli olen oikein ymmärtänyt, backup-suunnitelmat menevät pitkälti 90-luvun alun mukaan: velallisen harmiksi, pankin eduksi. Tämä nurinkurisesti tarkoittaa, että mikäli hintakorjaus alkaa, siitä voi tulla aika syvä - pankit päästetään taas kippaamaan "tappioita" yhteiskunnan piikkiin, samalla kun omaisuusmassat siirtyvät halvalla hinnalla "sopiville" tahoille.

Käyttäjän ReiskaRopponen kuva
reino ropponen

Täällä on hirveä asuntokupla ja kyllä se possahtaa aivan samoin luonnonvoimin kuin muuallakin.
Pankit puolestaan maksattavat velat, ottavat kiinteistöt pilkkahintaan ja vieläpä tuet siihen päälle. Aivan kuten Huopainen tuossa yllä sanoikin, kolminkertainen ilo.

Susanna Kinnunen

Olemme näköjään samaa mieltä.

Jos pankki kaatuukin, asiakas häviää silti. Lainan ehdot voivat muuttua, laina voidaan irtisanoa tai talletukset kadota. Kaikista noista on esimerkkejä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Uusi aforismi: "Jakamaton ilo on kolminkertainen ilo".

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Niinpä. Kohta partaansa nauravat ulosottomiehet (ja -naiset johonkin muuhun karvoitukseen). Kautta aikain ulosottoviranomaiset ovat tehneet hyvän tilin ostamalla itse tai bulvaanien kautta ulosottoon menneet "arvottomat" asunnot ja kiinteistöt. Aina ei nimittäin pankkikaan ole halunnut olla osingoilla. Yhdeksänkymmentäluvun laman omaisuudensiirto-ongelmistä ei vieläkään ole päästy, vaikka lainsäädäntöä on muutettu ulosoton tilanteessa. Enää ei kohdetta voi myydä eurolla tai kahdella. Odotan mielenkiinnolla tilastoa ulossottojen muutoksesta. Toki tilasto ei kerro kaikkea, pankit nimittäin saattavat "vetää välistä" eivätkä laske tilannetta ulosottoon asti.

Juhani Piironen

Espanjasta saa siistin asunnon meren rannalta 100.000 asukkaan kaupungissa alle tonnin neliö.

Paljonkohan maksaisi Suomessa?

Espanjan vientinäkymät ovat positiiviset ja Suomen negatiiviset.

Siinä vähän vertailua.

Asuntojen hintataso Suomessa perustuu maksukykyyn ja odotukseen maksukyvyn säilymisestä.

Yleensä asuntokuplat eivät puhkea niin kauan, kun on rahaa korkojen maksuun.

Alhaiset korot ja ansiosidonnainen päivärahaa puskuroivat vuoden, sitten voi alkaa tapahtua.

Toivotaan ettei puhkea.

Käyttäjän petrikiiski kuva
Petri O. Kiiski

Rakennusmääräykset, palkkataso ja ilmasto ovat hieman erilaisia Suomessa ja Espanjassa, joten ei ehkä kannata hintatasoa suoraan verrata.

Mutta kyllä Suomessakin taas kerran uusien asuntojen tuotanto pistetään jäihin. Kysymys on vaan ajoituksesta, eli milloin rakennusliikkeet katsovat katteidensa tulevan liian alas.

Tähän on rakennusmiehen vaan totuttava. Joskus rakennetaan enempi, joskus vähempi, jos ollenkaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Pieniin signaaleihin kuuluu jo maksuhäiriöiden kasvu. Matalien korkojen illuusio on myrkky, joka on alkanut vaikuttaa jo muutama vuosi sitten, "kun lainaa sai halvalla".

Muistaakseni Hypoteekkipankin johtaja antoi jo silloin ns. hyvinä aikoina neuvon niille, joilla vielä oli jonkun verran puskurirahaa suurehkon asuntovelan ohella. (esim. saatu perintö tai säästökertymää tms.)

Neuvo kuului, että kannattaisi myös harkita lainojen lyhentämistä nopeutetussa aikatalussa. Muutoin, kun ne ns. pahat ajat koittavat (lainakulut nousevat, työttömyys iskee, asunnon arvo putoaa, iso laina ei sovi perheen kulurakenteeseen jne.), ei olekaan yhtään tarvittavaa joustovaraa.
Monikohan ennakoi näitä karikoita?

Käyttäjän ReiskaRopponen kuva
reino ropponen

Isoihin signaaleihin kuuluu sen seitsemänkymmentätuhatta kenkäpersettä per vuosi.
Lainanottajat loppuu, samoin lainanmaksajat.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ihminen on yleensä loputon optimisti ja pystyy peittämään todellisen kehityksen muiden lisäksi myös itseltään hamaan loppuun saakka.

Tilastot kuvaavat useimmiten yhtä toimialaa tai vielä suppeampaa kehitystä ja niitä erikseen analysoimalla saattaa päätyä aikamoisille harharetkille.

Itselleni on kertynyt pitkään yritysten ja kotitalouksien parissa pyörittyäni todella monta erillistä indikaattoria, jotka ennustavat mielestäni asuntokuplan puhkeamisen olevan jo todella lähellä. Ellei, niin ihmettelen suuresti näiden asioiden välistä logiikkaa. Otetaan tähän muutama:

1. Lainakorot ovat edelleen hyvin alhaiset, mutta velallisen maksukykyä on lujasti rassannut muiden elinkustannusten nousu. Ei ole mitään väliä, mistä päästä maksukyky alkaa heiketä. Tässä kohtaa aika pienikin koronnosto tai muu kustannuspiikki (esim. verojen korotus) alkaa läikyttää maljaa yli. Tulot arvioidaan lähes aina yläkanttiin ja menot alakanttiin varsinkin pitkän nousukauden aikana.

2. Uutisoinnista on ainakin välillisesti käynyt ilmi, että läheskään kaikki velat eivät ilmene tilastoista. Pikavippien suuri määrä kertoo kuitenkin karusti, että luottoja on ketjutettu äärimmilleen.

3. Velkojen hoito lopetetaan viimeisenä. Siispä tinkiminen näkyy ensimmäisenä kestokulutustavaroiden markkinoissa. Ruokakauppa siis kasvaa hintojen korotusten verran, mutta autokauppa on kituuttanut jo pitkään ja vaatekaupan osuus taisi laskea lähes 20 % viimeisten tilastojen mukaan. Suomalaiset asioivat muutenkin harvakseltaan vaatekaupoissa, joten pudotus on todella kova.

4. Velkasaturaatio. Pankit ovat kiristäneet luotonantoaan ja vakuusvaatimukset ovat kuulemieni kertomusten mukaan aika hillittömiä tai sitten työpaikan ja palkan on oltava todella kovassa kurssissa. Kurantit velalliset ovat todella vähissä. En tiedä, miksi asuntokaupan tilastoissa ei näy selvää piikkiä myyntiaikojen pidentymisessä, mutta mieletön määrä kertomuksia, että näytöissä ei käy juuri ketään ja kohteita on vedetty paljon myynnistä alhaisten hintojen vuoksi.

4. Energiaa säästävä teknologia on kehittynyt muutamien vuosien aikana melkoisen merkittävästi. Täysin ilmeisessä investointitarpeessa annetaan ymmärtää, ettei ole suunnitelmissa, vaikka tupaöljyä haetaan jerrykannulla silloin kun on käteistä tai puuvarasto koostuu jätelaudasta. Voihan sitä väittää olevansa nuuka... yleensä kuitenkin kyse on rahoituskelvottomasta taustasta, koska takaisinmaksu onnistuisi pelkillä säästöillä ainakin öljyn ja sähkön suhteen.

5. Keskipalkkojen nousu ei tahdo mennä omaan kaaliin järkiperusteilla. Olen sen verran tutkinut isompien yritysten ulkoistuskeissejä, että alihankinta on yleensä alkuhuuman ja käyttöpääoman huvettua "haastavaa" puuhaa. Varmuudella tilastoja ja lompakkoa kaunistaa uuden työpaikan heikomman palkan ohelle saatu eroraha entisestä, mikä vääristänee todellisuutta vuoden, pari. Sitten alkaa tapahtua.

6. Kuten Henri ja Juhani ovat vinkanneet, on pankkien taseisiin edelleen kätkettynä kuraa ja sitä on kätketty aivan käsittämättömiä määriä enemmän, kuin tähän saakka on tullut ilmi. Siellä ei ole yksi asuntolainakuraa, vaan edellisen kohdan start up-yritysten investointien ja käyttöpääoman rahoitusta ja niitä on hirveä määrä kuolemanlaaksovaiheessa. Rajusti supistuvaan markkinaan.

7. Taloyhtiöiden talous on pääosin surkeassa jamassa. Niihin on tehty todella kalliita investointeja velaksi, joista asukkaiden keskimääräisellä ansiotasolla ei kovin pitkälle selvitä. Näillä työttömyysluvuilla vuokria ja vastikkeita jää väkisin rästiin tai kuitataan kunnan kassasta.

The End.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

3. Osan kestokulutustuotteista saa muualta euroopasta postimaksutta halvemmalla. En tiedä moniko ihminen on asian hokannut, mutta itse en ole enää aikoihin ostanut vaatteita kaupoista ja tänä vuonna olemme tilailleet lähinnä briteistä vaatteita. Tässä itse asiassa on sangen mielenkiintoinen kuvio tällä hetkellä Euroopan tasolla, tulevaisuudessa vääjäämättä globaalisti.

Raha virtaa pois alpaaniasta ja verotulotkin jäävät pienemmiksi.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Ihmiset eivät aina muista, että ostaessaan asunto-osakkeen yhtiöstä, he itse asiassa ostavat huoneiston ”ilmaa” lisukkeineen. Katto, seinät ja lattia kuuluvat asunto-osakeyhtiön omistukseen. Tämä asia on monelta täysin hämärän peitossa.

Pankkien myöntämät pitkät asuntolainat lähes kokonaan tai kokonaan ilman omaa pääomaa ovat olleet erittäin harkitsematonta toimintaa. Hintojen alentuessa pankit tulevat vaatimaan lisävakuuksia. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan osassa pankeista on vähät välitetty Finanssivalvonnan ohjeista asuntolainoja myönnettäessä.

Totuus on se, että asuntolainan maksimipituus saa olla korkeintaan 15 vuotta. Siitä yli menevä aika meneekin sitten täysin velalliselta pankin ”piikkiin”.

Asuntojen hinnat ovat ohittaneet kulminaatiopisteensä ja nyt alkaa hintojen alamäki. Sitä ruokkii vaikeutuva taloudellinen tilanne maassa ja maan rajojen ulkopuolella. Saa nähdä, miten moni asuntovelallinen joutuu maksamaan ”kuollutta lehmää” tulevaisuudessa.

Itse olen erittäin huolestunut nuorten asuntovelkaisten lapsiperheiden jaksamisesta yhteiskunnassamme. Varsinkin niiden, jotka ovat jatkuvasti YT-neuvottelujen alla ja vaarassa joutua milloin tahansa ”kilometritehtaalle”.

Korkeat vuokrat ja vuokra-asuntojen puute ajavat ja ovat ajaneet ihmiset ostamaan omistusasuntoja, joiden hinnat ”kysynnän ja tarjonnan laki” on nostanut pilviin. Tätä on vielä edesauttanut pankkien lainapolitiikka, jossa muutaman prosentin omalla pääomalla tai omalla ”nollapääomalla” on saanut ostettua omistusasunnon = osakekirjat pantiksi pankkiin.

Vuonna 2012 keskimääräinen asuntovelka oli 119 434 euroa Helsingissä, 110 089 euroa Vantaalla ja 134 288 euroa Espoossa Tilastokeskuksen mukaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Suurin yksittäinen uhka nyt onkin työttömyyden kasvu. Käytännössä kaikki päivärahapohjaiset "tempputyöllistystoimet" lasken samaan koriin.

Tämän lisäksi sitten valtio käy mielellään ahnaammin rahoihin kiinni verotuksen kautta. Jollain nämä miljardien alijäämätkin pitäisi pystyä kv-rahoittajille hoitamaan. Tai ainakin yritetään ennen IMF:n mukaantuloa.

Arvo Kuusela

"Mitä asuntokuplalta vaaditaan?"

Tämä on varsin laaja aihe käsiteltäväksi yhdessä blogikommentissa.
Jos rajaan aiheen siihen että "mitä edellyksiä asuntokuplan puhkeamisen kaltaiselle ilmiölle olisi Suomessa lähivuosina" niin asia mahtusi ehkä yhden kommentin puitteisiin.

Minun mielestäni asuntokuplaa ei varsinaisesti Suomessa nyt ole, mutta sen kaltainen ilmiö on kyllä mahdollinen tulevaisuudessa, jopa aivan lähitulevaisuudessa, että asuntojen hintataso romahtaa jonkin verran.

Tai ainakin sellainen ilmiö on mahdollinen että uudet asunnot jäävät myymättä, koska ihmisillä ei ole niihin varaa, asuntotuotanto sakkaa ja hiljattain asunnon ostaneilla asuntovelallisilla on vaikeuksia velkojensa hoidossa.

Mutta vanhemmilla, pienemmillä, tai muuten halvemmilla asunnoilla sentään kysyntää riittää, sillä jossainhan ihmisten on kuitenkin asuttava.

Tilanne ei johdu asuntojen ylihinnottelusta, vaan työn ylihinnottelusta. Suomessa on aivan liian korkea työn hinta ja siis kallis työvoima. Liian korkeaan palkkaan perustuu tietenkin liian korkea kulutustaso, johon perustuu se että Suomessa ostetaan aivan liian suuria ja kalliita asuntoja, velaksi tietenkin.

Odotettavissa on Suomessa palkkatason romahdus tavalla tai toisella toteutuneena. Hyvä tapa toteuttaa se olisi keskitetyt maltilliset palkkaratkaisut. Huonompi tapa toteuttaa asia olisi antaa tuotannon ensin pudota ja ihmisten joutua työttömiksi, jonka jälkeen ilmeisesti jotain kautta, muualta tuotetun halpatyövoiman, tai harmaan talouden aikakauden kautta, yhteiskunta elpyisi jossain vaiheessa uudelta pohjalta.

Suomessa ei siis ole asuntojen hintakuplaa, vaan Suomessa on palkkakupla, jonka puhkeamista tässä nyt odotellaan. Vähän asuntokuplan puhkeamista muistuttava tilanne syntyy siitä kun palkkojen laskiessa entisiin ylisuuriin palkkoihin perustuvat ylisuuret ja ylikalliit asunnot ja asuntolainat aiheuttavat harmeja niiden omistajille ja lainoittajille ja koko yhteiskunnalle.

.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Meneekö nyt vähän saivarteluksi? Jos asuntojen hinnat ovat nousseet palkkatyöläisen maksukyvyn yläpuolelle, niin vaikea sitä on muuksi nimittää kuin asuntokuplaksi.

Arvo Kuusela

Asuntojen hinnat ovat aina olleet palkkatyöläisen maksukyvyn yläpuolella. Aika monet palkkatyöläiset ovat silti aikojen kuluessa saaneet ostettua omia asuntoja.

Aiemmin kalliit asunnot maksettiin niin että inflaatio söi velat ja korkovähennysoikeus takasi sen ettei korkoa tarvinnut paljon maksaa. Tällä tavalla esimerkiksi minä olen saanut rahoitettua omat asuntoni.

Tänä päivänä uudet asunnot tuntuvat taas niin hintavilta ettei niihin olisi mitään mahdollisuuksia. Mutta niin se on ollut aina. Tänä päivänä korot ovat pienet, mutta inflaatio ei auta velan takaisinmaksussa. Asuntoja ostetaan silti. Nyt ostetaan vain aivan liian kalliita asuntoja.

Kallispalkkaiset miehet rakentavat kailliita asuntoja. Asuntojen kalleus Suomessa johtuu liian korkeasta palkkatasosta. Vaikka tämän päivän kalliit palkat jäävät rasittamaan asuntojen hintoja myös tulevaisuudessa, niin asuntojen ostajien alentuneet palkat tulevaisuudessa tulevat tyssäämään asuntomarkkinat hetkeillisesti. Tässä on sen tulevan asuntokuplan syy.

.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Sirpa laittoi findikaattori-linkin, jossa oli tämä sama asia:
http://tilastokeskus.fi/til/ashi/2013/03/ashi_2013...

Siinä on kupla, oikein tyylipuhdas asuntokupla. Mikä muu se voi olla kuin kupla? Vai johtuuko kuvaajan muoto siitä, että ihmisten tulot ovat liian korkeat?

Pääkaupunkiseudun kehityksen voisimme ehkä selittää monikulttuurisuuden alueille tuomalla rikkaudella ja sitä kautta alueen asuntojen hintojen kuuluukin nousta.

Ei tämän kuplan puhkeaminen oikeasti vaadi mitään muuta kuin vähän growsterityä. Jossain ihmisten asuttava? Kyllä, ihmiset voivat asua niissä asunnoissa, eivät vain omistaa niitä. Eivätkä kohta tehdä töitäkään ilman että toimeentulonormin ylittävä osa ulosmitataan.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Tässähän on suurin syy siihen, miksei eurosta eroamisen vaatiminen ole suositumpaa. Sadat tuhannet ovat niin pystyssä lainojensa kanssa, että parin prosenttiyksikön nousupaine koroista aiheuttaisi sellaisen pakkohuutokauppailun, ettei ihan yksi tai kaksi vasaran vartta riitä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Totta tuo, olkoonkin, että asioilla ei ole kausaliteettia, mutta mielikuva riittää. Onhan tätä Kataisesta alkaen kaikki jaksaneet muistuttaa, että euron ansiota tämäkin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tässä vaan saattaa käydä niin, että kun emme silloin hyvän sään aikana lähteneet tästä konkurssikojeistosta todennäköisesti pienin taloudellisin naarmuin, vaan saamme kunnon pieksennän pelin jo hävittyämme.

Siksi kehotin valppauteen. En juuri nyt kehottaisi vetämään rajulla velalla asumusta - yleisellä tasolla.

Arvo Kuusela Vastaus kommenttiin #30

"Siksi kehotin valppauteen. En juuri nyt kehottaisi vetämään rajulla velalla asumusta - yleisellä tasolla."

Lähden nyt hieman spekuloinnin tielle siitä mitä tapahtuisi jos kävisi niinkuin blogisti ennustaa, tai pitää oikeasti varmana asiana, eli kun tulee se "konkurssi".

Näissä blogeissahan on vain yleisesti viljelty lentäviä lauseita, sellaisia jotka herättävät apocalyptisiä, mielikuvia, vähän sellaisia jolla ennen papit peloittelivat oikealta tieltä pois harhautuneita tai kun vanhoilliset oikeistolaiset ennen varottelivat kommunismin tai sosialismin vaaroista. Ei oikein tiedetty mitä oikeasti tapahtuisi.

No, mitä nyt oikeasti on tapahtunut kun aiemmin on tapahtunut näitä "konkursseja"?

Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Venäjä sinnitteli pitkään velkojensa kanssa. Suomellekin velkaa piti lyhentää erityisjärjestelyin, mm. Keitele-Päijänne- kanava rakentamalla. Nyt ne Venäjän vaikeudet on kuitenkin jo takana.

Venäjästä irronneet maat ovat vielä aika pahassa jamassa, mutta jo paremmassa kunnossa kuin Neuvostoliiton aikaan ja yrittävät toipua edelleen, pyrkimyksenä päästä mukaan EU:hun.

Jugoslavian sodista kärsineet valtiot ovat toipumassa ja liittymässä EU:hun.

Jos mietitään toisen maailmansodan jälkeistä Saksaa ja muuta Eurooppaa, niin sehän oli silloin nollapisteessä, mutta alkoi toipumaan mm. USA:n massiivisen avustustoiminnan siivittämänä.

Ei tästä "konkurssista" voi missään tapauksessa tulla sellaista kuin näistä mainitsemistani ja niistäkin on selvitty kohtalaisen mukavasti. Niin siitä tulevasta "konkurssistakin" selvitään, jos se nyt tulee. Se olisi nimittäin helposti selvitettävissä jo etukäteen, muutenkin kuin palaamalla vanhaan inflaatio .... devalvaatio ..... inflaatio ... devalvaatio- talousmalliin.

.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #36

90-luvun ensimmäinen "eurolama" lienee erittäin hyvä referenssi akuutteja vaikutuksia ajatellen. Krooniset vaikutukset voivat olla paljon hirvittävämmät, mutta eivät kuitenkaan verrattavissa maailmansotiin. Joten ei tässä hätää.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ekonomi Lenita Airisto kävi Porin Suomi Areenalla toteamassa, että EU ja euro ovat parasta, mitä Suomelle on tapahtunut, mutta että jotkut typerykset eivät tätä tajua. Hän lienee viitannut Suomen ikimataliin korkoihin ikään kuin vastapainona euroalueen ulkopuolisiin korkeisiin korkoihin. Tässä Ruotsin tilanne vuosi sitten:
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2012/07/04/ru...

Viimeisen vuoden aikana sekä Norjassa
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/01/09/di...
että Ruotsissa
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/06/25/pa...
on ennusteltu myös asuntokuplaa, joskin näistä liikkuu myös vastakkaisia ääniä (mm. B. Wahlroos ja A. Borg). Kyse lienee siitä, mitä tyynen pinnan alla todellisuudessa on ja millaisia tunnusluvuissa näkymättömiä paineita voi kehittyä tilastoilta piilossa.

"Pääkaupunkikupla" muodostaa vielä oman kategoriansa Oslossa, Tukholmassa ja Helsingissä. Asuntolainan korkojen vähennysoikeuden asteittainen leikkaaminen verotuksessa ei ainakaan helpota Suomen tilannetta.

Arvo Kuusela

Ruotsi ja Norja ovat käytännössä euroaluetta. Euro dominoi ja pikkuvaluutat ja niiden keskuspankit seuraavat kehitystä.

Ilman suurta, mahtavaa ja vakaata eurovaluuttaa ei myöskään Ruotsin ja Norjan rauhallinen kehitys olisi mahdollista. Niitä direktiivejä joita EU:ssa tehtaillaan seuraavat myös Norja ja Ruotsi. Samoihin standardeihin pyritään myös muisa EU:n tai Euron ulkopuolisissa maissa. Systeemi toimii, vaikka kaikki eivät ole mukana aivan virallisesti.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Airistolta en kysyisi edes kellonaikaa - sekin tulisi varmasti väärin.

Arvo Kuusela

Mikä on oikea kellonaika?
Kuka sen sanoo?
Kuka sen määrää?

Meillähän on käytössämme väärä kellonaika, nimittäin tämä kesäaika on väärä aika, talviaika olisi se oikea, tai ainakin oikeampi.

Asioita kannattaa kyseenalaistaa.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #29

Onkohan puhelimessa vielä se "neiti-aika"? Ja mikä se numero mahto olla johon sai soittaa?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #32

Tapanille, yhteystiedot; Neiti Aikaon tavattavissasi alla olevasta linkistä! :D Ei kysele mitään. Vastaa aina halutessa.

http://www.neitiaika.com/

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #34

Ihana neiti. ;) Ei siis nalakuta?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #35

Airisto, TV-panelien lemmikki, oli tässä yhtedessä ns. sarkasmi, jonka MTV3 meille ilmaiseksi lahjoitti ;-)

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Joskus oon sanonu, että Saksa tulee vielä romahtamaan.
En kyllä sitä itsekkään tahtonu uskoa, puhettakaan sitten muista.

EU.n automyynti laski kesäkuussa 5.6%, ja lasku senkus vain jatkuu.
Volokkarin myynti laski 3.4% ja ranskalainen pösö/sitikka 10.8%.

Johannes Kytö

Asuntojen hinnat ovat euroaikana kolminkertaistuneet ja kotitalouksien velkaantumisaste on 119%.

Kohta se romahtaa ihan samalla tavalla kuin muuallakin. Työttömyyskorvauksilla tai ansiosidonnaisella on nykyisillä hinnoilla lähes mahdotonta lyhentää edes halpoja korkoja muiden kustannusten ohessa.

Pakkohuutokaupassa on pian monia asuntoja, autoja, moottoripyöriä ja muuta kivaa. Tappiot kärsii velallinen.

Petri Haapa

Minä tässä päivänä muutamana ajattelin, että mitäpä jos luopuisi tästä kuuden huoneen omakotitalosta täällä vähän yli sadan kilsan päässä Helsingistä, kun molemmat lapsenikin opiskelevat Helisingissä ja muuttaisi sinne itsekin mutta huomasin, että taloni hinnalla saisin Helsingin keskustasta 30 neliön yksiön. Tyssäsi ajatukset siihen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset