Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Pankkikriisi olisi kannattanut selvittää

Yhdysvaltain ennakkotiedot sikäläisestä talouden tilasta toisella neljänneksellä löivät kirkkaasti odotukset. Vain vuoden vaihteessa pienen notkahduksen jäljiltä Yhdysvaltain talous on kuitenkin edennyt aina sikäläisen asuntokuplapommin jäljiltä. Euroopassa on nyt pakitettu yhtäjaksoisesti puolentoista vuoden ajan. Sen lisäksi Yhdysvaltain oma markkinasokki aiheutti melkoista tuhoa vanhalla mantereella.

Yhdysvaltain ja Euroopan kriisinratkaisumenetelmissä on kuitenkin merkittäviä eroja. Mielestäni merkittävin ero on siinä, miten pankkien kanssa meneteltiin. Yhdysvalloissa tilanne kartoitettiin perin pohjin. Huonoja pankkeja kaatui (ja on kaatunut tämän tästä kriisivuosien jälkeen), osa pääomitettiin kuntoon ja osa pelastettiin muilla yritysjärjestelyillä.

Euroopassa on tehty kaksi pilipalitestiä, ongelmia on koitettu lakaista maton alle. Syy tähän kuvioon saattaa olla se, että aina jossain päin euroaluetta on vaalit, jolloin ei haluta erikseen keikuttaa venettä, vaan teeskennellään kaiken olevan hyvin. Kriisihän on päättynyt jo ainakin kaksikymmentä kertaa, jos politiikoilta kysytään.

Markkinoiden ja politiikkojen ottaessa yhteen politiikot ottavat lukua. Tämä seikkailu on maksanut hirveän hinnan. Kriisi on jo sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen. Tästä huolimatta kriisimaiden velat ovat vain kasvaneet, ja maton alta kurkisteleva kura ei ole poistunut mihinkään.

Idea "pankkiunionista" sisältää valvontaa ja selvitysmekanismeja. Saksa ei kuitenkaan halua, että sen pankkeja ruvetaan kyttäämään. Sieltähän löytyisi melko suoraan altistuminen kriisimaille ja perin arveluttavalla tasolla kirjanpitoon merkattuja omaisuuseriä. On siksi Saksalle parempi, että yhteisvastuullistetaan heidän sotkunsa muille, osattomille. Tämä menetelmä on liian hidas toimiakseen.

Tämä venkoilu ja viivyttely on ollut myös Suomen taloudelle hyvin tuhoisaa. Loppulaskun kokonaista määrää ei olla selvitetty. Muistutuksena tästä aiempi kirjoitus, jossa kävin perustiedoilla lävitse parisenkymmentä euroalueen pankkia.

Koska kunnollista tutkimusta ei olla tehty niin epävarmuus syö luottamusta noilla markkinapaikoilla. Siten ne ihan kohtuullisestikin toimineet tekijät ovat vaikeuksissa.

Kriisi olisi kannattanut kyllä selvittää heti alussa. Onko euroalueen strategia se, että parempi ei milloinkaan kuin edes liian myöhään? Kello käy.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Jari Reinikka

Jos se olisi selvitetty, niin milläs federalistit sitten myisivät äänestäjilleen tiiviimmän integraation tarpeen kun ei ole kriisiä keppihevosena?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Jos niin jos, how thrilling! Kello tosiaan käy.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ihan hyvä pointti vaikka en tuota olisi ostanut kriisissäkään. Missä nyt ovat kärkipoliitikkomme ratkaisumalleineen?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Fantsu ja Hottis?
Viimeeksi nähty jossakin Karabian saarilla, joskin huhu myös kertoo heidän näkyneen Heinolan torilla...
Jokatapauksessa, voit olla varma, että pomppaavat kohta kuin Pelle-Hermanni laatikosta kertoen kansalle uusimmista kujeistaan.

Kollaa ja Suomen kansa kestää...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kun näitä ns. pilipalitestejä eli pankkien stressitestejä laadittiin ja toteutettiin EU:n piirissä, niin aika moni pankkitarkastaja saattoi ihmetellä niitä.

Kyllähän esim. parinkymmenen vuoden takaisesta kriisin syistä ja taustoista (Suomen SP) erittäin hyvin perillä ja hyvissä ajoin, olivat esim. Säästöpankkiliton sp-tarkastajat. Heitä ei välttämättä ole koskaan perusteellisesti kuultu tai haastateltu.

Kyllä ammattilaiset erottavat edelleenkin kunnon tarkastuksen pilipalitesteistä. Miksi EU:lle on riittänyt vähempikin? Onko meillä EU:n apureina "maksettuja testintekijöitäkin"?

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Aivan. Automaattisorvi pyörii tietyllä tarkoituksella ja suunnalla.
Koneisto hehkuttaa Saksan vaalien alla valonpilkahduksista, jotka toteutuessaankin hyödyttävät asiansa hoitaneita suurvaltoja ensin.
Kahden viime päivän faktoja esiin:
IMF varoittaa euromaita Kreikka-tappiosta
http://www.hs.fi/talous/a1375241371316?jako=3fad4e...
IMF: Kreikka tarvitsee lisää rahaa ja velkahelpotuksia
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/07/3...
Euroopan kriisimaiden veloista on tulossa ikuisia.
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=6323
Eurokriisimaiden lainoja voidaan joutua antamaan anteeksi
http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/talous/ekonomis...
Komissio: Kreikka yksityistää liian hitaasti - Tavoitteet karkaavat
http://www.talouselama.fi/uutiset/komissio+kreikka...
Euroalueen työttömyys pysytteli ennätyslukemissa
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2013/07/3...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Minulla on taas tähän oma aavistukseni. Se hintalappu selvittämiselle oli yksinkertaisesti niin pelottavan suuri, ettei sitä uskallettu tehdä. Ehkäpä pelättiin euroalueen hajoavan sen edessä? Silti se olisi kannattanut tehdä.

Nyt vaarana edelleen on, että euroalue hajoaa. Tosin vain suuremman riitaisuuden kanssa.

Painopiste on jo poliittisella ja sosiaalisella puolella. Senpä vuoksi Etelä-Euroopan maissa ruutitynnyri palaa edelleen. Kyproksen ratkaisumalli tosin voi koska tahansa tulla esille, ja sitä kautta nuo saavat säpinänsä myös sinne taloudelliselle puolelle.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Mitäs mieltä Henri olet tästä:
Espanjan ehdotus voisi ratkaista eurokriisin.
Espanjan ulkoministeriö vaatii Euroopan keskuspankin rakenteiden muuttamista. Suomen Pankin ekonomistin valaisemien tosiseikkojen nojalla on selvää, että ehdotuksen toteuttaminen voisi ratkaista eurokriisin.

Suomen pankin ekonomisti Karlo Kauko peesaa esitystä. Miksiköhän?
Ja tuleeko sama systeemi käyttöön tavantallaajalle?
Aina kun saldo uhkaa mennä pakkaselle, siirretään vaan pilkun paikkaa.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/07/3...

Tuomas Taivasaho Vastaus kommenttiin #11

Ehdotus on hyvä. Raha on tarkoitettu vaihdannan välineeksi eikä arvon säilyttäjäksi vieraassa valuutassa. Jos vaihtokurssi on liian korkea, on alennettava sitä eikä suinkaan leikata ihmisten tuloja.

Rahapolitiikan pitää huomioida työllisyys, jos inflaatiotavoite sen sallii. Miten tuosta voi olla edes eri mieltä. Niinhän nyt ei ole.

Keskuspankin luototuksen varaan joutuminen ei varmasti ole kivuton asia. Sitä ennen nousee korot jo kipukynnyksen tasolle ja ennen kuin keskuspankin holvit avautuu, on apupyyntöjen lähdettävä myös evm:lle.

Ehdotetun kaltaiset muutokset keskuspankin rooliin jäisivät ymmärtääkseni lähinnä muodollisiksi. Kun keskuspankilta tämä rooli on puuttunut todellisuudessa, on markkinat käyttäneet tilannetta armotta hyväksi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #11

Tuotahan markkinoilla on nyt odotettu noin viisi vuotta. Turhaan.

Bundesbankin yli ei kävele edes Draghi. Miekkonen nimittäin oli Italian keskuspankissa eräänä kuuluisana syyskuuna (vuosi 1992), jolloin eurokokeilun ekasta vaiheesta lensi kuin leppäkeihäs pihalle Suomi ja Italia (sekä muutama muu maa). Ja kaikki Bundesbankin "ansiota".

Se, miksi Suomenkin pitäisi peesata Espanjan esitystä on se, että emme ole enää niissä hyvien euromaiden joukossa, vaan vapaassa pudotuksessa kohti kriisimaiden listaa.

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #11

Mikä olisi EVM:n funktio tämän jälkeen?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #18

Sama kuin mitä satkulla on asuntokaupoissa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Pahoittelen, että toistan tätä lasten tekemää ratkaisua Afrikantähti-pelissä:

Kun ns. rosvo ja matkustelu oli ehdyttänyt yhden pikkupelaajan kaikki rahat, eikä timantteja löytynyt, kasöörinä toiminut toinen tenava sanoi: "Jaetaan lisää rahaa".
EU:n tasolla tällainen ratkaisu merkitsisi suunnilleen tuota samaa. Miten sellainen vahvistaisi omaa vastuunkantoa ja estäisi toistuvia moral hazardeja?

Koko Euroopan luottamushan siinä romahtaisi, jos ilmenisi, ettei ole uskallettu katsoa tosiasioita silmiin tai että niitä on (epädemokraattisesti) jemmattu, jotteivät niistä kansalaiset tietäisi.
Se olisi aika erikoinen rauhan Nobelilla palkittu talousyhteisö, jota pitäisi kannattaa "at any cost".

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #12

Lisärahan jaossa ei ole mitään pahaa, jos sen tekee oikeudenmukaisesti ja järkevästi.

Asiaa voi nimittäin havainnollistaa näin: työttömältä ja pankinjohtajalta kysytään, haluavatko he viiden prosentin tulonlisäyksen vai satasen kuussa ekstraa. Todennäköisesti nämä kaksi vastaavat eri tavalla.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #15

Siitä oikeudenmukaisuudestahan aika pitkälti kiistellään euroalueella.

Toisaalta lasten pelissä haluttiin pitää mukana se pienin veijarikin (joka ei oikein osannut pohtia rahojensa loppumista), jottei hänelle tullut paha mieli. Kasööri (se joka osasi laskea) ei olisi kehdannut esittää samaa itselleen: "Jaetaan mulle lisää rahaa!"

EU:ssa ollaan periaatteessa tasa-arvoisia, laskutaito on kaikilla ja kaikki ymmärtävät omavastuun, pelin säännöt ja toimintansa seuraukset sekä allekirjoittamansa sopimukset, jopa markkinatalouden toiminnan. Vai ymmärtävätkö?
Toivottavasti tämä selvensi po. vertaukseni tarkoituksen.
P.S.
Ajatukseni liittyivät lähinnä toteutettuun EU:n yhteisvastuuideaan, ei pelkkään kansalliseen pääomittamiseen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #17
Tuomas Taivasaho Vastaus kommenttiin #12

Hyvä opetus. Kun nopat antavat jatkuvasti vääriä lukuja, pelaajaa on turha syyllistää. Joko nopat vaihdetaan tai jaetaan lisää rahaa. Oleellista on ymmärtää mistä ongelmat johtuvat, eikä pelata moraalihippaa.

Rahan jakaminen on järkevää, jos fiskaaliset ongelmat ovat perimmältään rahapoliittisia.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Tämä sama sumutus ja tarkastuspolitiikkahan on vallalla joka puolella eurooppaa ja jokaisella talouden osa-alueella, mikäli se vain tukee poliittisia pyrkimyksiä.
Muun muassa avustuspakettien myöntämisessä ollaan "suurin piirtein" linjoilla kun komissio on tutkivinaan tukien saannin edellytyksiä.
Tästä näennäistoiminnasta markkinat rankaisevat ja maksajina kansa.
Me etunenässä.

Jari Vuorinen

" Onko euroalueen strategia se, että parempi ei milloinkaan kuin edes liian myöhään? Kello käy."

Saksan strategia ainakin historiatietojen mukaan on ollut hajoita ja hallitse.Ei näytä strategia muuttuneet.Saksa on siirtynyt suorasta toiminasta käyttämään talouden kanavia invaasioilleen.

Saksa vie ja periferiat vikisee.

" Mielestäni merkittävin ero on siinä, miten pankkien kanssa meneteltiin."

Osa näistä pankeista on siten moderneja Saksalaisia krematorioita joissa poltetaan periferioiden rahat.Osa on toki aivan oikeita pankkejakin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset