Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Elvytys- ja uuvutustaistelua

Suomen "elvytystaistelu" on siitä mielenkiintoinen, että sen argumentteja sekä puolesta, että vastaan on tullut hyvin perustellusti eteen. Näistä siis valtaosaa pidän itsekin valideina, ja ajattelin käydä niitä hieman seikkaperäisemmin lävitse. Sen sijaan "uuvutustaistelun" puolelle mentäessä elvytysjupakasta tuntuu putoavan pohja pois. Miksi näin?

Suomen tasavallan maatessa ensiapuklinikalla tajuttomana ja halvaantuneena ovat talouden lääkärit käyneet jakamassa sangen runsaasti näkemyksiään, millä virkoaisimme. Tarkoitus on varmastikin kaikilla sama eli pelastaa Suomi, joten jaan elvytysosion kahden eri leirin näkemyksiin.

Pelastakaa potilas

Elvytyksen puolella tuntuisi olevan inauksen enemmän kannatusta. Idean lähtökohta on, että kun juuri kukaan ei investoi niin työpaikkoja pikemminkin häviää kuin syntyy lisää: siksi julkishallinnon tulee puuttua tilanteeseen ja pyrkiä katkaisemaan kierre. Investoimalla "yleishyödyllisiin" kohteisiin, kuten puhe kuuluu toisella tapaa mainittuna "täsmäelvytyksellä" olisi tarkoitus saada työttömiä töihin. Kasvaneella ostovoimalla siten kysyntä piristyy, yleisnäkemys paranee ja varovaisuus kaikkoaa. Tällöin kasvaneella verokertymällä pehmennetään elvytyksen aiheuttamaa rahoituskustannusta.

Varsin ansiokkaasti muistetaan tuoda esille heijastusvaikutukset. Näiden vaikutusten lähtökohtana on em. "hyvän kierre". Kyse ei ole pelkästään siis siitä, että elvytys itse aiheuttaa kustannuksia, ja tulos olisi sama kuin kaataisi kynnenpään kokoisen klöntin poltettua vetyä autiomaahan. Tärkeää ns. "täsmäelvytyksen" kriteereissä on huomioida, että työt tulisivat suomalaisten tehtäväksi, ja että lisäraha jäisi kiertämään suomalaisten kansantalouteen.

Rahoituspuolella vilkuillaan kahta lähdettä: valtiokonttorin liikkeellelaskemia velkapapereita, ja sen lisäksi harkitaan valtion omaisuuden myyntiä. Velka tuntuu olevan vastatuulessa, siitä huolimatta, että juuri nyt investointeihin suunnattu korkotaso on alhainen. Se on totta, että jos tämä projekti "menee reisille" niin sitten sitä lisävelkaa on inha rullata myöhemmin mahdollisesti korkeamman korkotason ympäristössä. Tämän huomasi myös keväällä yritysten yhtiökokouksissa. Investointi juuri nyt ei tuntunut houkuttelevan pienomistajia. Ennemminkin haluttiin taattu tulo tulevaisuudessa unohtaen auvoisesti, että kun taloustilanne sitten joskus helpottaa, milloin se sitten tapahtuukaan, niin investointien hinnaksi tulee suurempi taloustilanteen kanssa ylämäessä olevan korkotason vuoksi.

Toinen vaihtoehto, eli valtion omistamien osakkeiden myyntiä, jakaa sekin mielipiteitä. Yksien mielestä sillä tavoin "tapetaan ainoa lypsettävä lehmä", koska osinkotulot jäävät saamatta. Toisten mielestä - joihin itsekin lukeudun - ollaan taas tilanteessa, jossa nyt saisi myymällä kohtuullisen nipun seteleitä käteen. Mikäli annamme taloustilanteen pahentua niin näidenkin yhtiöiden kohdalla osinkopuro näivettyy ja kurssit laskevat, jolloin lehmä kuolee joka tapauksessa.

Pakkasella ammoniakkia alushousuihin

Toinen ryhmittymä elvytystaistelussa käy muistuttamaan, ettei elvytys auta, koska rakenteet ovat päin metsää. Hyvä huomio. Rakenteilla tarkoitetaan ennen kaikkea sitä, että me emme ole yhteisvaluuttaolosuhteissa kilpailukykyisiä. Tarvitaan siis jonkinasteista sisäistä devalvaatiota, jotta perusta talouden elpymiselle olisi olemassa. Yhdet huutavat lomarahojen poistoa ja sen sellaisia toimenpiteitä, toiset taas olisivat valmiit käymään käsiksi valtion tulo- ja menoarviokirjaan vesurin viuhuessa.

Mielestäni tämän yleisnäkemyksen jäädessä voittavalle kannalle, tulee se lomarahalinja voittamaan. Syy on hyvin yksinkertainen: koska julkispuolen hallinnossa pitäisi antaa monoa niin monelle puolueiden lellikeille, ettei se yksinkertaisesti käy poliittisista syistä päinsä. Lisäksi valtaosa näistä viroista ovat sellaisia, ettei niissä käytetyt taidot ole millään lailla haluttuja yksityisellä puolella. Syntyisi vain massatyöttömyyttä ennen kuin tervehdyttämisohjelma toisi toivottuja tuloksia esimerkiksi vientiteollisuuden puolella. Eikä yleisvaikutelma ole Euroopassa tarpeeksi hyvä, jotta päästäisiin plussan puolelle mielekkäässä ajassa.

Suomalaisten tulee siis näillä näkymin varautua siihen, että ostovoima kapenee, ja mahdollisesti tuntuvastikin, mikäli elvyttävä politiikka ei jää päällimmäiseksi.

Uuvutustaistelun seuraamukset

Tahdon siis kertoa, että olen itse elvytyksen kannalla, ja että sen voisi tehdä ihan yhtä hyvin velkarahoituksella kuin omaisuuden myynnilläkin. Asiassa on vain yksi suuri mutta.

Euroopan näkymät eivät ole ruusuiset, ja kuten kriisimme alkuaikoina tehty elvytys osoitti, se jäi silloin väliaikaiseksi, eikä siksi ole odotettavissa toisenlaista tulosta tälläkään kertaa. Euroopan pankkikriisi on edelleen pitkälti selvittämättä, ja yksityinen taho ei ole halukas investoimaan niin kauan, kun on syytä epäillä kaappien olevan täynnä luurankoja.

Esimerkiksi saavuttaakseen terveen kokoisen pankkisektorin Euroopassa, ovat pankit supistaneet taseitaan useamman tahon arvioissa noin puolella siitä, mitä pitäisi. Edessä olisi siten lineaarisesti projisoimalla viisi vuotta lisää lamaa. Päätyisimme silloin tosin tuotannossa jo hyvin kauas menneisyyden lukemiin. Pitää kuitenkin muistaa, että lähtötilanne oli silloin 0 vuotta lamaa takana, tämä jälkimmäinen taival on sitten monin verroin tuskallisempi. Kurjuus kumuloituu.

Erisyklinen euroalue

Jotta "suuressa kuvassa" ymmärtää, miksei euroalueessa ole jo kriisimaat nousseet EKP:ssa kapinaan vaatimaan löyhempää rahapolitiikkaa kurjuuskierteen lopettamiseksi, tulee meidän tarkastella euroalueen eri maiden erilaisia taloussyklejä.

Vuosituhannen vaihteessa pamahti ns. teknologiakupla. Saksa otti tästä pahasti osumaa, ja Saksaa kutsuttiinkin "Euroopan sairaaksi mieheksi". Sen sijaan nykyisissä kriisimaissa oli juuri tullut yhteisvaluutta ja EKP:n mantran mukaisesti kaikki maat olivat riskittömiä. Etelä-Euroopassa puhkesikin valtaisa velkavetoinen buumi rajusti halventuneen lainarahan vuoksi. Lisäksi Saksa pisti jarruja päälle, joten pääoma hakeutui mieluusti eteläiseen Eurooppaan. Näin Saksa ja Välimeren maat olivat täysin päinvastaisissa sykleissä, mutta yhteisellä rahapolitiikalla.

Saksan onnistui parantamaan kilpailukykyään kahdesta syystä. Ensimmäinen on tuo velkabuumi, jolloin eteläisistä euromaista tilattiin bemaria ja mersua - velaksi. Se toi Saksaan tarvetta työvoimalle, eikä "rakennemuutokset" satuttaneet niin pahoin. Toinen edellytys löytyi siitä, että samalla kun Saksa trimmasi yksityisen puolen kuprua niin se otti julkispuolella sitä vastaan: Saksa paineli ulos Maastrichtin kehikosta niin vuotuisen alijäämän, kuin kokonaisvelan suhteen.

Toisin sanoen, jos Suomessa yritetään nyt "maltillisella nollalinjalla" niin edellytykset eivät ole samat: ensinnäkään vastaavaa buumia ei löydy juuri mistään. Toiseksi Suomen tulisi antaa velkamittarien puksuttaa nykyisestäkin enemmän kohti karmiininpunaista. Näkisin, ettei olosuhteet mahdollista Suomen onnistumista tällaisella ratkaisulla. On siksi hyvin vaarallista tehdä hätiköity päätelmä, että koska Saksa onnistui yhdellä lääkkeellä, niin sitten onnistuu Suomikin. Itse asiassa jos katsotaan kriisimaiden yhteiskunnallista tilannetta niin samoin tropein tilanne on päässyt riistäytymään käsistä.

Vaan entä jos EKP tulee setelipainokoneineen hätiin? Silloin alhaisen työttömyysasteen Saksassa inflatorinen politiikka johtaa ylikuumenemiseen. Saksa ei ole tällaiseen valmis, ja koska Saksa on käytännössä moottori niin EKP on vain Bundesbankin marionetti. Yhtä kaikki, erisyklisten euromaiden kohdalla ei ole yksinkertaisesti mahdollista noudattaa sellaista talouslinjaa, joka sopii kaikille.

---

Poikkeuksellisesti tästä kirjoituksesta poistelen kaikki politisoivat kommentit. Pidetään asiat kuitenkin asioina. Eli älkää turhaan kommentoiko "demarit sitä ja persut tätä", tai edes vastatko niihin. Ne lähtevät kyllä menemään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

33Suosittele

33 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (125 kommenttia)

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Myllyniemi tuo taas niin monenlaisia näkökulmia, ettei tässä tavallinen tallaaja meinaa pysyä kyydissä, mutta yhdessä asiassa olen samaa mieltä, elvytystä on nyt käynnistettävä ja sen tulee kohdistua mahdollisimman paljon kotimaiseen rappeutuneeseen infraan, ettei tuo paskakasa ole tulevaisuudessa vielä suurempi kuluerä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Näkökulmia on todellakin monia, ja niillä on ihan hyvät perustelut taustalla. Vaikka pidän koko elvytyskeskustelua, niin puolesta kuin vastaankin, enemmänkin pelkkien oireiden hoitotavan valinnasta.

"Suuressa kuvassa" tämä käy joka tapauksessa mahdottomaksi, vaikkei sitä kaikki vielä ole valmiit myöntämäänkään. Vastenmielisten tosiasioiden tunnustaminen on kuitenkin totutusti vaikeaa. Toivottavasti tästä kirjoituksesta on apua näkemyksien muodostamisessa.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Minä en luota elvytykseen. Lisävelallako vai omaisuuden myynnilläkö se rahoitetaan? Elvytyksen sijasta tarvitaan rakennemuutos, joka koskee myös valtiota ja kuntia.

Jari Teräväinen

Silläkö se hajoava insfraktuuri korjaantuu ?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ja minusta me emme ole tarpeeksi niin voimakkaassa talouskasvussa, että se voitaisiin onnistuneesti tehdä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #28

Ehkä se on pakko kunhan lama riittävästi syvennee. Jospa huomattaisiin vihdoinkin että ihan hyvin voi tulla toimeen ilman jatkuvaa talouden kasvua.

Jari Vuorinen

En luota minäkään elvytykseen.Se on sitä kun kaasariin lorautetaan bensaa ja kone hurisee sillä hetken.Ei hyvä.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Kun tätä velkaa otetaan julkisen ylläpitoon, niin mielestäni viisaampaa olisi ottaa sitä infran kuntoon laittoon. Tässäpä tätä taas otetaan: http://www.uusisuomi.fi/raha/61293-juuri-nyt-urpil...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #72

Ei kai ny pelkäl infral piretä tää markkina karuselli pyörimäs?

Janne Suuronen

Paljon asiaa ja pohdittavaa puheenvuorossa. Mutta siihen on vähän lisättävää.

Juhani Vartiainen taisi tänään todeta muutaman sadan miljoon euron elvytyksen olevan pelkkää sisäpoliittista silmänlumetta. Ei sillä mitään vaikutusta talouteen ole. Suomen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö taisi tänään pohdiskella, että on vaikea määritellä mihin rahanlainaus rakenteellista vajetta varten loppuu ja mistä rahan lainaaminen elvytystä varten alkaa. Kun katselee Suomen valtion menojen holtitonta kasvattamista 2000-luvun nousuvuosina, niin taitaa aikalailla mennä rakenteiden puolelle.

Yksi elvyttämisen ongelmista ja vähemmän puhutuista puolista on se, että siihen käytettävät varat ovat joko heti tai myöhemmin lainoja maksettasessa (tai vähintään lainojen korkojen muodossa) pois kaikkien talousoppien mukaan julkista sektoria tehokkaammin toimivalta yksityiseltä sektorilta.

Itselläkin on käynyt mielessä, että entäpäs jos Suomen valtio rupeaisi suurimman osan muiden EU-valtioiden tavoin velkaantumaan suht reippaasti ja luottaisi inflaation (setelipainokoneiden) hoitavan velat pois. Näin vaikkapa Italia ja Espanjan toimivat ennen Euroaikaa.. Skenaariossa vain on tuon Saksan erilaisen tilanteen lisäksi riskinä, ettei sen jälkeen Suomessa olisi nykyisenkään vertaa poliittista painetta tehdä meille elintärkeitä rakennemuutoksia. Sellaisia, jotka kuitenkin tulevat eteen. Kreikan korruptoitumisesta usein puhutaan pahimpana asiana, mutta kyllä siellä vielä pahemmin ovat/olivat rakenteet vinksallaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Elvytyksen perusidea (en nyt ota kantaa enää siihen, miten se onnistuu - koska kyseenalaistin kokonaisuuden lopussa) on, että velallakin voidaan elvyttää, kunhan sen tuomat vaikutukset ovat nettopositiivisia. Toisin sanoen jos ottaa 100 miljoonaa velkaa ja talouskasvu tuottaa siitä 150 miljoonaa lisää verotuloja niin tuosta sopii maksaa jopa 50 prosentin korkoa.

Ongelma on siinä, etten näe tällä haavaa tässä mitään muuta lopputulemaa kuin että elvytys tehoaa tasan niin kauan kuin ruokinta on päällä. Samalla tavalla talouskasvumme putosi negatiiviseksi, kun aiempi elvytysruiske oli truutattu loppuun.

Näin ollen rakenteisiin pitää puuttua, ja aivan erityisesti yhteisvaluutassa. Ikävä kyllä olen skeptinen sen suhteen, että valtion menopuolella päästään karsintavimmaan, koska tietyistä suojatyöpaikoista halutaan pitää kiinni. Jos siis menoja karsitaan niin sitten sen tuntevat ahterissa tutut opettajat, palomiehet ja sairaanhoitajat. Näinhän se on ennenkin mennyt.

Ehdotukseni on, että puretaan se yhteisvaluutta, jolloin eri euromaat voivat toteuttaa omaa rahapolitiikkaansa omien taloussyklien kanssa. Suomessa tässä olisi tavoitteena kasvattaa sitä yksityistä puolta, jolloin julkisen puolen rasite käy keveämmäksi, eikä meidän tarvitse painia massatyöttömyyksien kanssa.

Janne Suuronen

Kaiken kaikkiaan olen kanssasi aika samaa mieltä.

Hyväksyisitkö muuten Suomen haja-asutuspolitiikan purkamisen ? Vuosittainen hintalappu pyörii 10mrd€:n tietämillä. Tämä on yksi Suomen pahimpia rakenteellisia ongelmia ja selkeä jäänne WWII:sta sekä Kekkosen aikakauden vahvasta KEPU-SDP rintamasta.

Hintalappu on arvio niistä suorista kustannuksista, joilla valtio ja instituutiot poliittisilla päätöksillä ohjailevat / tukevat koko maan asuttuna pysymistä, eivätkä anna vapaiden mekanismien ratkaista asioita. Suomen talouden tehottomamman toiminnan hintalappu tuohon päälle.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #7

Tunnustan aivan suorilta, etten ole tällaiseen asiaan keskittänyt huomiota. Yleinen ohjenuorani on, että jos yhdellä puolen jokin asia on kustannus niin toisella puolen se on tuloa. Heijastusvaikutukset pitää huomioida. Eli mikä taho tämän 10 miljardia saa, ja mitä se tuottaa valtiolle verokertymänä takaisin niin suoraan kuin epäsuorasti.

Jos rahat valuvat esimerkiksi ulkomaisille kuljetus- tai rakennusalan firmoille, niin tässähän ei ole mitään mieltä. Vaan kuten totesin, en ole hoksannut perehtyä tällaiseen aiemmin.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #9

Noh, annan muutaman esimerkin. Maataloustoiminnan tukemiseen käytetään Suomen valtion budjetista (osa rahasta EU:n kautta kierräen) noin 5%. Maatalouden osuus Suomen BKT:sta on 1%. Tai toisena esimerkkinä niin Itellan kuin Soneran toiminta ei-ruuhkasuomessa on tappiollista. Ja kolmantena esimerkkinä totean valtiontalouden tarkastusvirastonkin raportissaan todenneen Suomessa tehtävän liikenneinvestointeja paremminkin aluepoliittisin, kuin tuottopoliittisin perustein.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #27

Tällaiset asiat nousevat kyllä puheenaiheiksi. Ikävää tässä on sitten se, että kotimailta vedettäisiin tuet pois, mutta kaikenlainen rahan viljeleminen ulkomaille kyllä pidetään käynnissä, jopa lisäten sitä.

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #7

Tohon voi sellaisa käytäntö sovelta, kun kuntien päästämistä kellumaan, eli samalla tavalla kun valuutta päästetän kellumaan. Tässä jokane kunta joutisi itsenäisenä omat päätökset tekemää, tietäen että valito ei tule apuun jjosa raha loppuvat. Tämä ajaisi kunnat pakosti liittoutumaan, sillä kunnanpolitikoille kun määriteltäisiin aina törkeästä heitteelejätöstä tuomia, josa kunta joutis pakosti toisen kunnan huostaan.

Eli tämän hetken suurin ongelma on siinä, että meidän politikot toimivat ilman minkään laista pelkoa tekemisistään. Jolloin näillä on mahdolisuus toimia kun sia pellossa, ilman kuvaa mikä on todelista vastuun kantoa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

En tiedä kysyinkö joskus aiemminkin, mutta miksi se yhteisvaluutta sitten toimii Yhdysvalloissa ja Kiinassa?Yhdysvalloissa on talouden rakenteissa eroja osavaltioiden välillä ja Kiinassa sen provinssien.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #35

Toistaiseksi osavaltioita ei olla päästetty konkurssiin. Näillä päätelmillä voisi arvella, että myös Euroopassa tarvittaessa tulonsiirroin estetään romahdus.

Eihän tuossa olisi tarvinnut kuin lapata Kyprokselle enemmän rahaa niin sen ei olisi tarvinnut käydä suurtalletuksiin kiinni.

Tätä rahaa ei vain löytynyt, tai sitä ei haluttu löytyvän. Kumpikin tilanne on pidemmän päälle kestämätön.

Carl Newton Vastaus kommenttiin #39

No onko mielipiteesi sitten että koko kapitalistinen maailma on kusessa? Vai mikä se kanta on? USA on siis kusessa myös mielestäsi omalla valuutallaan, mutta fiksailee asioita osavaltioiden suhteen. Kiina provinsseineen omalla valuutallaan seilailee perässä.....

Jaah, no maailma ei ole valmis. Ei taida nykyisistä rakenteista löytyä sitä, mikä toisi "optimaalisinta" tai edes sinne päinkään hyötyä ihmisille. Ei silti, että se olisi ollut lähtökohtakaan.

Mutta ihan mielenkiinnosta, sanopa Myllyniemi että miten näet kehittyvien maiden (Afrikan maat esim.) Kiinan, USAn ja kumppaneiden meiningin. EU mielipiteesi tiedetään jo. Miten on globaali, koko planeetan kattava näkemys. Näyttääkö hienolta vai huonolta. Ja miten parantaisit kun kerran kaikilla on huonosti (no vähän kärjistäen... useimpien tilastojen mukaan ihmiskunnalla itse asiassa menee parhaiten koko ihmiskunnan historiassa... ymmärrän että on monen vaikea olla samaa mieltä).... olen kuullut sinulta kritiikkiä USAa ja dollaria, Kiinaa vastaan, ja tietenkin EUta ja euroa vastaan. Kokonaiskuva ei ole aivan selvä vain. Tokihan se kai kehittyy siinä missä maailmakin koko ajan. Ei pidä jäädä pysyviin asemiin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #61

En sanoisi, että kapitalismi (tai markkinatalous) ole niinkään liemessä. Eihän se saa edes mahdollisuutta yrittää, ainakaan Euroopassa. Subventioita subvention perään, pakko tehdä kun muutkin tekee.

Kritiikki perustuu vain havaintoihin. Kiinan osalta olin aikanaan huolissani siitä, "miten Kiina laskeutuu". Suuri varjopankkisektori syntyi politbyroon halutessa norsunluutornistaan säädellä kaikkea mahdollista. Samalla toiminta katosi valvovan silmän edestä.

Yhdysvaltain suurimpana yksittäisenä ja perustavanlaatuisena ongelmana pidän heidän opintojärjestelmäänsä. En yllättyisi, jos siellä (jo pidemmän aikaa sitten) kritisoimani opintoluototus lävähtää käsiin ja Sallie Mae tulee Fannien ja Freddyn tavoin ryminällä alas.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #61

Kai se koko globaali talous on aika kusessa rahan pyörittämisen kanssa valuutasta riippumatta, jos maailman yhteenlasketut velat on noin kymmenkertaiset varoihin verrattuna. Saapi siinä aika paljon elvyttää ja leikatakin ennen kuin tase on kunnossa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #35

Yhdysvallat on liittovaltiona eroistaan huolimatta paljon kiinteämpi, kiinteämpi sekä sosiaalisesti, kulttuurisesti, kielellisesto ja taloudellisesti yhtenäisempi: Sen yhteiset edut halutaan säilyttää ilman Rauhan-Nobeliakin ja maan yhtenäisyydelle on vapaehtoinen ja moninkertainen sidosverkko.
EU-Euroopasta:
”Euroopalla ei ole kansaa, ei yhteistä poliittista kulttuuria, ei riittävän voimakasta kohtalonyhteyttä eikä yhteisvastuun tunnetta, jotta sen kansalaiset voisivat hyväksyä perustuslain omien lakiensa yläpuolelle”. (Otto von Habsburg)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Miten velalla elvyttäminen voi olla nettopositiivista? Jos joku tietää, miten tienataan 50 miljoonaa, niin miksei hän tekisi sitä jo nyt heti? Miksi valtion pitäisi ensin velkaantua 100 miljoonaa ennen kuin tämä joku (tai jotkut) tuottaisi jotakin, josta on 50 miljoonan nettopositiivinen hyöty?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #36

Sitähän tehdään kaiken aikaa. Moni sijoittaja vetää kovalla velkavivulla, vivutuskertoimet kerrotaan online-meklarisivuillakin.

Ajatellaan vaikka näin, että jos olisi aikoina ammoisina ottanut lainaa ostaakseen Coca-Cola Companyn osakkeita. Tai Nokian juuri nousukiidon alkaessa.

Valtiot ovat toki vähemmän tällaisia pelitoimijoita, koska pelataan yhteisillä rahoilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän niitä painokoneitakaan nykypäivänä tarvita!

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Taas Henri pani pään sekastes.
Juuri luin Spiegeliä kun tämä kirjoitus ilmestyi, Saksalle IMF antaa eri aseita kuin muille euromaille.

Eli jokainen maa pitäis käsitellä ihan erikseen, ja varmaan Suomi lähinnä Saksaan verrattaen.
Mutta ei IMF.n lääkkeet ennenkään ole ihan oikeaoppiset ole olleet.

http://translate.googleusercontent.com/translate_c...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tässä on kyse nimenomaan siitä, että Saksan tulisi "inflatoida" kriisimaiden kurjuutta pienemmäksi. Mikään ei kuitenkaan takaa, että saksalaisten kasvanut ostovoima kohdistuisi juuri kreikkalaisten oliiveihin ja vuohenjuustoon.

Inflatorinen politiikka (eli "löysä rahapolitiikka") on mielekästä korkean työttömyyden oloissa. Se nimittäin vähentää työttömyyttä, koska tuotantoon tarvitaan lisää käsipareja. Jos sitä taas tehdään olosuhteissa, joissa tuotantoa ei voida kasvattaa niin tuo lisäraha siirtyy sitten hintoihin. Talous ylikuumenee. Syntyy kuplia ja niiden poksahtaessa sattuu taas.

Ei tämäkään ole Euroopan kannalta hyvä asia.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Kyllä vain Henri.
Espanjassa valittavat kun matkailijoita ei käy ja samaa sanovat ainakin osasta kreikkalaisista.
Eli jos mua ei kiinnosta lähtiä sinne, vaan Sallan mökilleni. Niin minä oon teheny valintani, ja näin tuun tekemäänkin.

Meidän pitäis pikaisesti poistaa kaikki mahdolliset verot mitkä on viimevuosina asetettu.
Ja se sen takia että saatais ostovoima pidettyä ylhäällä, eikä tulis sitä pelkoa että rahat on loppu parin vuoden päästä.

Mulle on sellainen iskostunut päähän, että mahdollisimman monen käden kautta pitäis raha kiertää ennen kuin se siirtyy verottajalle, ja nämä suoratverotukset estää juuri rahankierron ja panee talouden stoppiin.

Mutta nyt nukkuun.

Jari Reinikka

Eihän Saksalaisilla pitäisi olla tästä pelkoa. Meillähän on vapaa liikkuvuus, jolloin kyllä ne käsiparit hakeutuvat sinne missä sitä rahaa on tarjolla. Maahanmuutto nitistää inflaatio peikon.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #16

Niin siis, tämä toimii vain teoriassa. Itse asiassa Euroopassa kansalaiset ovat hyvinkin juurtuneita paikoilleen. Pääomat siis liikkuvat sinne, missä tuotanto on tehokasta - ihmiset eivät.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #25

"Itse asiassa Euroopassa kansalaiset ovat hyvinkin juurtuneita paikoilleen."
Entä mitä sanot tästä: http://www.dailymail.co.uk/news/article-2172345/2-...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #66

Liian vähäistä toimiakseen yhteisvaluutassa.

Sen nyt näkee otsallaankin katsoessa vaikkapa espanjalaisten ja kreikkalaisten työttömyysastetta.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #67

Pointti taisi mennä ohitse. Saksassa asuu siis 3,3 miljoonaa "paikoilleen juuttunutta" muissa EU-maissa syntynyttä. Ehkä eurooppalaiset ovat hieman liikkuvampia kuin oletat. Ja jos töitä ei ole, ei työvoiman liikkuvuuden asteellakaan liene mitään väliä.

Lopun tölväisy taisi olla vahinko, muiden pitäminen pölvästeinä ei yleensä ole kovin hyvä lähtökohta keskustelulle.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #73

Niin, ja tuo on liian vähän. Espanjassa on työttömiä kuutisen miljoonaa. Heidänkin pitäisi liikkua.

En väittänytkään, ettei mitään liikettä tapahdu. Pointti ei mennyt ohitse.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #77

Mitä suuntaa ehdottaisit muuttosuunnaksi espanjalaiselle työttömälle? Entä voiko tätä samaa soveltaa myös Suomeen, eli pohjoiskarjalaisen työttömän pitäisi mielestäsi muuttaa Helsinkiin?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #80

Espanjalaiset ovat ilahduttavasti muuttaneet latinalaiseen Amerikkaan, jossa Brasiliaa lukuunottamatta ns. kielimuuri ei tule vastaan. Tämä kielimuuri on yksi hyvin oleellinen syy siihen, miksei Euroopassa tapahdu riittävää muuttoliikettä. Mekin tuomme euroalueelle kaksi sellaista virallista kieltä, joita ei käytetä missään muussa euromaassa äidinkielenä.

Tosin tietysti väestön karkaaminen pois euroalueelta aiheuttaa sitten yhteiskunnallisia kriisejä jatkossa, mutta tämäkään ei sitten saa tulla "yllätyksenä".

Pohjoiskarjalaisen muutto Helsinkiin ei ole rinnastettavissa oleva "kynnys", koska todennäköisemmin kielelliset ja kulttuurelliset erot eivät ole yhtä päätähuimaavia. Voisi ennemminkin verrata sitä, että kuinka moni olisi valmis muuttamaan töiden perässä vaikkapa Sisilian saarelle? Entäpä nelihenkisestä perheestä lähtee vain toinen aikuinen, koska on jäänyt työttömäksi?

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #25

Nimenomaan. Se toimiikin vain teoriassa. Eihän nämä meidän päättäjät ole katsoneet todellisuutta moneen vuoteen, kenties vuosikymmeniin. Teoriaanhan nämä kaikki päätökset ja toimenpiteet ovat perustuneet, niin kuin koko nykyinen pankkijärjestelmäkin, eikä sekään toimi. Ja näistäkin teorioista voidaan olla montaa mieltä.
EDIT
Taisi mennä politikoinnin puolelle, sori.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #16

Iltaa kaikille.

http://translate.googleusercontent.com/translate_c...

http://translate.googleusercontent.com/translate_c...

Kyllä tässä Saksa on tulossa joukkoon mukaan, ja troikka seuraa myös sinne vielä yks kaunis päivä.

Tuomas Taivasaho

Kun inflaatio on tavoitteena, sen haittapuoli on inflaatio. IMF:n ehdottaman politiikan tavoitteena ei ole saksalaisten vaurastuminen Saksassa, vaan suhteessa euroalueeseen yleensä.

Tuomas Taivasaho

Onko kyse löysemmästä rahapolitiikasta, jos palkkatasoa pyritään nostamaan? Palkkatason korottamiseen pitäisi kiinnittää huomiota erityisesti vähimmäispalkoissa, millä alueella on Saksassa taitaa olla nyt lieviä ongelmia. Työvoimaa on varastoitu paskaduuneihin runsain mitoin, ja onko siinä loppujen lopuksi mitään järkeä jos työvoimasta on pulaa.

Saksan talouskasvu ei vaikuta kovin vahvalta heikon kysynnän takia. Sen vuoksi inflaatiopeikolla pelottelu ei mielestäni ole nyt välttämätöntä. Palkkatason nousu hillitsee vientiä, jolla alueella Saksa vaikuttaisi olevan turhan vahva.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Toisaalla olen jo heittänyt tiettyjä asioita ikäänkuin syötiksi. Kirjoituksesi on sen verran kattava, että en halua, kykene, jaksa koko aiheeseen puuttua.

Pari juitsakkaa kuitenkin on. Valtion osuuksien myynti. Ihan Ok, kun se kohdennetaan oikeisiin aloihin. TeliaSonera on kelpo kauppatavara. Ensinnäkin sillä on toimintaa suomessa ja pysyviä työpaikkoja ja ennenkaikkea asiakkaita. Ei yritys täältä mihinkään katoa ja tällä on tietysti merkitystä sisämarkkinoiden vuoksi. Sampo tai mikä se nykyisin on, ihan sama juttu.

Paperi- ja metsäteollisuuden suhteen kannattaisi olla hiukan varovaisempi. Puusta ei vielä ole otettu kaikkea irti ja materiaalille tulee melkovarmaan löytymään uusia käyttökohteita. Neste ja Fortum vastaavasti pitää ehdottomasti säilyä valtion suojissa, Patria samoin. Finnair on shiinä ja shiinä. Pitäisin valtio-omisteisena.

Elvytys tukemalla uutta infraa tai saneeraamalla vanhaa lienee kelpo ratkaisu. Joskus nuo jutut on kuitenkin tehtävä. Tätähän Urpilainen käsittääkseni ajaakin. Unohti kyllä mainita, että miten sitouttaa hommia hoitamaan valittuja urakoitsijoita käyttämään kotimaista työvoimaa ja kotimaisilla sopimuksilla. Nuoristotakuujärjestelmä voisi hyvin toimia tämän ratkaisun osana. Tuon täsmäelvytyksen toki mainitsit jo tekstissäsi.

Julkisten menojen leikkaaminen on se vaikein osa kakusta. Meillä on älytön tyhjäkäyntiporukka keski- ja johtoportaassa. Otetaan esimerkki jossa kunta, valtio ulkoistaa jonkin palvelun niinkuin Kotkan pyykit, jotka pestään Tallinnassa. Tätä toimintaa varten on palkattava lisää virkahenkilöitä valvomaan toimintaa. Ihan tosi näin on käynyt. Kunnan väkiluvun kasvaessa esim. koulutoimi ja päiväkotitoiminta kasvaa, totta kai. Terveyspalveluita tarvitaan lisää. Mitä tapahtuu. No kunnan koulutoimen johtavat työtekijät parkuvat kun työmäärä kasvaa, vaikka tosiasiaassa kahvitunteihin ei riitä enää samaa aikaa kuin ennen ja joskus on jäätävä jopa puoleksi tunniksi työajan ulkopuolella tekemään rästihommia. Näihin palkataan sitten lisää hallintohenkilöitä, vaikka useat tehtävät voisi hyvin delegoida suoraan toimipisteille. Eräs päiväkodin johtaja valitti ihan oiketetusti sitä, että hänen työaikansa kuluu erilaisten lomakkeiden ja anomusten täytössä hallintohenkilöille. Helpommalla kuulemma pääsisi kun kävisi ja ostaisi ne pesuaineet suoraan lähikaupasta tai kopsupaperin Gig.. ai niin ei saa mainostaa.

Kuukauden parin pakkoloma täsmäohjustettuna ja kohdistettuna keski- ja johtoportaaseen hallinnon puolelta, toisi aika tukun säästöjä. Voisivatpa nuo ministerit ja kansanedustajatkin mallia näyttää. Pienistä puroista kasvaa iso virta totesi nykyinen presidenttimme aikoinaan samaa aihetta sivuten. Kukaan ei tietenkään myönnä oman työpanoksensa turhuutta. Toisaalta tuokin tie on käytävä. Lomautukset toimisivat paremmin verrattuna monoon.

EU:n kilpailutussäännöt ja älyttömät direktiivit pitää unohtaa välittömästi. Ei niistä monissa muissakaan maissa välitetä.

Ei näillä toimenpiteillä tietenkään viennin takkuamista auteta. Se on suurten ja PK kokoisten yritysten omasta tietotaidosta kiinni. Voiton maksimointi ei saa olla nykytilanteessa ainoa tavoite. Pienikin riittää, koska nyt taistellaan olemassaolosta. Toisaalta odotan kyllä elinkeinoelämän kannanottoa euron mielekkyydestä.

Ähh nyt alkaa koira nuolla korvia ja käskyttää koisimaan. Terve vaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Oikein hyvä kommentti, kiitos. Tässä olikin paljon ajattelemisen aihetta. Järkevän kilpailutuksen (lakiteksti tuntee muodon "kokonaistaloudellisesti edullisimman vaihtoehdon") mukaan Kotkan kaupungin kannattaa maksaa vaikka hieman enemmän siitä, että pyykit pestään kotkalaisessa pesulassa. Se tuo alueelle yrittäjyyttä, ostovoimaa ja veropohjaa. Tallinnassa pesty pyykki vain aiheuttaa "rahavuotoa".

Yhteisvaluutassa tällainen pitäisi kuitenkin kompensoida tulonsiirroin. Näinhän toimivalla yhtenäisellä valuutta-alueella tehdäänkin. Esimerkiksi Kainuu ja Lappi olisivat varmasti avoimessa kapinassa,ja separatististen liikkeiden hurmoksessa, jos valtio ei ohjaisi valtionosuuksia näille paikoille lanttiakaan.

Mitä tuotto-odotuksiin taas tulee niin Euroopassahan on pakko hyväksyä alhaisemmat tuotot. Mutta globaalissa taloudessa käy helposti sitten niin, että jos yhdysvaltalaisella osakepaperilla saa vaikka 7 prosentin tuoton, kun eurooppalaisella vastaavalla paperilla vain 2 prosentin tuoton niin pääoma sitten pakenee.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Joo, oma keskusmuistini on sen verran rajoittunut, ettei se pysty käsittelemään isoja ja pikkujuttuja samaan aikaan.

Joka tapauksessa syvä lama on tosiasia, kun se myönnetään jo fantastisen hallituksen toimesta. Tosin osittain samoja tuuttauksia sieltä tulee, kuin mitä täällä Usarissa on jo iät ajat kirjoitettu. Miinustettuna tietysti, että julkisen talouden vääristymää ja yhteisvaluutan ongelmia ei vieläkään haluta tunnustaa tai niitä piilotellaan. Odottaisin edes jonkinlaista ulostuloa näiden kahden perusongelman suhteen. Ei sen tarvitse olla mikään joko tai juttu. Riittäisi kun nämä ongelmat todella tunnistettaisiin ja toimintasuunnitelmat perustuisivat tosiasioihin.

Valitettavasti fanaattisimmat päättäjät euron ja liittovaltion suhteen ajavat asiaansa tavoitteena vain yksi päämäärä. Rajoittuneesti lienee hyvä ilmaisu. No nyt tuo pahuksen koira istuu pallo suussa jalkojen juuressa, odota vähän.....

Tuo pääoma on aika merkillinen juttu. Toisaalta se kulkee melkein kvarkin nopeudella paikasta toiseen. Kysymys on tietysti siitä, että kestääkö maamme edes hetkellistä pääomapakoa. Varmaa on se, että se myös palautuu jos asiat saadaan kuntoon ja yritysten toimintakykyä palautettua. Kiinnostava kysymys onkin ja tietysti vain tällainen heitto. Entä jos Suomi alkaisi morsettaa sellaista signaalia, että maamme harkitsee ihan tosissaan keinoja irtautua eurosta. Voi kauhistus... vaan olisiko se sitä? Kääntäen voisi ajatella, että monen suursijoittajan tutka alkaisi tarkkailla maamme tilannetta pikemminkin positiivisessa mielessä.

Niin vastenmielistä kuin se monelle onkin, niin venäjäyhteistyö on yksi lisäarvo, jota ei vielä käytetä riittävän hyvin. Kun ja jos uutta ydinvoimaa tarvitaan, niin yhteistyönä rakennettavat pari pienempää yksikköä ovat kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto.

Pääkaupunkiseudun keskittymä alkaa olla jo jarru koko maan talouden kannalta. No onneksi sinne ei nykyisin ole sellaista asiaa, ettei autosta tarvitse ulos astua.

No aina ajatukset palaavat tuohon julkiseen talouteen. Pilkkoisin mieluusti sen kahdeksi. Julkinen toiminta ja palvelut on yksi ja julkinen hallinto sen toinen osatekijä. Arvaappa kummassa olisi noiden leikkaustoimien paikka.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Mitä se kvarkin nopeudella liikkuva pääoma on?

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #104

No ne on niitä pienhiukkasia, joita tutkitaan esim. Cerniin rakennetulla kehällä. Painelevat melkein valonnopeutta ja ovat silti teoriassa materiaalia. Samalla nopeudella liikkuu tieto n. 300 000km/s ja raha sekä pääoma. Kun sanot kissa on jenkkeihin sähköisesti sijoitettu satasesi kiertänyt maapallon reilut kuusi kertaa samassa ajassa.:):)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #105

Siispä raha on sentään jotain materiakin. Mutta mitä se "pääoma" on?

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #106

Periaatteessa rahaa vain toisessa olomuodossa. Perunat pellolla, silakka meressä, yhtiöiden osakkeet, oma työpanos. Voi helkkari nyt meni vaikeaksi. lista on aika loputon.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #110

Perunat ja silakat voi syödä, ne ei ole mitään rahan toista olomuotoa, vaikka niitä myymällä voi saadaa rahaa eli vaihdon välinettä jolla voi ostaa toisia tarvikkeita
Minun käsitykseni mukaan raha on pääomaa vaan jos sitä realisoidaan tuotantoon. Muutoin se on vain potientiaalinen pääoma jolla itsessään ei ole mitään arvoa.
Sinä siis samaistat pääoman resurssiin. Minä en. Työpanos on resurssi eli vara mutta ei mikään pääoma. Raha on resurssi vain väliaikaisen sopimuksen nojalla. Sillä ei ole mitään arvoa sinänsä.
Tässä onkin nykyisen talousajattelun olennainen vika, että kuvitellaan kaiken olevan rahaa tai rahaksi "hyödynnettävää" pääoma.
Mitä sitten syödään kun todelliset varat on loppu? Tai kvantit joutuu törmäyskursille?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #114

Ei keskusteluista tule mitään, jos jokainen luo omat termistönsä. Käytetään mielellään niitä yhteisiä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #117

Niin juuri, ihmettelinkin Brusin määritelmiä.
Olisi ehkä syytä, että määrittelet keskustelun avaajana keskeiset käsitteet.
Tällainen kielipeli on tavallista nykyisin; jokaisella on sanoilla vähän eri merkitys, mutta kuvitellaan että puhutaan samasta asiasta. Siksi keskustelu meneekin helposti inttäämiseksi kun yhteiset käsitteet puuttuvat.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #119

Työvoima (tai -panos) on yksi pääoman muodoista.

Jos kerran saa tämän sivun auki niin oletan, että määritelmäsivutkin aukeavat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #120

Jokainen merkittävä kansantaloustieteilijä määrittelee keskeiset käsitteet omalla tavallan. Orjanomistaja tietenkin pitää työvoima pääomana.
En ole aikoihin kansantalostieteesen perehtynyt. Mm: Futuurikauppa on varmaan poikinut uutta terminologia jonka mukaan elintarvikkeitakin voidaan pitää pääomana.
Käytän niitä käsitteitä joita minulla on ,kun en ymmärrä kysyn. En minä rupea aukoilemaan kulloisenkin keskustelijan määritelmäsivuja

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Hyvä tavaton sentään, eihän Suomen hallituksella sentään ole sellaista valtaa, että pystyisi aiheuttamaan globaalin laman!

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

”jos yhdysvaltalaisella osakepaperilla saa vaikka 7 prosentin tuoton, kun eurooppalaisella vastaavalla paperilla vain 2 prosentin tuoton niin pääoma sitten pakenee.”

Joku (kuvitteellinen) ikivanha pappa paroni von und zu Jotakin asuu oikeasti linnassa ja omistaa tuotantolaitoksia ja teollisuudenaloja.

Mihin se pappa muka pakenee, ja miksi se mihinkään pakenisi?

Ne investoivat koko ajan kotimaiseen teollisuuteen, ja vastavuoroisesti niitä ei pilkata eikä solvata eikä edes kommentoida. Suuromistaja voi itse arvottaa sen, kuinka suuren arvon hän antaa sille, että häntä ei solvata. Jos teette niin kuin suomalainen Nokia Bochumissa, sitten tulee solvausta.

Tapio Vehmaskoski

Erilaisten vaihtoehtojen olemassaolo:

1.) Velkaelvytys
a. Voi kestää vain rajatun ajan ja aiheuttaa velkaa velan päälle
b. Vaikuttaa piristystä osaan kansantaloudesta, mutta ei takaa viennin kasvua

2.) Rakenteiden uudistukset
a. Pitkä tie. Näkyy onnistuessaan vasta ehkä jonkun vuoden päästä
b. Aiheuttaa ensin työttömyyttä
c. Pakko tehdä ennen pitkää poliittisista päätöksen teon vaikeuksista huolimatta.

3.) Eurosta irtoaminen ja oma rahapolitiikka
a. Olisi solmunaukaisija ja pakottaisi omaan politiikkaan
b. Rohkeus irrota EU:n päätöksentekopolitiikasta puuttuu nykypolitiikoilta. Myös taustaryhmät jarruttavat ja hankaavat vastaan minkä ehtivät.

Olemme tilanteessa, jossa mitä todennäköisimmin ajaudumme pakkopäätöksiin olosuhteiden pakottamina. Se tarkoittanee köyhimmille ja osattomimmille kansalaisryhmille kärsimyksiä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ehkä ymmärsin väärin, mutta kommentti tuo mieleen "peukut pystyyn ja ajopuuksi". Siinä on se rohkeuden puute ja vaikenemisen kulttuuri muista vaihtoehdoista. Valtiomiehen kokoisia ratkaisuja täällä joku kerran kaipasikin. Mutta onko heitä?

Katainen sanoi jo, että "pitää olla itselleen rehellinen". Onko tähän asti oltu jotain muuta?

Käyttäjän VesaVkev kuva
Vesa Väkevä

Valtakunnan virallinen linja näyttää olevan se, että homekouluja ei saa korjata ja tieverkko pitää jättää rapistumaan. Suomella kun ei ole varaa tehdä näitä välttämättömyyksiä.

Alexius Manfelt

Ei meistä kaikista suomalaisista ole homekoulujen korjaajiksi tai teiden rakentajiksi. Pitäisi suosia sellaista työtä, josta marjat jäävät kaitimaahan. Voisi aloittaa vaikka marjojen pomijoista, verotonta tuloa. Miksi pitäisi maksaa virolaisille tai thaimaalaisille rempan tekemisesta ja marjan pomisesta?

Pistetään oma talous kuntoon, vakka vaikeaa se on ja vaatii monipuolista panostusta koko yhteiskuntaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Koska niiden hinta on halvempi ja orjakauppa suositaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Hyvä blogi, joka avaa tätä moniongelmaisuutta á la harakka tervatulla katolla.

Tuo euroalueen erisyklisyys yhdistyy vielä alueen epäoptimaalisuuteen. Todellakin, uuvuttavuus kuvaa hyvin lähivuosia, jos tyydytään erilaisin sisäisen devalvaation paikkauskeinoin selviämään eteenpäin.

Kertasin Haavikon, Keskisen ja Pietiläisen kirjaaa vuodelta 1992 - kyse oli toki eri aikakauden lamatilanteesta - ja kyllä sen silloiseen dataan perustuva näkemyksellisyys ja ennusteet hämmästyttävät edelleen.

Ehkä siihen kannattaa palata jossain blogissa lyhyesti, vaikka kyse on menneisyydestä, mutta panen tähän pari näytettä:
Solidaarisuus hajoaa, hyvinvointiyhteiskuntaa on pakko purkaa, työttömyys nousee edelleen, mutta siihen eivät poliitikot riittävästi halua tarttua, pakolaisvirta kärjistää maan vaikeita oloja, osa käärii suuria voittoja, kansa saattaa siirtyä kaduille, asuntovelallisten vaikeudet.

Toivotaan, ettei näin käy uudelleen ;-)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ja minä kun olen toisinaan ahdistavan kauhun tunteen vallassa ajatellut keskenäni näitä kuvioita, ja todennut näiden muistuttavan niin paljon samoja virheitä, joilla 90-luvun sekasotku aiheutettiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minä olen ajattelut niiden muistuttavan 30-luvun kuvioita.
Mutta historia ei toista itsensä.

Alexius Manfelt

Hyvä Henry, jotain tälläistä olen sinulta toivonut ja odottanut. Nyt tämä vanha setä ymmärtää, kun puhutaan soveltuen Keynesilaisestä talouspolitiikasta. Se on mielestäni vahvinta persua ja kun jätetään EU ja Euro -höpinät sikseen ja keskitytään olennaiseen, niin varmasti vaikuttaa jopa hallitukseenkin.

Mielestäni EU ja Euro ovat factoja, niiden kanssa pitää vaan elää ja pyrkiä vaikuttamaan niihin. Lisäksi löytää oikeat keinot niiden kanssa elämiseen, se olisi todella tärkeä ja keskeinen keskustelunaihe. Emme saa vaan tyytyä kohtalonomaiseen uppotukkina olemiseen, vaan pyritään etsimään oma tapamme toimia aktiivisti. Siinä olisi mimusta mietä parhain haaste persuille. Siis talouden sektorilla!

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Yhteisvaluutta on faktaa tasan niin kauan kuin se on. Tällä hetkellä se sitä on, ja tulosta voi seurailla pitkin Eurooppaa.

Ainoa toive tässä kohtaa oikeastaan on (pysyessämme yhteisvaluutassa), että nyt elvytetään samalla toivoen, että EKP:n linja muuttuu "saksalaisvastaiseksi", eli tukee kriisimaita. Myöhemmin sitten Saksaan muodostuva kupla (löysän rahapolitiikan vuoksi) poksahtaa - ja olemme taas helisemässä.

Miksi Saksan yli tuskin kävellään? Eihän kävelty 90-luvun alussakaan. Kun Italiakin lensi silloisesta yhteisestä valuuttaputkesta Suomen ohella pihalle niin Italian keskuspankissa toimi silloin herra nimeltä Mario Draghi.

Hän siis tietää, kuka naruista vetää ja mihin saksalaiset ovat valmiita. Ei kuullosta huojentavalta suomalaisittain.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Miksipä saksalaiset - tai ylipäätään mikään euromaa, Suomea lukuun ottamatta - haluaisivat "uhrautua" ja luopua omista eduistaan tämän kriisimaanosan puolesta.

Suomi kuulostaa sellaiselta, että "muita hän on auttanut, itseään hän ei voi auttaa". Juuri nyt tuntuu siltä, että pian Suomen naiivius alkaa karista, kun se huomaa, ettei kukaan euroryhmässä välitä tuon taivaallista Suomen tilasta: kupataan, kunnes kupattava loppuu, vaikka kuinka istuttaisiin ytimissä mallioppilaina.

Janne Suuronen

Keynesiläiseen talouspolitiikkaan kuuluu myöskin hyvinä aikoina rahan sukanvarteen laittaminen. Ja sitähän Suomi ei 2000-luvulla liturgiaa enempää sanottavammin tehnyt. Päinvastoin, valtion menoja paisutettiin reilusti kustannusten nousua nopeammin.

Samaan aikaan Suomen vientiteollisuuden rakennemuutokset ja tulevat vaikeudet olivat nähtävissä jo 2000-luvun puolen välin tienoilta lähtien, mutta hallitus oli asian suhteen täysin passiivinen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Näin kyllä. Vastailinkin tuossa Viljo Heinoselle, että mielestäni juuri nyt ei mene taloudessa niin hyvin, että olisi aika tehdä niitä "rakennemuutoksia". Politiikka on myötäsyklistä, eli suhdanteita vahvistavaa, jos lamassa aloitetaan säästää ja/tai nousukaudella tuhlata.

Kai se sitten on joillekin synonyymi sanalle "vakaus"?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä sille ihmiskaupalle ja ns. harmaan talouden laajamittaiselle rikollisuudelle, jolle EU:kin on avannut ovet, pitäisi tehdä?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mikäli elvytetään taloutta niin se pitäisi tehdä työllistämisvaatimuksella. Sen kautta saataisiin ehkä taattua suomalaisten työllistyminen. Mutta elvytyksessä olisi tärkeintä saada EKP tähän mukaan vaikkapa pääoma-avaimen perusteella. Sellainen mahdollisuus voitaisiin antaa jokaiselle euromaalle haasteellisessa tilanteessa.

Toisaalta..elvytyksessä on ongelmia,kun valtio asettuu väliaikaiseksi kysynnän tarjoajaksi. Projektit pitäisi olla suuria ja erittäin työvoimaintensiivisiä. Ongelmien suuruus tulee kuitenkin ulos maasta lipuvasta rahasta.. joten ratkaisuksi jää leikata valtiota siihen kokoon mikä se "realistisesti" voi olla ja jäädä odottamaan vaaleja,josko kansa haluaa muutoksen asiaan,mikäli ei niin ok. Sitten vain tiputellaan elintasoa. Se on se hinta mitä joudutaan maksamaan eurosta.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Työllistämisvaatimus kenelle, yksityisomistuksessa oleville yrityksillekö?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ilmeisesti. Ja miksikä ei? Jos niille yrityksille myönnetään rahallista tukea (kun puhutaan elvyttämisestä) niin se voidaan aivan oikeutetusti korvamerkitä.

Eihän firmojen ole pakko tietenkään ottaa rahaa vastaan, jolloin niitä ei voida velvoittaakaan.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #33

Ok, ymmärsin Vellun ehdottaneen työllistämisvaadetta elvytyksen yhtenä keinona, ilman linkitystä rahalliseen tukeen valtiolta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #47

Ei mitään tukia..vaan valtio ostaa palveluita yrityksiltä työllistämisvaatimuksella. Suoranaiset tuet yrityksille ei ole mitään elvyttävää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #33

Velkarahallako pitäisi yrityksiä syöttää? Sehän vääristäisi kilpailua!

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Euroaluetasolla on tavallaan elvytetty Kreikkaa "tietyin ehdoin", joista on kuitenkin pahasti livetty ja "konkka häämöttää". Silti EU siunaa.
Meillä on valtion taholta jaettu firmatasolle joskus ns. vuoden vientiyrityspalkintoja, vaikka kotvan kuluttua koko firma on ollut jo suoritustilassa.
Kysymys kuuluu: Sallittaisiinko suomalaisille tuetuille yrityksille oikeus ns. tehdä Kreikat? Freedom to fail, kuten "arvaat-kyllä-kuka" on joskus sanonut.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Miten olisi verotuksessa Viron yritysten pakkokasvumalli eli korkeampi osinkoverotus, mutta alhaisempi yritysverotus?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Suurilla muutoksilla tulee eteen sitten yhtiöjärjestysmuutoksia. Sitten kysymysmerkiksi jäävät myös sijoittajat. Miksei perusta ennemmin tiliä jollekin ulkomaiselle meklarille ja käy kauppaa / sijoita firmoihin ulkomailla? Verottaa tulonsa ja voittonsa siellä kevyemmin, eikä kaksoisverotusta harrasteta, joten suomalainen verokarhu jää niiltä osin nuolemaan käpäliään. Mahdollisesti sitten lisääntyneen ostovoiman avulla tulee välillisten verojen kautta auttamaan.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Ovatko virolaiset siis olleet tyhmiä verotuksessaan?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #44

Eivät varmaankaan. Samoin kuin avauksessakin kerroin, ensin pitää tietää tarkasti reunaehdot (esim. millainen yritysrakenne Virossa on), ja olosuhteet (julkistalouden tila), sekä muut vastaavat seikat.

On vaarallista katsoa vain kasvia ja todeta sen olevan hieno ja haluavan sellaisen, jos oman tontin maaperä ei sovellu kasville - tai kasvia ei osaa hoitaa oikein.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kapitalistinen markkinataloushan on jo pakkokasvua!

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Erittäin asiaa kirjoitat. Elvytttämisen ongelma on, että yksityinen tuotanto ui niin syvällä, ettei julkisen talouden elvytysvara taida nykytilanteessa riittää. Itse ainakin haluan uskoa, että erilaisilla hyvin toteutetuilla rakennemuutoksilla esim. kuntarakennetta, sosiaaliturvaa ja vaikkapa yritystukijärjestelmää uudistamalla voitaisiin saada julkiselle taloudelle lisää pelivaraa melko pienin hyvinvointitappioin (sellaisiksi en laske helvetin kiukkuisia etujärjestöjä ja aluepoliittisesta vallastaan huolestuneita puolueita). Tätä pelivaraa voisi sitten käyttää elvytykseen. Toki kyseessä on pitkän aikavälin prosessi, mutta jotenkin en jaksa uskoa, että nykyinen taantuma siinä kesken loppuu.

Jos olen asian oikein käsittänyt, niin oikeastaan kriittisempää kuin julkisen velan absoluuttinen määrä tällä hetkellä on sen vaikutus Suomen luottoluokitukseen ja tätä kautta julkisen velan hoitokuluihin. Ehkä päättäväisten uudistustoimien käynnistäminen antaisi Suomelle luokittajien silmissä sen verran goodwilliä, että velkaelvytykseen saataisiin myös lisää välitöntä pelivaraa ilman, että velkaantumisen hinta pomppaisi sietämättömäksi.

Mutta kovin helppoja ratkaisuja nykytilanteeseen silti tuskin on.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hyvä pointti tuo luokittajien ottaminen mukaan. Siitäkin oleellisempana pidän markkinoiden reaktioita. Jos ajettu politiikka selvitetään juurta jaksain tarkoitusperiään myöden niin sijoittajat voivat "armahtaa". En mene takuuseen, mutta pidän sitä aivan mahdollisena.

En usko sijoittajien pitävän meitä "euroalueen ydinmaana", vaan kohtuullisesti pärjänneenä periferiana. Jos pärjääminen katoaa, häviää luottamus samalla. Sen vuoksi oletan, että tässä tarjoillaan myötäsyklistä ja deflatorista lamaa ruokkivaa talouspolitiikkaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Itse en ymmärrä miten joku ulkomainen terveystalo Attendo voi verosuunnittelun avulla kiertää verotuksen Suomessa lähes kokonaan, mutta EU-maa Ruotsissa tämä ei todistetusti onnistu. Suomihan menettää valtavasti verotuloja tämän verosuunnittelun takia.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Valtteri Aaltonen vastasi, mutta siistin vastauksen pois politisoinnista. Hän kirjoitti vastauksessaan, että lakiteknisesti tuo olisi mahdollista toteuttaa meilläkin, kuten Ruotsissa. Mutta hän epäili lainsäätäjien tahtotilaa tälle muutokselle.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Ah, tosiaan. Rikoin huomaamattani tuota politikointisääntöä. Pahoittelut siitä.

Mutta siis uskoakseni tuo onnistuisi jos vain riittävä tahto toteuttaa olisi. Vaikka Suomen ja Ruotsin verosääntelyssä on eronsa, niin pohja on kohtuullisen samanlainen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Mutta hän epäili lainsäätäjien tahtotilaa tälle muutokselle."

Toisaalta lainsäätäjät ovat ilmoittaneet että heillä on tahtoa rakenteellisille uudistuksille ja mikäli kieltäytyvät korjaamasta näin oleellista epäkohtaa se näyttäisi julkisesti ettei sitä tahtoa oikein olekaan.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Hyvä kirjoitus. Oma näkemykseni on seuraava ja teoriassa yksinkertainen:

1. Makrotaloudessa pitäisi perustaa "uusi euro", johon liittyisivät Saksa, Britania, Pohjoismaat ja joku muu. Uusi yhteisvaluutta devalvoitaisiin heti roimasti, joka tukisi sisämarkkinoita ja kallista tuontia. Ja tuotannon siirtymistä halpamaihin. Setelirahoitus samalla käyttöön.

2. Kestävyysvaje on syntynyt kuntatalouden rankasta byrokratiasta ja päällekkäisyyksitsä. Työssä yli 400 000 henkeä, joiden palkka maksetaan verovaroin. Ruohonjuuritason henkilöstö, hoitajat, opettajat, sairaanhoitajat, avustajat, lääkärit, sosiaalityöntekijät jne. ovat ylikuormitettuja huonolla palkalla. Heidän puolesta kilpailykyky on kaikin mittarein hyvä johtuen juuri kovasta työkuormasta ja huonosta palkasta. Mutta, jos kahta työntekijää "johtaa" yksi päällikkö on byrokratia käsittämätön. Se pitää purkaa heti kuntauudistus etunenässä.

3. Valtionhallinnossa 90 000 työntekijää verovaroin. Pitää miettiä sekin ja sen hommat tarkasti. Kohdan 2 ja 3 organisointi uudelleen ja byrokratian purkaminen tasolle miinus 30 % eläkkeille tai pois järkevästi hoitaa kestävyysvajeen kirkkaasti plussalle.

4. ELYt, Teles, Sitra ja Finvera kokonaan uusiksi pääosin yhdistettynä yhdeksi organisaatioksi Suomen yritysten ja osin valtion muodostaman uuden organisaation kustannuksella. Näin innovaatiotkin saisivat vauhtia aivan uudella tavalla. Suomi on pudonnut luovuustaistelussa vain peliteollisuuden varaan. Se on paha asia,koska meillä on miljoonien omaisuus odottamassa uudenlaisia yritysratkaisuja ilman yrityksen perustamiseen liittyviä liian suuria riskejä, kuolemanlaaksoja.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Brittejä ei saa millään ilveellä Saksan kanssa samaan valuuttavuoteeseen. Tuskin kiinnostaa norjalaisia tai ruotsalaisiakaan. Britit oppivat kerrasta (1992 syyskuu, ns. "musta keskiviikko") saksalaisten metkut. Me retkahdimme uudelleen.

Saksahan ei kaipaa mitään hulppeaa inflatorista rahapolitiikkaa, koska se vain ylikuumentaisi Saksan talouden, loisi kuplan ja sen särkyminen aiheuttaisi kärsimyksiä saksalaisille, mutta myös muille eurooppalaisille.

Kakkoskohtaan kärjistettynä voisin sanoa, että sille kirurgille olisi pomosta paljon enemmän hyötyä, jos pomo ojentelisi leikkausinstrumentteja leikkaussalissa, eikä täytettäviä kaavakkeita kesken operaation. Tätä tarkoitin myös sillä, ettei tuon byrokraatin nykyosaaminen oikein ole niin huudossa yksityisellä puolella.

Suurissa julkishallinnon potkuissa on sitten myös se, että heijastusvaikutukset tulee tiedostaa. Eli että vaikka julkishallinto säästää palkkakuluissa niin samalla se tukahduttaa näiden ostovoimaa ja sitä kautta välillisten verojen pottia. Se myös vähentää kysyntää ja kuihduttaa sisämarkkinoita. Tämä on sisäisen devalvaation sivuvaikutus, eikä se saa tulla "yllätyksenä". Kuihtuvaa veropottia kompensoidaan todennäköisesti veronkorotuksin -> lisää ostovoiman kaventamista.

Lähtökohtainen ajatteluni tähtää siihen, että nyt tarvitaan yksityiselle puolelle lisää toimintaa, jolloin nykyinen julkishallinto olisi siedettävämpää "kantaa reppuselässä". Siihen tarvitaan yksityisiä investointeja ja niitä saa tulla niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Tämä lienee myös päättäjien tavoitteena. Olemme eri mieltä vain keinoista.

Neloseen en lähtisi suoraan tältä linjalta. Kuinka moni hyvä idea "kaatuu" siihen, ettei idealle löydy sopivaa rahoitusta (esim. ulkomaisia investointeja?) Osataanko ideoita kaupata sijoittajille ja pankeille? Onko rahoitus liian kallista, vai jääkö se kokonaan toteutumatta? Voisiko ne toteutua jossain muissa olosuhteissa?

Ajattelen vaikkapa urheilujoukkueen menestymistä. Jos sen valmentaja ei päästä ketään joukkueeseen niin onko oikea johtopäätös sitten se, että ko. paikkakunnalla ei osata pelata tätä urheilulajia?

Tuomas Taivasaho

Ilman rakennemuutoksia ei täsmäelvytystä pitäisi tehdä. Uskoisin johonkin stimulointiin alettavan, mutta vaikutukset taitavat jäädä kosmeettiseksi. Parasta olisi kohdistaa potti investointeihin, jotka lähivuosina kuitenkin on tulossa. Sellaisia ovat mm. jo päätetyt, mutta rahaa odottavat tie- ja kouluinvestoinnit. Osa taitaa olla leikkausten takia jäihin laitettuja hankkeita.

Jos vain suomalaisia halutaan työllistää, rahaa voisi laittaa työttömien harkinnanvaraiseen työllistämisavustukseen.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Niin mukavaa kuin olisikin perata näitä rakentavassa hengessä, tulisi myöntää tosiseikat ensin. Tuolla ylempänä oli harakka laudassa kiinni ja se on hyvä esimerkki. Katsotaanpa...

Jalat on sidottu Unionin yhteiseen politiikkaan, eli siteissä riiputaan noin 1 % vaikutusvallalla siihen, mitä Eurooppa tavoittelee. Rauha ja yhtenäisyys...no ne nyt rakoilee aika reippaasti ja syy on lähinnä se, että teknologinen kilpailukyky on Saksalla, Suomesta se on siirretty ulos ja muilla se on heikkenemään päin verrattuna nouseviin talouksiin. Saksankaan kyky vetää perässään kivirekiä ei ole kovin pitkäaikainen ja jossain vaiheessa kuormaa on pakko keventää. Luultavasti pian Saksan vaalien jälkeen.
Suuri osa eurooppalaisista valmistajista on lopettanut oman tuotannon, potkinut työntekijät ostovoimattomiksi ja ryhtynyt tuomaan halpoja tuoteväärennöksiä omilla tuotemerkeillään, ymmärtämättä ettei ostovoimaa voi olla loputtomiin, jos kukaan ei käy töissä tai näpertelee jotain paperia pinkasta toiseen.

Pyrstö on kiinni velassa, jota virallisestikin on absoluuttisesti liikaa ja epävirallisesti vähintään toinen mokoma lisää, kuten Henri kirjoittaa. Kuten aina itselle epäedullisessa tilanteessa, yritetään vakuuttaa yhteisökelpoisuutta kaikin tavoin ja viimeiseen saakka, vaikka sitten pitäisi "optimoida" kirjanpitoa. Ja voitte olla varmoja, että väär... eiku optimoitu on ja laajasti.

Nokka on kriittisin, koska sillä pitäisi syödä ja sekin on jäänyt samaan lautaan kiinni. Nyt itse luotu kilpailusäännöstö johtaa siihen, että jäljellä olevat muruset on syötettävä maahantuoduille halpatoukille ja niistä osalliseksi pääsee vain tätä heikkoutta hyödyntävä petolintuyhdyskunta.

Karu tosiasia on, että harakka näyttää edelleen harakalta tervatulla laudalla, muuta kuollut se on. Täytetty jokaisella liikenevällä eurosetelillä, jotta voisi osoittaa epäuskoisille harakan siinä seisovan.

Velkakello näyttää 88,5 miljardia ja nyt pitäisi saada kuollut harakka lentoon 200 miljoonan elvytyksellä. Se on yhtä epärealistista kuin Kataisen hallituksen kasvuodotukset kautensa alussa. Antaa vain perusteetonta uskoa harakan toipumiseen. Lauta saadaan tervattua ja höyhenet suittua, mutta siihen loppuu elvytyslysti.

Täytyy vaan olla puolueisiin sitoutumaton, jotta tällaista voi sanoa ääneen. Siitäkin on vinoiltu ihan lähettämällä henkilökohtaisia solvauksia sähköpostiin, mutta siinäpä lähettelevät. Turha tässä sanansaattajia on ammuskella kun se vika on aivan muualla.

Euro-Suomi on hirvittävä himmeli neuvostoliittolaista byrokratiaa ja moraalisista pidäkkeistä vapaata markkinamekanismia.

Molemmat on saatava aisoihin, jos aiotaan rakentaa hyvinvointiyhteiskunta II. Ensimmäinen on nyt siihen pisteeseen tuhottu, että se voidaan enää purkaa, eli harakka haudata säällisesti. Kataisen hallituksen sotet ja kuntauudistukset ovat aivan toissijaista näpertelyä ja lopputulos täysin merkityksetön kokonaisuuden kannalta.

Elvytyksellä ja pilipaliuudistuksilla saadaan velaksi ostettua muutama vuosi näyttelyaikaa harakkamuseolle, ei muuta.

Oma valuutta, oma strategia, oma kauppapolitiikka, tarveperustainen julkinen sektori ja 90 % kansalaisista johonkin tuottavaan työhön kykyjensä mukaan. On aivan perusteeton toive, että voisimme nousta tästä ilman laskuvarjoa putoavan Euroopan mukana. Setelikoneestakaan ei tässä ole hyötyä, koska setelistö päätyy reaalitalouden ulkopuolelle tukemaan pörssi- ja raaka-ainekuplia (kuten FEDin toimista jenkkilässä näyttäisi käyvän). Reaalitalouden puolelle se tarkoittaa vain hintojen jatkuvaa nousua.

Kummelin luontotutkijan sanoin: "Magpie, död". Kaverin voisi vielä laittaa sketsiin hakkaamaan harakkavainaan nokalla EUn ruoka-apunäkkileipää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Harakka laudassa, niin just, se on todistettu pätevästi yli puolitoistasataa vuotta sitten.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Mielistelevä lainaus ja liite:

Siinä voisi olla paljonkin järjen hiventä, että elvytykseen otettaisiin lisää velkaa. Katainen ei edes yritä argumentoida ja käsitellä argumentteja asiaperustein, toisin kuin esim. Myllyniemi omassa blogissaan.

Suomessa tarvitaan teollisuustuotantoa - metsää, metallia, jalkineita jne. - ja ilmeisesti jonkinasteinen valtio-omistus onkin sitten hyvä asia teollisuuden maassa pysymisen kannalta eikä ikävää sosialismia. Valtion ei kannattaisi vähentää omistuksiaan kokonaisuutena vaan vaihtaa sitä, mitä se omistaa. Velaksi voisi ostaa valtionlainojen matalilla koroilla jonkin verstaan tai vastaavan, joka työllistää. Yritystuet voisi muuttaa osaomistuksiksi.

Liite:
Ääniosuuksien jakautuminen Volkswagen AG:ssa

Current voting rights distribution (as at December 31, 2012)

50.73% Porsche Automobil Holding SE, Stuttgart
2.37% Porsche GmbH, Salzburg
20.00% State of Lower Saxony, Hanover
17.00% Qatar Holding
9.90% Others

(Volkswagen AG)

Tapio Ahti

Akateemisessa mielessä korjaisin pari juttua:

Osakkeen hinta on "aina" oikea, koska tuohon hintaa sisältyy paras arvio osakkeen arvosta kaiken saatavissa olevan informaation perusteella. Siksi valtio voi myydä tänään tai vuoden päästä ja kummassakin tapauksessa saada oikean hinnan. Jälkikäteen voi toki käydä ilmi, että parempi olisi ollut myydä aiemmin tai myöhemmin, mutta se mitä jälkikäteen tiedetään ei tietenkään auta mitään juuri nyt. Tämä osakemarkkinoiden pääsääntö ei siis kumoudu sillä, että joku sattuu olemaan eri mieltä osakkeen hinnasta eli esimerkiksi olettaa, että juuri nyt hinta on kova mutta huomenna tai vuoden päästä paljon alempi. Yksittäinen mielipide ei voi voittaa "markkinoiden viisautta" kuin sattumalta. Pääsääntö kumoutuu lähinnä silloin kun liikkeellä on sisäpiiritietoa tai muuta informaation epäsymmetriaa. Lainsäädäntö ja pörssien ohjeet kuitenkin pyrkivät kaikin keinoin estämään moisen. (Tästä myös johtuu, että yksittäisen ihmispolon harrastama pörssipelaaminen on tyhmää puuhaa, paitsi jos tykkää hävitä rahojaan muille.)

Tuosta pyrkimyksestä pyörittää rahaa mahdollisimman paljon Suomen kansantaloudedn sisällä suurin osa taloustietilijöistä olisi eri mieltä. Kun kyse on Suomen rajat ylittävästä lamasta ja Suomi on riippuvainen viennistä, ei ole järkevää kierättää rahaa maan sisällä. Totta kai on kannattaa rempata homekouluja kun se keraan on kuitenkin tehtävä, mutta jos tuotantopanokset saa halvemmalla ulkomailta kuin Suomesta, siitä vaan. Muuten elvytys raha käytetään tehottomasti eli järjettömästi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

"Markkinat ovat aina oikeassa"... tai kuten itse sanoisin: ainakin useimmiten. Perinteinen "hyvä talousuutinen -> kurssit nousevat" on Yhdysvalloissa jo romukopassa. Keskuspankki on sielläkin se, mitä markkinoiden hinnoittelijat seuraavat. Huono uutinen tarkoittaa keskuspankin jatkavan bileitä, joten kurssit nousevatkin silloin.

Kyse on nyt siitä, että näen tässä halvaantuneessa ja erisyklisessä euroalueessa tulevan huonompia aikoja. Silloin se tarkoittaisi, että nyt saa paremman hinnan kuin vaikkapa vuoden päästä. EKP ei voi toimia samoin kuin FED, koska EKP on de facto Bundesbankin lakeija.

"Syksyllä talous virkoaa", oli kevään yltiöpositiivista mantraa jakeleva "virallinen informaatio". Siis sitä samaa, mitä kuultiin viime vuonnakin, että kohta helpottaa. Ja sitä edeltävänä. Nyt kuoroon yhtyi myös Elinkeinoelämän Keskusliitto.

Aina on järkevää pitää sisämarkkinat toiminnassa, eikä tieten tahtoen tuhota niitä. Sama asia kuin sijoittajien hajautusideassa on: ettei laita kaikkia munia yhteen koriin. Mitä tulee "järkevyyteen" valita työnmyyjissä niin painotan, että fanitan kokonaistaloudellisesti edullisinta vaihtoehtoa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ja tässä on mennyt moni viisas vipuun huutamalla suuruuden ekonomian etuja. Suuri yritys tarvitsee suuren markkina-alueen. Suomessa on muutama suuri yritys myös kotimarkkinoilla ja ne ovat vieneet elintilan terveeltä pk-sektorilta.

Kotimaiselle tuotannolle ei juuri ole kysyntää, joten palvelusektorille on tullut uutta yritystä odottamaan rahoitusta julkisen sektorin kautta. Yksityistä ostovoimaahan on siinäkin suhteessa aivan liian vähän.

Julkinen puoli joudutaan karsimaan pelkkään perusopetukseen. Terveydenhoito olisi kannattanut jättää myös sinne kokonaan, mutta sen tuottavimmat osat ehdittiin jo yksityistämään.

Yleisestikin alkaa näyttää siltä, että julkisten palvelujen yksityistämisellä saavutetut säästöt on poltettu moninkertaisesti kasvaviin sosiaalikuluihin.

Tapio Ahti

"Kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto" on mielipidekysymys siinä kuin jonkun osakkeen hintaennustus vuoden päähän.

Suomessa talous kasvoi varsin ripeasti sotien jälkeen, mikä tarkoittaa, että säädeltykin talous voi menestyä. En minä sillä. Mutta nyt kun ollaan yhteismarkkinoissa, ei edes ole mahdollista kierrättää rahaa Suomen sisällä, koska pitää kilpailuttaa.

Eikä se siis ole huono juttu varsin laajan konseksuksen mukaan. Tehokas talous perustuu rationaalisuuteen, järkevyyteen, kuten hyvin tiedät, eli panos-tuotos-pohdiskeluun. Pohdiskeluun ei kannata liittää kansantaloudellisia seuraamuksia, jos ei ole pakko, koska silloin toimien rationaalisuus todennäköisemmin vähenee kuin lisääntyy. Ostetaan vaikkapa hyviltä veljiltä tai arvioidaan kansantaloudelliset seuraamukset päin honkia. Tämän on myös yhteismarkkinoiden perustelu. Osteaan sieltä, mistä erikoistumisen, suhteellisen edun periaatteen takia halvimmalla saa laadukasta, ja kaikki hyötyvät.

Valtion omistukset ovat sitä paitsi firmoissa, joiden menestys riippuu enemmän ulko- kuin kotimarkkinoista. No, onhan siellä joku Alko ja RAY myös mutta niitä ei ole kukaan myymässä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #65

Vaikka sitä voi pitää "mielipidekysymyksenä" niin heijastusvaikutuksiin on aina mahdollista saada hyviäkin suuntaa antavia arvioita, sekä katsoa empiirisen arkiston uumenia, miten on aiemmin mennyt samankaltaisten olosuhteiden vallitessa.

Sitä paitsi kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto on paitsi mainittu Suomen laissa niin myös ns. "kilpailudirektiivissä", johon lainsäädäntömme siis perustuu.

Arvelisin, että kuntapäättäjillä hankinnat tehdään useimmiten "halvimman tarjouksen mukaan", koska se on helpompi mieltää. Pelätään, että tehdään jotain väärin, ja "varmuuden vuoksi" valitaan sitten epäviisaasti.

Tuomas Taivasaho

" Nyt kuoroon yhtyi myös Elinkeinoelämän Keskusliitto. "

Hyvä, että meillä on valtiovarainministeri, joka ei herkkua ole lupaamassa. Ymmärtää taloudesta enemmän kuin EK.

" Perinteinen "hyvä talousuutinen -> kurssit nousevat" on Yhdysvalloissa jo romukopassa. "

Amerikka tarvitsee Euroopan markkinoiden kysyntää kasvunsa yllä pitämiseen. Samaan aikaan Kiina aivasti, kuume nousi USA:ssa. USA:n taloustilannetta ei mitenkään voi pitää niin vahvana, että FED voisi elvytyksensä lopettaa. Kasvuhan on ollut vaatimatonta juuri FEDin ansiosta. Perinteisesti kurssien nouseminen on hyvä talousuutinen, jos kasvu perustuu reaalitalouden kasvuun.

Jos euroalueella aletaan keskittymään talouspolitiikkaan joka palvelee talouskasvua koko euroalueella, tietyin edellytyksin pessimismiin ei ole aihetta. Tähän mennessä budjettivajeet ovat olleet politiikan moottorina ja nyt pitäisi puuttua yhtä suurella tarmolla syihin josta epätasapainot seurasivat.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #82

Kertoisitko, miten euroalueella voidaan tehdä sellaista talouspolitiikkaa, joka palvelee talouskasvua koko euroalueella?

Tämä johtaa Saksan ylikuumenemiseen, vai ollaanko tästä asiasta eri mieltä?

Tuomas Taivasaho Vastaus kommenttiin #83

Saksa voi nauttia myrkkyä monella tapaa. Hyvää vientikilpailukykyä ei ole perinteisesti pidetty ongelmana. Sellaiseksi se saattaa muodostua, kun maailmantalous elpyy. Heikon vientimarkkinan tilanteessa kuumenemista ei ymmärretä pelätä.

Palkkakustannusten nousu heikentää vientikilpailukykyä ja piristää kotimarkkinaa. Epäilemättä inflaatio nousee ennen pitkää Saksassa, mutta ylikuumenemisesta ei ole pelkoa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #89

Olemme sitten ilmeisesti eri mieltä "tarvittavan" inflatorisen rahapolitiikan suuruudesta. En usko Saksan voivan "inflatoida" palkkatasoaan vaikkapa parilla kymmenellä prosentilla. Vaarana on, että Saksakin ulosliputtaa tuotantonsa.

Tuomas Taivasaho Vastaus kommenttiin #90

Ei kukaan muukaan usko, että Saksan palkkainflaatiolla kreikkalaisten elintaso olisi nostettavissa ruotsalaisten tasolle. Eiköhän se riitä, että kriisimaat ovat leikanneet nyt palkkatasonsa sen 20% ja Saksa alkaa omiin rakennetalkoisiinsa lopettamalla "palkkamalttinsa".

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #92
Tuomas Taivasaho Vastaus kommenttiin #93

Ajattelen niin, että Saksan palkkamaltti on Euroopan talouskasvulle pakkopaita. Kyse ei ole siis siitä, että palkkainflaatiolla kriisimaiden menetetty vauraus pitäisi palauttaa.

Saksa voi tehdä omia euroalueen talouskasvua tukevia toimia myös. Omahyväinen nautiskelu vientikilpailukyvystään huolehtien pitkittää taantumaa koko Euroopassa. Juhlat eivät näytä pääsevän käyntiin muuallakaan, joten voi kysyä kannattaako Saksan kiusata itseään kun voisi kasvaakin omin toimin.

Saksalla on pelottavan kova kilpailukyky, jonka kriisi petollisesti peittää. Siinä on riski, jota voi hoitaa nyt tai kärsiä ylikuumenemisenä kasvun käynnistyy.

Käyttäjän markkusalomaa kuva
Markku Salomaa

Elvyttämisessä, ainakin valtion- ja kuntienhallinnon puolella on "pikku" muodollisuuksia joista tulee ongelmia.

http://markkusalomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1464...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kuten jo avauksessa halusin kiinnittää tärkeäksi huomioksi kaksi seikkaa:

1) Työllistämisen elvytys kohdennetaan niin, että suomalaisille tulee töitä.
2) Ja että elvytysraha jää kiertämään Suomen kansantalouteen.

Hankintalaki tuntee termin "kokonaistaloudellisesti edullisimman vaihtoehdon". Tällä perusteella voidaan määritellä kilpailutus eri tavalla kuin mitä aiemmin on totuttu tekemään.

Janne Suuronen

Olisi kiva kuulla konkreettisia ehdotuksia tuollaisille elvytyskohteille ?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #84

Varmasti. Tuolla aiemmin oli esillä esimerkiksi Kotkan kaupunki, joka pyykkää Tallinnassa. Eikö säästäväisyys ala ohjenuoralla "tehdään mielummin itse"?

Ei vain taida kukaan päästä yhteisymmärrykseen Suomessa siitä, mihin hintaan pyykit pitäisi saada pestyksi.

Käyttäjän markkusalomaa kuva
Markku Salomaa

Moikka Henri.

Itse paljon tarjouksia kunnille laskeneena olen kyllä sillä kannalla, että halvin tarjous voittaa aina. Kokonaistaloudellisuus tarkoittaa virkamiesten mielestä juuri sitä. Virkamiehillä on mahdollisuus ottaa muitakin seikkoja huomioon. Mutta he eivät tee sitä koska kalliimman tarjouksen valitessaan he ovat omasta mielestään vaarassa joutua jonkinmoiseen vastuuseen.

Eli jos me lähdetään elvyttää rakentamalla infraa. Pitää nykyistä käytäntöä muuttaa tai muuten ne rahat aivan varmasti valuvat Eestiin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #87

Mielestäni kerroin aivan samaa kommentissa #69 muutama tunti sitten.

Tässä linkki suoraan ko. kommenttiin.

Käyttäjän markkusalomaa kuva
Markku Salomaa Vastaus kommenttiin #88

Ok, niin sanoit. Pahoitteluni en ole lukenut koko ketjua. Tähdennän vain sitä, että jos julkisissa hankinnoissa ei pystytä korvamerkitsemään rahaa ei se kyllä päädy nyky käytännöllä suomalaisen työn hyväksi. Mahdollisuuksia rahan ohjaamiseen jo nyky säädännöllä on mutta tosielämässä niitä ei käytetä. Mielestäni meillä on erittäin paha "luokan paras ja kiltein oppilas" syndrooma joka ei parane ilman "mahtikäskyä".

ulf fallenius

Elvytys ollut ennen hyvä lääke kuin elettiin 7 laihaa vuotta mistä seurasi 7 lihavaa vuotta.Mutta nyt elvytys on kyseenalaista kun tulevasta ei ole pienintäkään tietoa voi olla että kasvua ei tulee tarpeeksi koskaan ja kaikki ei ole euron syytä.Meillähän on melkein vielä suurempi ongelma halpamaat Kiina,Intia ja vielä kohta Afrikka Vietnam ja lista lopputon ja kilpaillu heidän hinnoilla aivan mahdotonta tällä hetkellä.Moniongelmallinen on talous ja monisäikeineen eikä suosi Eurooppa joka on kallis ja laiska.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tälläkin palstalla useat pitävät hyvänä ehdotuksena "elvyttää " uuttakin infraa rakentamalla. En kyllä yhtään tajua mitä mieltä sellaisessa olisi kun talous on vajoamassa lamaan, niin kai kuljetuksetkin vähenevät.
Mitä sitä muutoinkaan elvytyksillä mennään sörkkiin yliluonnollisia markkinamekanismejä. jotka hoitavat ihan itsestään talouden taas normaalin notkahduksen jälkeen kuntoon, kunhan vaan positiivisesti asennoituen odotamme kädet ristissä ja toivotaan, toivotaan yhdessä ja erikseen, että huomennakin on ruokaa kaupassa.
Lainaa voi ottaa niin paljon kun saa ja luottaa, että inflaatio hävittää, niinhän se on aina ennenkin.
Mutta mitä sitten ellei rahallakaan saa enää leipää ja lämpöä?
Voi tulla ikävää niitä marjamaitakin joita elvytyksen nimissä hävitettiin uusien teiden tieltä.

Pekka Salo

Erinomaisen hyvää keskustelua ja näkökantoja kaikki tyyni sinänsä. Mutta yksinkertaisinta on meidän kaikkien luottaa hallitukseen. Kyllä siellä osataan ja tiedetään. Jyrki Kataisen fantastinen ja fantsu linja sekä sitä seuraava Urpilainen ovat kaikkien todella kovien asiantuntijoiden mielestä oikeassa. Muu on höpinää ja pelkkää teoriaa.

Käyttäjän mlatvala kuva
Mikael Latvala

Kirjoituksen pääargumentti on, että elvytys tai tämä uusi pop-termi täsmäelvytys luo ja/tai säilyttää työpaikkoja määrätyn ajan. Hyväksyn tämä paperilla. Käytännön elämässä sitä on kylläkin vaikeampi todistaa.

Mikä minua ihmetyttää tässä kirjoituksessa on se, että bloggaaja unohtaa kokonaan sen, että Suomi elvyttää jo tällä hetkellä usealla miljardilla eurolla. Eikö se riitä? Riippumatta siitä, onko julkisen sektorin kasvu suunniteltua a'la Saksa tai vain muuten vain hyvinvoinnin tuomaa pöhöttymistä, se on mitä suurimmassa määrin elvyttämistä, koska emme pysty kustannamaan sitä omilla tuloillamme.

Se seikka, auttaako tämä nykyinen elvytys meitä tulevaisuudessa esim. parantamalla infraa tms., on pitkälti makuasia. Joidenkin mielestä venäläiselle rekoille rakennettu moottoritie on juuri sitä. Toisten mielestä taas Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus ylläpito takaa, että emme vietä liikaa aikaa vääränlaisten kuvaohjelmien parissa.

Tuomas Taivasaho

Monellako miljardilla Suomi on elvyttänyt laskelmiesi mukaan tänä vuonna?

Käyttäjän mlatvala kuva
Mikael Latvala

Hyvä kysymys.

Itse ajattelen tämän niin, että kaikki *uusi* velka on elvytystä olettaen, että maksamme velat takaisin jonain päivänä. Joten tänä vuonna elvytetään 7 mrd:llä, ensi vuonna runsaalla 6 mrd:llä, jne.

Tietenkin poliittisessa elämässä tämä nähdään kovin eri tavalla. Siellä elvytys on jokin ylimääräinen menoerä tämän "palkollisen" uuden velan lisäksi. Vaikka pakollinen velka on juuri samalaista elvytystä kuin täsmäelvytys, tai miksi sitä nyt kukin kutsuu. Tällä pakollisella uudella vellalla työllistetään turhia ja vähemmän turhia virkamiehiä, pidetään yllä ostovoimaa tulonsiirroilla, ylläpidetään rönsyileviä rakennelmia kuten esim. YLE, jne.

Kaikki budjetin tasapainottamista vaativat tuomitaan välittömästi hyvinvointivaltion tuhoajiksi, joten keskustelu tämän osalta on todella olematonta. Ellei halua tehdä poliittista itsemurhaa tai omaa todella vankkaa äänestäjäkuntaa, joka näkee tämän Muppet Shown läpi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

En minä unohda. Jos tällainen häiritsee niin miellä vaikkapa asia niin, että kerron lisäelvytyksestä.

Vaan nämä ovat makuasioita. Pidän mitä tahansa parempana vaihtoehtona kuin sisäistä devalvaatiota.

Käyttäjän mlatvala kuva
Mikael Latvala

Hmmm ... jos Suomen budjetti tasapainoitetaan kerta heitolla, niin syntyykö sen seurauksena "sisäinen" devalvaatio? Perustelut mukaan, kiitos.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #125

Perusteluja oli jo avauksessa. "Rakennemuutosten" tekeminen keskellä tällaista taloustilannetta yliarvostetulla valuutalla ei vain onnistu.

Kreikka yritti.

Käyttäjän mlatvala kuva
Mikael Latvala Vastaus kommenttiin #126

Kreikka yritti. Tarkoitit sanoa "lupasi yrittää". No, Kreikka on Kreikka ja Suomi on Suomi. Niiden vertaileminen ei ole kovinkaan hedelmällistä pitkällä juoksulla.

En vain ymmärrä mitä tuo sisäisen devalvaation lykkääminen auttaa. Meidän kilpailukykymme on huono sellaisilla aloilla, joilla meillä ei ole mitään innovaatio-etua. Rakennusteollisuus on hyvä esimerkki. Duunarit tulevat jostain rajojen ulkopuolelta, kun Sohlbergin Arska vaatii mahdottomia.

Tämä sinun lisäelvytys vai viivästyttää väistämätöntä. Eli että saamme kilpailukykymme takaisin globaalilla tasolla. Tietenkin on vielä paljon poliitikkoja, jotka kuvittelevat, että me elämme jossain suljetussa taloudessa, jossa esim. työvoimaosapuolet yhdessä hallituksen kanssa voivat vaikuttaa olennaisesti kilpailukykyymme.

Nollabudjetti ei taas välttämättä tarkoita sisäistä devalvaatiota Suomessa. Meillähän on nimittäin paljon avoimia työpaikkoja. Nämä sinun mainitsemasi poliittiset broilerit eivät tietenkään rupea bussikuskeiksi niin kauan kuin rahaa tulee seinästä. Nollabudjetilla sitä ei tule enää sellaisia määriä. Jonka seurauksena löytyy äkkiä motivaatiota tehdä mitä tahansa hommia.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #136

Huomioi toki, että lisäelvytys on aivan turhaa niin kauan, kun pankkikriisiä ei ratkota. Johan se lukee tuossa avauksessa.

Se vain on siltikin parempi vaihtoehto kuin sisäinen devalvaatio. Mutta pianhan tämä varmaan nähdään.

Edelleen numero yksi minulla on: kelluva kansallinen valuutta takaisin. Ja mieluusti pitkin euroaluetta sama muillekin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Mitäpäs jos ei myytäisi yrityksiä, vaan ostettaisiin? Lunastetaan Fortum kokonaisuudessaan valtiolle, ja aletaan tuottamaan energiaa yrityksille ja kansalaisille kelvolliseen hintaan. Yksi ruokakauppaketjukin voidaan perustaa. Halventuneilla kustannuksilla voidaan sitten hallitusti ajaa sisäistä devalvaatiota ja saada kilpailukyky hallintaan. Eiköhän näin saada vienti vetämään.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Henri
... niin juuri tällaisella yliarvostetulla eurovaluutalla se ei onnistu.
Tuleeko siitä mitään johtopäätöksiä, millä valuutalla se saattaisi onnistua ?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset