Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Maallikon differentiaalilaskentaa ja aritmetiikkaa

  • Vaihtotase vuodesta 2003. (Lähde: Suomen Pankki)
    Vaihtotase vuodesta 2003. (Lähde: Suomen Pankki)

Hiljattain raportointiin päätyi sellainen harhaanjohtava käsitys, että Suomi olisi viimeisen kymmenen vuoden aikana säästänyt korkomenoissa 20 miljardia euroa. Suomen tasavallan rahoitusasema ei ole oleellisesti parantunut, koska tuon ajanjakson aikana lainapääomaa on nostettu niin paljon, että mainittu hyöty on syöty osapuilleen sellaisenaan.

Ymmärrän kyllä, että tiedotuksessa painotetaan sellaisia seikkoja, jotka katsotaan oman puolueen agendaa ajavina. Kyseinen korkoselittely ei kuitenkaan kerro, miksi lainaa on nostettu niin tolkuttoman paljon. Minäpä kerron siihen pienen salaisuuden: Suomen julkista sektoria on kasvatettu ja sääntöviidakko on tehty jo niin tiheäkasvuiseksi, ettei ne teidän äänestämät politiikotkaan enää tiedä, mitä asetuksia ja lakeja ovat säätäneet. Siksi ne politiikot tekevät sellaisia ratkaisuja, joissa ei aina tunnu olevan päätä eikä häntää.

Tässä tilanne konkretisoituu. Nimittäin, jos Suomen vienti sakkaa, ja tuonti pysyttelee sitkeästi yllä niin meidän valtion "tulot" pienenevät, eikä meillä ole enää varaa ylläpitää sitä paisunutta julkista sektoria. Siksi me joudumme nostamaan sitä lainaa. Tuonnin ja viennin erotusta kutsutaan tuttavallisemmin vaihtotaseeksi. Katsotaanpa sen 20 miljardin "hyödyn" lisäksi, pitääkö väitteeni paikkaansa? Saanen esitellä Suomen Pankin sivuilta hakemani vaihtotaseen kuvaajan.

Idea on saada selville korkokirjoituksen referenssivuodesta, joka on vuosi 2003, tähän päivään asti "menetetty tai tienattu vaihtotase". Idea on vetää referenssipisteestä, eli kuvaajan alusta vaakasuora viiva, ja kuvaajan loppuun pystysuora viiva. Jos tämän alueen pinta-ala jää vaakasuoran viivan alapuolelle on Suomi tehnyt huonoa vaihtotasetta, jos pinta-ala menee suurimmaksi osaksi tuon vaakaviivan yläpuolelle, on mennyt paremmin.

Puran aikajanan eri mittaisiin pätkiin. Esimerkiksi vuoden 2003 kohdalla lähtöpiste on noin 12 miljardia euroa, mutta vuoden loppu menee 7 miljardiin. Näyttää aika lailla kolmiolta, joten kolmion pinta-alan laskentakaavalla saamme vaihtotasetappioksi 2,5 miljardia. Kanta on yksi vuosi, korkeus on miljardien erotus (12-7) ja näiden tulo pitää jakaa kahdella, kuten geometria kertoo.

Vuodet 2004-2008 voidaan hieman polkuja oikomalla saada näyttämään suorakaiteen muotoiselta. Yläraja on se apuviivan 12 miljardia ja alaraja 7 miljardia. Näin ollen viiden vuoden aikana jokaisena vaihtotasetappio vertailukohtaan on viisi miljardia vuodessa. Se tekee 25 miljardia.

Vuosien 2009-10 kohdalla voi siinäkin arvioida suorakaiteen. Yläraja (12 mrd.) ja alrajaksi 3 miljardia. Vuoden asema on 9 miljardia pakkasella vuodessa, siis 18 miljardia yhteensä. Vuoden 2011 aikana pakitetaan lisää kolmesta miljardista yhteen. Kolmio tuntuisi sopivan tähän, mutta sen lisäksi tarvitaan se suorakaide kolmion jatkeeksi. Kolmiosta 1 miljardi ja suorakaiteesta se aiemmin laskettu 9 miljardia. Kymmenen miljardin nekkuunottovuosi.

2012 aikana sopii suorakaide: 12 miljardia - (-4 miljardia) = 16 miljardia.

Kas näin. Nyt me vain laskemme nämä osasummat kaikki yhteen, ja saamme lukeman: 2,5 + 25 + 18 + 10 + 16 = 71,5 miljardia nekkuun.

Kun tämä on kokonaisuudessaan laskettu, vähennetään tästä se 20 miljardin korkohyöty ja saldoksi jää -51,5 miljardia euroa.

Tätä markkinoidaan teille hyvänä asiana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (62 kommenttia)

Sauli Helminen

Aiheesta kannattaisi kehittää luentosarja Turun työväenopiston opintopiiriin, jos sellainen on.

Luuletko, että Katainen ymmärtää Siilinjärven lukion lyhyen matematiikan approbaatturilla, mitä toisen asteen differentiaali oikeasti tarkoittaa?

Tai integraali...tässä nyt vihtaa rakennellessa enempää...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tässä on ihan hyvä alkuharjoitus differentiaali- ja integraalilaskennalle. Siksi siitä otsikossakin mainitsin, kuten myös sen, mikä tämän laskentatavan idea on tällä pinta-alan ajattelumallilla.

Helsingin yliopistolla pääaineeni matematiikka taas oli jo niin "korkealentoista", etten katsonut sen oikeastaan olevan minulle juurikaan hyödyksi. Voin käydä ne kurssit loppuun sitten eläkepäivinäni ihan yleissivistyksen vuoksi. Nythän tällä iällä pitää jokainen minuutti taistella pysyäkseen hengissä.

Sauli Helminen

Elämä, varsinkaan talouselämä ei noudata Gaussin käyriä, mutta sinnepäin.

Vihdan profiili kuvaa ehkä paremmin tulevaisuuttamme, mutta kuka tietää onko se hiestä vai rauduksesta tehty...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #6

Kukaan ei tiedä mitä käyriä tulevaisuus noudattaa.
Ehkä kaaosteoria?

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Itse en ymmärrä matematiikasta kovinkaan paljoa. Sen maalaisjärki-ällän sain joskus lyhyestä. Sen kuitenkin ymmärrän, että siirtomaaherruuden vuodet ovat ohi. Obvious.

Voisiko joku joskus selvittää, kuinka tiivistä yhteistyötä tekevät muut talousliittoalueet ja auttaa ymmärtämään sitä kautta missä mennään. Siis selventää mikä on meno APEC:ssa ja Pohjois-Ameriikan talousliitossa.

BRICS-maita vastaan tuskin on tsänssejä nykyisessä maailmantaloudessa. Siis pysyä keskivero-Virtasen kunkkuna Pattayanlomalla. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että looginen, kestävän kehityksen mukainen ja ainoa mahdollinen tulevaisuus Suomenkin osalta on lähitulevaisuudessa kutakuinkin Bulgarian taso. Hetki päästiin tässä elämään siivellä. Bulgaria on maailman mittakaavassa kaikkea muuta kuin köyhä. Jostain ihme syystä Suomi alkoi kyetä samaan elintasoon viime vuosisadalla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #14

Ei yhteistyössä ja kauppasopimuksissa ole mitään vikaa. Niiden osalta Euroopassakin on ihan hyvin menty.

Euroopan tilanne on vain se, että perusrakennelma suosii yksiä ja sorsii toisia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Orjia tuodaan sentään vielä.
Mitä tarkoitat "kestävällä kehityksellä"?
Miks hitos sitten pitää kilpailla vaikka tsänssejä ei oo?

Aki Mönkkönen

Niinpä. Vielä kun muistaa ne kamalat vastuut EVVR:n ja EVM:n, jotka lisäävät miinusta Suomelle. Eivät kaiketi näy vaihtotaseessa?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Eivät. Vaihtotase on vietyjen tuotteiden ja palveluiden erotus tuotuihin.

Aki Mönkkönen

Suomen tärkein "vientituote" EU:n onkin raha;9

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #5
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #5
Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tästähän voisi vetää jopa yhtälön, että tuontia rahoitetaan velkarahan turvin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ainakin siitä kohtaa, kun vaihtotase painuu pakkaselle.

Toki sitä rahaa vuotaa muitakin reittejä pois Suomesta. Esimerkiksi se viinan matkustajatuonti on tällainen, mikä ei tilastoidu.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tuo rahan virtaaminen pois maastamme on todella paha juttu. Ostovoiman heikentäminen ajaa monet viroveenan hakuun. En pysty moittimaan heitä. Lainat pitää ottaa kotimaasta kuten Japanissa, niin säilyy edes joku roti tässä hommassa.

Käyttäjän AnteroTossavainen kuva
Antero Tossavainen

Noissa Pietikäisen jutuissa on yleensäkin hivenen "hauskoiksi" luokiteltavia juttuja. Jos niihin yrittää puuttua hänen blogissaan , niin kommentti poistuu välittömästi.

Käyttäjän AnteroTossavainen kuva
Antero Tossavainen

Tuossa pari linkkiä koroista

tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu06125.pdf
http://rahajatalous.wordpress.com/2012/08/22/pyyki...

Janne Suuronen

Öh, tuota yritätkö siis tässä laskea, että paljonko Suomen kansantalous on kumulatiivisesti Euron vuoksi menettänyt vientituloja viimeisen 10 vuoden aikana ? Vai mitä.

Noin äkkiseltään tämä puheenvuoro vaikuttaa täydeltä tuubalta, mutta ehken tyhmänä ihan oivaltanut sitä oikein.

Eihän korkotasoa ja Suomen viennin kehitystä voi laskea yhteen. Lippalakkien ja melonien kappalemäärien lineaarisesta yhteenlaskusta ei voi päätellä lippalakkia kantavan ja melonia syövän ihmisen painoa.

Janne Suuronen

Integroimalla Suomen vaihtotaseen verhokäyrä vuodesta 2003 vuoteen 2013 saadaan kyllä selville vaihtotaseen kumulatiivinen summa ja siitä tarvittaessa vaikkapa keskimääräinen lukema, mutta en siis ymmärrä miten tämä voidaan kytkeä matalien korkojen hyötyyn tai siitä suoraan voitaisiin tehdä johtopäätöksiä jonkun yhden monista vientiimme vaikuttavien parametrien hyvyydestä.

Eikä myöskään verhokäyrän derivaattoja summaamalla päästä yhtään sen järkevämpään lopputulokseen, mikä ilmeisesti oli Henrin laskentacase tässä tapauksessa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Aika oikein. En minä sano tuossa minkä vuoksi, mutta näin on käynyt. Tuo, että meidän "tulot" (viennin myynti) on pudonnut, ja muu kulutus säilynyt ennallaan johtaa muuten siihen, että sitä velkaa on jouduttu nostamaan enempi.

Kai nyt sentään velan määrän ja lainoille maksettava korko liittyy vielä toisiinsa?

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava

Minun pienet aivoni eivät meinaa lainkaan ymmärtää viritystäsi:

Ymmärsinkö oikein:

1. viennin tökkiminen on johtunut velkaantumiseen kun kulutusta ei ole hillitty

2. et kiistä, että korkoprosentti on euron ansiosta ollut niin alhainen, että on tuottanut 20 MRD hyödyn.

3. koska on velkaannuttu 71,5 MRD on korkohyöty mitätön, kun kerta 51,5 MRD on tullut takkiin

Kysymys: eikö meille olisi tullut 71,5 MRD takkiin ilman sitä korkohyötyä?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #27

Viennin tökkiminen on johtanut vaihtotasekriisiin. Vaihtotase (v. 2003) kertoo, että tuonnin kustannukset on maksettu kepeästi, ja ylikin on jäänyt. Tälle ylijäämälle on sitten keksitty kaikenlaista "yleishyödyllistä" käyttökohdetta.

Vienti alkaa tökkiä. Menoja ei karsita. Tulot vähenee. Mistä rahoitus, jos ei velalla? Miten Suomen rahoitusasema paranee ympäristössä, jossa korkotaso voi ollakin alhainen, mutta velkaa joudutaan ottamaan koko ajan entistä enemmän?

Korkoprosentti on eurokriisin ansiosta alhainen, mutta euron "ansioon" kuuluu myös vaihtotasekriisimme.

Velan absoluuttinen määrä ei korreloi sellaisenaan vaihtotaseen "tappiota" (referenssipisteestä). Siksi vähensin sen mainitun korkohyödyn.

Pointti: vaihtotasekriisi on paljon merkityksellisempi kuin olematon korkohyöty; varsinkin, kun lainapääomaa on lisätty julmetusti.

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava Vastaus kommenttiin #29

"...euron "ansioon" kuuluu myös vaihtotasekriisimme"

Tämä on nyt se palikka, jota en ymmärrä. Eikö vaihtotasekriisi johtunutkaan viennin tökkimisestä (niinhän myös tuossa sanot)? Onko euro viennin tökkimiseen syyllinen? Vai mitä oikein ajat takaa?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #35

Euron "vika" on se, ettemme voi suojautua vaihtotasekriisiltä. Siis vientihän tökkii milloin mistäkin syystä, näin aina vain käy. Mutta tällaisissa tilanteissa alkaa valuutta halventua, kun tasapainotilaa haetaan muuttuneiden tilanteiden vuoksi.

Nythän niin ei pääse käymään. Vaihtotasekriisistä kärsii nuo muutkin euron kriisimaat, ei pelkästään Suomi.

Tämä on kieltämättä aspekti, jota pitäisi avata hyvin paljon laajemmin. Juuri nyt tähän kommenttiin se tuntuu tähän aikaan vuorokaudesta verrattain ylivoimaiselta tehtävältä, pahoitteluni.

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava Vastaus kommenttiin #39

Luulisin ymmärtäneeni tästä.

Jos meillä olisi euron sijaan kelluva markka, devalvoituisi valuutta automaattisesti ja vaihtotasekriisiä ei pääsisi syntymään. Sitähän sinä taidat tarkoittaa?

Jotain muuta siitä kyllä syntyisi - tuntuvaa epävakautta ja riskejä yrityksille. Pysyvästi korkeammat korot (no, se 20 MRD olikin sinulla jo laskuissa) ja muuta semmoista. Niin ja lisäksi se 51,5 MRD ei toki säästyisi automaattisesti, vaan käytännössä ulkomaisten tuotteiden roiman kallistumisen ja sitä kautta kulutuksen vähenemisen kautta.

Pääsinköhän jyvälle ajatuksestasi?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #43

Ei mielestäni ihan noin. Yhtä lailla, kun tuonti kallistuu, vienti halpenee (tosin tuontituotteet usein käytetään vientituotteiden tekoon) ja se on se homman juju.

Myös vakaus voi olla toteutunut riski, jos vakaus on haittaava. Jos valuutta on vakaa, mutta kallis, se on haitaksi viennissä.

Korkotasosta tulee ymmärtää se, että se on nyt euroalueen ongelmien takia alhainen, eikä tavoitetila. Toisekseen, esimerkiksi Ruotsin korkotaso on matala sekin. Lisäksi heidän kruununsa arvo on seurannut markkaa ja päinvastoin, kuten Tanskan kruunua. Niillä valuutoilla on rakennettu maailman kilpailukykyisimpiä maita. Kovin alhaiset korot saattavat olla "rajattoman" luoton maailmassa riski ja johtaa heikommin harkittuihin investointeihin ja ehkä keinotteluun. Kuuluisa vertaus ysärilaman korkeisiin korkoihin johtui ERM-kytkennästä eli vapaasti ilmaistuna eurosta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #43

Ylipäätään tuo korkoargumentti on niin, niin väsynyt. On posketon ja huonosti valmisteltu esitys, että nimenomaan euron takia korot ovat alhaiset. Korot ovat mm. Japanissa, USA:ssa ja Ruotsissa alhaiset, eivätkä ne käytä euroa.

Ihan kuin se, että Euroopassa ei ole käyty laajamittaista sotaa, on myös euron ansiota.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #43

Alku meni ihan hyvin kyllä.

Mutta tässä on yksi hassu juju siinä "tuonnin kallistumisessa", kun valuutta heikkenee: se avaa aivan uudenlaisen kannattavuuslaskelman ruveta tekemään ihan itte. Nythän on tilanne se, että saksalainen tuote tulee "halvemmalla" kauppojen hyllylle, muttei se oikein auta, kun harvalla on niihin kuitenkaan varaa (tälleen hieman yleistettynä).

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava Vastaus kommenttiin #58

Aivan.

Olemme palanneet samaan keskusteluun, jota kävimme taannoin Kreikan osalta. Nyt vain fokuksena on Suomi, ja miten pitkällä Kreikan tietä me olemme. Siksihän syksyn palkkaratkaisuakin toivoen/peläten odotetaan.

Saksa teki sisäisen devalvaattion 2000-luvun alussa, kun yleensä mailla on tapana tuottaa ainoastaan sisäisiä revalvaatioita. Kyvyttömyys adjusteerata kilpailukykyä sisäisesti taloustilanteen mukaiseksi johtaa velkaantumiseen ja yhteisvalutaa syytetään siitä, ettei valuuttaa voida devalvoida. Tosin D-vitamiinikaan ei tainnut tehdä autuaaksi ilman, että sitä nautittiin säännöllisesti, koska palkat ampuivat samaan aikaan ylös.

Mitäpä, jos edes Suomessa otettaisiin sama linja kuin Saksassa aikanaan, ja tehtäisiin vastuullisia päätöksiä eikä ainoastaan syytettäisi olosuhteita?

Euro antaa meille enemmän mahdollisuuksia - se ei pakota typerään finanssi- ja palkkapolitiikkaan. Sen me teemme ihan itse.

Samasta aiheesta muuten myös tässä Jan Hurrilta aika hyvän tuntuinen kirjoitus: http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/08/11/p...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #59

Kuten aiemmin olen kirjoittanut, olen edelleen sitä mieltä, ettei nollalinjainen sopimus enää riitä. Saksan 2003 aloittama ohjelma onnistui kahdesta syystä:

1) Alkoi Etelä-Euroopassa velkabuumi, jolloin saksalaistuotteille oli kysyntää.
2) Saksan julkinen talous otti "rakenneuudistukset" vastaan ja Saksa velkaantui.

Olosuhteet eivät ole enää samat. Nyt "uudistetaan" ja tehdään "kipeitä raketeellisia ratkaisuja" keskellä taantumaa, aivan kuten teki Kreikkakin.

Lopputulos on siten hyvin samankaltainen kuin se on Kreikassa. Portugalissa. Kyproksella.

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava Vastaus kommenttiin #60

Kreikka teki "uudistuksia" ja "kipeitä rakenteellisia ratkaisuja" aikapaljon myöhemmin, vai kuinka? (ja Suomi ei ole tehnyt niitä lainkaan)

Meidän velkasuhteemme ei ole lähelläkään Kreikkalaista, ja viennin yskimisestä huolimatta meillä on ihan korkeatasoistakin vietävää ja perusrakenteet mm. koulutuksen suhteen pelaavat paremmin. Kirves ei ole kaivossa, vaan ämpärissä kaivon reunalla.

Noin perusasioiden suhteen on minusta mieltäylentävää, että voimme olla pitkälti samaa mieltä. Siitä pitää antaa kunniaa sinulle ja kärsivällisyydellesi näkemystesi aukaisemisessa - nämä ovat tavanneet olla todella miellyttäviä keskusteluja. Osaaminen tilanteen hahmottamisessa ja siihen käytetyssä ajassa näkyy ja tuntuu, ja vaikka osin eri linjoilla olenkin, niin haluan taas kerran lausua kiitokset työstäsi. Sitä ei meinaan politiikassa liiaksi tapaa tapahtua, etenkään muista puolueista käsin.

Ratkaisuvaihtoehdon suunnasta - euron hajottamista - en kuitenkaan yhäkään ole vakuuttunut, koska sen seuraukset ovat niin auki. Yhtäkaikki kirjoituksiasi on ilo lukea, ja jotain niistä pystyy kokoomuslainenkin oppimaan.

Jatka siis samaan malliin =)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #61

Toinen vaihtoehto, jossa Kreikan ohella muut kriisimaat saisivat jatkuvat tulonsiirrot Saksalta, ei minusta ole mahdollinen. Näihin kuuluisi ennen pitkää Suomikin.

Jos euron hajoittamisen vaikutukset ovat auki, niin olen ainakin yrittänyt viestittää, että siitä kiinnipitämisen vaikutukset eivät ole. Tämä on minun logiikkaa: olisi parempi se hyppy tuntemattomaankin kuin takuuvarma tuhon tie. Se hypyn takanahan voisi olla - jos nyt ei ihan paratiisia - niin ainakin vihreämpää ruohikkoa.

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava Vastaus kommenttiin #62

Mitä kävisi (puhtaan spekulatiivinen kysymys, taivaanrannanmaalailua ja ihmettelyä ilman mitään tietoa todellisuudesta), jos

1) valtioiden tukeminen tapahtuisi EKP:n kautta
2) EKP:n antama eräpäivätön rahoitus annettaisiin kaikille euromaille pääoma-avaimen suhteessa.
3) tuen hakijamaalle asetettaisiin kilpailukykyä ehtoja (kuten nytkin tehdään avustettaville maille), jottei rahoitusta haettaisi pelkästään EKP:ltä. Voisipa mukana olla palkkamalttia mukaan tuomassa EU-verokin, joka kohtaa kilpailukykä nakertavia palkoankorotuksia määrätyn ajan.

?

Arvauksia:
euro devalvoituisi?
Inflaatio lähtisi käyntiin ja toisi sisäisen devalvaation automaattisesti kriisimaihin?
Saksassa rahat menisivät verojen alenemiseen, ostovoima ja kulutus kasvaisi?
Suomi maksaisi velkataakkansa pois?

Ehkä olennaisimpana: voitaisiinko valtioiden kyky ja kannusteet järkevään talous- ja palkkapolitiikkaan palauttaa ilman euron rikkomista näin, tai jollain muulla tavalla?

(Suorat tulonsiirrot tulivatkin jo. Niiden ongelmana vain on, että miten taataan järkevien kannustinmekanismien säilyminen)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #64

Tätä EKP:n roolin vapauttamista olen sitäkin miettinyt, mutten ole päässyt siitä lainkaan yksiselitteiseen näkemykseen. Hankalia asioita.

Se on kuitenkin niin suuri vaara, että Saksa ylikuumenee nykyisellä työttömyysasteella, ja todennäköisesti myös Itävalta. Miten jatkossa hoidetaan Saksan kuplan romahdus? Ei mietitä sitä vielä, "on turhan aikaista vielä vetää johtopäätöksiä"?

Yksi asia on kuitenkin ollut nähtävissä: EKP on noudattanut "saksalaista" rahapolitiikkaa. Siis siitä huolimatta, että EKP:n johtokunnassa jokaisella maalla on yksi ääni, ja nyt kriisimaita on jo niin paljon enemmän, että pitäisi vaihtua soittolevy.

Niin vain ei ole käynyt. Bundesbank on arvovaltainen, ja EKP:n tärkeimpiä rahoittajia. Saksan "suututtaminen" voisi tuoda sekin arveluttavia seuraamuksia.

Sitten "ehtojen" asettamisessa on aina tämä "nöyryytysaspekti". Siihen helposti sisältyy myös hetkellisten kärjistymisten myötä vaikka eurosta erouhkailut, tai europotkut. Markkinoiden kannalta tällainen veivaaminen nyt ei ainakaan ole kovin rauhoittavaa. Muistellaanpa nyt sitäkin, miten markkinat käyttäytyivät Saksan sanoessa, jotta "kyllä Kreikka saa lähteäkin, jos ei uudistukset kiinnosta".

Millä voimakeinoilla voidaan pakottaa ne uudistukset, jos ne on rahan saannin vuoksi luvattu "sormet ristissä selän takana"? Tällaisesta esimerkkinä oli muuten Saksan yllättävä "emme muuten autakaan" linjaus 90-luvun alussa.

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava Vastaus kommenttiin #65

Hankalia asioita tosiaan ja minun asiantuntemukseni on aivan toisaalla. Kun tämä hässäkkä kuitenkin tulee syliin, niin hyvä sitä omin vajavaisin kyvyin edes yrittää ymmärtää.

Saksan kupla - jos tuota Hurrin tekstiä luki, niin ei se juurikan kupla ole, vaikka jollain aikajänteellä tilanne varmaan tasoittuukin. http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/08/11/p...

Samaa mieltä ainakin "saksalaisesta" rahapolitiikasta. Toisaalta minusta se on ollut luonteva lähtökohta: EKP:n mandaatti on asetettu tulokulmasta, jossa se huolehtii inflaatiosta ja jäsenvaltiot itse omasta kilpailukyvystään ja finanssipolitiikastaan. Kasvu- ja vakaussopimus vain meni rikki ja jäsenvaltioiden osuudeksi asetetun tehtävän järkevyydestä olemmekin jo sanoja vaihtaneet. Yhtäkaikki EKP on pääosin (tietyt mm. Italiaan suuntautuneet operaatiot ovat kuitenkin poikkeus pääsäännöstä) pysynyt mandaattinsa puitteissa, eikä EKP:n mandaattia ole muutettu. Syytä kuitenkin olisi.

"Nöyryytysaspektista" ja valtapolitiikan problematiikasta samaa mieltä.

Aika selvä ratkaisu olisi oikeudellistaa (Euroopan unionin tuomioistuin sentään on aidosti riippumaton) ja automatisoida mekanismi, jotta sitä ei viimemetrillä kierrettäisi. Tai luoda järjestely niin, että rahat lähtevät liikkeelle vain, vaaditut toimenpiteet on suoritettu. Tai rakentaa etukäteiskontrollia siten, että fyrkkaa pitää pyytää vuosi etukäteen, ja sinä aikana toimenpiteet pitää suorittaa, tai rahat jäävät tulematta.

Viimekäteen tarvittaisiin varmaan myös automaattinen ulos potkaiseminen, jotta kannustinmekanismi todella toimisi, eikä sitä vian yritettäisi neuvotella aina uudelleen.

Ei ole helppoa kun on vaikeasta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #66

Siis Saksaan muodostunee melko suurella todennäköisyydellä ylikuumenemisen kupla, jos EKP pistää riittävän inflatorisen rahapolitiikan päälle. Tällä hetkellähän kuplaa ei juuri ole, koska rahapolitiikka on Saksan haluamaa. Itse asiassa Saksasta on jo nyt viestitty, että korkotasoa soisi ennemminkin nostaa kuin laskea.

Ennakkoon tehtävät toimenpiteet, tai tuttavallisemmin "varautuminen pahan päivän varalle", on hemmetin hankalaa demokratiassa.

Vasta maidon kaaduttua ruvetaan pohtimaan, että ehkä olisi pitänyt toimia toisin. Eipä se 90-luvun alun kaaoskaan saanut muutoksia, kohta oltiin taas yrittämässä uudelleen - ja tässä on tulos. Ongelmissa ollaan.

Sen vuoksi haluan pitää tätä esillä, että kun aikanaan tästä toivutaan - todennäköisesti oman valuutan kanssa - niin pidetään se sitten edes pidemmän aikaa. Ei näitä 20 vuoden välein toistuvia totaaliromahduksia ole mielekästä tehtailla.

Tuomas Taivasaho Vastaus kommenttiin #67

Eikö verojen korotus käy kuumenemisen hillitsijänä, jos verokertymän ohjataan velkojen pois maksamiseen.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Helminen taisi jos ottaa tuo Gaussin käyrän. Muistaakseni se on pehmeämpi tapa esittää keskiarvoja, siitä mitä ne todellisuudessa ovat.

Tuo pinta-ala juttu käyrien todellisesta ja sen suhteet aikajanaan on liian konkreettinen, tosiasioita luotaava, ettei päättäjien näitä asioita hoitavat talousneuvonantajat sille välttämättä taputa.

Tuossa jo muutama päivä sitten heitin ajatuksen siitä miten julkista sektoria pitäisi tarkastella. Tuskin on omani, koska tiedän ja tunnen ihan aitoja ihmisiä ja heidän käsityksiään ja tavallaan sieltä tuo ajatuskuvaelma on lähtöisin.

Perusideana on se, että ns. julkisen puolen toimintojen kannattavuus pitäisi pilkkoa, no ajatus oli aluksi vaikka kahteen. Käytännössä pitäisi mennä vielä paljon syvemmälle ja mennä ihan bittitasolle, kuten kuvankäsittelyssä. Löytää se pointti kuvasta, onko se aito vai onko sitä manipuloitu?

Käsittääkseni kaikkien veronmaksajien etu on, oletpa vaikkapa kunnan, valtion tai yksityisen palveluksessa karsia kustannuksia. Kysymys on tietysti siitä, että mihin tai mistä nuo säästöt sitten otetaan.

Kuntauudistus on ihan yes. No viiden vuoden turvapaikka on jokaisen itse harkittava, onko siinä järkeä? Maksetaan periaatteessa kymmenen vuotta vientitulojen kassasta turhaan.

Itse laittaisin Valvirasta pari tyyppiä pihalle vaikka heti ja puolielkäkkeellä.

Toinen on tuo EU. On kuulemma lisännyt tarvetta palkata lisää henkilökuntaa vaikka mihin julkiseen juttuun, kun direktiivien valvontaan tarvitaan sitä sun tätä. Välillä pitää käydä oikein rysselissä asti, vaikka sähköpostit tai face to face neuvottelut ilman pituus- ja leveyspiirejä ovat tätä päivää.

Äh, nyt menee liian pitkälle. Tosiasia noissa vientipiikeissä on pari juttua. Iso risteilijä valmistuu about kahdessa vuodessa. Sinä aikana tehdään töitä lujasti ja kaikki on kuukausipalkan päässä sisämarkkinoiden kulutuksesta. Kun paatti lähtee ulos niin aikamoisen vientipiikin se aiheuttaa välittömästi, vaikka työ on varsinaisesti suoritettu jo paljon aiemmin. Nokia teki sellaisen loven tai itseasiassa sen fyysinen johto, joka ei voi olla näkymättä koko maan taseessa ja tuloksessa. Vain muutaman dollarin tähden.

Julkisen puolen pitää itse herätä ja kyseenalaistaa monen "pomon" kannattavuus.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ehkä Antti Brusi sallii minun esittää yhden konkreettisen esimerkin: jokavuotisen tuhlausoperaation peruskoulussa, kun hankitaan taas uusia oppikirjoja. Siinä on todella järki kaukana, kun opettajakunta ilmoittaa rehtorille, mitä kaikkea he "ehdottomasti tarvitsevat".
Tosin tämä ilmiö on saattanut hieman rauhoittua, mutta meno oli ns. helvetillistä vielä 1990-luvun lopulla...

Toinen liittyy esim. tietotekniikan (jota ei koskaan osattu tehokkaasti käyttää) hankkimiseen. Vahtimestarit kompuroivat pois heitettyjen tietokoneiden seassa ja kiroilivat myös yliopistolla. Hankittiin ja tukitoimintaa rakennettiin sekä PC- että Apple-ryhmälle. Yhtäkkiä toisen tuki lopetettiin ja taas kasat kavoivat varastoissa.
Miljoonia paloi...

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Seppo, Henrin blogi on rautaa ja pysytään asiassa. Minun kaltaisilla vanhoilla staroilla on pipo joskus löysällä ja tulee näitä uloslyöntejä.

No, joskus vain tulee mieleen, että ihan pienen pienellä käytännön tai tapahtuneen elämän elävällä esimerkillä voi olla täysin luontainen tai konkreettinen yhdysside jopa globaalissa maailmantaloudessa. Se pieni saattaakin olla perustuksiltaan aivan sama. Historia on on itse asiassa hyvä juttu ja menneet virheet, oppiminen niistä. Tulevaisuuden virheet eivät aina ole nykypäivää.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Pietikäinen vahtaa varmaan kainalot märkänä MM-kisoja, mutta haluaisin ne läiskät nähdä, kun alkaa vastaamaan jotain relevanttia tähän.

Lukukokemuksena on muuten menossa Olli Pusan Renkien Kaappaus ja siinä kuvataan meno juuri sellaisena, mitä kenttäkokemuksien perusteella osasin odottaakin. Suosittelen jo tässä vaiheessa lisäämään jokaisen kansalaistiedosta kiinnostuneen oppimäärään.

Ei ole kuulkaa ihme, miten tomerasti nyt peitellään tätä eurokriisiä, kun sieltä lähtee jätkät lusimaan ihan järjestään, jos nuo eläkerahastojenkin asiat perusteellisemmin joskus selvitetään. Samalla selviää myös hyvin karulla tavalla, miksi pk-yritysten on hemmetin vaikea saada rahoitusta hyvien veljien jakamille apajille.

Kiitokset Henrille erittäin valaisevasta kirjoituksesta. Omat kyvyt ei riittäisi tässä edes alkeisiin. Onkin todella hienoa, että tämä alusta alkaa toimia yhä konkreettisempana esimerkkinä siitä, miten tietoa tulevaisuudessa hyödynnetään ja jaetaan.

Nythän aktiivibloggaajat tekee käytännössä ilmaiseksi työtä. Purkamalla koko mafian käsiin ajautunut eläkejärjestelmä ja EMU-puskurit, saataisiin koko helkkarin väestölle pieni perustulo. Sitten opiskelijat ja eläkeläisetkin saisivat tienata juuri niin paljon ekstraa kuin sielu sietää ja toisaalta tästäkin hyödyllisestä kansalaistoiminnasta saisi pienen korvauksen.

Työkyvyttömyys voidaan sitten kompensoida Kelan järjestelmien kautta korotettuna eri asteisesti. Harva siellä kuitenkaan niin huonossa hapessa on, ettei mitään kykenisi tekemään, mutta nythän sairas tai työkyvytön on kotiarestissa tai pakkotyöleirillä. Helvetin sairasta meininkiä.

Pieni korvaus olisi paikallaan myös Usarille. Muutaman euron kuukausimaksu ei olisi paha ja luulen että sillä taso nousisi entisestään. Vastaavia yhteisöjä alkaa kyllä tulla printtimedian ohelle ja tilalle varmaan muutenkin.

Kiitosta tulee jaettua liian harvoin, joten kiitokset kaikille asiabloggaajille ja -kommentaattoreille sekä Usarin väelle!

Vähän lähti taas off topic, mutta Henrin kirjoitus ei jätä paljoa jossiteltavaa itse aiheesta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kävihän tuo vielä pari vuotta sitten kirjoittelemassa, että euro on hyvä ja ikuinen asia. Ja että hallitus tekee ensiluokkaista työtä.

Pointti oli tässä osoittaa, ettei korkohyötyjä kannata katsella yksittäisenä osasena, kun muu toiminta aiheuttaa sen, että velkaa joudutaan kiskomaan kaksin käsin enemmän.

Suuronen on omissa kirjoituksissaan esittänyt, miten valtion tulot ja menot ovat käyttäytyneet. Sekin olisi syytä liittää tähän. Kokonaisuus muodostuu pitkälti näistä käsitteistä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tästä et pidä.

Myös rahanluonti-mekanismi pitäisi liittää tähän keskusteluun. Miksi kukaan ei kerro, että miksi tämä euro on meille siunaus! Itsekään en tiedä vastausta, joten olisi hyvä kuulla kommentteja tästäkin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #26

Tästä on ollut aikanaan juttua. Kuvio on tiedossa. Kuviota vastustavat eivät kiinnitä huomiota siihen, että tuotannossa tulee "rahanarvoista" tavaraa, väestö lisääntyy (enemmän käyttäjiä) jne. Tällöin rahamäärän tuleekin lisääntyä.

Siitä sopii keskustella, että lisääntyykö se liikaa vai liian vähän. Entä jos se jopa supistuu?

Tämä nykyidea on mahdollisesti tehty siksi, että ne pankit osaavat hieman itsekin arvioida, että missä on kasvupotentiaalia ja missä ei. Että ei tulisi ylilyöntejä. Mutta tähän tarvitaan kyllä samalla pankkien oma vastuu.

Tällaista touhu on esimerkiksi Saksassa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #28

En ihan ymmärtänyt.

Ongelma tulee mielestäni siitä, että aikaisemmin rahaa hallittiin kotimaasta. Sitä luotiin, mikäli sitä tarvittiin. Korkoakin maksettiin, mutta hyötyjiä olivat kotimaiset tahot. Nyt valtiot voivat tehdä konkurssin, koska rahaa pitää lainata "ulkomaisilta" tahoilta.

Ennen raha voitiin devalvoida. Nyt tavallaan raha devalvoidaan siten, että korko on osalla maista huikea. Ennen devalvaatio koski kaikkia, nyt lainojen korkoja maksavat kaikki tasaveroisesti (jos sitten niinkään), joten ns. eliittiä meno ei haittaa. Rahan arvo "säilyy", mutta lainakuluihin osallistuvat kaikki.

Mielestäni juuri rahan määrän supistumisesta johtuu nykyinen "lama". Nykyiset rahat eivät riitä tuotantokapasiteetin ostoon.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #31

Valtiomme voi tehdä konkurssin siitä syystä, ettei meillä ole omaa rahapolitiikkaa, jota toteuttaisi itsenäinen keskuspankki. Eurojärjestelmä luo tällaisen uhan joutua maksukyvyttömäksi.

Devalvointia on käsitelty aiemmin. Samoin devalvoitumista.

Tuo rahamäärän supistuminen on kyllä yksi oleellisimmista eurolamaannuksen aiheuttajista. Mutta se on Saksan tahto.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #36

Okei, kruunaan sinut omalta osaltani poliitikoksi. Haluan silti tuoda kaikille selväksi, että tässä on kaveri, josta pidän.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #31

Olen ymmärtänyt[?], että euroideologit haluavat nähdä (ja opettaa meidätkin näkemään) euron ns. kotivaluuttana ja euroalueen yhtenä valuutta-alueena hieman kuten me suomalaiset ymmärsimme muinoin markka-Suomen:

Kun Inarissa meni huonosti, muut auttoivat, kun Ilomantsin kelirikko tuhosi teitä, aluepolitiikka auttoi. Joskus tyhmästi joskus viisaasti, mutta itsepähän äänestimme. Me verotimme itseämme, keräsimme rahat (Suomen markat) ja budjetoimme ne vaalivoittajien haluamalla tavalla. Ja tulihan noita devalvaatioitakin tehdyksi ja inflaatiopeikkokin tuli kaikille tutuksi. Olimme yhteistyössä muun Euroopan kanssa sovituin ehdoin, emme hinnalla millä hyvänsä.

Mutta nyt me tollot vain emme koe esim. euroaluetta tai koko EU-hallintoa kovin läheiseksi, EU-isänmaasta puhumattakaan, ja hannaamme vastaan. (Tästä kirjoitti jo kauan sitten Erkki Toivanenkin oivan blogin US:ssa.) Emme halua jakaa omaa euroajan hyväämme vääriin ja likaisiin käsiin, mutta meidät on pakotettu siihen oman hallituksenkin myötävaikutuksella: luottamus rakoilee ja moral hazard tulee tutuksi. Olemme ikään kuin satimessa.

Nyt kun me tarvitsisimme omia keinoja tasapainottaa talouttamme, meillä on keskeiset keinot vähissä. Henri kirjoittikin tästä hivutustilanteesta blogin:
http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146425-...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #37

Tässä onkin se ongelma josta keskustelimmekin jo aikaisemin Henrin kanssa, eli mihin päätyy hyöty maan lainanotosta. Onko järkeä "lypsää" korkorahaa ulkomaille; miten se meitä hyödyttää? Tietenkin jos tietoisesti haluamme tukea muita maita omalla kustannuksellamme, niin mikäs siinä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei kai Usari pelkkää hyvää hyvyyttään tätä palvelua ylläpidä?
Jos kaikki olisikin ilmaista niin halvemmalla selvittäisiin.
Vaihtotasekin korjaantuisi kun tuotaisiin vain mitä tarvitaan.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Sikäli kuin voisi ymmärtää, Suomen Pankin käyrä "12 kuukauden liukuva summa" voisi tarkoittaa liikevaihdon kuukausittaista kumulatiivista summaa.

Mutta kun käyrä ei ole mainitunlainen. Tuolla weppisivulla olevan sarakkeen "Vaihtotase" numeerisen datan mukaan se ei voi olla.

Käyrässä sinisillä palkeilla on kuvattu tekijää "Virta". Taulukossa sarakkeen otsikkona on "Vaihtotase". Vertailemalla ekselillä ja MatLabilla raportin kuvaajaa, kyseessä ovat samat luvut. Tosin pystyakselin skaala on niin olematon, ettei raportin palkkikuvaajasta saa juuri mitään selvää.

Kyseessä ei ole myöskään verhokäyrä.

Tähän ikään mennessä en ole kuullut tilastollisesta suureesta "liukuva summa" saati "Virta". ( mikä jeevelin virta. Kassavirta, sähkövirta, tilavuusvirta ... ??? )

Mikähän tämä ekonomien aikaansaannos voisi olla ? Suomen pankin sivulta en löydä mitään dokumentaatiota miten lukuarvot on muodostettu.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

"Liukuva summa" tarkoittaa sitä, että kuviosta on pyritty siivoamaan talouspuolella hyvin usein esiintyviä kausivaihteluita.

"Virta" on taas yhden kuukauden absoluuttinen määrä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän ekonomitkaan enää millään pysy perässä kun raha liikku salaman nopeudella ristiin rastiin pilvissä ja tekee itselleen yhä uusia johdannaisia ja pesuloitakin perustetaan milloin mihinkin.
Pitänee ottaa käyttöön kaaoskäyrät.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Yhtä juttua kuvion selityksestä en tajunnut.
V. 2004-2008 näkisin pikemminkin vaihtotaseen suunnilleen olleen "jatkuvan tasaisesti" 7mrd€ ylijäämäinen. Siksi en hahmota lukemiasi 12-7. Olenko ymmärtänyt väärin?

ELLEI se sitten viittaa siihen, että v. 2004-2008 jokaisena vuotena (5v.) tuo ero vuoden 2003 ylijäämään 12mrd€ on 5mrd€ pienempi, josta sitten tulee tuo 5 x 5mrd = 25mrd?

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Hmm, nyt alkaa selviämään.

Jokaisen "Liukuva summa" -rivin lukuarvo saadaan laskemalla yhteen 12 aikaisemman kuukauden vaihtotaseet yhteen. Olkoon LS(n) kuukauden n liukuva summa. Siten

LS(n) = SUM(n-11:n)

SUM(a:b) tarkoittaa kuukausien a ja b välissä a ja b mukaanlukien vaihtotaseiden summaa. Kuukaudet voivat mennä eri vuosien puolelle eli kuukausi n=2 vuonna 2002 tarkoittaa vaihtotaseiden summaa maaliskuun 2001 lopusta helmikuun 2002 loppuun.

Jokaisessa käyrän pisteessä on siis kuukausittain 12 aikaisemman kuukauden vaihtotaseiden summat.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Hei haloo, haluatteko päteä, vai kertoa kansalle jotain!

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Sitä vaan, että käyrästä ei voi lukea vaihtotasetta kullakin ajanhwtkellä. Jokaisessa pisteessä on 12 kuukauden summattu vaihtotaseen määrä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #45

Olen edelleenkin ulkona kuin lumiukko, mutta ehkä tilanne on niin, että ainoastaan minä en ymmärrä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #45

Jep - liukuva summa ei ole sama asia kuin liukuva keskiarvo. Halutun lopputuloksen saamiseksi tuo pitäisi jakaa vielä kahdellatoista.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen Vastaus kommenttiin #57

Eli alkuperäisen blogin päättely menee väärin lukuarvojen osalta.

Eri pituisilla keskiarvoituksilla saa melkein sellaisia käyriä, kuin haluaa, leikin illalla matlabin kanssa.

Tosiasiaa nämä eivät muuta: vaihtotase on lasketellut alamäkeä pakkasen puolelle.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Taitaapa olla Lahtinen ainoa, joka on kartalla noiden käyrien suhteen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mä en ymmärrä edes sitä mitä se tappiointegraali oikeesti merkitsee, eihän sitä mitattua arvoa kumminkaan olis vaikka olisikin voittopuolella?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset