Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Pääomavirran viemää

Hyvässä muistissani on Brasilian presidentin toruva kanta Yhdysvaltain massiivisten arvopaperien osto-ohjelmia kohtaan. Hän puhui valuuttasodasta, ja valitteli muiden yrittävän painaa valuuttakurssejaan alas. Brasilia kamppaili silloin ulkomailta tunkeilevan pääoman edessä. Ääni on kellossa muuttunut. Brasilian real on vajonnut, ja maassa on aloitettu omat tukitoimet. Taitaa se sattua, kun pääomavirrat kääntyvät?

Brasilia ei ole suinkaan ainoa kärsijä. Yhdysvaltain virkoaminen on johtanut vähän siellä sun täällä eriskummallisiin toimenpiteisiin. Toisaalla nostetaan korkotasoa pääoman pitämiseksi näissä maissa, muualla taas osallistutaan vahvasti valuuttamarkkinoihin. Jotkut tekevät molempia. Sen lisäksi on havaittavissa selkeästi protektionistisia suuntauksia. Intia on rupiakaaoksessaan ruvennut poliittisilla päätöksillä hillitsemään tuontia mm. kohoavien tullimaksujen avulla. Näin sen suitsutetun globalisaation varjopuoletkaan eivät jättäydy piiloon. Myöntävät tai eivät tätä tosiseikkaa niin tullien korottaminen on askel kauppasotaan.

Yksi kovimmista osumaa ottaneista on Indonesia. Maata mainostetaan investointikohteena näissä ulkomaisten talouskanavien mainoskatkoilla. Miten on hurja bkt, nuorta väkeä uksille ja saranoille, osaavia käsiä ja julmetun suuret markkinat. Ei vaan auta. Tämän viikon startti Indonesiasta kertoo hyytävää kieltä.

Pahiten ottavat osumaa ne maat, joilla on vaihtotase pakkasella. Myynnissä ovat niin valuutat kuin osakkeet. Arvatkaapa millä yhteisvaluutta-alueella on varovaisesti sanottuna pieniä ongelmia sisäisten (ja joillain mailla ulkoistenkin) vaihtotaseidensa kanssa?

Lisää luettavaa aiheesta: englanniksi.

Suomenkielisiäkään lukijoita en ole unohtanut. Meidän (Suomen) koronnousu, Euroopan veitsenterällä keikkuva taloustilanne ja kehittyvien markkinoiden kaaos niputettuna yhteen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Niin se irtopääoma jyllää. Itse olet kova suosittelemaan Suomelle lääkkeeksi eurosta eroa ja EU:n hajottamista. Siitä se onni repeää, kun yhä pienemmät valuutat kamppailevat kansainvälistä virtuaalirahaa vastaan.

Onneksi sentää olen havainnut uutisia, että harmaata taloutta ja veroparatiiseja ollaan laittamassa kuriin. Se ei riitä. On tartuttava koko pankki- ja rahalaitosjärjestelmään niin, että virtuaalirahalla pelaaminen saadaan loppumaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

En minä ole suosittelemassa ainakaan ensisijaisesti EU:n hajottamista. Olen monasti todennut sen olevan kyllä korjauksen tarpeessa. Se perustuu liiaksi pakkovaltaan ja yhdenmukaistamiseen. Erilaisia olosuhteita ei huomioida tarpeeksi. Esimerkkeinä toimikoot vaikkapa tämä ilmastojuttu, jossa ei millään muotoa huomioida sitä, että jotkut maat ovat tehneet halutut toimenpiteet etukäteen. Kun maali siirretään kaikille yhtä kauas eteen niin tehokkaat ja edulliset ratkaisut jo käyttäneet maat joutuvatkin sinnittelemään kalliiden ja enemmän hienosäädöllisten toimien kanssa. Toiminta käy kannattamattomaksi. Tulee massiivisia irtisanomisaaltoja. Demariministeri Ihalainen kävi ilmoittamassa, että teollisia työpaikkoja on kadoonnut mittavasti.

Toinen esimerkki vaikka nämä hehkulamput. Siinä missä joissain maissa lamppujen tuottama lämpö on haitallista, niin ei se täällä ole. Se sitten säästää muissa lämmityskuluissa.

Sen olen kyllä todennut, ettei yhteisvaluuttaa saada näillä näkymiin toimivaksi, koska liittovaltiota vastustetaan laajasti niin maksaja- kuin elättimaissakin. Toiset kammoksuvat hintalappua, toiset ulkopuolista pakko-ohjausta.

Tehokkain harmaan talouden kitkijä on mielestäni verotusajattelumallin uudistaminen, perin pohjin. Tähän lukeutuu myös monikansallisten yritysten paikallisen voiton paikan päällä verottaminen. Samalla se laskisi muita kautta tarvittavien verojen nyhtäämisen. Keskimääräisiä ansioita voitaisiin verottaa kevyemmin. Tähänkin on minulla vaihtoehto:

Suomalaiset rupeavat itse niiksi suuryritysten omistajiksi ja muuntavat tulojaan enemmän kohti pääomatuloja.

Katselin pelonsekaisin tuntein valtiovarainministeri Urpilaisen antamia lausuntoja perjantain paikallisaviisista. Urpilainen peräänkuulutti yrityksiltä enemmän investointia voitoista, eikä osinkojen maksua. Ilman niitä osinkoja harva on halukas omistamaan, ja se voisi tietää kovaa matalan kurssin kierteitä. Pääoma siis karkaisi. Nyrkkisääntönä puolet liikevoitosta jaetaan osinkoina.

Olemme kuitenkin käsittääkseni yhdessä asiassa samaa mieltä: pankkien status nyky-Euroopassa on niin julmetun ja kohtalokkaan tärkeä, että niiden ajautuminen kannattamattomaksi tietää koko maanosaan halvaantumista. Olisi siis parempi etsiä niitä keinoja, joilla yritysten rahoituskanavat monipuolistuisivat. Se tarkoittaa aluevaltauksia yrityslainojen ja pörssilistautumisten saralla. Tällaiseen päätelmään en ole vain havainnut sinun vielä päätyneen.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Henri Myllyniemi, "Olisi siis parempi etsiä niitä keinoja, joilla yritysten rahoituskanavat monipuolistuisivat."

Jos tämä tarkoittaa että erilaisia johdannaismarkkinoita pitäisi nykyisetäänkin laajentaa, olen jyrkästi eri mieltä. Nimenomaan johdannaisilla luodaan vituaalirahaa, joka arvottomuudestaan huolimatta hallitsee nykyistä talouselämää.

Kaikki raha virtuuaalista tai reaaliomaisuuteen perustuvaa, on jonkun velkaa. Kun kaikelle tuolle velkamassalle haetaan korkoa, vaikka kuinka vähäistä, on se kaikki reaalitalouden rasitteena. Virtuaali- eli mielikuvarahaa maailmassa on yli kymmenen kertaa enemmän kuin reaaliomaisuutta. Tuota vuorta ei vielä edes yritetä purkaa. Se kuitenkin on koko maailmantalouden ongelmien ydin.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén Vastaus kommenttiin #11

Maailmalla on hyviä esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat nopeasti kasvaneet autotallista miljardibisnekseksi, kuten Google tai Facebook.

Jos nämä ideat olisi keksitty suomessa, niistä ei olisi tullut mitään koska ne eivät olisi saaneet riittävää rahoitusta mistään. Suomessa ei uskota että pieni yritys voisi kasvaa maailmanlaajuiseksi miljadibisnekseski, siksi valtio tukee vain Nokian ja Koneen kaltaisia suuria yrityksiä joiden menestys ei ole valtion tuesta kiinni.

Kaikki yritystuet pitää poistaa ja muuttaa vakuuksiksi, joilla rahaa oikesti tarvitsevat yritykset saavat rahaa pankeista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #11

Heinonen, minä jo kerroin mistä oli kyse: "Se tarkoittaa aluevaltauksia yrityslainojen ja pörssilistautumisten saralla."

Nyt tilanne on osapuilleen niin, että 70 prosenttia kaikkien eurooppalaisten yritysten rahoitus tulee pankkitiskiltä. Sitten on pieni osa suoria yrityslainoja, ja jonkin verran pörsseistä haetaan julkisomistuksella pääomia.

Kumpiakin voi ostaa ilman johdannaisia.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Mainitessasi tuon koronnousun - Suomelle +0,71% - paljastit samalla, että Suomikin on menettänyt noin 700milj€ elvytysvaraa sitten toukokuun alun. Liekö sekin jo huomioitu Suomen lisävelkaantumisluvussa, noin 9mrd€ vuonna 2013?

Mitä eurokriisin tasannevaiheeseen tulee, kaikki eivät- ei edes EKP:n entinen johtaja Athanasios Orphanides (aika kuvaava nimi nyt MIT:ssä, kaukana kotimaasta vaikuttavalle) - veikkaa pelkkää auvoa:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/08/2...

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

"Orphanides johti Kyproksen keskuspankkia vuodet 2007–2012, ja opettaa nyt kansantaloutta MIT:ssä Yhdysvalloissa." Varsinainen pukki kaalimaan vartijana. Toisaalta hän on hyvin perillä, miten lama saadaan aikaan, kun on ollut sitä Kyoprokselle itse rakentamassa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Pukista en tiedä, mutta nyt professorina saattaa ehkä tässä asiassa puhua hieman vapaammin varsinkin, kun on riittävän kaukana itse pääkallonpaikalta.
Emigrantit ovat usein toisinajattelijoita tai päinvastoin ;-)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Näin se menee. Orphanides on sitä mieltä, että velkaleikkuri oli kaamea virhe. Niin, heidän pankkibisneksellään pyörivä saari oli korviaan myöden täynnä näitä papereita.

Katsotaan nyt sitten maistuisiko se velanleikkuukakku sitten euromaille sen paremmin?

P.S. Sen verran korkotason muutoksista, että valtiot pyrkivät toki ajoittamaan velkojen kuoletuksia tasaisesti pitkin aikajanaa. Tuo jälkimarkkinoiden koronnousu tulee siten asteittain vaikuttamaan lainaemissioiden yhteydessä. Ymmärrän kyllä tavan, jotta lasketaan se kerralla mukaan, koska siinä pääsee helpommalla matematiikan osalta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Päätin vielä vapaasti suomentaa avauksessa linkatun englanninkielisen analyysin pari pointtia:

Kun pääomapaon kolmas vaihe alkaa niin keskuspankit ja ministerit etsivät kuumeisesti keinoja korjata tilanne. Perinteisesti jakkaransa säilyttääkseen nämä tahot luovat vääriä mielikuvia "tunnelin päästä näkyvästä valosta" ja osoittavat kaikenmaailman rikkaruohojen tunkemisen maan kuoresta orastavina talouskasvun merkkeinä. (Eihän euroalueella olla kolmen vuoden aikana sorruttu tällaiseen, eihän?)

Intian päättäjät ovat vakuuttuneita, ettei olla ongelmissa. Samaa sanoi Portugalin pääministeri omasta maastaan 2010. "Portugali ei tarvitse apua. Markkinoiden pitäisi vain ymmärtää." Kävikin niin, että apua tarvittiin, ja että ne markkinat eivät ymmärtäneet. (Allekirjoittanut on siellä täällä todennut, että kun markkinat ja politiikot ottavat yhteen niin voittaja on markkinat. Uskotte tai ette.)

--- Ja sitten se tärkein pointti:

Syy näihin pääomakaaoksiin löytyy liian halvasta lainarahasta.

Tulkinta: kun pääomaa on tarjolla runsaasti ja lähes ilmaiseksi niin siinä iskee monilla - niin kotitalouksilla, yrityksillä kuin päättäjilläkin - vauhtisokeus ja pääomaa kanavoidaan jos jonkinlaiseen turhuuteen. Espanjan käyttämättömät lentokentät: olisiko yksityinen raha mennyt sentään näin kovaan hassaukseen?

Suomessakin jotkut jaksavat tuulettaa halpojen lainakorkojen perään. Se on hyvin lyhytnäköistä, eikä siksi oikein sovi pitkäjänteisen politiikan tekoon.

Poliittisilla päättäjillä vastuu pitää ulottua myös tulevaisuuteen. Kansakunnan lapset kyllä löytävät edestään sen, mitä tänään kylvetään. Niin hyvässä kuin pahassakin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tuo viimeinen kappale oli tärkeä, jottei ajauduta ajatteluun "minun jälkeeni vedenpaisumus".
Ei edes politiikassa hyväosaisuus ei ole peruste lyhytnäköisyyteen - huono-osainen joutuu selviämään päivän kerrallaan.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

"Suomessakin jotkut jaksavat tuulettaa halpojen lainakorkojen perään. Se on hyvin lyhytnäköistä, eikä siksi oikein sovi pitkäjänteisen politiikan tekoon."

Halvat lainakorot ovat täyttä harhaa nykyisessä pankkijärjestelmässä, jossa liikepankit voivat luoda rahaa tyhjästä. Pankin tase vahvistuu tässä järjestelmässä lainasuman verran aina, kun pankki myöntää lainaa. Pankit voivat nylkyisellä luontonlaajennusmnenetelmällä kertauttaa alkuperäistä lainasummaa rajattomasti. Edellytyksenä on vain, ettei lainoja myönnetä maksykyvyttömille.

Kymmenkeraistettuna alkuperäiselle vaikkapa kahden prosentin korolle tuleekin jo 20 prosentin tuotto + kulut. Ei ole halpaa. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Markkinoiden mielestä ei ole vahvistunut "aina, kun lainaa myönnetään". Kirjoitin joku aika sitten omaa tutkimusta pankkien osakekursseista ja niiden kirjanpitoarvosta. Se kirjoitus löytyy täältä.

Jos nyt mietitään niitä syitä, miksi Bankialla oli tuossa aliarvostusta noin 300 miljardin euron edestä niin se johtuu aivan varmasti osaksi siitä, ettei markkinat katso Bankian taseen olevan niin vahva kuin mitä numerot näyttävät.

Se taas johtuu siitä, että vuosikaupalla jatketaan täysin ilman operatiivista liiketoimintaa olevia zombie-rakennusfirmoja ja asuntoluotto-ongelmissa olevia kotitalouksia. Näistä käytetään termiä NPL (Non-performing loans, suomeksi käytän yleensä nimityksiä "hapan luotto" tai "tuottamaton luotto").

Tästä voi katsoa espanjalaispankkien NPL-tilanteen. NPL:ksi lasketaan yleensä luotto, jota ei ole suunnitellusti hoidettu kolmeen kuukauteen.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #17

Kommentissani olen painottanut pankin taseen todellisen vahvistumisen edellyttävän, ettei lainoja myönnetä maksykyvyttömille. Bankian taseen kirjanpidollinen yliarvostus johtuu nimenomaan kelvottomista luototuskohteista. Vaikuttaa, että olemme tästä samaa miéltä.

Tämän jälkeen pitää selvittää, mitkä ovat parhaat keinot pankkien keinottelutoiminnan estämiseksi. Sitähän heikkojen kohteiden lainoittaminen on. Pankkien toimintaan pitää saada ennustettavuutta ja varmuutta. Sitä ei tule vaan menee johdannaiskauppoilla ja niiden ketjutuksilla.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #18

Hyvä keino voisi olla se, että erotetaan vähittäispankkitoiminra tästä pelitoiminnasta, jolloin jälkimmäiset tappiot tulisi kattaa pelureiden kesken ja tässä kohdin myös ne pankin puolen työntekijät ovat mukana talkoissa saamiensa bonusten kanssa. En ymmärrä, miksi koskemattomuus tarkoittaa sitä, että jo maksettuja bonuksia ei voida periä takaisin, jos ilmenee, että on otettu liian suuria riskejä. Toisin päin kyllä pidetään kiinni siitä ajatuksesta, että olet ottanut velkaa yli maksukykyjesi, mutta tässä kohdin ei armoa tunneta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #18

Hienoa. Olemme nimittäin nyt hyvin lähellä itse tärkeää ydinongelmaa, josta olemme siis samaa mieltä.

Ehdotukseni on parhaaksi keinoksi se, että pankin pääjohtaja, johtokunta, sekä vastuualueelliset johtajat laitetaan lain mukaan henkilökohtaiseen (plus perhe) ja ensisijaiseen täysvastuusteen tämänkaltaisista tappioista. Voisin nimittäin olettaa, että rupeaa hieman enemmän kiinnostamaan mitä holtittomuuksia on tullut tehtyä. Bonusten lisäksi kuuluu myös vastuu.

Olemmeko yhä samalla kannalla?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #20

Ehdottomasti samaa mieltä. Eli ratkaisu on olemassa vain tahto puuttuu.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #21

Ongelma vain on, että ns. "keinottelutoiminta" (rajanvetäminen 'epäterveen keinottelun' ja normaalin riskienhallinnan ja välitystoimintojen välille on vaikeaa) on sekin systeemisesti tärkeää. Ja jos "keinottelutoiminta" kielletään, se siirtyy USA:n esimerkin tavoin kokonaan valvonnan ulkopuolelle (ns. varjopankkisektori).

Se, että jokin asia kielletään tai eristetään omaan lokeroon, ei poista systeemisen vaikutuksen määrää. Olen seurannut USA:n pyrkimyksiä uusia sääntelyä vastaamaan näihin haasteisiin, ja väitän, että "puskista on helppo huudella". Tämä on vaikea ongelma, mihin ainoastaan niillä, joilla on vajavaiset tiedot, on helppoja ratkaisuja.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #22

Varmaankin näin kun kirjoitat. Tuskin se muutenkaan olisi mahdollista, koska valta muuttaa asioita on jo ajautunut niiden käsiin, jotka tästä myös eniten hyötyvät, enkä ole nähnyt juurikaan kenenkään sahaavan omaa oksaansa.
Historian valossa ei liene muita ratkaisutapoja kuin "sodat" jonka jälkeen taas vähän aikaa löytyy sitä yhteistä tahtoa, joskin se seuraava "sota" voikin olla sitten viimeinen tämän ihmiskunnan osala. Aika näyttää.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Sehr geehrter Herr Myllyniemi kirjoittaa, että nyrkkisääntönä puolet liikevoitosta jaetaan osinkoina. Tätä nyrkkisääntöä eivät ole kyllä kaikki muut huomanneet.

Epävirallinen ja –suosittu Saksan tiedotustoimistomme jatkaa:

“The dividend for ordinary and preferred shares proposed by the Board of Management and the Supervisory Board of Volkswagen AG is €0.50 (around 16%) higher than the previous year. On this basis, the total dividend for fiscal year 2012 is €1.6 billion (2011: €1.4 billion). The distribution ratio is based on the Group’s profit after tax, attributable to the shareholders of Volkswagen AG and is 7.5% for the reporting period (2011: 9.1%). After accounting for noncash income mainly from the updated measurement of the put/call rights relating to the acquisition of the stake in Porsche AG indirectly held by Porsche SE, as well as the remeasurement of the existing stake held at the contribution date, the adjusted distribution ratio amounts to 17.8% (2011: 15.7%). The Group is aiming to achieve a distribution ratio of 30% in the medium term.
DIVIDEND YIELD
Based on the dividend proposal for the reporting period, the dividend yield on Volkswagen ordinary shares is 2.2%, measured by the closing price on the last trading day in 2012. The dividend yield on preferred shares is 2.1%.”
http://annualreport2012.volkswagenag.com/managemen...

“The Volkswagen Group generated sales revenue of €192.7 billion in fiscal year 2012, surpassing the prior-year figure by 20.9%. The increase was primarily attributable to higher volumes and the consolidation of MAN SE (November 9, 2011) and Porsche AG (August 1, 2012). The largest proportion of sales revenue, at 80.4% (78.3%), was recorded outside of Germany. Gross profit rose by 25.7% to €35.2 billion. Positive exchange rate effects, increased volumes and improved product costs more than offset negative effects from the high write-downs relating to the purchase price allocation for MAN and Porsche in the period shortly following their acquisition. The gross margin improved from 17.6% to 18.2%. At €11.5 billion, operating profit exceeded the record prior-year figure (€11.3 billion).”
http://annualreport2012.volkswagenag.com/managemen...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Urpilainen tuskin tarkoitti saksalaisfirmojen "ojentamista"?

Jotta josko tässä yhteydessä pysytään näissä kotimaisissa oyj:issä?

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Ilkeä pdf-tiedosto.
Mutta se kuinka romahdus oli edessä ja syitä sepissä kuten taottavassa valussa on ollu, niinkuin lippalakin omenan ja melonin vertaus on toiminut.

http://pubs.aeaweb.org/doi/pdfplus/10.1257/jep.27....

http://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/2013/08...

Tuolta löysin.
Ja sitten valuuttasodan tuottoa.

http://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/2013/08...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Vielä tuohon nykyiseen markkinavolaan.

Kun Fedin osto-ohjelman loppu alkaa häämöttää, ja korkojen pohjat on todennäköisesti nähty, kehittyvillä markkinoilla on nähty hermostumista. Pahiten todellakin ovat ottaneet osumaa vaihtotaseiltaan heikot maat.

Ja tuo hermostuminen - bondikorkojen nousu, valuutan heikkeneminen - ovat juuri niitä tekijöitä, joilla se velkaantuminen ja vaihtotaseen vaje saadaan kiinni. Väitän, että kehittyvien markkinoiden volatiliteetti viime aikoina on merkki siitä, että markkinat toimivat - ei siitä, että markkinoissa olisi jotain vikaa.

Tähän on pakko lisätä, että valitettavasti ei koske Suomea, koska valuuttakurssia meillä ei ole.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Juurikin näin. En vain silti ole voinut olla laittamatta merkille pahimpia osumia ottaneiden maiden toimista. Totesinkin vain, että taitaa se jossain tuntua, kun pääomavirrat kääntyvät.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset