Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Ja miten sitten kävikään? Osa 2

Aiemmin tuli pohdittua Saksan bkt-lukuja, ja mistä ne johtuivat. Sitäkin aiemmin kävin kertomassa hälyttäviä lukuja Suomen tuonnin romahduksesta, sekä muutamasta muusta huolestuttavasta talousluvusta. Viennin ja tuonnin arvon muutokset ovat molemmat omina komponentteinaan, kun lasketaan bkt:a. Arvaatte varmaan, mistä Suomen "talouskasvu" johtui ja mikä teknisen taantumamme katkaisi?

Kyllä. Tuonnin hetkellinen ja syvä romahdus. Sellaista nämä eurointoilijat ovat minulle kertoneet, että omassa valuutassa kävisi niin, että tuonti romahtaa, jos oma valuutta halpenee. Nyt nämä voisivat kertoa, miksi tuontimme romahti nyt, kun sitä kirottua omaa valuuttaa ei ollutkaan?

Talouselämän artikkeli kertoo seuraavaa: "Vuoden 2013 toisen neljänneksen yllättävän vahva 0,7 prosentin kasvu johtui pääasiassa tuonnin romahtamisesta eikä ennuste odota tahdin jatkuvan loppuvuonna."

Lisäksi Suomen kaameista makroluvuista pääteltiin, että näiden on pakko näkyä työttömyysluvuissa. Olen samaa mieltä.

Yhtä kaikki. Kreikkakin käytti lyhyen aikaa "kasvukorttinaan" tuonnin romahtamista. Taisi olla tammikuu 2010. Sen jälkeenhän luvut ovatkin olleet suorastaan uskomattomat.

Se johtuu siitä, että tuota kasvukorttia voi käyttää oikeastaan vain kerran. Suomikin on nyt sen sitten käyttänyt. Tästä ei ole hyvä jatkaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

28Suosittele

28 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (61 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Suomi on keinotekoinen laskentayksikkö kun ei se ole enää erillinen toimijakaan. Yhdistetään luvut Saksan kanssa niin päästään ehkä jonnekin nollan tienoille : D

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jens Weidmann tuntuu olevan toista mieltä.

"Yksikään markkinaosapuoli ei arvottaisi Ranskan velkakirjaa samoin kuin Kreikan velkakirjaa."

Vaikuttaisi vähän siltä kuin Buban johtaja on sitä mieltä, että pysytään vaan kaikki karsinoissamme. Tätä Buban filosofiaa olen aiemminkin yrittänyt kertoa sinulle, mutta ilmeisen turhaan.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Velat eivät ole tuotantolukuja. Velasta vastaa se tai ne, joiden allekirjoitukset löytyvät velkakirjasta - tätä olen puolestani koittanut selittää.

Miljoonan maksamaton velka on sinun ongelmasi, mutta miljardin maksamaton velka on pankin ongelma. Tätä taustaa vasten eurobondit olisivat iso askel eteenpäin.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #3

Nykytilanteessahan eurobondit olisivat velkakirjoja, joista ei vastaa kukaan. T-bondeista vastaa USA, eräs planeettamme menestyneimmistä liittovaltioista. Jos ostat T-bondin, joudut tietenkin laskemaan mukaan riskin että kyseinen liittovaltio hajoaa, eikä kukaa suostu vastaamaan bondeista.

Entä eurobondit, niistä varmaan vastaisi tulevaisuuden liittovaltio. Ostaja joutuisikin laskemaan todennäköisyyden, että kyseinen liittovaltio todella muodostuu. EKP tietysti voisi ostaa ostaa näitä ahkerasti, jolloin mitään ongelmaa ei olisi. Ehkä kuitenkin on rehellisempää jatkaa OMT:ta ja ottaa ne eurobondit käyttöön vasta sitten kun liittovaltiokin on muodostettu.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #4

Sen planeettamme menestyneimmän liittovaltion hallitus antoi juuri ilmoituksen liittovaltion hallituksen sulkemisesta rahan puutteen takia
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1506...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #5

Aika pitkälti ovat itse tappelemassa rahoista. Republikaanien mielestä ei laitettaisi niitä uuteen terveydenhuoltolain mukaan, demokraattien mielestä taas se kuuluu olla osana budjetoituja varoja.

Ihan samanlaisia ongelmia Yhdysvalloilla ei ole kuin joillain euromailla. Kävipä Kreikan lyhyen pään korkopaperit yli tuhannessakin prosentissa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #7

En minä siitä ole huolissani, että kaksipuoluejärjestelmän republikraatit tappelee rahoista tai Obamacaresta vaan siitä että tämä showdown, jonka piti alkaa taas vasta velkakaton nostamisen yhteydessä on ennakkonäytös so. jos ne ei nosta velkakattoa, ei ole rahaa eikä budjettia ja silloin Yhdysvallat ajautuu maksukyvyttömyyden tilaan.

Sillä taas on omat vaikutuksensa maailmantalouteen, jolla ei WTO:n mukaan tule muutenkaan vuosina 2013-2014 menemään erikoisen häävisti.

Sitten on vielä se, että Yhdysvaltain keskuspankki FED on yksityisesti omistettu ja ketjuomistusten/monikansallisuuden takia siellä on mukana eurooppalaisiakin pankkeja.

Onhan Yhdysvallat nostanut velkakattoa jo 74 - vai oliko peräti 75 - kertaa mutta silti. Tulee niitä kulunkeja kiikunkaakun olevalle taloudelle siitäkin, että hallinto on kiinni. Clintonin aikaan hallinto oli kiinni kuukauden ja kustannukset veronmaksajille laskettiin kymmenissä miljardeissa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #47

Tämän Obamacaren kanssa vatvovat pari viikkoa, sitten velkakaton kanssa painitaan siitäkin oma aikansa, mutta jälkimmäisen seuraamukset ovat sitten jo niin suuria, että siitä päästään teatterin jälkeen yksimielisyyteen. Tärkeämpää on se, miltä asiat kannattajien silmissä näyttää, kuin miten ne menee.

Kun tästä parisen vuotta sitten tapeltiin olin täysin levollinen tietäessäni, että se velkakatto nostetaan. Tosin olin yllättynyt siitä, että teatteria vedettiin ihan viime metreille asti. Siinähän jouduttiin tekemään kaikki seremoniat poikkeusaikataulun mukaisesti.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #47

Mikä oli pointti Fed:n omistukseen liittyen? Meinaatko etteivät nämä kaverit olekaan puikoissa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Federal_Reserve_Board...

Oikeasti ulkomaalaiset pankit vaikuttavat Fed:n päätöksiin ja sitäkautta Fed saattaa lopettaa USA:n rahoittamisen milloin vain? Sanovat vain Obamalle, että nyt riittää, me ei teidän velkakirjoja ainakaan osteta :)

En usko, että USA voi joutua maksukyvyttömäksi. Maksuhaluttomuus lienee mahdollista, kuten tämä velkakattoteatteri osoittaa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #52

Tässä Reutersin "Bank CEOs warn of consequences from U.S. shutdown" -uutisessa homman nimi oikeastaan tulee esiin, vaikkakin epäsuorasti:

"...You can litigate these policy issues. You can re-litigate these policy issues in a political forum, but they shouldn't use the threat of causing the U.S. to fail on its ... obligations to repay on its debt as a cudgel," Blankfein said....If Congress fails to raise the $16.7 trillion borrowing cap, the United States would go into default, likely triggering financial market shockwaves around the world..."

http://www.reuters.com/article/2013/10/02/us-usa-f...

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #54

Default on juridinen termi, joka tarkoittaa sitä ettei velallinen hoida velvoitteitaan velan suhteen. Koska USA lainaa omassa valuutassaan ja Fed ostaa tarvittaessa vaikka kaikki liittovaltion velkakirjat, ei default voi tapahtua maksukyvyttömyyden vuoksi.

Maksukyvyttömyyden lisäksi on myös toinen vaihtoehto aiheuttaa default; maksuhaluttomuus. USA:n tapauksessa olisi siis kyse siitä, että velat laiminlyödään siksi ettei satu huvittamaan maksaa. Olin kiinnostunut siitä, miten Fed tai sen "ulkomaalaiset omistukset/omistajat" mielestäsi liittyvät tähän kuvioon.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #57

FED:in omistajina ja lainoittajina

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #3

Suomen tasavalta ei ainakaan vielä ole "hallituksen tiedonantona" lakannut olemasta, mutta kyllä tämäkin varmaan vielä nähdään samojen tahojen ollessa puikoissa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #3

Jos velasta vastaisivat ne, joiden nimet ovat velkaperissa, eurokriisi saisi aivan toisenlaisia ulottuvuuksia ;-)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #32

"Jos velasta vastaisivat ne, joiden nimet ovat velkaperissa, eurokriisi saisi aivan toisenlaisia ulottuvuuksia ;-)"

Niinpä. Mutta vastuunkantajamme kantavat vastuunsa ainoastaan retorisella tasolla. Eikä sekään kuulemma ole kivaa :D

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Suomi jämähtää pian routarajan alapuolelle. Eiköhön Stubbin & kumppaneiden hehkutus miten hyvin Suomella menee AAA-luokituksineen alan pian vaimeta, jos ei jo ole. Nyt olisi hyvä olle se devalvaatiomahdollisuus, joka auttaisi välittömästi vientiä. Mutta meillä on vaan se "sisäinen" devalvaatio" , joka alentaa palkkoja ja pienentää ostovoimaa ja laskee BKT:tta.
Pitäisi saada pika pikaa uutta viiniä uusiin leileihin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Mahdollisuutemme (tämänkaltaisen) yhteisvaluutan jäseninä taitavat levätä tärkeimpien vientimaidemme talousbuumissa.

Se ei ole mahdotonta, mutta vaatii hieman erilaista orientoitumista kuin nykyisin. Energiatuontia pitäisi vähentää, ja hakea kasvavia talouksia vientikohteiksi enemmänkin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #22

Venäjän talouskasvu on sekin hiipumassa. Lisäksi Venäjällä on se ongelma, että tuotantosektori on melko kapea: maataloustuotteet, öljy, kaasu, mineraalit, ja siinä se oikeastaan onkin. Eli Venäjän tulee olemaan vaikea kasvattaa talouttaan ilman merkittäviä investointeja uusille alueille kotimaassa, koska Saksa ja Eu pyrkivät eroon Venäjä-riippuvuudesta kaasun tuonnissa (vrt. Syyrian sota, TAP, Nabucco jne).

Yksityinen kulutus Venäjällä on kasvanut mutta nettovienti supistuu eikä (ulkomaisia) investointeja tehdä vaikka tuonti kasvaa (Rosstat: Venäjän bkt:n keskeiset erät 2006-2013, mrd ruplaa kiintein vuoden 2008 hinnoin). Maakaasuvienti n.9%, kulutustavaroiden tuonti pääasiassa Euroopasta ja Kiinasta n. 20%.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #49

Venäjällä on kuitenkin Kiina, ja voisin uskoa, että heidän välinen energiakauppasopimus on vasta alkua.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #51

Ei välttämättä riitä/ehdi ajoissa, koska Kiinan sisämarkkinat eivät ehkä ole vielä kyllin suuret. Kiina on avannut talouttaan hitaasti, ja vältti siksi NL:n kohtalon.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #22

Mikä talousbuumi? Eu/euro ja Yhdysvallat ovat onnistuneesti sotkeneet asiat siihen malliin, että talouskasvumahdollisuuksia ei tänä vuonna näy edes mikroskoopilla, tuskin ensi vuonnakaan.

Energiantuonnin vähentäminen taas ei onnistu niin kauan kuin vihreät istuu veto-oikeuksineen hallituksessa paheksumassa turvetta, pellettejä, puunpolttoa,öljyä, maakaasua, kivihiiltä, ydinvoimaa...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #56

Sepä se. :D "Mikä talousbuumi"?

Jos sellaista ei löydy niin meillä ei oikein ole jakoa yhteisvaluutassa näillä pelisäännöin.

Pekka Heliste

No ei tarvitse olla älyn jättiläinen , jotta ymmärtää asian.

Vientiteollisuu tarvitsee puolivalmisteita ja raaka-aineita ja jos vienti sakaa niin tuontikin vähenee, koska ei kukaan varastoon tavaraa tilaa

Ja kun Suomessa irtisanotaan ja lomautetaan niin kulutuskyky pienenee ja taas tuonti vähenee

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Mutkia oikomalla tällaisesta on kyllä kyse.

Merkittävin ero sen eurojäsenyyden ja oman valuutan kannalta on se, että toisessa mallissa irtisanotaan ja lomautetaan. Siinä toisessa ei tällaiselle ole samanlaista tarvetta.

Pekka Heliste

Enen euroa meillä oli 90-luvun lama.Kyllä silloinkin irtisanottiin ja lomautetiin ja paljon enemmän

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #9

Ja sen myräkän sai aikaan eurooppalainen valuuttaputki (kuten euro, mutta hieman höllempi.)

Toivottavasti sitten osataan ottaa jo opiksi, kun tästä eurokerhosta lennämme pihalle.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #10

Mutta 70-luvun laman aikaan ei ollut valuuttaputkea eikä 80-luvun laman aikana ja silloinkin irtisanottiin ja lomautettiin

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #11

70-luvun alkupuolen öljykriisi oli omiaan tuhoamaan Bretton-Woodsin (ei kelluva järjestelmä), ja 80-luvulla ERM oli jo voimissaan (ei kelluva järjestelmä.)

Otatko vielä 30-luvun rytinän esille (kultakanta, ei kelluva järjestelmä)? Niin päästään vielä vähän oikomaan asiassa?

http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/tutkimus-e...

http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/professori...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #13

Millä perusteella kultakanta olisi muka ei kelluva järjestelmä? Kullan hintahan on kellunut hyvinkin vapaasti suunnilleen koko ihmiskunnan historian ajan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #18

Kultaa ei tuhota / louhita lisää sitä mukaa kuin miten muu omaisuus kehittyy.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #13

Mutta rahan arvoa sattoi muutta omilla päätöksillä, mutta ei sekään estänyt lamaa ja irtisanomisia

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #30

"Saattoi muuttaa"? No tottahan toki. Kyllä Weimarissakin lisättiin nollia yhdessä vaiheessa oikein urakalla. Se arvon mitta nyt silti vain sattui olemaan kohtuullisen kiinteä. Sellaisestakin kyllä kerrotaan, että sitä arvon mittaa kaivettiin reserviholviin toisten ihmisten suista.

Mahdettiinko siellä Yhdysvalloissa koskaan kriminalisoida yksityisten kultakaupat? Eihän vain kukaan halunnut sieltä kuuluisasta norsunluutornistaan ohjailla vapaata hinnanmuodostamista?

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #9

https://docs.google.com/file/d/1iTv5QxKY56tLV80y_e...

90-luvun lamassa oli juuri se erikoinen juttu, että markka oli markkinoiden mielestä sellaiset 40-pinnaa yliarvostettu. Jotkut talousnerot olivat asiasta eri mieltä, mutta epäilen markkinoiden olleen oikeassa:
http://www.google.com/publicdata/explore?ds=z8o7pt...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #16

Se on lauma, mikä saa markkinat toimimaan tietyllä tavalla. Lauman reaktiot laukaisivat asuntokupla ja idänkaupan kyykähtäminen.

Se vain siinä, että Suomen Pankin piti sopimiensa sääntöjen mukaan taistella tätä voimaa vastaan.

Markkinat 6 - Politiikot 0.

Olettaisin markkinoiden olleen äärimmäisen tyytyväisiä siitä, että myöhäänkin markkaa myyneet sijoittajat eivät kohdanneet tappioita, koska Suomen Pankki piti huolen siitä, ettei keinottelijoiden pussista menisi niin paljoa. Oli ylevämpää repiä ne tappiot oman maan kansalaisten selkänahasta.

Kiitos Koivisto, kiitos Kullberg, kiitos Hämäläinen (ei Juha =)).

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Helisteelle: Mitä pitäisi tehdä?

a) Me emme voi antaa valuuttakurssimme joustaa edistääksemme vientiä ja houkutellaksemme sisämarkkinoita kilpailemaan kohoavien tuontihintojen kanssa.

b) Me emme voi tehdä muitakaan rahapoliittisia ratkaisuja, jotka voisivat sopia Suomelle.

c) Me emme voi velkaantua hullun tavalla, koska velkaannumme ulkomaan valuutassa (elvytys.)

IMF totesi, että seitsemän kehittynyttä taloutta on voinut kääntää velkaantumisen takaisinmaksun puolelle haastavissa olosuhteissa, eli olemattoman talouskasvun ympäristössä. Tähän on vaikuttanut muutama reunaehto:

1) Valuuttakurssin heikentyminen.
2) Löysä rahapolitiikka, jolla painetaan korkotasot alas.
3) Odottamaton ulkopuolinen kysynnän kasvu, joka auttaa vientiä.

Kuten ehkä huomaat, niin langat eivät ole meidän omissa käsissämme. Onko tämä suvereenin ja itsenäisen valtion tunnusmerkki? Suostummeko me keisarinna Merkelin toiveesta luisumaan samaan tilaan kuin Etelä-Euroopan kriisimaat? Minkä vuoksi (tai miksi emme)?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Juuri hullun lailla me taidamme nyt velkaantua, mutta emme suunnitelmallisesti, oman kansantalouden ja ihmisten tarpeita ajatellen, vaan siitä harhaluulosta ja huomioimatta koko huushollimme tilaa, että voimme ylläpitää omaa kuplaamme vailla seurauksia.

"Ei tämä vielä hälyyttävää ole, koska muilla on vielä enemmän velkaa", kuuluu vankka argumentti.

Euroalueen 4%:lla vuodessa kavanut keskivelkakupla lienee nyt jo noin 92%/BKT. Jos me tavoittelemme tätä keskiarvoa osoittaaksemme suurta uskollisuutta, niin sitten tarvitsemme vielä noin 50mrd€ lisää...
http://www.iltalehti.fi/talous/2013072217286978_ta...

Jos me taas emme ota, mutta takaamme omalta osaltamme yhteisvastuullisesti tuota euroalueen 92%:n alati kasvavaa velkaa, se merkitsee, että vastuumme hurahtavat pilviin...

Kuinkas silloin käykään, kun nyt jo vaikeroidaan? Ehkä - toistoa välttääksemme - olisi yhä mahdollista tehdä sellainen ratkaisu, jossa irtaudumme tiedätte-kyllä-mistä ja ottaisimme omiin käsiimme muutostarpeemme?

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Henrillä on hyviä avauksia kansantalouteen.

... mutta, mistä saataisiin niitä avauksia, millä tämä Suomenkin moottori saataisiin paremmille kierroksille ?
... jotenkin täällä Suomessa on vaikeaa saada liikkeelle mitään uutta ja tuottavaa. Julkiset organisaatiot on valjastettu enemmänkin ampumaan alas uusia ajatuksia ja uudistuksia.
...ideat kuulemma ovat vain yritysten sisällä, ei ollenkaan siviilipuolella, koska siviilit ovat tyhmiä vrt. esim. Nokia insinööriin.

No, pannanhan liikkeelle yksi sadasta:

Älykännykkä, verenpainemittari, sokeritasapainon mittari, vaaka, stetoskooppikin, EKG, kaikki ovat sähköisiä tai enemmänkin elektronisia.
Älykännykällä voi kuunnella vaikka sydän- tai keuhkoääniä kuin stetoskoopillakin pienellä lisälaitteella.
Pannaan näiden välille simppeli palikka, jolla tiedot voidaan lähettää automaattisesti "valvomoon" täältä siviilipuolelta.
Lääkäri hälyttää tarpeen mukaisesti käynnille.
... no mummoja voi avustaa joku nuori, siinä heille töitä.

Huono puoli on sosiaalisuuden puute, jota moni kaipaa enenmän kuin apparaattia.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Oma erikoistumiseni ei oikeastaan osaa vastata näihin kysymyksiin. Pystyn kyllä hahmottamaan oman mielipiteeni esimerkiksi pankkiunionista: millainen sen tulisi olla, millä tavoin eurooppalainen rahoitusjärjestelmä tulisi remontoida jne.

Sitten puolestaan ne, jotka ovat perehtyneet omaan erikoisosaamiseensa pystyvät helpommin huomaamaan ne kehitysideat, jotka koskettavat juuri sitä toimialaa. Siitäkin syystä näen vaarallisena ilmiönä tällaisen potkutehtailun: se ei ainoastaan ruostuta työtaitoja, vaan vie sen kaikista tehokkaimman kehitysideoinnin pois kuskaamalla tuotekehittäjät sohvan pohjalle Big Brotheria seuraamaan.

JPK Jäntti

Keinot ovat vähissä, mutta tässä jotakin:
1. Sisäinen devalvaatio nimellisellä 0-linjalla. Tätähän tässä nyt on tavoiteltu, mutta nämä askeleet ovat pieniä ja kestää vuosia ennenkuin tulokset alkavat näkyä reaalisesti tuotantona ja työpaikkoina.
2. Sisäinen devalvaatio nimellisarvoja leikkaamalla. Tämä on siis Kreikan tie.
3. Työllistämisen kynnysten radikaali alentaminen. Koskee mm. työehtosopimusten yleissitovuutta, yt-neuvotteluita, irtisanomisperusteita, irtisanomisaikoja yms. Toisin sanoen sosiaalinen turvaverkko jätetään yhteiskunnan tehtäväksi ja tämä rasite poistetaan erityisesti pk-sektorin yrityksiltä. Lisäksi muun tarpeettoman ja tuhoisan säätelyn poistaminen.
4. Yritystoiminnan kustannusten radikaali leikkaus. Esimerkiksi virolainen yhteisöveroratkaisu, sivukustannusten leikkaus, alv kilpailukykyiselle tasolle jne.
5. Julkisen sektorin radikaali supistaminen. Poistetaan ensiksi kaikki hanke- yms. byrokraatit ja palautetaan tulonsiirrot sille tasolle, jolla ne olivat kun BKT oli viimeksi tällä tasolla.

Kun tauti on kuolemaksi, niin lääkkeiden pitää olla taudin mukaan. Mutta voi olla, että potilas kuolee tässä tapauksessa ennen kuin suostuu hoitoon.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tähän sinänsä johdonmukaisen linjauksen kohdalla kysymys:

Tällaisella ohjelmallako voitetaan 2015 eduskuntavaalit ja muodostetaan tällaisen ohjelman ympärille hallitus?

JPK Jäntti

Niinpä.

Tietenkin on olemassa sellainenkin vaihtoehto, että Suomi eroaa eurosta ja devalvoi oman valuuttansa. Jos tästä nyt saa edes keskustella.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #27

Varmasti saa keskustella. Tämäntapaista keskustelutilaisuutta olen paikallisyhdistyksemme sihteerinä järkkäämässä Turkuun marraskuun puolella.

JPK Jäntti Vastaus kommenttiin #28

Kysymyksenä keskustelutilaisuuteenne: yksi variaatio valuuttaongelmasta on kahden valuutan käyttö samanaikaisesti. Eroamatta eurosta voidaan lanseerata paikallinen valuutta, joka kelpaa myös viranomaisille esimerkiksi verojen maksuksi. Paikallisen valuutan kurssi voi sitten kellua vapaasti ja muodostua kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kokemukset paikallisista valuutoista ovat olleet hyviä.

Turkulaisetkin voisivat lanseerata vaikkapa oman "turkulaisensa". Periaatteessa erilaiset elektronisen rahan kokeilut ovat jo tällaisia ja tarjoavat valmiin tekniikan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #31

Kahden "tasavertaisen" valuutan kanssa pitäisi myös saada vapaus valita lainojen takaisinmaksut tämän uuden rinnalla (jos siis aiemman rinnalle tuodaan toinen.)

Sopimustekninen - ja mitä ilmeisimmin myös juridinen - kysymys. Tällaiset ongelmathan olisivat edessä jos vaikka Kreikka sanoutuisi irti eurosta (tai se pakotettaisiin lähtemään.) Rahoittajat kyllä tietävät, ettei maa suoriudu veloistaan euromääräisesti, joten niiden intressinä on saada tuupattua mahdollisimman paljon velkaa muiden harteille. Tässä yhteydessä europäättäjät ovat sitten taluttaneet oman maan kansalaisia esille.

Mielestäni se on väärin. Kuka tahansa saa minun puolestani ilmoittautua omasta puolestaan vapaaehtoisesti nielemään tappioita, mutta toisten pakottaminen tähän ei mallaa minun oikeustajuni kanssa.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #34

Totta. Juridisesti stabiili ratkaisu on muuttaa euron määritelmä korivaluutaksi. Tämä on myös reiluin sekä sijoittajille että velallisille, koska vaikka korieuro todennäköisesti devalvoituisikin (oma simulaationi osoitti että noin -15%) sen vaikutus on tasapuolinen kaikkiin euron käyttäjiin. Esimerkiksi Daimlerin velat eivät muutu yhtäkki sietämättömän arvokkaiksi DEM-veloiksi kun Fiat:in velat häviäisivät ITL:n massiiviseen devalvaatioon.

Tässäpä tuo taas kerran:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1146...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #45

Njoo, en itsekään pidä ajatusta joko 100-0 tai 0-100 (uuden valuutan ja euron välillä.) Olen esittänyt, että vaihtoehtona voisi olla vaikka 50-50 - tai mikä muu tahansa jakauma.

Kreikan kohdalla 50-50 -lukemakin olisi todennäköisesti aivan liikaa. Henkisesti europäättäjät ovat jo kyllä valmistautuneet kertomaan, että sieltä tulee kovat luottotappiot. Pysyi maa sitten eurossa tai ei.

Tapio Vehmaskoski

Kyllä Suomen tilanne on niin vakava, että sitä ei ole riittävästi huomioitu. Wahlroosin kommentti on samoilla linjoilla:
http:http://www.kauppalehti.fi/etusivu/wahlroos+suomen+tilanne+valtavan+vaarallinen/201310523613
"Antaa mennä vaan" sopisi parhaiten hallituksen tunnukseksi: https://www.youtube.com/watch?v=l0z_zm2Hpmc

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Taitaa Wahlrooskin tietää, mitä pitäisi tehdä. Sen mainitseminen on vain eräänlainen tabu.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Jep. Wahlroosin kommenteista on luettavissa rivien välistä jotain, mutta ääneen hän ei sitä sano.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Yksityinen velka ja romahdus asuntojen arvoissa:
Tätä on jo uumoiltu, ja jos se toteutuu lähiaikoina, me kaikki taidamme joutua tekemään - ei vain tietää, mitä pitäisi tehdä. Otan vielä esille vaarallisen kotitalouksien asuntolainaprobleemin:
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2013/10/03/pa...

Kun hallitus on todennut, että velkamme on yhä siedettävä ja korot alhaiset, se on unohtanut ehkä tietosesti, että maamme yksityiset velatkin ovat olemassa. 10.000 talouden 200.000€:n velat kun laukeavat, niin puhutaan jo 2mrd€:n (siis 2.000.000.000) ongelmasta.
Miten se kohtelee asuntolainoja antaneita pankkejamme ja em. kotitalouksia, joille voi olla kohtalokas pienikin taloudellinen takaisku?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Ne pankkien omistajat pelastetaan konkurssilta, mutta yksityisten velallisten velkakirjat myydään taas Norjaan, tällä kertaa se on paljon helpompaa, kun on jo kokemusta asioiden hoidosta.
Tässä päivänä eräänä kuulin radiosta kuinka Aho valitteli kun häneltä ei ole kysytty neuvoja, no kohta niitä neuvoja sitten taas kaivataan...

Käyttäjän marttiimmonen7 kuva
Martti Immonen

Nythän ns.euromaissa menee siten, että kuralla olevat maan lypsävät kunnossa olevat maat kohta kuiviin ja ollaan kaikki sitten sitä rupusakkia, paitsi jos Saksa heivaa euron pois ja palaa omaan D-markkaansa, se voi paremmin kuin hyvin. Ei tämä "tulonsiirtounioni" voi enää kauan ketkeuilla, koska minä ainakaan en enää usko tilastojen ja tutkimusten paikkansapitävyyteen (vrt. esim. pankkien stressitestit). Kuinka mm. Kreikan velat ovat yhtä isot kuin lähtötilanteessa, ellei isommatkin, vaikka €-maat ovat IMF:n kanssa ottaneet velkoja kontolleen.Puhumattakaan erään Suomen edustajan väitteestä, että me tienaamme tällä(tukipaketeilla). On värkätty kaiken maailman palomuureja ja sammutusjärjestelmiä ja pelastettu jo ties kuinka monta pankkia ja pankkiiria.
EU:ssa kierretään toistuvasti sen perustuslakia, eikä se voi olla oikeuskäsityksen mukaista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Saksan lähtö kyllä heikentäisi euroa runsaasti. Se on yksi IMF:nkin havaitsema elementti, miten korkeita velkatasoja voidaan maksaa takaisin alhaisen tai olemattoman talouskasvun vallitessa. Vastaavasti Saksan D-markka vahvistuisi reippaanpuoleisesti, mikä voisi haitata heidän vientiään. Sen lisäksi toteutettu euromaiden rahoitus aiheuttaisi kovia luottotappioita.

Tehdään Euroopassa oikeastaan miten tahansa niin Saksa on joka tapauksessa kärsimässä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kun ei rahaa enää tehdä painamalla se on tehtävä erilaisilla velkakirja järjestelyillä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mitä tahansa ehdotuksia sateleekin tilanteen parantamiseksi niin harvemmin niissä huomioidaan ylivelkaantuminen ja velkasaturaation aiheuttama kysyntälama.

Lääkkeeksi tähän esitetään yrityksille helpotuksia.

Palkkojen laskua.

Palkkojen jäädytystä.

Moniko noista pelastaa ylivelkaantuneen kotitalouden? Yrittäjien kotitalouden EHKÄ,jos löytyy ostajia hänen tuotteilleen. Siinä se..

Sitten hulppein mitä ehdotetaan on työllistämisen kynnysten radikaali alentaminen. Miten tämä sitten taas helpottaa tilannetta..ei mitenkään vaan päinvastoin,vaikka se pahalta tuntuisikin.

Mikäli tätä linjaa jatketaan niin pian pelastetaan pankkeja.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tähän "kysyntälamaan" auttaisi huomattavasti löysä rahapolitiikka. Ongelmahan on siinä, ettei kaikissa euromaissa ole kysyntäongelmaa (köh-köh, Saksa), mutta yhteisellä rahapolitiikalla normaalikysyntään ja alhaiseen työttömyyteen tulisi sama löysä rahalinja. Se tietää lähes poikkeuksetta omaisuusarvojen hintojen nousua (asunnot yleensä).

Palkkojen laskun ja/tai jäädytyksen ohella voidaan tarjota myös irtisanomisia.

Pankkikriisin syntymahdollisuuksista olen samaa mieltä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Henri,kun olet noin perehtynyt mittareihin ja tilastoihin voisitko kertoa miten Saksan BKT eroa Suomen vastaavasta, tai onko jo yhtenäistetty kaikkien EU-maiden bruttokansanlaskennat?
Voisitko selittä miten todellisia työttömyyslukuja pystyy arvioimaan kun virallisista tilastoista yli puolet on siivottu pois.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Bkt:n laskentakaava näin hyvin yksinkertaistetusti:

Yksityinen kulutus + julkinen kulutus + varastoarvon muutos (voi olla negatiivinenkin) + viennin (arvon) muutos - tuonnin (arvon) muutos.

Kaava on yhtäläinen, mutta tarkkana tulee olla ajanmääreiden kanssa. Yleensä bkt:sta ilmoitetaan muutos, jolloin vertailukohdan mielekkyys täytyy varmistaa.

Työttömyyslukujen laskentaperusteet Suomessa vaihtelevat (Tilastokeskus vs. TEM), joten niiden kanssa kannattaa johdonmukaisesti verrata lukuja samaan laskentatapaan.

Tämän lisäksi kausitasoitetut luvut ovat yleensä luotettavampia. Esimerkiksi alkuvuoden bkt voi näyttää kurjalta verrattuna aiempaan loppuvuoteen jo pelkästään joulukaupan vuoksi. Vastaavasti työttömyysluvut tuppaavat touko-kesäkuussa heilahtelemaan uuden ikäluokan valmistuttua koulun penkiltä työmarkkinoille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Aikavertailussakaan ei työttömyysluvut ole vertailukelpoisia kun työvoimapoliittiset toimeenpiteet jotka siistivät tilastot vaihtelevat paljon eri ajanjaksoina.
Minä haluisin tietää mikä on todellinen työttömyysluku nyt. Mutta en osaa sitä selvittää. Eli työttömäksi tilastoidut + työttömyyskoulutuksessa + tukityöllistetyt + muut palkkatyötä toivovat.
BKT:n osalta kai se sentään jossain muaalla lasketaan vähän eri tavoin?
USA, Kiina? ihan faktisesti.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #43

Alkuvuodesta Kiinan ilmoittamia lukuja arveltiin "peukaloiduiksi", ja esimerkiksi ostopäällikköindekseissä lukemat ovat olleet jättipankin (HSBC) ja virallisten lukujen kanssa paikoitellen huvittavankin erilaisia.

Mikäli kaikenlainen oheisohjelma, joista osaa ei todellakaan voi pitää kovin merkityksellisenä - kannattaa seurata työllisyysastetta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #44

En seuraa yhtikäs mitään tilastoa haluaisin vaan tietää onko työttömiä jo miljoona.
Mutta kiitos sinulle huomautuksesta ministerion ja tilastokeskuksen poikkeavasta laskentaperusteista, en ollut tiennyt että tilastokeskus pitää otantaan perustuvaa tilastoa, se on minulle hyvinkin relevanttia tietoa.

Toimituksen poiminnat