Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Millainen EU:n pankkiunionin olisi pitänyt olla?

Pankkiunionilla tarkoitetaan EU:n ja EKP:n tahdittamaa, halukkaiden jäsenmaiden keskenään sopimaansa sopimusta siitä, mitä vaikeuksiin ajatuneille ja sopimusta koskeville pankeille tehdään, kuka niiden kuntoa valvoo ja mistä haetaan pääomitusvarat. Voi olla, että pankkiunionistakin tuli pannukakku vain siitä syystä, että siinä oli liian monta erilaista ääntä sanomassa millainen sopimuksen tulisi olla. Pankkiunionista olisi voitu tehdä myös tehokas ja yksinkertainen.

Johtotähtenä sopimuksella oli se, että ärsyyntyneet eurokansalaiset alkavat olla jo kurkkuaan myöden täynnä yhä uusia pankkikriisipaketteja. He ovat jo oivaltaneet, että emme me auttaneet missään vaiheessa jäsenmaita, kuten nyt vaikka Kreikkaa tai Portugalia, vaan pankkeja eli niiden omistajia. "Euromaiden" tukipaketeissa on ollut kyse siis yksityisten ulkomaisten yritysten subventoinnista. Kaiken lisäksi subventiot ovat osoitettu niille, jotka ovat asiansa sössineet kaikista pahiten. Mallioppilaat eivät pääse loistamaan esimerkillään, kun häiriöoppilaat vievät kaiken huomion.

Tätä ei voida pitää millään muotoa markkinatalouden mukaisena toimintana, ja olen perin hämmästynyt siitä, että Kokoomukselle passaa vallan hyvin ojennella yritystukia ulkomaisille huimapäille - ja jossain määrin jopa täysille keinottelijoille. Sen sijaan, kun kyse on vaikka suomalaislasten sairaalasta näytetään taas tyhjiä taskuja ja kehotetaan kansalaisia rakennuttamaan itse oma sairaalansa. Vastenmielistä.

Olen ollut äimän käkenä myös Vasemmistoliiton ja SDP:n innokkuudesta näihin pankkitukiin. Mistä lähtien työväenpuolueiksi itsensä profiloivat puolueet ovat ensisijaisesti olleet huolissaan siitä, ettei Pariisin pankkikorttelissa paukukaan enää samppanjapullojen korkit?

Hämmentävää on, että samat tahot kertovat Suomen onnistuneista tavoitteista pankkiunionin kohdalla. Lopputuloshan on vallan surkea.

Kerronpa teille salaisuuden ns. sijoittajavastuusta, ja sijoittajista itsestään. Minähän treenaan sijoittamista, tiedän siitä omakohtaisesti siis jotain. Sijoittaja on otus, joka ei halua kärsiä tappioita. Niin yksinkertaista se on. Sijoittaja on mielissään jos saa tietää, että hänen sijoituksiaan turvaa kuitenkin jokin taho.

Englannin kielellä on mielestäni hyvä toimenpideohje siitä, miten sijoittajia tulee käsitellä: "Do or die." Se tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että jos ei aio osallistua tappiotalkoisiin, menettää sijoituksensa kokonaan.

Millainen pankkiunioni sitten olisi ollut mielekäs? Vastauksia ei ole kuin yksi kappale:

Vaikeuksiin ajatuvan pankin kohdalla - riippumatta sen koosta tai sen emämaasta - tulee toimia siten, että pankin omistajat ja muut yksityiset intressitahot, kuten velkojat; hoitavat pankin pitämisestä pystyssä tai pankki kaatuu.

Piste.

Se oli siinä. Jos intressitahona on epäsuorasti valtio (laajemmin "julkinen taho") niin sama koskee silloin sitä: hoida pankkisi kuntoon, tai kärsi seurauksista.

Korostan, että kyllä sitä rahaa löytyy näennäisesti tyhjätaskuiltakin, jos vaan intressit sijoituskohteeseen ovat tarpeeksi suuret. Lehmanilla pelotetut veronmaksajat ovat kuin lampaita tässä susien yhteiskunnassa. Lehmanin kohdalla Yhdysvallat toteutti suurenkin pankin kohdalla sen, mitä pitikin tehdä. Antaa sijoittajille viesti, että kemujenne jälkeen siivoatte itse sotkunne.

Ja katsokaa ihan huviksenne Yhdysvaltain lukemia nyt muutaman kriisivuoden jälkeen. Siellä porhallellaan yli 4 prosentin kasvuvauhdissa, kun euroalueella mennään pitkän taantumajakson jälkeen hädin tuskin plussalla. Tämä aneeminen kasvuvauhti ei tule riittämään Euroopalle.

Ja älkää surko sitä, jos kivalla logolla varustettu lempipankkinne menee nurin. Uusia osanottajia kilpailuun on tiedossa kyllä lisää, kun pöytä on puhdistettu ongelmajätteestä. Uusia pankkeja siis tulee, ja niitä ajaa sijoittajien intressit. Se on: tehdä voittoa.

Niin yksinkertaista se on.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Tyhjällä on helppo tehdä voittoa. Varsinkin jos tyhjän takuuna on täysi.
Niin yksinkertaista se on.

Tapio Vehmaskoski

Henri mitäs me tehdään tälle porukalle, jolla on "avaimet", mutta joka ei noteeraa näitä asioita eduskunnassa ja hallituksessa?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Vaaleissa voi ottaa avaimet pois yksiltä ja antaa ne toisille - jos avaimenhaltijat itse eivät ymmärrä astua alas ja järjestää uutta avaintenjakotilaisuutta.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Pankkiunionin tarkoitus on toimia Rothschildien ja illuminaattien työkaluna Uuden mailmanjärjestyksen rakentamisessa. Siihen tarkoitukseen se on juuri sopiva.

Seppo Paasikallio

Suomen ei pitäisi olla minkäänlaisessa pankkiunionissa mukana. Mukanaolo tarkoittaa käytännossä ulkomaisten pankkien loputonta rahoittamista kansalaisten varoilla. Mikä tahansa maksuhan ei tule pankkien taseesta vaan pankit keräävät kansalaisilta tämänkin kuluerän.

Ensinnäkin tämä 55 mrd, jota on suunniteltu tarkoittaa että suomalaisilta pankkiasiakkailta kerätään 1 mrd uutta veloitusta. Ja niinkuin on todettu, summa ei riitä mihinkään. Systeemin vajaus lienee reilusti yli 1000 mrd ja systeemin alottaminen pienellä summalla, joka ei aiheuta kovin paljon huolta Suomenkaan poliitikoissa, on perusteltu aikaisemmin paljastuneesta periaatteesta: Mennään pienin askelin eteenpäin, ettei kansa huomaa ennen kuin on nalkissa kurkkua myoten, jolloin meillä on koko ajan tavoiteltu liittovaltio pystyssä

Kun normaalipankeissa velka/pääoma suhde on ehkä tasolla 10-1, niin Lehmanilla se vaihteli rajoissa 30-1 ja 60-1. Osittain se tietysti johtui heidän osallisuudestaan kiinteistoluottomarkkinointiin. Mutta tärkeintä näille huijaripankeille on ottaa kovia riskejä saadakseen bail-outteja veronmaksajilta. Ja USAssa se on onnistunutkin kohtuu hyvin Lehmania lukuunottamatta. Niinkuin Euroopassakin toistaiseksi. Mutta bail-init ovat jo kavasti pankkiirien keskusteluissa mukana.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tuossa juuri kerroin, millaisessa pankkiunionissa Suomi olisi voinut ollakin mukana.

Nimittäin tuollaisen vastuun kanssa niitä pankin omistajia ja rahoittajia alkaa kummasti kiinnostaa enemmän se, missä kunnossa se pankki on. Nyt, kun isännätöntä rahaa ollaan suorastaan tyrkyttämässä näille huimapäille niin ei se millään muotoa rohkaise harkitsevaiseen ja järkevään sijoitustoimintaan.

Näin ollen tarvittaisiinko valvontaelintä? Ei tarvittaisi. Sijoittajat itse valvovat ja rankaisevat kyllä rymypäisiä pankinjohtajia vetämällä rahansa sieltä pois. Se tarkoittaa pankinjohtajallekin kilometritehdasta. On siis syytä olettaa, ettei pankinjohtaja lähde muina miehinä rahoittamaan miljardilla lentokenttää paikkaan, jossa juuri kukaan ei asu - eikä lentokenttää siten käytä.

Bail-in on sikäli sama asia kuin mitä tuossa esitin.

Käyttäjän AriKuivanen kuva
Ari Kuivanen

Sinulla on tosi hyvä taito tuoda esiin talouselämän vaikeita kysymyksiä kansanomaisempaan muotoon,tässä tekstissä erityisen selkeästi.Tätä kysymystä sivuten toivoisin sinun joskus selvittävän kysymystä oman ITSENÄISEN keskuspankin mahdollisuuksista avittaa Suomen nykyistä onnetonta vaihtotasetilannetta.Kelluva oma valuuttahan me ilmanmuuta tarvittaisiin.Suomen omalla itsenäisellä keskuspankilla olisi minun käsittääkseni monia työkaluja avittaa talouskasvua,jotta voisimme välttää sisäisen devalvaation pahimmat jälkiseuraukset.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Olet havainnoissasi enemmän kuin oikeassa - siis minun mielestäni. Toisaalta tässä tarvitsee hieman raapia omaa päänahkaa siitä syystä, että kyllä olen mielestäni ainakin yrittänyt selvittää oman keskuspankin ja kelluvan kansallisen valuutan etuja. Ilmeisesti en sitten kuitenkaan riittävän kansantajuisesti?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kuuntelin ilta uutisia, tosin vähän toisella korvalla kuunnellen. Linkki uutisista alkaen kohdasta 15:30. Uutisissa haastateltiin Gunnar Larsson, ministeri, joka totesi Islannissa hyvin hoidetun pankkikriisi kun valtio ei lähtenyt mukaan talkoisiin vaan pankit hoidettiin muutoin. Pankkiverolla rahoitetaan mrd:in euron asuntovelallisten velkojen leikkaus. Pankit joutuvat maksamaan veron. Islanti on ministerin mukaan selvinnyt paremmin kuin mitä EU:n toimin nyt toimitaan. EU ja euro eivät Islantia kiinnosta.

Mitäpä tuohon voisi muuta sanoa kuin että Islannissa on viisautta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Islanti antoi myös pikkaisen periksi ns. Icesave-jupakassa. Siksi siellä kynnettiin aika syvällä, kun Reykjavikin viikingit bail-outtasi brittejä ja hollantilaisia.

Vihje näillekin: jos jokin talletuskorko tuntuu liian hyvältä ollakseen totta (verrattuna kilpailijoihin) niin sijoittajan kirsussa alkaa tuoksua kiivaan hapettumisreaktion katkut.

Eikö silloin tunnukin siltä, että pankki yrittää maanitella muita pistämään rahaa puljuun? Tekeekö se sen ihan hyvää hyvyyttään?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Moraalikatoa pitää suitsia pankkien sijoittajien vastuulla, olen samaa mieltä. Kyproksen "template" on ainakin jonkinlainen peloite kriisitoimintaohjeeksi.

Isompi Ongelma on jälleen kerran valtioton valuuttamme, euro.

Mikäli liikepankkijärjestelmä, valuutta, keskuspankki ja valtio ovat yksi ja sama, ja liikepankkijärjestelmä pääsääntöisesti luotottaa samaista valtiota, sen kansalaisia ja yrityksiä, muodostuu mahdollisissa pankkikriiseissä mahdollisuus käyttää kansallista rahaa pankkien pääomittamiseen suhteellisen turvallisesti. Pääomitusruiskeen luominen tyhjästä on kyseisenä hetkenä melko opportunista sillä silloin on varmaankin kova deflaatiopaine päällä, jolloin rahamäärän lisäys ei kuplauta taloutta. Yhden maan systeemissä luototkin ovat pääsääntöisesti oman maan vaurastuttamiseksi myönnettyjä, joten luottolaman estämiseksi voi yhteisiäkin pelimerkkejä hieman uhrata ihan puhdasotsaisesti ajatellenkin. Toki pelastusoperaatiolla kannattaa yrittää tehdä voittoa syklin palautuessa yksityistämällä kansallistettu pankki.

Eurossa tätä kansallista optioita ei ole. Euromääräisten saatavien ja velkojen intressit ovat levinneet 18 Euromaahan ja ylikin ja pankit toimivat Euroalueen laajuisesti.

Pankkiunioni koittaa luoda samannäköisen pelastusverkon kuin yhdellä maalla voisi olla, mutta eihän se onnistu kun ei ole liittovaltiota eikä liittovaltion keskuspankkia ketjussa mukana.

Osittain koska turvaverkkoa ei ole, pankit sinänsä terveesti vetävät rahaa markkinoilta pois ja vetäytyvät kotimaihinsa, mikä tuhoaa taloutta suoraan estämällä liiketoiminnan ja kotitalouksien rahoitusta ja lisäksi välillisesti vahvistamalla euroa kun rahamäärä ei kasva terveesti.

Tuossa vanha kirjoitukseni pankkien liiketoimintamallista:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1111...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kehuinkin niiltä osin Kyproksen toimintamallia kuin mitä siinä oli hyviä elementtejä. Juniorivelkojat viivattiin täysin. Huonoa oli ketkuttelu ja vitkuttelu, joka vain kasvatti veronmaksajien laskun suuruutta.

Kyproksen pankeilla ei oikein ollut "sopivia" kohteita sijoittajavastuuseen. Tiedät varmastikin, mitä tarkoitan tuolla sopivuudella. Kyselköön joku siitä sitten lisää, jos ei tiedä.

Pankit ovat euroalueella kyllä viime aikoina "impivaaralaistuneet" melkoisesti. Espanjalaispankit carry treidaavat Espanjan valtiolainoja. Italian pankit taas puolestaan tekevät samaa Italian valtiolainoille.

Yrityksille rahaa ei riitä samaan hintaan, koska pankkiunionisääntelyt ja riskipitoisemmiksi luokitetut luotot.

EDIT: Tässä ennakkopohdintojani Kyproksen sijoittajavastuusta ennen kuin tiedettiin varmuudella, mitä siellä tehdään.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Stefan Törnqvist "ei voinut kuvitella, että Euroopan päättäjät päättivät olla piittaamatta keskinäisistä sopimuksista".

Tuohon viitaten olen miettinyt, mistä kaikesta EU:n päättäjät vielä päättäisivät olla piittaamatta, jotta he saisivat liittovaltionsa, yhteisen budjettivallan, EU:n oman valtiovarainminsterin ja ennen kaikkea sellaisen pankkiunionin, jota voisi ohjailla euroideologien poliittisten - ei taloudellisten eikä eurooppalaisten ihmisten - tarpeiden mukaisesti?

Mitä kaikkea siis voisi vielä odottaa kummitusjunan seuraavan kurvan takana? Vai ollaanko matalalla profiilill EU-vaaleihin asti?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Vaikea sanoa. Eiväthän he korviaan lopsauttaneet esimerkiksi tiedosta, että Kreikassa leviää kolera.

Kriisi johtuu kuulemma eurovastaisista populisteista. Kiinnostaisi tietää, missä euromaassa nyt sitten katsotaan olevan sellainen eurovastainen populistihallitus, vai onko niitä useammassakin jo?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Eurovastainen populistinen hallitus on kaikissa niissä maissa, jotka eivät halua osallistua (pankkien) yhteisen edun kustannuksiin koko kansallisvarallisuudella ja ylikin. Tämähän on ihan selvä asia :D

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

esitäppä arvio mitä se pankkiunioni tulee kaikkiaan maksamaan. pankit itse väittää että 5-15% lainoista on mätiä. luulisin että ne ei ainakaan huonointa versiota kerro.

hurri taloussanomissa epäili että 4000 saksan pankeista on nurin. siis puolet. ja saksan pankit on niitä vahvimpia.

esitä sitten vielä arvio, mikä on seuraava uudistus. mun mielikuvitus ei riitä. jos kuvittelee että joku homma on niin älytön että sitä ei kukaan voi edes kuvitella, seuraavan päivän lehdestä saa lukea, sopimus solmittu.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hyvä kysyä arvioita. Haarukat on syytä asettaa suuriksi. Laskuharjoituksena käytin jossain näissä aiemmissa blogeissa Slovenian esimerkkiä. Se on EKP:n pääoma-avaimen mukaan n. kolmasosaprosentin osuudella mukana (ennen ja jälkeen Latvian, molemmin puolin keikkuu / keikkui tuota rajaa).

Jos sillä meni pankkeihin 3 miljardia niin täyteen sataan prosenttiin kun mennään niin se tekee 900 miljardia euroa.

Mutta koska tämä saattaisi aiheuttaa akuuttia dominorytinää, niin olen niissä veikkauksissa takonut ruutuun ihan varmuuden vuoksi lukemat, joiden katson riittävän: 4000 miljardia.

Huomautan, että tuo olisi sellainen backstop esimerkiksi EVM:lle, että "markkinat pysyvät rauhallisina".

Ongelmahan on tuolla 55 miljardin leikkikassalla (jos se siihen mittaansa pääsee vuoteen 2026 mennessä), että ahdasta on. Kun kassan pohja alkaa näkyä, niin paniikki leviää. Siitä nämä rajat ovat huonot. Jos siis haluaa olla mukana, niin rajatta. Siitä vaan sitten Suomikin mukaan velkaantumaan ulkomaan rahalla tätä varten?

Ei hallitusta ainakaan voi moittia, että päätä huimaisi.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

"Ei hallitusta ainakaan voi moittia, että päätä huimaisi."
Kieltämättä. Rohkeutta on. Mäkin tosta 4000 summasta lähtisin varauksia tekemään. Jos jää alle, hyvä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Jotta ylipäätään pankit saadaan edes jossain vaiheessa hyvään kuntoon ettei tarvitse heti hyökkäillä veronmaksajien kukkarolle, niin laadittakoon laki pankin johtajiston vastuusta. Vastuu voisi ulottua jopa takautuva lainsäädäntö muutama vuosi taakse päin. Näin niitä aiemmin maksettuja bonuksia kuittailtaisiin takaisin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

CIA:n suuresti inhoamissa "vasemmistolaisissa" ja "sosialistisissa" Latinalaisen Amerikan maissa kuten Venezuelassa ja Brasiliassa tuollaiset lait jo on :D

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Toistan itseäni, mutta sanon täälläkin saman kuin Mitro Revolle:

"Kun asiaa miettii alkupäästä, niin ostovaluutta eurohan on pankkien myyntituote, velkaperusteinen raha -tuote.
Jos kerran elämme markkinataloudessa, miksi euro-tuotteen olemassaoloa yritystuetaan veronmaksajien takauksilla? Miksi sen arvo ei saa muodostua vapaasti markkinoilla ilman tukiaisia?
Kun EU:n ja euron historia kerran kirjoitetaan, aikaa tullaan mittaamaan eri kriisien kestoaikoina."

Ja eurokin on vain yksi ostovaluutta muiden joukossa...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Vaikeuksiin ajatuvan pankin kohdalla - riippumatta sen koosta tai sen emämaasta - tulee toimia siten, että pankin omistajat ja muut yksityiset intressitahot, kuten velkojat; hoitavat pankin pitämisestä pystyssä tai pankki kaatuu."

Luulen ymmärtäväni, että mitä tarkoitat, ja olen samaa mieltä. Tässä on yksi ongelma, jota ehkä kannattaisi miettiä.

"Kuten velkojat", sillä tallettajat ovat myös pankin velkojia. Nyt heillä on talletussuoja. Mikäli paljon pankkeja menee nurin, niin mistä nuo talletussuoja-rahat otetaan? Mielestäni tallettajaa ei tule rinnastaa omistajiin tai sijoittajiin, mutta kyllä tästä pienoinen ongelma syntyy. Nyt pankit voivat tavallaan laskea, ettei pankkeja päästetä nurin, koska silloin nuo tallettajat nostavat metelin. Poliitikot eivät uskalla ottaa riskiä jne.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tarkoitin velkakirjavelkojia. Olet kyllä oikeassa siinä, että tallettajakin on sijoittaja. Jos tilanne olisi kuitenkin se, että rajaamme käyttelytiliasiakkaat pois "sijoittajista" siltä osin kuin talletussuoja niin sanoo? Tämä johtuu käsittääkseni siitä, ettei ihan tavallisen nollakorkoisen tilinomistajan tarvitse hirveästi katsellla, missä pankissa ne pari satasta ennen tilipäivää nyt ovatkaan.

Mutta kun nyt otit esille talletussuojan niin voit ihan rauhassa pohtia, mitenkä uskottava tämä suoja on. Esimerkiksi espanjalaisilla on talletuksia noin 1300 miljardin euron edestä, ja kansallisessa talletussuojarahastossa on varoja n. 3-5 miljardia euroa. Haarukka johtuu siitä, että lasketaanko muihin tarkoituksiin korvamerkityt pari miljardia talletussuojarahaksi vai ei.

Suomalaisilla on talletuksia pyörein luvuin 80 miljardia euroa. Mitä arvelet meidän suojakassassa olevan? Voisiko olla niin, että tilanteen mentyä huonoimman mahdollisen skenaarion mukaan valtion pitäisi nostaa velkarahaa useampi kymmenen miljardia, jotta suojat olisivat tarkoituksenmukaisella tasolla?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tiedän tuon talletussuojarahaston pienuuden ongelman. Tässä kuvitellussa tilanteessahan kävisi niin, että veronmaksajat kuittasivat nuo takuut omaan piikkiinsä. Siis aina huudettaisiin kansalaiset avuksi. Eihän noilla takuilla ole merkitystä kuin mielikuvissa.

En näe tallettajaa sijoittajana. Käytännössä hänellä ei ole rahaa tilillään, vaan rahat (merkinnät tilillä) ovat pankin. Pankki on vain antanut lupauksen maksaa tuon talletuksen osoittaman määrän. Onko sinulla pankin allekirjoittamaa velkakirjaa saatavistasi? Ei ole, koska kaikki perustuu luottamukseen. Tämän luottamuksen takaa, niin kuka?

Mitään isoja kupruja ei siis voida sallia, koska muuten kansalaisten usko pankkeihin menisi. Koko rahoitusjärjestelmä romahtaisi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #25

Meillä ei ole oikein yhteisiä määritelmiä, kun minusta tallettaja on sijoittaja. Hänen sijoituksensa on toki hyvin pieniriskinen, ja sen vuoksi tuottokin on aneeminen.

Katselin tuossa, että mitä hemmetin senttejä tililleni oli tullut. No, talletuskorko. :)

Ei tarvitse montaakaan satasta siirtää sijoituksissaan vaikka osinkoa maksaviin osakkeisiin, kun korkotulot on ohitettu kauniisti. Muutama satanen sen vuoksi, että tällaisen arvopaperitilin kustannukset ovat erikseen. Sitten on vielä toimeksiantomaksut. Toki juoksevat kulut ovat verovähennyskelpoisia.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #28

Nyt mennään itse blogin ohi, ja tiedän, että siitä et pidä.

Tallettaessasi rahaa pankkiin, niin sinä annat rahat pankin käyttöön (lainaat rahaa pankille ilman velkakirjan allekirjoitusta). Pankki antaa sinulle vain lupauksen talletuksesi takaisinmaksusta; tähän me ihmiset luotamme. Pankki kyllä voi toimia sijoittajana talletustesi suhteen, mutta mielestäni sinä et voi olla sijoittaja, koska sinulla on vain lupaus takaisinmaksusta. Talletuskorko on pankin kiitos rahojen käyttöoikeudesta, tosin paljon enempi pankki on vuoden aikana tililtäsi veloittanut erilaisina käyttömaksuina.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tässä kun mietin tätä talletussuojadilemmaa, niin ensisijaisestihan tavoite tällaisella kunnon sijoittajavastuulla on se, että ne sijoittajat vahtivat niin tarkkaan pankin toimia, että höyrypäisillä pankinjohtajilla pidetään jääpussia pään päällä työajalla. Tämä ennaltaehkäisee mielestäni kaikista tehokkain pankkikriisien syttymistä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Ja talletussuojalla poistetaan kansalaisten "turha" kiinnostus pankkien toimiin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hyvin laitettu lainausmerkkeihin tuo turha. :) Nimittäin nythän tilanne on ollut se, ettei sijoittavastuuta käytännössä ole ollut (Kyproksella otettiin askeleita tähän suuntaan, ja Kreikankin velkasaneerauksen osalta tietyin osin).

Eli nyt pitäisi olla huolestunut talletuksistaan, mutta mielestäni ei enää siinä kohtaa kuin voittoa tavoittelevat intressitahot asetetaan vastuuseen. Silloin se valvonta toimii mielestäni kaikista tehokkaimmin.

Toimituksen poiminnat