Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Nyt leikkauksia vihataan - hyvä niin

Oli hämmentävää, mutta ilahduttavaa lukea pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) vaihtaneen näkemystään leikkausten mielekkyydestä tässä taloustilanteessa. Poliitiikkokielellä Kataisen tiedotteessa lukee aivan selkeästi, että jos nyt aloitetaan "julkinen keskustelu" aiheen ollessa "kuinka mittava sopeutus" tarvitaan niin se tarkoittaa suomeksi sitä, että nyt kuunnellaan niitä asiantuntijoita ja luovutaan ainakin valtaosasta leikkauksista.

Tämä pitää ilmaista tällä tavoin epäselvästi poliittisella liturgialla, koska hallitusohjelmassa lukee toisin. Tästä ovat muistuttaneet puolueen omat voimat, esimerkki kansanedustajalta ja politiikan penkkiurheilijalta. Olen useasti kritisoinut ylioptimistisia talous- ja suhdannekatsauksia, joiden toteutumiseen ei anneta seikkaperäisiä perusteluita. Tästä on kyse. Suomen talouden on ajateltu olevan reippaamassa kasvussa, jolloin leikkauksia voidaan tehdä. Mutta kun kasvua ei ole näkynyt, niin leikkaaminen taantumassa johtaa samaan asiaan kuin mihin se johti Etelä-Euroopan maissa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tuli ensimmäisenä ns. troikasta (IMF, EKP ja Euroopan komissio) itsekriittiselle linjalle. Espanjalle annettiin "lipsumisvaraa" talouskurisopimuksen muutoin joustamattomista säännöistä. Ja mitä on tapahtunut? Maa on hieman pirteämmässä kunnossa, joskaan vielä ei voida sanoa kriisin olevan ohitse. Työttömyys on edelleen käsittämättömällä tasolla. Toisaalta jos työvoima "otettaisiin käyttöön" niin tehokkuus putoaisi ja siten Espanja kadottaisi kilpailukykynsä uudelleen.

Olen myös verrattain ilahtunut siitä, että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) löysi vihdoin sellaiset asiantuntijat, joita hän osaa kuunnella. Joidenkin henkilöiden - kuten Huopainen, Myllyniemi tai Määttä - ajatukset kun eivät tavoittaneet ministeriä, vaikka sama tieto olisi ollut saatavilla jo paljon aiemmin.

Vasemmistoliittokaan tuskin haluaa profiloitua himoleikkaajapuolueeksi. Vihreiltä on heiltäkin tullut jo muutama samaan muottiin sopivaa keskustelun avausta. Olen keskustellut vihreiden eurovaaliehdokas Antero Vartian kanssa, ja tällä hetkellä olen ainakin sitä mieltä, että jos joka tapauksessa aikoo äänestää eurovaaleissa vihreitä niin äänestäkää nyt sitten Anteroa.

Lopuksi vielä pieni toive pääministerille julkisiin keskusteluihin: jospa nyt keskustellaan sitten siitäkin, voidaanko ylipäätään Suomessa toteuttaa mielekästä kansallisen tason talouspolitiikkaa rahapolitiikan ollessa nyt sitä, mitä se on - umpikireää?

Pääministeri Katainen, tiedän ettette te halua keikuttaa venettä tuolla eurokentillä, mutta hyssyttelylinja ei ole johtanut muissakaan ongelmiin vajonneissa euromaissa hyviin tuloksiin. Yhdistetään voimat näiden maiden kanssa ja kammetaan se Jens "Nein zu alles" Weidmannin diktatuuri EKP:ssa. Tiedätte varmastikin mihin se johtaa, jos Saksan annetaan sanella säännöt. Niin se teki 1992 ja lopputuloksenkin me kaikki tiedämme. Ei teeskennellä, ei politisoida - vaan ruvetaan ajamaan myös Suomen etuja. Se on helppoa, sillä sama intressi on nyt monella muulla euromaalla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Urpilaisen linjassa minua eniten häiritsee tietty tempolevuus. Mitään määrätietoisuutta siitä on vaikeaa löytää.

Mutta mitä leikkauksiin tulee, niin kannattaa muistaa että on toimintoja ja on toimintoja. Eli on jonkin verran julkisia toimintatapoja joista leikkaaminen olisi paikallaan ja toisaalta on toimintoja joissa julkisen sektorin pienillä avuilla saadaan suuria vaikutuksia aikaan.

Eli vaikkapa pelkän byrokratian pyörittämiseen keskittyneen virkamiehen työpaikan säilyttäminen tarkoittaa vain hänen työnsä ja palkkansa pitämistä yllä, kun taas vaikkapa starttirahalla tai telakkatoimintaan liittyvällä takuulla saadaan paljon muutakin työtä ja rahaa liikkeelle. Eli leikkausten sijasta pitäisi puhua aidosta tehostamisesta ja tarkkaan suunnatuista elvytyspaketeista.

Jossain määrin aloitettua säädösten ja normien purkamistalkoita pitäisi siis jatkaa ja siitä syntyvää säästöä pitäisi suunnata mahdollisimman tarkasti sinne missä niiden vaikutus olisi suurin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jaajaa, eli jos byrokraatit siirretäänkin laivoja rakentamaan? Oletko ollut laivoja rakentamassa, vai mistä tiedät byrokraattien soveltuvan tällaiseen työhön?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Yritä uudelleen.

Jos tarvitset vihjeitä, niin mieti miten viimeaikaiset Turun ja Rauman tapahtumat ovat vaikuttaneet ammattimiesten työtilanteeseen niin metallialalla kuin laivanrakennusalalla. Tämän jälkeen voit miettiä myös sitä, että voisiko voimavaroja suunnata ammatti-ihmisten työllistämiseen aloilla jossa on sekä kysyntää että osaamista saatavilla?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #5

Joo, palaan tähän myöhemmin, iltasella. Nyt pitää rientää toisaalle - ja nettiyhteydet ovat kiinteässä muodossa minulla. :)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #5

Mihin toimiin ajattelit laivanrakentajat laittaa? Pienenä sivuhuomautuksena se, että Myllyniemi on aikanaan ollut laivanrakentaja, joten ei kannata sumuttaa ihan suoraan linssiin. :)

Mutta joo, kerro tarkemmin työllisyystilanteesta. Otan nyt esimerkiksi vaikka vain yhden paikkakunnan jutun: kun Turussa tehtiin Independence of the Seasia. Meidät piti Turusta hälyyttää komennukselle Helsinkiin tekemään ensin XPRS, ja sitten Baltic Princess...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #5

Tähän Turun ja Rauman telakoiden tapahtumiin on kyllä monia syitä.

Yksi niistä on maailmankaupan hidastuminen. Miksi rakentaa kuljetusvehkeitä, kun kauppa ei käy, ei ole kuljetettavaa?

Muuan syy on se, että Saksan pankit ovat luotottaneet ehkä eniten maailmassa rahtiyhtiöitä ja rahtialusten rakentamista. Kun maailmantalous alkoi hidastua (osittain eurooppalaisesta talouskurista ja euron hinnasta johtuen), pankeille jäi ikävää tavaraa kirjanpitoon.

Kaupan hidastumisen aikana paattien tekniikka ehti vanhentua, uudet alukset ovat 20-30% tehokkaampia energiankäytöltään. Ko. pankkien rahoittamat paatit muuttuivat ongelmajätteeksi. Romutusteollisuus tosin on nousujohteista :D

Energian hintojen nousu pahensi kuljetusalan tilannetta lisää. Yhdessä talouskurin ja palkkamaltin kanssa kysyntä väheni niin että ongelmat kasaantuivat lisää.

--------
Energian yhteydestä järjestelmäkriisiin vielä: "kilpailukyvyn vaatimia" yksikkökustannuksia tulee olemaan vaikea painaa alas, koska energian saatavuus on huonontunut (esim. öljyntuotanto ei ole noussut vaikka hinta on; markkinapaine ei olekaan vaikuttanut tuotantoon...), sen esiin ottaminen on entistä vaikeampaa ja vie enemmän energiaa kuin aiemmin. Hinta nousee.

Kuitenkin tuotantoprosessit ovat energiaintensiivisiä, sekä maataloudessa, teknologiassa että teollisuudessa. Energian kuljetukset vaativat nekin energiaa. Hinta nousee.

Osa talteensaadusta energiasta käytetään sotakalustojen rakentamiseen ja sotimiseen, jotta varmistellaan tulevasiuuden energiansaantia. Tätä voi pitää pitää tai olla pitämättä järkevänä energian käyttönä. Mutta se vaikuttaa energian hintaan ja saatavuuteen muilla sektoreilla.

Hyötysuhde monissa energiaa tuottavissa malleissa (ydinvoima, tuulivoima jne) öljyyn verrattuna ei ole kovin kehuttava.

Nyt jos tässä kuviossa "haetaan säästöjä" painamalla palkat alas ja vähentämällä väkeä, vähennetään samalla kokonaiskysyntää taloudessa, mikä taas aiheuttaa pienimuotoisia romahduksia eri sektoreilla. Rahaton ei osta, ostamaton ei työllistä.

Lisäksi uusliberaalin globalisaation (= kaiken yksityistämisen) "toimivuus" vaatii, että niukkuutta ylläpidetään. Ilman niukkuutta ei ole kysyntää. Omavaraisuus on kauhistus, koska omavarainen ei ostele.

Valitettavasti vain Suomen omavaraisuusaste energiassa on heikko (noin 6%); Suomi tuo noin 70% energiastaan, kuten Timo Isosaari on muistuttanut.
Emme siis voi ainakaan sitä kautta vaikuttaa ns. kilpailukykyymme, koska emme voi vaikuttaa energian hintoihin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Oikeassa Kivelä tässä asiassa on. Aiemmin kävimme hyvin ärhäkän ja hedelmällisen keskustelun siitä, onko liian iso julkinen sektori ongelma vai ei, ja jonkinlaista osviittaa siihen suuntaan, että liian iso olisi ongelma, löytyi (ref: http://markok.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144407-poli...).

Mutta miten temppu tehtäisiin, ilman julkisen sektorin nimellistä jäädyttämistä ja yksityisen inflatoimista (käytännössä rahapolitiikka)?

Mikäli lähdetään suoraviivaisiin nimellisiin leikkauksiin julkisella, täytyy miettiä, mitä siitä seuraa. Mitä maanviljeliä tekee, jos julkisen sektorin tulonsiirrot puolitetaan? Entä se kuuluisa viraston kampaviinerisyönninkyttäysvalvontabyrokraatti? Työllistyvätkö he kuinka helposti muihin tehtäviin, ja kuinka sankoin joukoin? Siirtyvätkö nämä tahot kortistoon ja eläkeputkeen, kuten työvoimapulan paikkaajien tapauksessa usein käy?

Tuleeko julkisen sektorin supistamisen seurauksista samanlainen tabuaihe kuin kaksikielisyydestä, maataloudesta, eurosta, maahanmuutosta, päihdepolitiikasta ja monesta muusta aiheesta, jotka voidaan triviaalisti osoittaa numeroiden valossa kalliiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi?

Jos jotain olen Suomesta oppinut, pitää jokainen iso muutos miettiä todella tarkkaan etukäteen. Koska kun se muutos on tehty, asian peruminen on mahdotonta, koska päättäjät ovat erehtymättömiä ;/

Samaa mieltä Kivelän kanssa, että deregulaatiolla pitäisi edetä. Jos asiat halutaan ratkaista markkinavoimia hyödyntäen, pitää silloin yrittää purkaa esteitä markkinatalouden tieltä. Mikäli niitä esteitä on, markkinatalous kääntyy tarkoitustaan vastaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

On kyllä oikeassa periaatetasolla. Leikataan sieltä, mistä siitä on vähiten haittaa.

Mutta kun tällaisia ehdottelee konkreettisesti niin alkaa leimasimet käydä villinä.

Onko tuulivoiman subventoiminen järkevää? Tietääkö kehitysavun leikkaukset suoranaista talousiskua Suomelle? Jne.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Juuri näin. Eli periaatetasolla oikeassa, mutta käytännössä jää torsoksi.

Kts. http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159...

Olen yrittänyt muistuttaa "fantsuttelijoille", että tietenkin priorisointi ja leikkaukset ovat pakko, mutta kun ei siitä mitään tule, ja siksi rahapolitiikka on välttämätön. Vastaväitteenä jollain EK-sedällä oli, että "me nyt ollaan eurossa, eikä muuta voida".

Väitän, että sisäisen devalvaation toteuttaminen on vielä epärealistisempaa ja epätodennäköisempää kuin ulkoisen devalvaation toteuttaminen.

Kantani "markan" välttämättömyydestä ei siis edes perustu siihen, että se olisi parempi tie. Se pohjautuu siihen, että se on käytännössä ainoa mahdollinen tie.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #6
Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Konkreettisesti:
- 1-2 hierarkiatasoa pois niin valtion kuin kunnan puolelta.
- Sisäistä toimintaa parannetaan poistamalla turhia säännöksiä ja muokkaamalla olemassaolevia sellaisiksi että niiden aiheuttama taakka pienenisi. Tähän kohtaan kuuluu erilaiset raportointivelvoitteet sekä mm henkilötietolain löysentäminen niin, että viranomaiset voisivat paremmin tehdä yhteistyötä.
- budjettikäytäntöjä muutetaan niin, että toiminnan tehostaminen on mielekästä (nyt se ei aina ole).
- palkankorotuksista ja erilaisista indekseistä luovutaan vuodeksi tai pariksi.
- erilaisten lupien yms määrää vähennetään ja toimintaa järkeistetään, että yksi lupa riittää pääsääntöisesti kuhunkin toimintaan (eikä niin kuin vaikkapa elintarvikepuolella jossa lupia on aika nippu).

Ja huom: Mikään noista ei karsi itse palveluita. Ja muutamasta noista olen kyllä kirjoitellut aiemminkin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tässä avautuu vaan uusia bisnesmahdollisuuksia :D

Ratkaisuhan on ilmeinen: lisää koulutusta ylikoulutetuille alisuorittamaan pakotetuille. Paljon kursseja, ja johan taas yksi sektori kukoistaa.

Samalla kun työttömyyden ja sen seurauksien rapistama perhetilanne ankeuttaa arkea, kasvaa selvästi myös lasten ennaltaehkäisevän pakkohuostaanoton tarve.

Taas työllistyy paljon väkeä sosiaalipuolella ja avustavien poliisien joukossa.

Ennaltaehkäisevästi pakkohuostaanotettujen lasten terapoimiseen tarvitaan erikoistunutta väkeä antamaan palveluja. Koska lapset traumatisoituvat lopuksi iäkseen siitä, että heidät riistetään vanhempiensa ja sisarustensa seurasta, terapiaa tarvitaan hautaan asti, samoin muita tukitoimenpiteitä.

Ja koska myös vanhemmat ja sisarukset traumatisoituvat siitä, että osa perheen pilteistä viedään toimitusjohtajan johtamaan kaupalliseen perhekotiin, myös vanhemmat ja sisarukset tarvitsevat tukitoimia ja lääkitystä. Lääketeollisuuskin kukoistaa.

Taas työllistyy paljon väkeä.

Sori purkaus, alan olla ilkeä vanha ämmänriähkänä, joka aiempaa herkemmin ärsyyntyy järjen käytön katoamisesta.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Henrin sisäisen devalvaation vastustus taitaa kuitenkin pohjata toivoon joko kaksoisvaluutasta tai Euro-18-setelirahoituksen ylösnousemus-pelastukseen.

Entäpä jos Saksa voitti, ja kivikova ja säälimätön euro on tästä eteenpäin rahamme hinta? Ei olla kultakannassa, ollaan Saksakannassa.

Ratkaisu on silloin pakottaa säälimättömästi rakenteemme Saksan taloutta vastaavaksi. Pitää luoda indeksitalous joka sallii negatiiviset indeksoinnit.

Meillähän on siinä isoveli aseena, finanssipoliittinen sopimus, Fiscal Compact EU-25-tasolla.

Nyt selittelimme huhtikuussa 2013 näin miksi budjettivajeemme ei ole 7 miljardia eli -3,5% vaan oikeasti se on alle -0,5%

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Rakenteellinen / syklinen alijäämä myös hyvin mielenkiintoinen kompastuskenttä. Etenkin, kun euroalueen pack-sopparit nojaavat niihin.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Tuon rapsan mukaan 2012 valtio paukutti -3,4%, paikallishallinto eli ilmeisesti kunnat -1,1% eli oltiin jo tuolloin -4,5%. Eläkerahastointi pelasti +2,4% ja loput selitettiin suhdanteilla ja ironisesti sillä että hallitusohjelmassa on tiukka sitoutuminen velkaantumisen kääntöön 2015! :)

Eiiköhän eläkerahastointi ala kipata kohta negatiiviseksi sekin joten miten ihmeessä tänäänkin ollaan heitelty että "mitään ei tartte tehdä?". Pelotellaan nyt tuolla finanssipoliittisella EU-budjettisakkomöröllä, sehän sen tehtävä on. Se on peräti 0,1% bkt:sta eli 190 m euroa.

Böö! On paljon pelättävää! ;)

Jutta Urpilaisen ministeriö varmaankin kirjoittaa päivityksen kahden kuukauden päästä jossa joudutaan toteamaan että 2013 plänin worst case-skenaariot nyt vahingossa sattuivat toteutumaan.

Nyt pitää kysyä "Ehdottaako Jutta Urpilainen finanssipoliittisen lain rikkomista?". Ja minähän kysyn:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1597...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Nämä rakenteelliset alijäämät ovat vain laskennallisia suureita, eikä niillä ole välttämättä mitään tekemistä todellisen tilanteen kanssa.

Yhtä hyvinhän sitä voisi pistää bingoloton pystyyn, jossa arvotaan joka euromaalle palkanpudotusprosentit. "Suomi... -40 prosenttia, pahoitteluni."

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Väärin, Miettinen. Otan toki vastaan onnistuneen rahapolitiikan, mutta aikomuksenani on näyttää, että mitä tahansa muuta valitaankin, niin huonosti käy. Varmuuden vuoksi: kun en ollut varma 8-10 vuotta sitten tästä touhusta niin päätin silloin, että ei jälkikasvua.

Jokaisen eurooppalaisen tulisi sanoa samaa. ;)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Talouskasvun pilaaja :D

Ilman uusia pikku kuluttajia (= velan ottajia) ei tule talouskasvua nykyjärjestelmässä.

Saksassa muuten syntyvyys on laskenut, samoin muualla Euroopassa. Jossain komission lukuisista raporteista asia ilmaistiin niin, että "syntyvyys Euroopassa ei ole uusiutuvalla tasolla."

Olemme negatiivisen (alkuperäis-)väestönkasvun kierteessä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #17

Ja aivan syystä. Ranskassa on toisenlainen meininki, mutta siellä jo ihmetellään, että mistä varat uusiin kouluihin. =D

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset