Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

"Vahvan euron politiikka" - pakotettuna?

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi on viimeisen puolen vuoden aikana yrittänyt puhua euron ulkoista arvoa alas. Päällisin puolin kurssin vajottava verbaalinen akrobatia on epäonnistunut vain harmillisten takaiskujen, kuten syöksykierteessä olevan inflaatiolukujen vuoksi. Draghi on kertonut muutamaankin otteeseen, että hän kyllä tietää, mikä voisi tepsiä alhaiseen inflaatioon ja ylikorkeaan euron kurssiin. Hän ei vain ole tehnyt juuri mitään. Saksa ei halua, ja käytännössä Suomenkin saama epäsopiva rahapolitiikka tulee Saksan keskuspankilta annettuna.

Mutta jos venytetään tarkastelujaksoa hieman pidemmälle historiaan huomaamme, että ylivahvan euron kurssi on itse asiassa hakemalla haettu tila. Kääntäessämme katseet kesään 2012, jolloin euroalueen repeämisen pelko oli valloillaan, oli euron ja Yhdysvaltain dollarin välinen kurssi noin 1,2 - melko sopiva Suomelle. Samaan aikaan Espanjan ja Italian valtiolainojen menekki oli niin heikkoa, että niiden jälkimarkkinakorot kohoilivat rajusti.

Sain aiemmin moitteita siitä, että katselin jälkimarkkinoita, enkä itse lainaemissioita. Jälkimarkkinoiden korot kertovat kyllä melko hyvin sen, mikä on maan senhetkisten liikkeellelaskemien velkakirjojen kuponkikorko. Esimerkiksi Kreikkaa ei kiinnostanut lähteä laskemaan liikkeelle pitkäaikaista velkaa jälkimarkkinakorkojen huiniessa toisessakymennessä prosentissa.

Sitten Draghi piti kuuluisan puheensa Lontoossa, ja tilanne kääntyi. Luottamus euron pysyvyyteen koheni, euroalueen rahoituslaitokset tarvitsivat taas euroja ostaakseen reunamaiden velkakirjoja. Pörssikurssitkin lähtivät kohoamaan. Nämä ovat indikaattoreita, että valuuttakin vahvistuu. Ainoastaan pohjimmainen syy on eri kuin tavallisesti. Tavallisestihan pörssikurssit kohoavat hyvin sujuvan talouden siivittämänä, mutta nyt euroalueella oli vain toinen syy. Talous on edelleen kuralla, mutta luottamus säilyy. Euron kurssi nousi kuitenkin näiden markkinatorien rallien myötä. Varmistuksen teki EKP, jonka rahapolitiikka oli suhteellisesti kireämpää kuin muiden suurien keskuspankkien.

Espanjalla ja Italialla on nyt historiallisen alhaiset lainakorot. Esimerkiksi Espanja joutui maksamaan valtiolainastaan paljon enemmän 8 vuotta sitten, kun sen työttömyysluvut olivat kirkkaasti alle 20 prosentin. Tämän pitäisi havainnollistaa, miten poikkeuksellisesta rallista on kyse, ja miten tyhjän kuvitelman päällä se oikein lepääkään.

Entä deflaatiouhka - onko se nyt vain jokin sivujuonne vai kuuluuko se osana tähän? Draghihan totesi, että inflaatioluvuista on leikkaantunut jopa puoli prosenttiyksikköä euron korkean arvon vuoksi. Sekään ei tosin antanut Saksalta lupaa lähteä toimiin.

Deflaatiouhka on muodostunut siitä syystä, että inflatorisen kehitykseen pohjautuva liikepankkien luottojen tarjonta on tyrehtynyt. Samalla, kun euromaiden päättäjät ovat naama punaisena vaatineet pankeilta lisää puskureita ja pääomia taseidensa vahvistamiseen, niin istu ja pala: pankit ovat tehneet niin! Tosin jokainen tähän tarkoitukseen kerätty euro on poissa luototuksesta. Samalla valtiolainojen tankkaus on tuntunut riskittömämmältä tavalta tehdä bisnestä.

Mutta eikö se ole ihan hyvä asia, että saadaan pankkitoiminta tervehdytettyä? On toki, se olisi ollut vain paljon nopeampaa, jos ongelmallisten pankkien kohdalla ne oltaisiin voitu antaa kaatua. Nyt kahden stressitestin jälkeen on luvassa sitten se ihan oikea stressitesti. Nyt on yritty sovittaa sääntöjä, että portugalilainen virkamies saisi tulla Saksaan ja pistää paikallisen pankin kiinni. Pankkiunionin mukaan näin pitäisi saada toimia. Nyt vain Iso-Britannia on ilmoittanut, että maan keskuspankin haluttaisiin kyllä jatkossakin toimia keskuspankin mandaatilla, eikä sitoutua tähän mannereurooppalaiseen mielivaltaan, jossa keskuspankin ainoa tehtävä on istua käsiensä päällä - oli rahapoliittinen tilanne kuinka hullu tahansa.

Todellisia ratkaisuvaihtoehtoja ei ole kovin montaa. Nyt puhalluksissa oleva velkakirjakupla on käsittämättömällä tasolla, enkä usko euroalueen kestävän sen puhkeamista. Jos euron kurssi lähtisi ropisten alas niin samalla kärsisivät myös euromaiden velkakirjojen tankkausoperaatiot. Kupla voisi puhjeta, varmaksi en osaa tietenkään sanoa. Ja jos taas euron kurssi ei tule alas niin täälläkin vientiteollisuus ja sisämarkkinat ovat ihmeissään. Se tietää lisää "rakenteellisia uudistuksia", kuten nyt lapsilisäleikkauksia ja sen sellaista.

Yritysten rahoituskentässä n. 75 prosenttia tulee pankeilta. Jos pankit haluavat keskenään puhalella valtiolainojen velkakirjakuplaa niin silloin yritysten tulee saada rahoitusta toiminnalleen muuta kautta. Tarvitsemme toimivammat pääomamarkkinat, joihin kuuluu ainakin yrityslainojen ja osakepääomamuotoisten yritysten lisääntyminen. Tilanne on euroalueella niin surkea, että yritykset ovat lähteneet hakemaan rahoitusta rapakon takaa.

Tässä nyt oma vastaukseni näille "euro on tuonut vakautta" -mantraajille. Tällaisesta cocktailista täällä on tosiasiallisesti kyse. Vaikka harvojahan tosiasiat vielä tässä vaiheessa kiinnostaa. Sen aikakin tulee kyllä. Vahvan valuutan politiikkaa on Suomessakin kokeiltu - joskin vähemmän menestyksekkäästi - n. 25 vuotta sitten.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Tässä yhden, täälläkin hyvin kirjoittavan huomio ja statistiikka isojen naisten/poikain puheista (jenkki-/europellet):

http://morelivers.blogspot.fi/2014/04/the-pattern-...

Matias Härkönen

Mitäs arvioit, että tapahtuu jos EKP lähtee urakalla ostamaan noita ABS:iä? Nythän niistä on ollut paljon puhetta.

http://www.bloomberg.com/news/2014-04-08/draghi-s-...

http://uk.reuters.com/article/2014/04/07/uk-ecb-id...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hyvät linkit, kiitos niiden esilletuonnista!

Ongelmanahan on se, että euroalueella ei ole oikein toimivia pääomamarkkinoita. Kuten Bloombergin alkutekstistä käy ilmi: ei ole mitä ostaa - siis riittävästi. Tarkoittaisiko osto-operaatio sitten kasapäin asuntolainoja?

Toinen ongelma on, että ovatko velkojiin ja velallisiin jaettu euroalue yhtä mieltä siitä, että mitä sitten olisi sopivaa ostaa, kuinka paljon mistäkin ja mitäkin. Tulisiko meidän katsoa hyvällä sitä, että EKP ostaa pois espanjalaisia vakuudellisia asuntolainoja painotetusti? Kriisi on saanut muhia hyvän aikaa, ja eripuraisuus on nostanut ikävästi päätänsä.

Matias Härkönen

Ymmärtääkseni tuossa on vielä muitakin lakiteknisiä ongelmia, mutta nehän ei varmaankaan ole este :D

Asuntolainoja, kulutusluottoja ja mitä kaikkea pankit sitten keksivätkään paketoida. Neuvoja voi kysyä jenkkipankeilta, jotka näitä paketteja aikoinaan rakensivat. Tällä kertaa roskalainat olisi varmaankin tarkoitus vain dumpata EKP:n taseeseen ja sitä kautta antaa pankeille taas uutta puhtia lainanantoon.

Yhtä mieltä tuskin ollaan koskaan, mutta eihän täällä tarvitsekaan olla. Ei ole vaaleilla valittuja komissaareja eikä demokratiaa. Kaipa joku Draghi voi tuon päättää vaikka yksinään.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #5

Lait taipuvat tarpeen vaatiessa. Joko niin, että komissio valmistelee paremmat lait, ja ne sitten parlamentissa todetaan hyviksi - tai sitten ne lait taipuvat, kun tarpeeksi iso ja vihainen joukko tarraa kiinni hiilihankoihin.

Suurena ongelmana pidän edelleen sitä, että pääomamarkkinat ovat paljon Yhdysvaltoja jäljessä - niin hyvässä kuin pahassakin. Nyt voidaan verrata kahta toimintatapaa.

1) Yhdysvalloissa pankkien kautta pyörii noin kolmannes yritysten rahoituksesta. Pankit eivät ole siksi niin älyttömän tärkeitä palasia, ja niiden uudelleenjärjestely johti siihen, että moni poltti näppinsä. Jokin aika sitten Yhdysvalloista alkaneen subprimen jälkimainingeissa siellä oli kaatunut jo 500 pankkia. Euroopassa vastaava luku samaan aikaan oli 50.

2) Eurooppalainen malli, jossa osapuilleen kaikki pyörii pankkien kautta. Niitä ei voi laittaa siksi selvitystilaan, ja sitten olemme kirjoittelemassa tukipaketteja turvataksemme pankkiirien saatavat ottamalla velkaa ja takausriskejä. Ja kun pankkitukia pidetään poliittisesti hankalina, niin sitten vaaditaan pankeilta riskittömämpiä taseita - ja ihmetellään, että mikseivät yritykset saa rahoitusta.

Sopii valita. Indikaattoreina voi käyttää vaikka työttömyyslukuja, talouskasvua tai monia muita mittareita.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #5

Kyllä se varmaan vähän auttaisi, jos EKP ottaisi vaikkapa Espanjan mädät asuntoluotot taseeseensa. Mikään ihmelääke se ei kuitenkaan olisi, koska pankkisektorin rysähtäminen on vain yksi ongelmista:
http://www.fdbetancor.com/2013/05/23/spains-demogr...

Ainoa ihmelääke olisi pankkijärjestelmän, kokonaiskulutuksen ja kilpailukykyerojen korjaaminen nopeasti. Vielä mikään ei viittaa siihen, että Saksa antaisi EKP:n tällaista lääkettä annostella.

Olen aika vahvasti alkanut epäilemään, ettei inflaatiotavoitteeseen perustuva rahapoliittinen kehikko ylipäänsä ole kovin yhteensopiva yhteisvaluutan kanssa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos hyvästä tilannekuvasta, jossa mm. työttömyys reagoi talouden korjausliikkeistä ylöspäin.

Rantalan (kommentti #1) MoreLivers -linkissä esitetään, että nythän eniten investointeja kaivattaisiin juuri kriisimaissa, vähemmän esim. Saksassa tai Suomessa (meille ei kannata...). Jos luottojen tarjonta on tyrehtynyt, millä ihmeellä saadaan investoiduksi?
Muuan EK:n johtaja totesi eilen TV:ssa, ettei kannata investoida Suomeen. Siksi mm. Neste suuntasi uutta kapasiteettia Rotterdamiin ja Singaporeen.

EKP:n toivotaan ilmeisesti myös korjaavan osittain poliittisten päättäjien tekemiä virheitä. Heinäluoman mukaan koron ja inflaation säätely ei riitä, pitäisi hoitaa myös työllisyyttä ja kasvua:
http://tyhmyri.wordpress.com/2013/12/31/eero-heina...
Muutama kysymys:
* Paljon parjatut britit omaavat riittävästi muskelia, jotta uskaltavat toimia myös omaksi edukseen, ei vain taipua yhteiseen "euro-unelmahöttöön"?
* Aikovatko britit edelleen pysyä erossa tästä sopasta?
* Koska tulee se hetki, että EKP:n on pakko tehdä jotakin?
* Miten paljo EKP:lla onkaan sisäänostettuja velkapapereita, joiden arvo voisi romahtaa?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

* Britanniassa ymmärretään, mihin Saksan saneluvaltainen talouspolitiikka voi pahimmillaan johtaa. Yksi muotti ei vain sovi kaikille. Maiden tulisi antaa olla erilaisia. Se on sitä "monikulttuurisuutta" parhaimmillaan.

* Pitäisi suurena ihmeenä, jos Britanniassa päädytään alistumaan eurokraattien tulevaisuusvisioihin.

* Tämä tuskin oli kompakysymys, johon vastaus olisi: "Sitten, kun on liian paha tilanne", vaan ehkä tarkoitit milloin tilanne ajautuu niin huonoksi? Tähän onkin vaikeampi vastata. Se voi olla yksi kaunis päivä, kun markkinat toteavat Stubbin tavoin, että VMP koko EKP:n lässytys.

* EKP:n tase on pysynyt muihin suuriin keskuspankkeihin nähden suhteellisen pienenä. Esimerkiksi tuhannen miljardin lotraukset toimitettiin pääosin steriloimalla, eli keskuspankki myös imi likvidiä toisaalta samaan aikaan vastaavan määrän. Sen sijaan ELA-puolen tasepaisunta on jokaisen itsensä arvioitavissa. Mikäli valtiolainojen velkakirjakupla alkaa tyhjentyä tätä "arvotavaraa" saattaa nopeastikin löytyä EKP:n taseesta huimasti kasvavia määriä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Sen jälkeen, mitä USAssa tapahtui, niin vaikuttaa aivan erinomaiselta idealta paketoida asuntolainoja arvopapereiksi, myöntyä EKP:n ajatukseen alentaa ABS-arvopaperien reservivaatimusten alentamiseen, jotta pankit voisivat samalla pääomalla pitää niitä taseissaan enemmän, ja sitten antaa pankkien pantata ne vakuuksiksi EKP:lle, joita vastaan pankit saisivat lähes nollakorkoista luottoa EKP:lta.

What could go wrong?

Tuohon varmasti kannattaisi laittaa nousunäkymien parantamiseksi myös johdannaismarkkinat, eli ABS squared ja cubed kanssa. Nyt Suomen loput valuuttavarannot kiinni espanjalaisiin asuntolainoihin. Tienataan taas.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Niin, mutta jos yksityiseltä puolelta pitää nämä arvopaperistetut luotot napsia niin aika nopeasti ollaan tilanteessa, että asuntoluottoja sieltä on pakko poimia, kun paljoa muutakaan ei ole.

Mitä espanjalaisiin kämppälainoihin tulee niin nopeastihan ne pitkäaikaistyöttömät ne kuolettaa, että hintaa tulee. Sitten voi poimia niitä puoliksi rakennettuja / vielä myymättömiä kämppiä raksafirmoilta pois. Eivät ne nyt huoltamattomana nyt kovin paljoa ole sammaloituneet. Joissain saattaa olla jopa ikkunat tallella, ja jos oikein hyvin käy niin jonkinlainen tiekin yhdistää nämä aavekaupungit muuhun maailmaan.

Silkkaa tienestiä. Nämä revitään (ehkä sanan varsinaisessa kontekstissa!) vielä käsistä. Supersunnuntaita pukkaa.

Pentti Järvi

Lukijoiden onneksi (ja riemuksi) edes Ilkka Partanen yrittää panna kaksikolle Myllyniemi ja Huopainen hanttiin.

Toimituksen poiminnat