Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Valuutoista palautteeni Uudelle Suomelle

Uuden Suomen toimittaja Katja Rapeli kävi kirjoittamaan eilisessä uutistekstissään:

"Suomen markka olisi valuuttamarkkinoilla erittäin pieni valuutta ja sitten myös kaikenlaisen keinottelun ja spekuloinnin kohde. Vastaava nähtiin 1990-luvun alussa, jolloin markka päästettiin kellumaan ja suursijoittaja George Soros pystyi valuuttakaupoillaan heiluttamaan sen arvoa rajusti."

Tiedän toimittajan tehtävän vaikeuden. Sitä on hyvin suuri houkutus ujuttaa teksteihin omia näkemyksiään. Rapelin ylläoleva lainaus on naamioitu Nordean Aki Kangasharjun sitaattien joukkoon. Naamioimalla Kangasharjun "uskottavuuden" lomaan omia näkemyksiään ei kuulu kuitenkaan toimittajan tehtäviin. Jos haluaa tehdä uutiskommentin niin se tulee olla selvä heti alusta asti.

Pyydän Puheenvuoron lukijoita, ja Uuden Suomen toimitusta, lukemaan oheisen BBC:n kysymyksiä ja vastauksia -artikkelin. Kirjoituslähde on englanniksi mutta pyydettäessä suomennan sitä kaikkien lukijoiden valvovien silmien alla.

Kysymyksiä, joita toivon teille heräävän luettuanne tekstin:

  1. Johtuuko keinottelu valuutan ns. "mahtavuudesta" vai kenties siitä, että ko. valuutta asetetaan poliittisilla päätöksillä sellaiseen tilaan, jossa keinottelu on mahdollista?
  2. Miksi britit päätyivät kokemuksensa jälkeen tilaan jossa he ovat todenneet käytännössä: "Ei enää eurooppalaisia valuuttakokeiluja"? Erityisesti tämä koskee brittien eurojäsenyyttömyyttä?
  3. Miksi Iso-Britannian talous kasvaa ja euroalue mataa?
  4. Onko Suomella mitään opittavaa brittien näkemyksistä?

Kiitos mielenkiinnostasi.

 

Korjattu 19.5.: Rapelin lainattu tekstiosa ei ollut Kangasharjun kahden sitaatin välissä, kuten alkuperäisessä versiossa erheellisesti väitin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (76 kommenttia)

Janne Suuronen

Lukematta tuota BBC:n tekstiä totean, että valuutalla keinottelu johtuu ahneudesta ja mahdollisuudesta. Mitä pienempi valuutta, sitä helpommin ulkopuoliset voivat sen arvoa manipuloida. Ja varmaankin myös aina asianomaisen valuutan omistavan valtiovallan itsensä tekemät arvoon vaikuttavat keinotekoiset toimet avaavat paikkoja keinotteluun.

Kääntäen ilmaistuna, pieni kelluva valuutta ja jonka arvoon mikään taho ei keinotekoisesti yritä vaikuttaa, asettuu aina tasapainoonsa. Mutta tämä ei poista teidän eurokriittisen vaalimaa ajatusta, etteikö pieni valuutta olisi euroa merkittävästi herkempi rahastamiselle keinotekoisen arvon manipuloinnin kautta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tuubaa. Markkinoiden manipulointi ei käytännössä mahdollista. Kiinteä kurssi on erityisen altis spekulatiiviselle kyseenalaistamiselle. Koko ei ratkaise omien toimien vaikutusta kurssitasoon.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Samaa mieltä Juhani. Kiinteä kurssi on alttiimpi spekulanteille kuin kelluva valuutta. Euro,Dollari ja Jeni kelluu, mutta keskuspankit heiluttavat halutessaan ko. kursseja. Pieni, kelluva valuutta on myös altis kurssimanipulaatiolle. Esim. Ruotsin kruunu,jonka tunnen, on vaihdellut viime vuosina liikaakin näin yrittäjän näkökulmasta.
Pienen maan valuutta on alttiimpi vaihteluille vaikka se kelluisi. Myös politikot vaikuttaisivat mielipiteillään sen kurssiin,mikä merkitsisi epävarmuuden kasvamista. Yrittäjänä en tykkää yhtään hallitsemattomista riskeistä ja pienen maan valuutta on sellainen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #7

Parahin Seppo Vartiainen,

Matti Pohjola käy kirjoittamaan pääsykoekirjaani (Taloustieteen oppikirja) seuraavaa:

"Yksittäisen jäsenmaan näkökulmasta euron kurssi on kuitenkin kiinteä."

Onko spekuloijien (spekulantti on kohde, jota spekuloidaan) liikkeet näkyneet missään eurokriisin vaiheessa euron kohdalla? Miksi on, tai miksi ei ole? Entä onko samaisten spekuloijien liikkeet näkyneet eri euromaiden velkakirjojen hinnoittelussa? Miksi on, tai miksi ei ole?

Ruotsin kruunun heilahteluihin Matti Pohjola vastaa mielestäni tällä tavoin:

"Yksittäinen jäsenmaa [euromaa] ei voi tilata [EKP] siltä juuri omaan taloudelliseen tilanteesensa sopivaa rahapolitiikkaa. Suomen taloustilanne otetaan huomioon EKP:n korkopolitiikassa painolla, joka käytännössä vastaa suurin piirtein Suomen osuutta koko EMU-alueen bruttokansantuotteesta."

Oletko sitä mieltä, että taloustiedettä opiskelemaan hakeville syötetään tarkoituksellisesti pajunköyttä, vai onko syöttäjäpäässä bolshevistisia poliittisia päättäjiä eritoten Kokoomuksessa?

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen Vastaus kommenttiin #9

Moi,
"Yksittäisen jäsenmaan näkökulmasta euron kurssi on kuitenkin kiinteä."

Tuo on toteamus - ymmärrän sen niin ettei yksittäinen maa voi vaikuttaa euron kurssiin ( en aivan siihen usko, sillä Saksa ja Ranska voi!?) mikä pitää paikkansa.

En silti pidä Suomen markan paluuta toivottava, sillä historian opetukset ovat karvaat :)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #12

Pitääkö toteamus paikkaansa vai ei? Mitä seurauksia sillä on, jos se pitää paikkaansa? Kirjoitatko Pohjolalle, että älä nyt herranen aika anna tällaisia ideoita opiskelijoiden päähän?

Voiko Ranska vaikuttaa? Miksi jopa Ranskan hallitus (elinkeinoelämästä puhumattakaan) on valittanut euron korkeaa kurssia? Lähde: "populistinen" Financial Times Lähde #1 ja lähde #2.

Olen samaa mieltä, että suomalainen rahapolitiikka on ollut rähmällään. Mutta se on myös ollut järkevyydeltään nousujohteista. Markan aivan viimeiset vuodet olivat kansallisen kelluvan (ja vapaasti vaihdettavan) valuutan aikaa, ja maamme talous nousi raketin lailla.

Vuoden 1992 syyskuun jälkeen ennen EMU-kytkentää emmme devalvoineet kertaakaan. Meillä ei ollut kestävyysvajeita, ei kilpailukykyongelmia.

Miksi ongelmaton aika on sinusta niin huono asia?

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola Vastaus kommenttiin #12

Vartiaiselle:

1) Voisitko ystävällisesti vastata muihin Henrin Sinulle yllä (kommentissa #9) esittämiin kysymyksiin?

2 "En silti pidä Suomen markan paluuta toivottava, sillä historian opetukset ovat karvaat :)"? Voisitko selventää, että mitä tosiasiallisesti tarkoitat tuolla virkkeellä? Älä ymmärrä väärin: minäkin olen sitä mieltä, että virheitä on historiassa tehty ja opetukset ovat olleet karvaita, mutta sen sijaan en ymmärrä, että miksi niistä tehdyistä virheistä (niistä historian opetuksista) ei voida ottaa opiksi JA olla jatkossa toimimatta tavalla, joka johti karvaisiin opetuksiin.

Siis eikö tuo opiksi ottaminen (ja samojen virheiden toistamattomuus) juurikin ole historian opetusten idea?

Ei suinkaan ajatuksesi ole se, että kun SINÄ olet ihan itse omasta syystäsi menneisyydessä tyrinyt ja tehnyt omasta ymmärtämättömyydestäsi johtuen itse virheen, josta jouduit kärsimään, niin koko Suomen kansan (mukaan lukien tulevat sukupolvet) on tämän Sinun aikanaan tekemäsi virheen seurauksena kärsittävä? Ihan vain siksi, että Sinä et menneisyydessä ymmärtänyt tosiasioita/reaaliteetteja ja koit tämän ymmärtämättömyytesi seurauksena karvaita opetuksia?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #49

Vartiaisella oli ihan pätevä argumentti - hän ei luota poliitikkoihin pätkääkään. Tosin minulle jäi epäselväksi, miksi EKP:n poliitikot olisivat Suomen kannalta yhtään sen parempia kuin Suomen Pankin. Etenkin, kun molemmilla on aivan erilaiset tavoitteet. Kun on kerran luottanut johonkin, menee usko, ehkä lopullisesti. Ehkä senkin takia tätä aiemmin tehtyä ja nykyäänkin päällä okevaa virhettä ei haluta edes virheeksi tunnustaa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #7

Kelluvan valuuttakurssin tarkoituskin on vaihdella, jolloin se tasaa talouden vaihtelua. Vaihtoehtoina ovat kansantalouden vakaus tai valuuttakurssin vakaus. Varmasti yksittäisestä yrittäjädtä jonkin hinnan, kuten valuuttakurssin, ylä- ja alamäet voivat tuntua rasittavilta. Mutta täytyy muistaa, että kansantalous on kaikkien yritysten, kotitalouksien ja valtion summa. Se, mikä on kokonaisuudelle parasta, eli keskimäärin kaikille hyvää, ei ole aina yksittäiselle toimijalle hyvä juttu.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #7

Data ei tue kokemustasi. Laskin vuoden keskikurssin prosentuaalisen muutoksen keskihajonnan (std) käteiseuron ajalta seuraaville kursseille: SEKJPY, EURSEK, EURUSD, EURJPY, USDSEK.

Joukosta EURSEK-kurssin prosentuaalisen muutoksen keskihajonta oli pienin, EURSEK keskihajonta oli 5 % ja EURUSD keskihajonta 7 %. EURJPY:n std oli noin 12 %, kuten SEKJPY:n.

Valuutan "suuruus" tai "pienuus" ei selitä volan (kurssivaihtelun) määrää.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tuubaa. Sveitsin malli valuutan manipuloinnista (toki maan itsensä tekemä).

http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&new...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #27

Oletus on, että rahapolitiikka on keskuspankin normaalia duunia. Yleensä spekulaaattoreiksi mielletään tahot, joiden ainoa tavoite on oma voitontavoittelu.

Keskuspankki ei näin tarkastellen ole yleisen käsityksen mukaan spekulaattori, koska sen reaktiofunktio koostuu mm. inflaationäkymistä, kansantalouden käyttöasteesta jne, ja se voi halutessaan luoda sitä rahaa napinpainalluksella. KP:n motiivi ei ole rahansaanti, koska se on se raha jo valmiiksi.

Mutta hyvä havainto sinulta. Liian löysän rahapolitiikan jäljiltä ongelma on, että kun nyt olisi kriisin tullen pitänyt löystää, perinteinen korkomuutos oli liian heikko konsti ja nolla tuli vastaan. Aika monet miettivät ja empivät, onko "vakaus", joka pakottaa käyttämään erittäin kokeellisia rahapoliittisia menetelmiä oikeaa vakautta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund
Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #61

Esitänpä sinullekin pari kysymystä, jotka tuolla ylempänä toki olivatkin.

Onko euroa koitettu "keikutella" - miksi on tai miksi ei ole? Entä onko joidenkin euromaiden valtiolainojen korkotasoa "keikuteltu - miksi on tai miksi ei ole?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Palaan sitten kommentoimaan, kun olet tekstin lukenut. Kuten sanoin, olen valmis tarvittaessa suomentamaankin sitä.

Yritän palvella suomalaisia kansalaisia tekemään parempia valintoja.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

"Johtuuko keinottelu valuutan ns. "mahtavuudesta" vai kenties siitä, että ko. valuutta asetetaan poliittisilla päätöksillä sellaiseen tilaan, jossa keinottelu on mahdollista?"

Valitettavasti tilaisuus tekee varkaan. Historiassa on runsaasti esimerkkejä siitä, että valuuttakeinottelua on harjotettu vaikka premissit olisivatkin kunnossa. Tuohon tarvitaan vain riittävästi rahaa ja mitä pienempi valuutan koko on, sitä pienempi määrä on riittävästi.

"Miksi Iso-Britannian talous kasvaa ja euroalue mataa?"

Suosittelen tutustumaan siihen miten Ison-Britannian talous on viimevuodet kehittynyt. Se ei ole menestynyt viimeisen vuosikymmenen aikana mitenkään olennaisesti euromaita paremmin.

http://fi.tradingeconomics.com/united-kingdom/gdp-...

Tuohon kun vielä ympäät britannian vajeongelmat ja säästötoimet niin huomaat, ettei se punta ole maata mitenkään suojellut.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Britit olisi eurossa ollessaan nyt Espanja tai Irlanti ja IMF:n holhouksessa. Käsitys brittien euromaiden tasoisesta menosta ei myöskään pidä paikkaansa. Tuubaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ymmärsinkö oikein ensimmäiseen vastaukseesi, jos ei anneta tilaisuutta varkaille niin niitä ei myöskään tule?

Kiitos suosittelustasi - olen tehnyt työtä käskettyä jo ennen suositteluasi, mutta tarkistin tilanteen. Miksi Kreikassa nousi kamala haloo alle 200 prosentin velkalastista (per BKT), mutta Japanissa ei?

Miksi Espanja ja Irlanti joutuivat tukiohjelmiin, vaikka niillä oli noin 40 prosentin velkaisuusaste?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Valitettavasti tilaisuus tekee varkaan. Historiassa on runsaasti esimerkkejä siitä, että valuuttakeinottelua on harjotettu vaikka premissit olisivatkin kunnossa. "

Voisitko antaa rautalankiselityksen miten kelluvaa, jokaisena päivänä oikean arvonsa hakevaa valuuttaa vastaan keinotellaan. Eikö keinottelija tekisi vain tappiota tuossa leikissä?

" Tuohon tarvitaan vain riittävästi rahaa ja mitä pienempi valuutan koko on, sitä pienempi määrä on riittävästi. "

Mielestäni tärkeintä on kunnossa oleva ja vakaa kansantalous jossa leipämme ansaitsemme. Ei suinkaan loistokas keinotekoisesti arvonsa säilyttävä valuutta.

Pikkuruisen taloutemme painoarvo on olematon euroalueeseen nähden. Euroalueen talouden painoarvo kokonaisuudessaan on suurempi kuin kaikkien keinottelijoiden varat yhteensä.

Taloutemme on nyt heittopussina euroalueessa jonka epävakaa talous ja kelluva valuutta heittelee miten sattuu meidän kansantalouteen nähden. Näin ollen kansantaloutemme hakee päivittäin tasapainoa euroalueen valuutan arvoon nähden.

Suomen kannalta liian halpana euro aiheuttaa talouteemme haitallisia kuplia. Liian arvokkaana se aiheuttaa työttömyyttä ja suppeamman viennin. Suomessa vain banksterit saavat lisätuottoa poistuneen valuuttariskin takia. Kaikki muut saavat potentiaaliaan heikomman talouskasvun.

" Suosittelen tutustumaan siihen miten Ison-Britannian talous on viimevuodet kehittynyt. Se ei ole menestynyt viimeisen vuosikymmenen aikana mitenkään olennaisesti euromaita paremmin. "

Britannia on totta kai kärsinyt euroalueen ongelmista. EU on sen tärkein kauppakumppani. Olet oikeassa noin ajateltuna.

Mutta tahallasiko yrität harhaan johtaa meitä vertailemalla GBR vs. euroalueen kasvu. Vertailu pitää tehdä GBR vs. FIN välillä jotta näemme miten valuutta vaikuttaa. Britannian talous on pärjännyt paljon paremmin kuin Suomen. Katso vaikka seuraavista linkeistä ja muuta lähtövuodeksi molemmissa 2008.

http://fi.tradingeconomics.com/united-kingdom/gdp-...
http://fi.tradingeconomics.com/finland/gdp-growth

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Briteillä mennyt hyvin suoraan vertaillessa, ja erinomaisesti, jos suhteuttaa ja muistaa, kuinka iso pankkisektori on brittitaloudesta. Taitaa olla vaalit tai terdejuomat päällä, kun kyseinen Virheä herra näyttää bkt-käppyrän, jonka mukaan UK:n talous on parhaillaan saavuttamassa kriisiä edeltäneen tason, samalla kun Etelä-Eurooppa ja Suomi kyntää 6-10 prosenttia kriisiä edeltävän tason alapuolella - eikä käännettä edes näy vielä!

Ai niin, Suomi on bkt-huipustaan jäljessä nyt yhtä paljon kuin USA oli kriisin ollessa pahimmillaan. Viisi vuotta eikä käännettä, 2014 menee todennäköisesti vielä miinukselle.

Todella heikko esitys kommentiksi. Joku perehtymätön ihminen voisi uskoa viestiä, joten pidän aiheesta tuuban lausumista vahingollisena, enkä pelkästään typeränä. Menisit Make itseesi, ja ota asioista selvää, ennenkuin väität mitä sattuu.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #18

Tarkoitukselliset valinnat tarkoituksellisina valintoina, Logiikkasi olisi käännettävissä niin, että vetoan jonkin Moldovan tai Ukrainan tms. huonoon talouteen ja todistelisin että tuo johtuu siitä, ettei niillä ole euroa. Pötyähän tuo olisi, mutta pötyä on myöskin se, että etsitään euron pahnanpohjimmaiset ja käytetään niitä todisteena koko eurotalouden heikkoudesta. Eli tuubaa tuokin, jos puhallinsoittimet sinulle nyt niin rakkaita ovat ;)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #24

Vetosit UK:n huonoon talouteen, ja siihen, että oma valuutta ei olisi UK:ta auttanut. Olet oikeassa, se ei ole tuubaa, vaan silkkaa paskaa. Oikeastaan kysymys kuuluukin, esitätkö tämmöistä tietämättömyyttäsi, vai epärehellisyyttäsi?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #26

Olette vedonneet Euron dominoivaan vaikutukseen Suomen talouden heikkoudessa, mutta tarkastellaampa väitettänne vähän lähempää. Suomen kilpailukyky ja pohjimmiltaan talous on ollut varsin harvalukuisten pärjääjien dominoimaa. Ensinnäkin Nokia, sen nopea kasvu ja sen jälkeen nopea heikkeneminen heilutti merkittävästi Suomen taloutta. Iso osa tuota Suomen talouden heikkenemistä on Nokian ja sen alihankkijoiden heikkenemisen myötä syntynyttä. Mikä lienee euron osuus tuossa - uskoakseni olematon. Metsäteollisuus taas on Euroopan laajuisesti ja vähän globaalistikin hiipuva ala. Samaan aikaan globalisaatio on edennyt alalla niin, että osa siitä jäljelle jäävästä tuotannosta on siirretty uusien markkinoiden ja entistä parempien raaka-ainelähteiden äärelle (maihin joissa metsä kasvaa 3-4 kertaa nopeammin). Mikä on tässä hiipumisessa ollut euron vaikutus? pahoin pelkään että varsin vähäinen. Se että tuijotatte Suomen talouden lukuja ja toteatte kuorossa, "paha euro", on joko totaalista Suomen talouden perusasioiden tietämättömyyttä tai epärehellisyyttä. Te jätätte taloutemme kannalta ne keskeiset selittäjät täysin huomiotta koska missionne on vastustaa euroa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #40

Huumori on aina hyvästä, mutta se ei poista lähestymistapanne ongelmaa:

"Yhtiön osuus maan bruttokansantuotteesta oli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan suurimmillaan 4 prosenttia vuosituhannen vaihteessa, mutta tätä nykyä osuus on alle 0,4 prosenttia."

Tuosta tulee jo puolet Suomen talouden laskusta, jopa ilman välillisiä vaikutuksia. Täysin eurovapaasti.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #41

Milloin Ollila tuli toimariksi? Millainen Nokian tuloskehitys oli kelluvan markan aikana?

Entä sitten euroaikana?

Firma peilaa hyvin Suomen kansantalouden kokonaistilaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #38

Jos etsitään euron negatiivisia vaikutuksia Suomen talouteen, niin mieleeni tulevat seuraavat:

1) Pitkittynyt monivuotinen lama. Tulkitani tästä on se, että eurossakaan laman ei tarvitsisi välttämättä pitkittyä, mutta koska Suomi ei osaa vielä elää kiinteän valuutan edellyttämällä tavalla, näin helposti käy. Jäädään siis ongelman vagiksi osaamatta korjata tilannetta.

2) Euron muuttuminen alkuperäisestä valtioiden väliset takaukset kieltävästä kiinteästä valuutasta järjestelmäksi, jossa Suomi on joutunut sitomaan omat varansa toisten maiden talouden tukemiseen. Tässä suhteessa euro on huonontunut siitä, mitä se joskus oli.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Parahin Heikki Aukee,

näin itse asian tismalleen samalla tavoin. Jos kelluvaa ja vapaasti vaihdettavaa valuuttaa vastaan lähtee "keinottelemaan" niin siinä polttaa vain omat näppinsä. Jos esimerkiksi lähtee myymään valuuttaa niin toiset "keinottelijat" kyllä täyttävät syntynyttä kuoppaa ilomielin. Mutta sen alkuperäisen "keinottelijan" tulee ehkä myös palauttaa ensimmäinen positionsa, jolloin ne tappiot aktualisoituvat.

Olen myös täsmälleen kanssasi samaa mieltä siitä, että kansantalouden tulisi olla vakaa. Kuten BBC:n artikkelissa käy ilmi: brittien inflaatio oli toki vakaa, mutta talous ei. Palveleeko talous sitten enää kansalaisia?

En yksinkertaisesti osaa olla enempää samaa mieltä kanssasi.

P.S. Lisäpisteitä tietysti Trading Economicsien käytöstä. Käyttökohteena yksi parhaimpia. :)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

"Mutta tahallasiko yrität harhaan johtaa meitä vertailemalla GBR vs. euroalueen kasvu. Vertailu pitää tehdä GBR vs. FIN välillä jotta näemme miten valuutta vaikuttaa. Britannian talous on pärjännyt paljon paremmin kuin Suomen. Katso vaikka seuraavista linkeistä ja muuta lähtövuodeksi molemmissa 2008."

Hauskaa kuinka valikoiva tuo Huopanen on tuubansa kanssa ;) Ison-Britannian ja Suomen talouden rakenne on kokolailla erilainen, niiden vertailu ei kerro mitään euron siunauksesta tai turmiollisuudesta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #21

Suomen talouden rakenne on myös kovin erilainen esimerkiksi Espanjan tai Saksan kanssa.

Senkö vuoksi käytämme yhteistä valuuttaa?

P.S. Taisit erehdyksessä laittaa Huopaisen piikkiin Aukeen sanomisia? No, se on kuitenkin toissijaista tämän keskustelun kannalta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #23

P.S. ei vaan odtin Huopasen huomauttavat tuosta, mutta turhaan kun se ei sodi teidän missiotanne vastaan vaikka onkin kestämätön väite.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #28

En minäkään ehdi kaikkia korjata :)
Edit: älä nyt viitsi olla pieni mies. Jos tulkitsee datan väärin ja väittää jotain, mitä ei ehkä kannattaisi, niin mitä sinä siitä uhriutumaan? Sanot vaan sori, olin huolimaton, kiitti oikaisusta. Ihan kuin sun moka olisi nyt muiden moka?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #28

Aiemminkin on käynyt niin, että kun olet esittänyt jotain, mikä nopeallakin googletuksella paljastuu ns. keksityksi jutuksi, niin sitten "valivali teillä on missio". Ei sun it-kaverina kaikkia näitä juttuja pidäkään ymmärtää tai tietää, eikä kukaan oleta sellaista. Mutta jos tää menee tähän teillä on missio-osastolle, niin yritä muistaa, että ei se ole mikään häpeä jossain kisassa jäädä kakkoseksi. Toivottavasti tässä ei taustalla jyllää ajatus, että sulla olisi jotenkin moraalinen oikeus olla oikeassa kaikessa, kun olet hyvä ihminen.

Suomen maailman suhdanteeseen huonosti sopivat toimialat ja pari auringonlaskun alaa on surkea yhdistelmä vientiriippuvaiselle maalle. Sopeutusmekanismeja ei ole kuin hinta, ja helpoin se on korjata sopivalle tasolle valuuttakurssilla. Siksi sitä käytetään kaikissa sivistysvaltioissa euroalueen ulkopuolella.

Älä sössötä, että olisin väittänyt Suomen vaikeuksien johtuvan eurosta. Euro on pahentanut vaikeuksiamme, jotka meillä olisi muutenkin. Se myös estää tilanteen nopean korjaantumisen.

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola Vastaus kommenttiin #28

Huopainen tuossa jo vastailikin Sinulle Kivelä suht kattavasti (kommentit #31 ja #46), joten ei siitä sen enempää.

Mitä jos yrittäisit Kivelä kuitenkin ja kaikesta huolimatta edes sen verran tsempata, että onnistuisit lukemaan/vaivautuisit kirjoittamaan Huopaisen nimen oikein? Se on Huopainen i:llä, ei Huopanen ilman i:tä.

(Joo, kaikille sattuu typoja ja huolimattomuusvirheitä joskus, mutta jos _sama_ virhe toistuu uudelleen ja uudelleen, niin se kyllä viittaa melkoisen vahvasti siihen suuntaan, että kyse ei ole satunnaisesta virheestä.)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Eiköhän toimittajan tulisi itse vastata tekstinsä perusteluista, omista tai muista lähteistä peräisin olevista?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Laitoin kommentin myös Rapelin uutistekstiin. Arvelin, että ehkä näkyvyys paranee tämän blogin myötä.

Ehkä on sattunut inhimillinen erhe tai väärinkäsitys - ja tilanne selvitetään taikka korjataan.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Nimettömänä tehty aiemmin nähty uutinen Kanniaisen raportista piti sisällään myös lausahdukset kellutuksesta, korkeista koroista ja konkurssiaallosta. Mielipiteiden tai kuvitelmien paikka on Puheenvuoroissa tai pääkirjoituksissa, ei uutisten taustoituksissa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Toivoakseni BBC:n Q&A todellakin antaa ne A:t siihen, miksi korot nousivat. Niin briteissä kuin samasta syystä (?) Suomessakin.

Käyttäjän JariMartikainen kuva
Jari Martikainen

Tarkoittivat varmaan sitä, että omaan valuuttaan siirryttyä Suomen talous lähtisi hurjaan nousuun ja Suomen Pankki nostaisi korkoja menoa hillitäkseen. Olisihan se ihan kamalaa.

Hauskempaa kärvistellä lamassa ja sen mukanaan tuomissa alhaisissa koroissa.
Työttömyyden kasvusta, julkisen sektorin velkaantumisesta, viennin romahduksesta ja teollisuuden alasajosta ei ole niin väliä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #16

Heh. :)

Muistanpa briteistä hiljattain uutisoidun täällä Suomessakin niin, että kun Irlannin 10-vuotisen valtiolainan jälkimarkkinakorko putosi alle brittien vastaavan, niin se tulkittiin Irlannin (ja sitä myötä euroalueen) onnistumiseksi.

Jos joku haluaa nähdä vaivaa niin lätätköön tänne kuvalinkin EKP:n korkotasosta 1999-2009, johon on ympätty mukaan Taylorin korkokaavan mukainen korkotaso.

Ehkä sitten ei tarvitse enää ihmetellä, miksi ihmeessä Etelä-Euroopassa puhkesi velkakriisi.

Olen tuollaisen kuvaajan nähnyt, mutta en nyt tässä kohtaa muista missä. :( Pyydänkin siksi muiden lukijoiden apua.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #25

Se tuli kuin apteekin hyllyltä, kiitos. :)

P.S. Pikkaisen näyttäisi olevan viilaamista EKP:n kesäkuun korkokokouksessa, jos kreikkalaisten mukaan tulisi asettaa korkotaso. :D

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #29

If you have a problem, if no one else can help, and if you can find them, maybe you can hire the A-Team ;)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #35
Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Uuden Suomen uutinen on jälleen tarjonnut aihetta älylliseen viihteeseen. Muistammehan, että austerity suomennettiin elvytykseksi; ja että jääkarhut ja pingviinit asuivat samalla navalla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ns. aivopieruja tulee itse kullekin, eikä vähiten allekirjoittaneelle. :)

Se on totta, että austerityn väärä suomentaminen voi johtaa täysin vääriin johtopäätöksiin.

Tällä kertaa US:n toimituksen erhe oli niin suuri, että katsoin sen tarvitsevan myös palautetta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

1. Keinottelu valtion valuuttaa vastaan tapahtuu käsittääkseni yleensä valtion pakottamaa kiinteää valuuttakurssia vastaan, ei vapaasti kelluvaa valuuttaa vastaan.

2. Tuo BBC:n kuvaama tapaus näytti selvältä. Pakotettu kurssi => ongelmia, vapaa kurssi => ei ongelmia. Pelko on siis siinä, että kurssin kiinnittäminen johtaisi taas yhden tai toisen kaltaisiin vaikeuksiin. Euron nykytila ja sen aiheuttamat ongelmat kriisimaille ja Suomellekin ovat omiaan tukemaan tätä muodostunutta käsitystä.

3. Suomen ja muutaman muun maan talous kärsii siitä, että valtiot eivät osaa (toistaiseksi?) elää euron vaatimalla tavalla. En tiedä miten hyvässä kunnossa Ison-Britannian talous on, mutta ainakin se on vapaa näistä huolista.

4. On se, että myös euron ulkopulella ololla on etunsa. Euromielisten pelottelu maailmanlopusta euron ulkopuolella on vahvasti liioittelua.

Mielestäni elää voi sekä eurossa että sen ulkopuolella. Vaatimukset, ongelmat ja edut ovat erilaisia. Ulkopuolella eläminen on helpompaa siksi, että sen elämän konstit ovat jo paremmin hallussa. Eurossa yksi keskeisin ongelma on devalvaatiomahdollisuuden puute. Devalvaatio on poliitikoille poliittisesti helppo tie alentaa ihmisten kulutusta taantuman iskiessä. Kiinteässä valuutassa kulutuksen alentaminen on poliittisesti paljon kivuliaampaa (esim. palkanalennuksia). Maat ovat toistaiseksi pääosin (poliittisesti) kykenemättömiä elämään kiinteässä valuutassa huonon talouden aikoina.

Euroon on myös ilmestynyt uusi vika, jota siinä ei euroa perustettaessa ollut. Se ei ole enää neutraali vakaa valuutta, vaan poliittisin päätöksin säädeltävä valuutta. Näissä päätöksissä joku aina voittaa ja joku häviää. Ehkä Iso-Britanniakin varoo uudestaan Saksan kelkkaan lähtemistä osin tästä syystä. Säätely tapahtuisi ehkä Saksan, ei Ison-Britannian toiveiden mukaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

P.S. TUli mieleen vielä yielä yksi euroon tullut muutos, joka vähentänee Ison-Britannian innostusta lähteä mukaan. Euron alkuperäisten (ja edelleen voimassa olevien) sääntöjen mukaan valtiot eivät joudu eivätkä saa taata toisiaan. Euron nykykäytännössä uudetkin jäsenet joutuisivat mahdolliseten heittiöiden takuumiehiksi. En ihmettele, jos ei kiinnosta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kirjoititkin vastauksia kaikkiin kysymyksiin, ja laitoitpa vielä muutaman lisäpohdinnan kylkiäisenä.

Lisäämiisi pohdintoihin minulle heräsi suorilta ajatus erilaisen valuuttajärjestelmän vaatimuksista.

Koska valuuttakurssin jousto puuttuu niin järjestelmän tulee olla ns. valuuttakatejärjestelmä.

Ja juurikin tuon katteen häviäminen heitti niin Suomen kuin Iso-Britanniankin pihalle ERM:stä.

Ylempänä on Huopaisen tarjoama linkki ns. Taylorin korkokaavaan. Bruegelin prujussa on havainnollistettu kuvaajat eri euromaiden "tarvitsemasta korkotasosta". Huomataan hyvin helposti, ettei yhtenäistä linjaa oikein löydy. Ne omenat ja melonit.

Tämä kielii mielestäni siitä, että miten hankalaa on muuttaa koko talousjärjestelmäänsä vaadittuun muotoon (valuuttakatejärjestelmään).

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kirjoita yksinkertaisemmin, vihreillä on vaikeuksia ymmärtää meloni-lippalakki-vertauskuvaa (ref. Anni Sinnemäen oma lausunto)

;)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #48

On heillä sentään A. Vartia antamassa toivoa. Toivottavasti briiffaa ahkerasti puolueensa jäsenistöä - sen kärkeä unohtamatta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #50

Pöh... ei puolueiden linjat muutu ilman kentän linjojen muuttumista. Vihreiden positio on diametrisesti persujen oppositiossa. Luuletko muka, että vihreät korjaisivat näkemyksiään, kun a) sellaista ei ole toistaiseksi tapahtunut b) jos yrittäisivät, muuttuisivat käytännössä persuiksi. Veikkaan, että käy kuten demareille - kannatus alkaa jossain vaiheessa vuotaa, kun fantsutteluun usko hiipuu. Mihin ns herännyt vihreä loikkaisi? Vassiin tai piraatteihin?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #60

On, mut mä tiedän, että on olemassa ihmisiä, jotka äänestää joka tapauksessa "vihervasemmistoa". Ja heille olen mainostanut Vartiaa. Ihan turha tarjota persua, ei vaan tule mitään. Ei vaan tule mitään.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #50
Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola Vastaus kommenttiin #48

Kun olisikin ongelmia vain vertauskuvien ymmärtämisessä...eiväthän nuo tunnu ymmärtävän selväsanaistakaan tekstiä (mikä ainakin minun mielestäni on huomattavasti suurempi ja vakavampi ongelma).

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Mikko-Ville Määttä on havainnut somesta, että ei US-toimituksen teksti tullut ulos ihan sellaisena kuin haastateltavana ollut Aki Kangasharju oletti.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kun Kangasharju pankin wirallisena edustajana muotoilee asian noin, sen voi suomentaa niin, että juttu oli überscheißea.

Janne Suuronen

Taloussanomissa oli pari vuotta sitten maltillinen ja varsin hyvä juttu Suomesta ja Eurosta: http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/07/2...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Oikein hyvä juttu. Silmään pisti talousvaliokunnan maininta, että oma valuutta ei juuri auta epäsymmetrisiin shokkeihin, koska 80- ja 90-luku.

Ilmeisesti eivät halunneet muistaa, että rahamarkkinoiden vapauttaminen 80-luvulla oli EU-prosessin osa, ja siitä seurannut vahva markka ja ECU-kytkentä taas osa eurojäsenyysprosessia. Näin mustasta tulee valkoista, ja 90-luvun eurokriisistä markkakriisi. VMP, cue the tubas.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Artikkeli on päivätty heinäkuulle 2012. Vilkaises sen ajan EURUSD:stä, esimerkiksi täältä. 15.7. löytyy merkintä 1,2158. Nyt tuo on ollut yli 1,35 jo pidemmän aikaa. Paria lyhyttä monttua lukuunottamatta miltei yli puoli vuotta.

Pasi Holm tuossa artikkelissa: "Vientinäkökulmasta heikentynyt euro on Suomelle erittäin hyvä asia etenkin kun Ruotsin kruunu vahvistuu."

Toisin sanoen, meitä hyödytti silloin se tilanne, että koko euroalue oli kaaoksessa ja viittä vaille repeämistä. Meille oli hyvä asia, mutta ei ehkä niiden Etelä-Euroopan maiden mielestä, jotka katselivat lainakorkojensa nousua pilviin.

Mutta tämänhän toki tiesitkin: euroalue ei tule pysymään tällä tavalla kasassa, koska aina joku on kärsijän paikalla. Nyt olemme me. BKT-luvuissa päästiin hetkeksi sentään nollan pintaan, mutta muutoin ollaan tultu alas.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Erittäin hyvä havainto. Oliko joku ihan "kamalaa, asuntolainani räjähtää ja kuolen devalvaayiopalokaasuihin" 2012, kun euro oli 1.38-1.22 eli reilut kymmenen prosenttia heikentynyt?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #57

Miksi Holm pitää heikentynyttä euroa hyvänä asiana - eihän sellainen heikentynyt valuutta ole lainkaan vakaa? Heiluu kuin korsi tuulessa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #64

Kun euro heikkenee, se tekee hyvää viennille ja elvyttää taloutta. Kun markka heikkenee, se on konkurssiaaltoa ja tukehtumista devalvaatiopalokaasuihin.

Johtopäätös: merkittävä osa markkapelottelusta on populistista mielikuviin nojaavaa tuubaa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Suurosen antamasta linkistä:
"Kyllähän silloin tiedettiin, että euroon liittyi liian erilaisia maita liian vahvoilla valuutoilla, mutta poliittisista syistä haluttiin uskoa, ettei asiasta synny ongelmaa."
Olennaisin lause on tuo hatusta vedetty "poliittisista syistä haluttiin uskoa...".

Jotain logiikkaa ja vastuullista harkintaa pitäisi voida edellyttää europäättäjiltä, jotka pelaavat yhä yli 500 miljoonan ihmisen elämällä ja perustelevat huonoja päätöksiään vain "halullaan uskoa".

€-18 ja iso EU-28, jonka alaosasto on euron ulkopuolinen EU-10, kulkevat nyt "kukin eri tietä omalle maalleen", kuten itäisten maiden kolme viisasta miestä. Poliittisista syistä halu uskoa ei enää taida riittää eurooppalaisille perusteluksi roikkua mukana?

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola

"Jotain logiikkaa ja vastuullista harkintaa pitäisi voida edellyttää europäättäjiltä, jotka pelaavat yhä yli 500 miljoonan ihmisen elämällä ja perustelevat huonoja päätöksiään vain "halullaan uskoa"."

Niinpä. Ja sitten jotkut vielä kehtaavat esittää, että tälläinen halu uskoa erilaisiin utopistisiin, typeriin ja ilmeisen järjettömiin visioihin on vastuunkantoa/vastuullista päätöksentekoa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ainakin Sarvamaan mielestä - koska olisi "sääli", jos tämä hieno projekti romuttuisi. Outoa, että ne tahot, jotka äänekkäimmin esittävät epäluottamuslauseita poliitikkoja kohtaan, ovat kuitenkin poliittisista syistä perustetun valuuttaliiton fanittajia. Eiköhän jatkettu vakaus lopulta tämän hankkeen kuoppaa. Sitä ennen pitää toki uhrata kaikki, mikä irti lähtee.

Antti Jokinen

Todella mielenkiintoinen, silmiä avaava ja tietoa jakava blogi ja keskustelu. Että kiitoksia vaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kiitos itsellesi. =) Hyvä juttu, jos kirjoitus keskusteluineen on antanut ajattelemisen aihetta.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Tämä on taloustaidetta.

On oikiasti mukava lukea ja oppia samalla.
Jatkakaa samaan malliin.

tnx.. :)

Katja Incoronato

Hei Henri,
kirjoitat blogissasi seuraavaa:
"Tiedän toimittajan tehtävän vaikeuden. Sitä on hyvin suuri houkutus ujuttaa teksteihin omia näkemyksiään. Rapelin ylläoleva lainaus on naamioitu Nordean Aki Kangasharjun kahden sitaatin väliin. "

Jos luet jutun hieman tarkemmin, niin huomaat itsekin, että tämä ei pidä paikkaansa. Jutussa on sitaatti Aki Kangasharjun lisäksi brittiläiseltä sijoitusjohtajalta Jack Kellyltä, joka kommentoi nimenomaan valuuttakeinottelua. Hänen sitaattinsa on lainaamasi tekstikappaleen alla.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Jep, mutta silti Kellyn kommentin avauksesi ei pidä paikkaansa, eikä vastaa sitä, mitä Kelly sanoi. Kirjoitit:

"Suomen markka olisi valuuttamarkkinoilla erittäin pieni valuutta ja sitten myös kaikenlaisen keinottelun ja spekuloinnin kohde. Vastaava nähtiin 1990-luvun alussa, jolloin markka päästettiin kellumaan ja suursijoittaja George Soros pystyi valuuttakaupoillaan heiluttamaan sen arvoa rajusti."

1) Koko ajatus kelluvassa valuutassa on, että se on "kaikenlaisen keinottelun ja spekuloinnin" kohde - että sen kurssi muuttuisi kysynnän ja tarjonnan mukaan. Ilmeisesti finanssimarkkinoiden toiminta ei ole ominta alaasi, eikä siinä mitään, se on ihan ok. Yhtä hyvin voitaisiin esittää, että jäätelön hinta on "kaikenlaisen keinottelun ja spekuloinnin kohde". Käytetyillä sanoilla "keinottelu ja spekulointi" on ikäviä konnotaatioita.

Asioiden hintojen pitääkin muuttua, sillä muuten hinta olisi väärä. Se hintamuutos tapahtuu spekulatiivisessa paineessa, eli en ymmärrä ajatteluasi.

Jos tarkoitus on kuvailla, että pienen valuutan kurssivolatiliteetti on suurempi kuin ison, niin se olisi jo toinen asia. Väite olisi kuitenkin näkemyksesi kannalta vaarallinen, koska

a) se olisi osoitettavissa liioitteluksi kevyellä tilastoanalyysillä ja kirjallisuusviitteillä

b) Suomen kansantalouden yksipuolisuuden ja epäsymmetristen shokkien takia korkea volatiliteetti olisi tietyissä tilanteissa jopa toivottavaa.

2) Markan volatiliteetti ei johtunut kellutuksesta, vaan kurssikytköksen väärästä tasosta. Kuten muistat, Suomen markan kurssi oli kellutusta ennen kytketty, ja korkoja nostetiin roimasti ennen devalvaatiota ja myöhemmin ennen lopullista kellutusta. Tällöin "tulevaisuuden markkakurssi" eli termiinikurssit siis jo hinnoittelivat markan voimakasta devalvoitumista etukäteen.

3) Soros ei "keinotellut" Suomen markalla. Muistaakseni Soroksen Quantum-rahastolla oli sijoituksia Suomen valtion velkakirjoissa ja vientisektorin osakkeissa. Mikäli sinulla on jotain lähteitä tukemaan väitettäsi, niin kuulisin mielelläni.

4) Suurin osa kommentistasi ei siis ollut Kellyn näkemysten iterointia, vaan omaa tulkintaasi ja höpöä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Aiheesta kiinnostuneille sattui muuten vastaan tuore artikkeli Soroksen puntakaupoista. Ikäänkuin brittien puntakytkös olisi Soroksen vika. Poliitikot eivät suunnitelmatalouskiimassaan vihaa mitään muuta yhtä paljon kuin sitä, että joku tulee, ja sanoo 'bullshit':

"In the run up to the devaluation, the British Treasury kept spending its foreign currency on British pounds that become much less valuable after the Treasury floated the exchange rate. To maintain the fiction that the pound was properly priced, it essentially paid a dollar for something everyone knew was going to be worth three quarters. The cost to British taxpayers was estimated at roughly £3.3 billion.

Losing billions of dollars of taxpayer money is so routine for politicians that they may not lose any sleep over the matter. They do, however, care about the political implications of publicly looking like a bunch of incompetents. You can’t make multiple announcements in a single day that you’re massively hiking interest rates in the middle of a recession or completely changing how foreign currency works without giving everyone the impression that you have no idea what you’re doing.

http://priceonomics.com/the-trade-of-the-century-w...

Soros oli oikeassa, brittipoliitikot väärässä. ERM-kytkös oli typerä ja lyhytaikaiseksi osoittautuva idea. Olisi kannattanut kuunnella Margaret Thatcheria aiemmin, mutta sensijaan poliittinen eliitti syrjäytti Thatcherin EU- ja eurovastaisena. Lopputuloksena eliitti meni vaihtoon seuraavissa vaaleissa. Sitähän tälläkin kertaa taidetaan pelätä. Poliittisista syistä.

Ai niin, eurokriisissä kävi muuten juuri kuten Thatcher arvioi: Etelä-Eurooppa ei elä suu säkkiä myöten ja Saksan ylijäämät vyöryvät kyseisiin maihin, aiheuttaen inflaatiota ja kuplan, joka puhkeaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #71

Margaret Thtacher Foundationissa on paljon kivaa luettavaa. Kaikkia virheitä ei tarvitsisi aina toistaa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #72

Ilmeisesti tarvitsee. Koska muutenhan joutuisi tunnustamaan, että on tullut tehtyä virhe.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Korjattu.

Valuuttakeinottelusta euromaita kohtaan ei tehdäkään nykyisin valuuttaa itseään kohtaan, mutta eri euromaiden valtiolainat ovat tällaisia "täsmäkohdistettavia" maaleja.

Sen vuoksi tuolla joillain mailla on näkynyt melko huimia jälkimarkkinakorkoja. Sen vuoksi niitä maita on jouduttu "pelastamaan" muiden lupaaman ja turvaaman rahakasojen kautta. Teknisesti ottaen tämä ei eroa millään muotoa siitä, että pysyäkseen kasassa yhden valuutta-alueen sisällä tarvitaan automaattisia tulonsiirtoja.

Kun niitä ei nyt ole, niin ne tehdään "aina tapauskohtaisesti". Muutoin euromaita ei olisi enää tätä määrää jäljellä. Kenties ei ainuttakaan.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Jos lukitset valuuttakurssin, sen sijaan kelluvat mm. korot ja työttömyysaste. Yhden muuttujan vakaus tarkoittaa, että muiden muuttujien epävakaus kasvaa. Tämä tekee mm. Huuskon näkemyksistä "vakaasta toimintaympäristöstä" naurettavia, mutta ymmärrettäviä. "Vakauden" haikailijoiden on haluttukin ymmärtävän asia näin. Hyvin on mennyt Irakin tiedotusministerien viestit perille, mutta onhan se noloa, että kaikkea uskoo, mitä syötetään.

Toimituksen poiminnat