*

Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Tohtori Hankamäki toivoo Suomelle omaa rahapolitiikkaa

 

Filosofian tohtorit tuppaavat käyttämään sellaista kieltä, mistä en ainakaan itse ymmärrä aivan kaikkea. Olikin siksi mielenkiintoista huomata, että FT Jukka Hankamäki latelee täysin kansantajuista tekstiä – ja vieläpä melko vaikeaselkoisesta aiheesta. Havaitsen Hankamäen kirjoittaneen rahapolitiikasta, joten päätän lähestyä haastattelupyynnöllä.

 

Hankamäki ei politisoi lainkaan. Hän ei mainitse puolueita, eikä henkilöitä nimeltä. Hän käsittelee asiat asioina, ja kertoo vain politiikan yleisestä linjauksesta. Puolue- ja henkilömaininnat ovat toimittajan penkomia viittauksia ja heijastuksia siihen, mitä Suomessa ja koko Euroopassa tapahtuu.

 

 

90-luvun ja nykyinen kriisi vertailussa

 

Eduskunnan salikeskusteluissa on käyty massiivista pelottelukampanjaa Suomen euroeron seurauksista. Hankamäki lähestyy nyt vellovaa kriisiä ja 90-luvun kriisiä paljon maltillisemmin ja analyyttisemmin.

 

Hän kertoo, että molemmissa kriiseissä on muistakin talouskriiseistä tuttuja elementtejä. Tällaisista hän mainitsee asuntokuplat, jotka äityvät pankkikriiseiksi; sekä pankkien omien intressien vuoksi velkavivulla tehdyn epäonnistuneen sijoitustoiminnan. Vertailussa olevia taantumia hän ei kuitenkaan näe suomalaisten itse aiheuttamiksi.

 

– Suomen ajautuminen taantumaan ei ollut kummassakaan tapauksessa suomalaisten syytä, vaan johtui kansainvälisestä sysäyksestä; näin myös 2000 teknologiakuplan puhjeteessa ja 2008 Yhdysvaltain subprime-kriisissä.

 

Kysyessäni 80-luvun lopun asuntokuplan mahdollisesta suomalaisten osuudesta, Hankamäki kertoo, että alkusysäys tuli Neuvostoliiton romahduttua.

 

Hankamäki vertaa julkistalouden tilaa, ja tässä kohtaa nykyinen kriisi saa apeamman tuomion. Hän muistuttaa, että 90-luvun kriisiin ajauduttiin suhteellisen pienellä valtion velalla. Nyt on toisin, ja liikkumavara on käytetty.

 

– 1991 taantumasta selvittiin, koska se ei koetellut koko Eurooppaa, mutta nykyinen pankki- ja velkakriisi voi romuttaa koko Euroopan talouden, Hankamäki vertaa.

 

 

Itsenäinen rahapolitiikka pelastaisi Suomen työpaikat

 

Tukipakettien tasaisen virran piti pelastaa suomalaisten työpaikat. Itse asiassa YT-neuvottelurumba on käynyt vilkkaana, ja valitettavan moni suomalainen on pudonnut ansioleivästä pyytäjän tielle.

 

Tohtori Hankamäki esittää oman ratkaisuehdotuksensa: itsenäinen rahapolitiikka. Mitkä itsenäisen rahapolitiikan keinot olisivat nyt Suomelle ensiarvoisen tärkeitä? Vastaus on ytimekäs.

 

– Mahdollisuus säädellä oman valuutan ulkoista arvoa on tärkein.

 

Hankamäki tarkentaa, ja nostaa puunjalostusteollisuuden esimerkiksi.

 

– Nythän lehdistö ja poliittinen hallinto tekevät paljon töitä salatakseen sen, miksi esimerkiksi puunjalostusteollisuudellamme menee niin huonosti, että tuotantoa joudutaan siirtämään ulkomaille. Siis ulkomaille, tilanteessa, jossa puun kysyntä on kovaa ja paperin kulutus kasvaa digitaalisesta julkaisutoiminnasta huolimatta!

 

Mitä sitten salataan? Perustelut tulevat nekin varsin selkeässä muodossa.

 

– Syy puunjalostusteollisuuden kriisiin on euron liian korkea kurssi verrattuna esimerkiksi dollariin. Kilpailukyvyn heikentymisen vuoksi joudutaan nyt leikkaamaan palkkoja ja puun raaka-ainehintaa, mikä koituu tappioksi suomalaisille ihmisille ja teollisuudelle. Sen sijaan Ruotsin puunjalostusteollisuudella menee hyvin, koska maa on säilyttänyt kruununsa ja kilpailukykynsä euroalueen ulkopuolella, esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, Hankamäki perustelee.

 

Tämähän on kuin juttelisi finanssiguru Björn Wahlroosin kanssa. Hänkin kertoo euron olevan liian arvostettu. Tai tämä on kuin istuisi Sveitsin keskuspankin johtokunnan kokouksessa. Sveitsin keskuspankki asetti frangilleen kurssirajan euroon nähden, koska euroalueen repeämispelkojen vuoksi frangista tuli turvasatama, ja kasvanut frangien kysyntä nosti sen kurssia. Mitä keskuspankin piti tehdä?

 

Sen piti painaa frangeja kuin viimeistä päivää, koska kysyntää riitti. Samalla Sveitsin keskuspankin holvit täyttyivät euroista, joilla sitten Sveitsi pystyi tekemään sijoitustoimintaa, kuten ostamaan eurooppalaisia yrityksiä. Sveitsin keskuspankki siis käytti mahdollisuuttaan säädellä rahansa ulkoista arvoa. Viisas toimii tilanteen mukaan.

 

 

Verokilpailu johtuu EU:n rakenteista

 

Hankamäen ehdotuksessa – niin järkevältä kuin se kuullostaakin – on yksi suuri mutta. Suomalaiset haluaisivat säilyttää euron. Kysynkin, että saisiko euroalueesta parsittua kasaan toimivaa kokonaisuutta.

 

Hän asettaa diplomaattisesti sanansa kertoen, että yhteinen markkina-alue Euroopassa Suomen tärkeiden kauppakumppanien kanssa on hyvä asia. Esimerkiksi tullimaksujen haihtuminen on helpottanut tavara- ja palvelukaupan lisääntymistä, ja se on vilkastuttanut elinkeinoelämää. Hankamäki alkaa kuitenkin punnita eurojäsenyyden hyötyjä ja haittoja.

 

– Rahaunionin varjopuolena on pääoman vaivaton siirrettävyys ja työpaikkojen sekä pääkonttorien liikuttelu verotuksellisesti edullisimpiin maihin. EU:ssa olevilla mailla on muodollisesti itsenäinen verotus, mutta käytännössä se on menetetty, ja on ajauduttu verokilpailuun, jossa maat alentavat yritysverotustaan estääkseen firmojen maastapakoa.

 

Allekirjoitetaankohan tämä Valtioneuvostossakin, sillä veroparatiisithan ovat olleet tiivis keskustelun aihe? Esimerkiksi Luxemburg kuuluu vieläpä euromaihin.

 

Hankamäki ilmoittaa olevansa ”verokilpailua” vastaan. Hän muistuttaa, että valtiolla on sosiaalipoliittinen funktio. Tämän vuoksi valtiota ei voida johtaa kuten yksityisiä firmoja. Hänestä parempi vaihtoehto on antaa valuuttakurssien joustaa veroprosenttinäpertelyn sijaan.

 

 

Sosiaalinen kriisi tulossa Suomeen

 

Viime vuosina talouskriisin ohella ovat uutisiin sisältyneet myös sosiaalisesta kriisistä kieliviä huomioita. Ajottain muistutetaan eritoten nuorten korkeista työttömyysluvuista. Talousjulkaisuissa vilisee lisäksi runsaasti eteläeurooppalaisten yritysten rahoitusahdingoista kertovia uutisia. Työtä ei voi edes tarjota investointien loistaessa poissaolollaan.

 

Talouskasvun on kerrottu alkavan aina kotvasen kuluttua, vuodesta toiseen, ja suurelta osin ilman tulosta. Mihin tämä johtaa?

 

– Pöty loppuu poliitikkojen puheista ja kansalaisten ruokapöydästä yleensä yhtä aikaa, Hankamäki kuvaa Suomen näkymiä.

 

Eriarvoistuminen tuo Hankamäen mielestä huonoja seurauksia. Hän kuvaa syrjäytymistä, eriarvoistumista ja kansalaisten luottamuksesta tulevaan melko koruttomasti. Hän kertoo lähes kaiken tämän ahdingon lähtöpisteeksi rahaliiton. Hankamäki muistuttaa, että verokilpailun vuoksi verotuksen painopiste on siirtynyt vääjäämättömästi kohti työn ja kulutuksen verotusta. Se leikkaa kansalaisten ostovoimaa ja peruskulutusta. Tämä puolestaan johtaa hiljalleen epätoivoon.

 

– Pahinta on ehkä ihmisten alitajuinen toivottomuus: aavistus, ettei kovallakaan työllä saa enää alleen kovaa maata. Sosiologisesti sanottuna ihmiset eivät voi enää keskiluokkaistua eivätkä saavuta paikkaa työväenluokassakaan. Syntyy luokattomien sääty, joka kokee itsensä joutoväeksi, valkokaulusköyhälistö mukaan lukien. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että työn tärkeä motiivi, mahdollisuus hankkia oma asunto ja kartuttaa sitä kautta varallisuutta, on karannut palkansaajien ulottuvilta.

 

Hankamäki tuo esille parikin esimerkkiä eriarvoistumisen kärjistä: Suomen 1800-luvun ja Ranskan 1700-luvun nälkävuodet, jotka olisi voitu välttää. Suomen nälkävuosien aikana rukiin vienti kasvoi, ja Ranskan tapauksessa Versailles'n palatsissa pidot olivat parhaimmillaan. Syökööt leivoksia - tai silakkaa.

 

– 1991 kriisi ei johtanut kansalaisten eriarvoistumiseen, koska yhteiskuntarauha voitiin ostaa käyttämällä valtion velkaantumisvara, mutta jatkossa valtion ja kuntien talouden romahdus näkyy ihmisten ruokapöydässä, Hankamäki muistuttaa.

 

Valtioneuvostokin tuntuu olevan nyt samaa mieltä, että pelivara valtion velkamäärässä on käytetty – tai ainakin se on käymässä hyvin vähiin. Alkaako tästä pahakin alamäki?

 

– On tietysti mahdollista, että myös asuntokupla puhkeaa varsin pian ja pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat romahtavat nykyisestä noin puoleen, jolloin suuren velan viime vuosina tehneet ovat jälleen velkahirressä.

 

 

Viimeinen oljenkorsi: setelirahoitus?

 

Päätän olla sitkeä, ja hakea kaikki mahdolliset keinot siihen, ettei euroalue joutuisi hajoamaan.  Muistutan, että monet ekonomistit eri puolella planeettaa suorastaan vaativat EKP:n aloittavan monen muun keskuspankin tapaan setelirahoituksen. Auttaisiko tämä?

 

– Setelirahoitus on valitettavasti ainoa keino, jolla valtioiden velat voitaisiin ”maksaa”. EKP rikkoisi tällöin EU:n peruskirjaa ja alkaisi ostaa valtioiden velkakirjoja pois velkojilta, sekä laskisi liikkeelle laivalasteittain seteli- tai bittirahaa, Hankamäki myöntää.

 

Hankamäki tosin kertoo, että sivuvaikutukset tulee huomioida. Hän kertoo, miten keskuspankista lähtenyt euro moninkertaistuu liikepankeissa luottoekspansion mahdollistamalla tavalla. Siitä seuraisi myös lainakorkojen nousu, sillä finanssimaailmassa pankista pankkiin kiertävä raha nostaa myös tuottovaatimuksia. Eräänlainen Musta-Pekka pelattaisiin siten niille, jotka sitä eivät voi välttää.

 

Hän kertoo, että tätä pelkäävät myös taloustieteilijät, eikä EKP ole sen vuoksi tähän lähtenyt. Hankamäki pitää tätä itsekin epätoivottavana.

 

– Toivon myös itse, että niin ei tehdä, sillä on olemassa toinenkin vaihtoehto: jätetään yhteistalous sikseen ja siirrytään takaisin kansallisvaltioiden kokoisiin talousyksiköihin eli kansantalouksiin, joissa voitaisiin itsenäisellä rahapolitiikalla eli devalvaatiolla – tai tarpeen mukaan revalvaatiolla – hoitaa sama homma, hän kertoo.

 

Mitä tohtori Hankamäki sitten toivoo?

 

–Pidän parhaana vaihtoehtona, että koko EMU:a ei olisi luotu. Paluu itsenäisiin valuuttoihin ja taloudelliseen itsemäärämisoikeuteen olisi kaikille osapuolille paras vaihtoehto. Muistan, että vuonna 1994 kaikkiaan 75 taloustieteen professoria laati Saksan hallitukselle kirjelmän, jossa todettiin, että EMU:n kaltainen liitto ei voisi toimia, mutta se vaiettiin lehdistössä ja poliittisessa hallinnossa taktisesti.

 

Hankamäki toteaa ironisesti, että ainoa hyvä puoli kasvavista velkatakauksista, avustuksista ja Suomen Pankin Target2-riskeistä on se, että ero eurosta lähestyy.

 

– Päivää en osaa sanoa, mutta joka päivä tuo hetki on yhtä lähempänä, Hankamäki kuvaa.

 

Kerron, että yleensä tällaiset päivät osuvat maanantaille, pankkien ollessa kiinni edeltävinä päivinä. Hankamäki naurahtaa, ja toteaa, että niin se taisi Neuvostoliiton romahduksenkin kohdalla olla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Viime joulukuussa tehdyn haastattelun pohjalta laadin tämän tekstin viime vuoden lopulla.

Jukka Laine

En tunne tohtori Hankamäkeä. Yleisesti voisi sanoa älyköiden elävän omissa jopa narsistisissa jumalamaailmoissaan ja he eivät tarvitse faktoja siellä tai muiden henkilöiden näkemyksiä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Yleisesti voisi sanoa myös, että olen haastatellut erilaisia ihmisiä, ja jokaisella olkoon oikeus omiin näkemyksiinsä.

Minun toimenkuvaan kuuluu vain se, että kerään materiaalia kansalaisille luettavaksi.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Minäkään en tunne yhtään Suomen hallituksen ministeriä, EU-komissaaria enkä edes VM:n virkamiehiä. Siitä huolimatta heidän sanoistaan ja erityisesti teoistaan (päätöksistään) voi päätellä aika paljon.

Kataisen termiä käyttääkseni ja po. blogin Hankamäen haastatteluun viitaten, haastateltava on "tolkun mies" eli hän ymmärtää ja perustelee kantansa loogisesti ja tosiasioihin perustuen toisin kuin six-five-pack, joka elää yhä uskomusmaailmassa.

"Omasta narsistisesta jumalamaailmasta", jossa "ei faktoja tarvita", en näe merkkejä. En myöskään toiveajattelusta ja itsepetoksesta, mitkä taas näyttävät olevan six-five-packin vakiokalustoa (en enää viitsi laittaa edes linkkejä):

"EU on menestystarina vailla vertaa" (Katainen)
"Suomella on vakuudet Kreikka paketistaan" (Urpilainen)
"Kukaan ei tule kärsimään Kreikan tukemisesta." (Rehn)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

"Eu tuo vakautta, vaurautta ja talouskasvua" eri versioina eri tahoilta :D

====

Näyttää Saksassa kuuluvan jo liike-elämän taholta huutoja "Devalvoikaa euro! (eihän tästä muuten mitään tule. Euro on liian kallis)".

Jukka Laine

Jos lohduttaa niin pidän blogistia arvossa ja näen hänen kunnioittavan ja arvostavan muita ihmisiä. Eli pureuduttu asiaan ei henkilöihin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mainio haastattelu! Missä tämä tohtori Hankamäki vaikuttaa?

Pirjo Jokinen

Mm täällä US Puheenvuorossa: http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173845-p...

Nähtäväksi jääkin tänään lennämmekö EU:sta kuin leppäkeihäät vai kuin käy.

Hankamäen oma esittely: "J. Sakari Hankamäki
Helsinki
Sitoutumaton
Filosofian tohtori, filosofi, tietokirjailija ja tutkija. Hankamäki on julkaissut 12 teosta filosofian alalta. Ajatusmiljööltään hän on kansallismielinen arvoliberaali ja omakulttuurisuuden kannattaja."

Siis: "kansallismielinen arvoliberaali" ??????????????????????

Lisäys:

Vai onko olemassa joku toinen J. Hankamäki josta on puhe?

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Pirjo: 'kansallismielinen arvoliberaali' voi vaikuttaa paradoksilta, mutta ei ole. Todellisuudessa meiltä puuttuu Suomesta puolue, joka edustaisi selvästi kansallista etua ja olisi samalla arvo- ja sosiaaliliberaali.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #31

Ei puutu. Itsenäisyyspuolue (IPU) edustaa kansallista etua ja on samalla sosiaali- ja arvoliberaali (sillä varauksella, että puhumme samoin sisällöin em. termeistä).

Käyttäjän homonatura kuva
Outi Hoikkala

Tulin hankkineeksi Hankamäen väitöskirjan kesälukemiseksi (ISBN 952-471-688-7)enkä ole katunut ostostani vaikka kirjan kuljetusmaksu oli yli 30 % hankinnan kokonaishinnasta.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Voi olla, että näin perjantain kunniaksi olen pirullisella tuulella, mutta pakko silti kysyä, mikä tekee Hankamäestä tämän asian asiantuntijan? Vaikka tohtorismies onkin, niin ymmärtääkseni (esim. julkaisujen perusteella) hänen asiantuntemuksensa on ihan muualla kuin rahapolitiikassa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Voi olla, että näin perjantain kunniaksi olen pirullisella tuulella"

Kun nyt olet pirullisella tuulella niin kumoa Hankamäen näkemyksiä joutessasi?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Kuten varmaan huomasit, en ottanut itse asiaan kantaa lainkaan. Olettaisin, että ainakin blogisti Myllyniemi itse muistanee, että olen muutamissakin keskusteluissa vilauttanut olevani hänen kanssaan paljolti samoilla linjoilla nykyisten rahapoliittisten ratkaisujen toimivuudesta.

Päätin kommentoida aihetta ja otsikkoa tällä kertaa lähinnä siksi, että minusta Myllyniemi osui nyt harhaan kohottaessaan auktoriteetiksi tahon, jolla ei ole oikeastaan minkäänlaista ansioluetteloa aiheesta.

Epämääräisesti "tohtorin" esitteleminen asiantuntijana vaikuttaa väkisinkin siltä, että näkemyksiä yritetään perustella tutkinnon tuomalla auktoriteetilla faktaperäisten argumenttien sijaan. Tämä lähinnä mitätöi Myllyniemen aiempien, faktapitoisten ja perusteltujen kirjoitusten arvoa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #11

"Kuten varmaan huomasit, en ottanut itse asiaan kantaa lainkaan."

Huomasin ja huomioin ettei teillä euron kannattajilla yleensä mitään järkevää sanottavaa olekaan mitä rahapolitiikkaan tulee ja Suomen asemaan EKP:n määräysvallan alla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #11

Minä kuuntelen kaikkia, jotka osaavat perustella kantaansa. Usko tai älä, rahapolitiikka on varsin mystinen asia usealle suomalaiselle. Joten jos jonkun näkee kirjoittavan siitä niin siitä voi jo päätellä, että ehkä asiaan on tutustuttu ja perehdytty.

Esitin kysymyksiä, sain vastauksia. En minä tiedä olenko korottanut mitään tahoa auktoriteetiksi sen ihmeemmin kuin joltain toiselta tilaillaan tulevaisuusvisioita.

Ja nyt vielä kerran. Kirjoitat: "Epämääräisesti "tohtorin" esitteleminen asiantuntijana..."

Missä olen väittänyt tai esittänyt tohtori Hankamäkeä asiantuntijaksi?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #19

Tarkoitin sitä, että otsikoimalla tekstisi "Tohtori Hankamäki..." nostit kärkeen sen, että nyt _tohtori_ esittää näkemyksensä.

Viitauksesi tulevaisuusvisioihin alleviivaa minusta hyvin samaa pointtia. Meillä on näitä lausuntoautomaatteja, jotka aiheesta riippumatta puetaan tiedotusvälineissä asiantuntijan kaapuun aloittamalla otsikko sanalla "professori", "tohtori", "tutkija" jne.

Siis, tämän tekstin otsikointi oli minusta valitettava poikkeus linjaasi, jossa mennään yleensä upeasti asia edellä. Siitä reaktio.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #20

Tuo lienee ihan käytäntö, että tietyt koulutustasot esitellään tilanteesta huolimatta. Ei sen tarkoitus ollut millään muotoa alleviivata. Pikemminkin päinvastoin. Tohtorin koulutuksesta huolimatta hän latoi yllättävän kansantajuista tekstiä.

Nyt kun nostit tämän seikan tikun nokkaan, niin voisit kyllä kertoa oman mielipiteesi itse asiasta: onko (jätetään nyt sitten tarkoituksellisesti koulutustaso pois) Hankamäen näkemyksissä mitään järkeä?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #21

Osittain olen samaa mieltä, osittain en.

Itsenäisen rahapolitiikan merkityksestä olen samaa mieltä. Jos valuuttakurssi ei jousta, palkat joustavat. Jos palkatkaan eivät jousta, joustaa työllisyys. Ja sitähän meille on tarjottu. Tarvitaan sisäinen devalvaatio, tai työttömyys leviää käsiin. Paitsi että enemmistö tietää työpaikkansa säilyvän, joten oman liksan koskemattomuus menee solidaarisuuden edelle, ja palkat eivät jousta. Eikä se kokonaiskysynnällekään tekisi hyvää, ainakaan lyhyellä aikavälillä.

Valtiontalouden liikkumavaran loppuminen taas on mantra, jota en ihan sellaisenaan osta. Minusta on kuvaavaa, että velasta puhutaan miljardeissa, ihan vain siitä syystä että kauhistelusta saadaan uskottavampaa. Asioiden suhteuttamiseksi, kuinkas monta EU tai euromaata taas löytyikään, joilla se velan suhde kansantuotteeseen olikaan alhaisempi. Liikkumavaraa siis on, vielä.

Paperiteollisuuden osalta mennään melkoisilla yksinkertaistuksilla. Kun katsoo missä paperin kysyntä kasvaa, ymmärtää hiukan paremmin, miksi tehtaita pistetään Suomessa kiinni.

Jos siitä vaikka alkuun.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #23

"Paitsi että enemmistö tietää työpaikkansa säilyvän, joten oman liksan koskemattomuus menee solidaarisuuden edelle"

Nykyisellä rahapolitiikalla tämä enemmistö on pian vähemmistö kuten Kreikassakin. Miten oletat että samanlaisella säästöpolitiikalla me Suomessa saamme erilaisen lopputuloksen?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #23

Ihan hyvä tulkinta. Rahapolitiikka minua tuossa niin ikään kiehtoi, ja olen siitä Hankamäen ja sinun kanssa samaa mieltä.

Muista asioista en osaa niinkään sanoa, mutta nuo olivat kaikki hänen näkemyksiään, ja minä toin nekin sitten esille, enkä ruvennut sen enempää tekemään "taktista valintaa".

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #25

Kas vain, juttusi on tullut ulos. Kiitos, Henri!

Ja muutoin ratkokaa nyt toki vain asiantuntemustani, niin voi sitten muun muassa Tampereen yliopiston taloudellis-hallinnollinen tiedekunta kiittää (opiskelin aikoinani neljää eri tutkintoa ja pääainetta kahdessa eri yliopistossa), mutta ei siitä haittaakaan ollut, paitsi tietty poikkitieteellisyys ja vastahankaisuus tietenkin.

Kun puhutaan taloustieteellisestä asiantuntemuksesta, vitsikästä on, että erään tutkimuksen mukaan New Yorkin taksikuskit osasivat ennustaa talouden kehitystä paremmin kuin koulutetut kansantaloustieteilijät, joten koetan jatkossa välttää leimautumista alan asiantuntijaksi.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #23

Tomi Solakivi: "Valtiontalouden liikkumavaran loppuminen taas on mantra, jota en ihan sellaisenaan osta."

Tämä mantra ei ole myytävänäkään (ei kaikki ole kaupan).

Kun sanoin, että velkaantumisvara on käytetty, vertasin tilannetta 1991 alkaneesseen lamaan, jolloin velkaantumisvaraa oli, kun valtionvelka oli minimaalinen.

Nyt tilanne on paljon huonompi, eikä valtioiden jättiläismäisistä veloista ole mitään uskottavaa ulospääsyä ilman, että rahan arvo leikkautuu.

Tosiasiassa elintasomme on kuilun partaalla ja valtiot ovat eläneet yli varojensa. On pelastettu pankit, jotka puolestaan rahoittavat nyt valtioita. Valtiot ovat joutuneet puskureiksi, koska pankkeja pelastamalla on turvattu sijoittajien edut, ja laskut on siirretty valtioita velkaannuttamalla veronmaksajien piikkiin. Valtionvelka kun on vain eteenpäin siirrettyä verotusta.

Taustalla on länsimaisen elämäntavan rakenteellinen kriisi ja tuotannon uusjako, jossa työ on siirtynyt muun muassa Kaukoitään, ja länsimaihin on syntynyt laajaa työttömyyttä, joka on valtioiden velkaantumisen pääasiallisia syitä.

Koska kansantalouden kokoisia yksiköitä ei globaalissa taloudessa oikeastaan ole, voivat myös valtioiden taloudelliset piristysruiskeet päätyä sijoitukseen ihan toiselle puolelle maapalloa, ja siksi keynesiläisyyskään ei toimi, kuten ei myöskään moni muu kansantaloustieteen perinteinen perusolettama.

Talous on siis karannut kansantalouksien ja valtioiden hallinnasta, ja hyödyn tilanteesta korjaavat hyvin suuret kansainväliset yritykset, jotka pystyvät toimimaan tässä hyrskeessä ja siirtämään toimintansa tuotantoehtojen mukaisesti. Valtiot puolestaan kärsivät, samoin yksilöt, joiden olot kurjistuvat.

Koska BKT:mme on nyt paljon parempi kuin 1970- ja 1980-luvuilla (jolloin valtio ei velkaantunut juuri lainkaan), valtion tulojen pitäisi nytkin riittää verokertymän kautta pitämään yllä nykyistä hyvinvointivaltiota, mutta massatyttömyyden vuoksi niin ei ole, ja siksi menee paljon huonommin, kuin noina vuosina. Tästä voi kiittää ns. globalisaatiota.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #33

Lisäisin tähän, että nykyisenlaisen globalisaation seurausta. Olisimme voineet valita (poliitikot olisivat voineet valita) myös toisenlaisen globalisaation, jossa kv. sopimuksin olisi tehty esim. monikansallisten yritysten veronkierto ja verojen välttely vaikeammaksi jolloin ainakin osa nykyisistä ongelmista olisi poissa.

Vielä lisäisin Tyhmyri´s blogiin läppäämäni kommentin, joka sopii tähänkin keskusteluketjuun ja kuuluu seuraavasti:

Blogisti (siis nimimerkki Tyhmyri) kirjoittaa ”Moni taloudellinen ongelma, joka olisi ollut täysin mahdotonta hyväksyä ennen eurojäsenyyttä, onkin nyt aivan ok. Poliittinen eliitti on monessa maassa tyynesti hyväksynyt oman maansa talouden romahtamisen ja täysin ala-arvoisen talouskehityksen. Huomionarvoista on myös se, että kaikki puheet EU:n taloudellisesta kilpailukyvystä, sosiaalisesta tasa-arvosta ja demokratiasta on unohdettu. Unohtamisen syy on ilmeinen, euroa ei voi säilyttää mikäli kunnioitettaisiin tasa-arvoa, demokratiaa ja ihmisten hyvinvointia.”

Tästä on yhä vaikeampi olla eri mieltä. Pakostakin päätyy siihen, että kurjistaminen on tahallista ja tarkoitushakuista, jotta muut tavoitteet (”syvempi integraatio” aka liittovaltio) saavutettaisiin.

Euroalue on matkalla kohti triplataantumaa, osa maista on lamassa ja osalla suunta lamaan. Parhaimmin voivat ovat stagnaatiossa, talous seisahtuneena. Teollinen tuotanto on hyytynyt, talouskasvu hyytynyt, työttömien määrä kasvaa, kokonaiskysyntä leikkaantuu.
Eu:n ratkaisu: lisää talouskuria, talouspakotteita Venäjälle.

Itsenäisyyspuolue (IPU) selvitti Eurooppa-tiedotuksesta, että Suomella ei ole mitään juridisia velvoitteita tai muita sopimusvelvoitteita osallistua Venäjää vastaan suunnattuihin pakotteisiin. Joten miksi lamaa kohti matkaava Suomi osallistuu? Poliittisten, ei taloudellisten päätösten, takia.

Toinen seikka on sellainen, että Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa samoin kuin Suomen perustuslaissa turvataan perus- ja ihmisoikeudet. Kyseiset sopimukset velvoittavat julkista valtaa eli ne on huomioitava kaikenlaisia päätöksiå tehtäessä.
Lakimiehet puhuvat heikennyskieltovaaikutuksesta, joka tulee huomioida päätöksiä tehtäessä so. sopimuksilla ja laeilla on oikeusvaikutuksia; tehdyt päätökset eivät saa heikentää oikeuden toteutumisessa saavutettua tasoa.

(Suomen hallitusohjelman mukaan lapsivaikutusten arviointia lisätään kaikessa päätöksenteossa so. ottaen kaikessa päätöksenteossa huomioon lapsen etu).

Käytännössä on toimittu päinvastoin sekä valtiollisella että Eu-tasolla. On leikattu, jäädytetty, poistettu, vähennetty. Eu ja Suomi siis toimivat tässäkin vastoin omia sopimuksiaan ja julistuksiaan.

Kolmanneksi muistuttaisin, että euron oli määrä tuoda vakautta, vaurautta ja talouskasvua. Vakauden laita on vähän niin ja näin, talouskasvu miinuksella. Ajatushautomo Liberan laskelmien mukaan elintaso euroalueella on laskenut kymmenisen prosenttia euroaikana.

Euro olisi tietysti mahdollista devalvoida. Jos siitä päätettäisiin. Mutta sitä ei tapahdu, koska ”on päätetty että…”

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

#11 Rahapolitiikka on uskomusala.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Siksi,koska se onko valtiolla oma raha vai ei,on enemmänkin filosofinen kysymys kuin taloudellinen. Noin niinkuin perimmiltään.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Talous on liian tärkeä asia jätettäväksi vain ns. asiantuntijoille, siksi kiitän Henriä jutun laatimisesta, jonka hän teki ihan omasta aloitteestaan.

Taloudella on muuten aina myös filosofiansa. Muistetaanpa eräänkin jämeräpartaisen "Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset" (1844)!

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Missä kohtaa olen väittänyt hänen olevan tämän alan asiantuntija?

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Et missään, mistä kiitos! :D

Kenkkumaista onkin, että talous (joka sinänsä on valtasuhteita järjestävä suhteiden verkosto) on voimakkaasti asiantuntijavaltaistunut, vaikka talous on myös poliittisen tahdonmuodostuksen asia. Silti mennään koko ajan pankkien ja intressisidonnaisten tutkimuslaitosten asiantuntijat edellä, vaikka talouden arvioinnissa ja ohjailussa voitaisiin käyttää sosiaalipoliitikkoja ja filosofejakin (jotka oikeastaan taloustieteen loivat).

Suhtaudun aika nuivasti myös siihen, että taloustieteelliseen asiantuntemukseen asennoidutaan auktoriteettiuskoisesti pitäen taloustieteilijöitä jonkinlaisina ylipappeina, joiden tehtävä on julistaa kansantaloustieteen lakeja.

Tosiasiassa taloustieteen havaitsemat talouden säännönmukaisuudet eivät ole luonnonlakien kaltaisia muuttumattomia invariansseja vaan tuloksia ihmisten valinnoista. Siksi myös talouden tutkiminen on pohjimmiltaan käyttäytymistiede, siis lähellä filosofiaa.

Ei inflaatiokaan johdu mistään luonnonlaista eikä kolikon materiaalisesta rakenteesta vaan ihmisten käyttäytymisestä, joka on altis muutoksille. Siksi talous on aina poliittinen asia, ei pelkkää taloustieteellisten lainalaisuuksien julistusta tai niille antautumista.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Ja mitähän erityistä koulutusta,tai osaamista ministereillä on asiaan liittyen. Joltain konsultilta kysellään,että mitä pitäisi tehdä. Yksi asia,mistä jotain voi päätellä on,että kaikki menee päin persettä nykyisellä rahapolitiikalla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Oleellista on ettei tässä yhteisvaluutassa ole mitään mahdollisuuksia saada talouttamme kuntoon.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ainakin pääministeri Stubb sanoi, ettei ole olemassaan mitään taikajuomaa.

AEP Telegraphissa odotteleekin vain sitä, että koko höskä kaatuu ajallaan omaan mahdottomuuteensa.

http://blogs.telegraph.co.uk/finance/ambroseevans-...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Luin AEP:n tekstin. Osin samaa mieltä, osin en.

Hän näyttää olettavan Yhdysvaltain talouden kääntyneen nousuun. En usko. Isot ketjut kuten nämä dollarin kaupat (myyvät kaikenlaista dollarilla) näyttävät sulkevan myymälöitään vauhdilla, koska niihin ei riitä asiakkaita.

Käytettyjen autojen kauppiailla ei ole asiakkaita.

Jne.

Yhdysvaltain viralliset talous- ja työttömyyslukemat ovat silkkaa potaskaa, minkä tajuaa heti kun vertailee Yhdysvaltain hallituksen lukuja esim. yrittäjien omiin tilastoihin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #27

AEP pukkaa kärjistämään ja vertaamaan hyvin usein, sen olen huomannut. Oma tulkintani on, ettei Yhdysvalloissa nyt ainakaan euroaluetta huonommin mene.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Ranska hylkää tavoitteensa alijäämän pienentämisessä, euroalue matkalla triplataantumaa kohti, hitot sopimuksista.

"France has all but abandoned a target to shrink its deficit, as the
eurozone endured a turbulent day that raised the prospect of a triple-dip recession."
http://euobserver.com/news/125261

Mitä hootanaa, eikö se talouskasvu ja toipuminen olleetkaan jo ihan nurkan takana, ihan huulilla, meneillään... vaikka kaikki maailman viisaat (ja poliitikot) ovat meille niin vakuuttaneet?! (sarkasmivaroitus)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Mutta ilouutisia: korkotaso on alhaalla! Saksan kymmenvuotiset kävivät alle prosentissa.

Tästä kun kehitetään kunnon deflatorinen noidankehä, niin kaikkien aikojen lama on valmis. Sen nyt näkee otsallaankin. Velkoja on mahdotonta maksaa, jos velan reaalinen osuus vain kasvaa. Espanjakin pääsi jo biljoonakerhoon.

Ajatella. Sitä se tekee, kun päästää yksityiset sijoittajat pinteestä ja lupaa "kansan maksavan" sitten joskus.

Ei muuten maksa. :D

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kyllä mua lohduttaakin, että Saksa saa lainaa halvalla. Hieno homma ja pelastaa euroalueen lisäksi maailmantalouden. (sarkasmivaroitus)

Kuten Tyhmyri´s blogiin kommentoin, niin kentiespä tavoite ei olekaan pelastaa euroa ja maailmaa vaan todellakin ajaa taloudellisen tuhon kautta poliittisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden muutos (taviksen kannalta huonompaan suuntaan).

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tiedoksi:

"Eurozone banks set to borrow billions from ECB

Economy eurozone banks are expected to borrow about €250bn in cheap four-year money from the European Central Bank, according to estimates from Morgan Stanley, reports the Financial Times. The loans come amid increasingly gloomy data for Europe’s economic outlook with a slowdown in Germany, France stagnating and Italy in recession."

http://euobserver.com/tickers/125276

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jees, mulla oli FT:ltä vastaava juttu auki, mutta kadotin ajantajuni, ja piti lähteä katselemaan asuntoja. Supermaanantai.

http://www.ft.com/intl/cms/s/0/42705b28-2488-11e4-...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset