Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Tätä Euroopassa tapahtuu

Uuden Suomen uutisotsikossa kysytään, jotta mitähän Euroopassa oikein tapahtuu. Ajattelin antaa teille vastauksen.

The Wall Street Journal uutisoi, että Saksa kauppasi keskiviikkona n. neljän miljardin euron erän 2-vuotista lainaa tasan 0,00 prosentin keskimääräisellä korolla. Vastaavaa tapahtui heinäkuussa 2012, jolloin pelot euroalueen repeämisestä olivat kuumimmillaan. Sijoittajat hakivat ns. turvasatamaa rahoilleen. Esimerkiksi italialaispankki pelkäsi, että sillä on kohta kasa liiroja, joiden arvo devalvoituu silmissä. Ostamalla Saksan 2-vuotista velkaa lievästi negatiivisella korolla varmistui siitä, että saisi Saksan käyttämässä valuutassa lähes koko pääoman takaisin kahden vuoden päästä. Se tuntui paremmalta diililtä.

Tuolloin myös euron ja Yhdysvaltain dollarin välinen kurssi oli melko alhaalla, ja kurssikerroin oli n. 1,2. Euro on nyt heikentynyt parin kuukauden ajan hiljalleen. Emme ole kuitenkaan vielä näissä lukemissa, eikä reunamaiden valtiolainakorot ole revähtäneet käsiin. Jälkimmäinen kielii siitä, että nyt ei pelätä niinkään euroalueen repeämistä.

Nyt odotellaan deflatorista lamaa. Deflaatiossa nimittäin nollalla prosentilla tekee tiliä. Kyproksen esimerkin mukaan suuria rahaeriä ei kannata makuuttaa pankkitilillä – ne ryöstetään sieltä ahneiden europäättäjien mielivallan edessä. Varoille ei haluta riskiä sijoittamalla niitä esimerkiksi osakemarkkinoille. Ne siis parkkeerataan Saksan lyhyen pään velkakirjoihin.

Lamaa odotetaan sikäli, että euroalueen talouskasvu pysähtyi toisella vuosineljänneksellä, vaikka viime syksynä puhuttiinkin, että kasvu senkuin kiihtyy.

Tämä ei ole mitenkään omituista. Kevään luvuissa ei vielä näy edes kauppasuhteiden viilentymistä Venäjän ja euroalueen välillä.

Tämä seisahdus johtuu kysynnän puutteesta. Ostovoimaa ei ole. Sitä ei oikein ole, koska euroalueella devalvointi tehdään sisäisesti palkkoja laskemalla. Monissa euromaissa yksityinen sektori on jo korviaan myöden veloissa. Esimerkiksi Portugalin kokonaisvelka-aste on yli 350 prosenttia, josta vain "n. 100 prosenttiyksikön siivu" on valtion velkaa.

Kuka nyt siis kuvittelee, että ylivelkainen yksityinen sektori lähtisi hakemaan lisää velkaa investointeihin, tai aloittamalla raivoisan kulutushysteriakauden palkkaleikkausten ja irtisanomisten jälkeen? Etenkin, kun päättäjiltä kuulee jatkuvasti, että "ollaan oikealla tiellä, mutta pitää tehdä vielä enemmän."

Inflaatio-odotukset ovat matkalla kohti deflaatiota. Ja deflaatio tekee näiden velkavuorien maksamisesta entistä mahdottomampaa. Siksi tästä seurauksena on lama.

Sitä täällä Euroopassa tapahtuu. Kiitos mielenkiinnostanne.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

29Suosittele

29 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Kiitos tiedoista jälleen kerran, Henri

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos, että jaksat "harping the same string". :D

Pari päivää sitten suomalaiskuluttajalle riitti se, että Valion "Putin.juustoa" (Oltermanni) sai kaupasta hintaan 3,69€/kg. Silloin "kaikki on hyvin". Ja kaikki on hyvin myös silloin, "kun ei tarvitse vaihtaa valuuttaa matkoilla Euroopassa".

Deflatorinen lama on sanapari, jota suurin osa suomalaisista ei kenties käytännön merkitykseltään tunne tai ymmärrä? Kyse ei ole siitä, etteikö asiasta olisi keskusteltu ihan kansantajuisesti:
http://tyhmyri.wordpress.com/2013/07/09/sisaisen-d...

Tähän tuudittautumiseen vajoamista ei luulisi PISA-Suomessa tapahtuvan. Siksi, nimimerkki Tyhmyriä lainaten, "en todellakaan kykene ymmärtämään logiikkaa, jolla moni suosittelee sisäistä devalvaatiota eli politiikkaa joka on heille itselleen tuhoisaa joko poliittisesti tai taloudellisesti."

On säälittävää katsoa VM Rinteen (Urpilainen, versio 2.0) selityksiä budjettivalmisteluissa, joissa hän kääntelee kelkkaa kerran viikossa. Hän ei ainakaan näytä olevan "Pro Finland", vaikka on entinen ammattiliitto Pro'n puheenjohtaja.

Siksi kerran vielä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Deflaatio

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Taisin joskus Helsingin telakalla työkaverilleni ensi kertaa mainita sanaparista deflatorinen lama jo vuonna 2008.

Kaikki tunnustus toki europäättäjille, että se ollaan ilmeisesti saamassa vasta nyt ajoiksi, sillä onhan tässä pystytty pitämään kunnon kriisitunnelmaa jo kuuden vuoden ajan.

Jääkiekkotermein ei tehdä sitä häkkiä heti alkuun, vaan "naatitaan". :)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Pieni korjaus:
"Ei laakaasta - naatitaan" taitaa olla Kuopion Palloseuran slogan tilanteessa, jossa peli pyöri jo vastustajan 16-metrin alueella. :D

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Minä puhuin euroalueen stagnaation sekä deflatorisen laman mahdollisuudesta Heinäveden Lehdessä ennen kunnallisvaaleja.

Minulta kysyttiin sitten sen jälkeen, miten se liittyy kunnallisvaaleihin. Miten selität ihmisille, että yhteisvaluutta-alueen ja sisämarkkinoiden stagnaatiolla ynnä deflatorisella lamalla on suorat vaikutukset kuntatalouteen jos eivät sitä itse pysty päättelemään?
Eihän kuntatalous ole valtiosta, euroalueesta ja globaalitaloudesta irrallinen ei-koske-kuntia -juttu.

Sitten Henri kysymykseesi "Kuka nyt siis kuvittelee, että ylivelkainen yksityinen sektori lähtisi hakemaan lisää velkaa investointeihin, tai aloittamalla raivoisan kulutushysteriakauden palkkaleikkausten ja irtisanomisten jälkeen? Etenkin, kun päättäjiltä kuulee jatkuvasti, että "ollaan oikealla tiellä, mutta pitää tehdä vielä enemmän.""

Poliitikot ja EKP:n johtokunta ovat ainakin kuvittelevinaan ja haluavat muidenkin uskovan. Media säestää. Da Capo, crescendo, mitä huonommin menee.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #10

Ka, etsin ja löysin pari haastatteluvastaustani vuodelta 2012. Laitan sen tähän kuriona.

-----------

K: Mitkä asiat ovat sinun mielestäsi ne tärkeimmät tulevan 4 vuoden aikana?

V: Talous. Rahapolitiikka synnytti ennen globaalia kriisisumaa erittäin suuren varallisuusharhan, jota keskuspankit ja valtiot ovat nyt kriisin kuluessa uusin toimenpitein yrittäneet ylläpitää ja kasvattaa. Kun varallisuusharha puhkeaa - ja se puhkeaa - ovat valtiot, kunnat, yrityssektori ja yksityissektori pulassa. Tulossa voi olla inflaatio, deflaatio, stagnaatio, tasetaantuma tai niiden sekoitus. Kaikki tuhoisia.

Rahan ostovoima on maailmanlaajuisesti heikentynyt jyrkästi sen jälkeen, kun nykyaikaiset keskuspankit yleistyivät 1900-luvun alkupuolelta lähtien, ja se heikentyy edelleen. Kaikki muu - työttömyys, verojen korotukset, valtioiden velkaantuminen, leikkaukset jne - ovat seurauksia, eivät syitä. Syy on tavassa, jolla raha nykyään syntyy tyhjästä luotuina talletuskirjauksina sekä pankkien harrastamasta tasevarallisuuden luomisesta panttiketjukaupan avulla. Tähän on kuitenkin ratkaisuja olemassa,

K: Minkälaisiin "liemiin" valtuutettujen on syytä varautua?

V: Talousliemiin. Valtio velkaantuu miljardin euron kuukausivauhdilla. Se merkitsee sitä, että kunnille työnnetään lisää velvoitteita samalla kun valtionapuja leikataan. Kuntia tullaan painostamaan yksityistämisiin, "tehostamiseen" ja kuntaliitoksiin, koska - kuten kauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttiläkin toteaa - EU ja "vapaakauppa" haluavat riittävän suuren yksikkökoon temmellettäväksi, jolloin saa riittävän suuren tuoton imuroitavaksi ulkomaille.

Muutoin kuntien tulisi kehittää elintarvike- ja energiaomavaraisuuttaan mahdollisimman pitkälle, koska sieltä suunnalta tulee ongelmia.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Kiitettävän hyvä tiivistys tilanteesta. Hassua, että tämän kysyntävajeen synnyttämä vajoaminen deflaatioon on ollut tällaisen maallikon nähtävissä jo pitempään.

Sitten on yhä vaan kummallisempaa, ettei tilannetta nähdä tai tunnnusteta edes nyt poliitikkojen tai taloustieteilijöiden toimesta, vaan sohitaan voimattomina, mitä kummallisimpia ehdotuksia, joiden yhteisenä nimittäjänä tuntuu olevan lähinnä kysyntälaman syventäminen ja sitoutuminen Japanin tielle, ilman omaa rahapolitiikkaa. Onko kehityksen omegaksi asetettu joku kunniallinen harakiri?

Kenen kunniasta on kyse?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

"Taloustieteilijöillä" ja europäättäjillä on pyöreitä palikoita, on tähtikuvioita ja neliöitä. Mutta boksiin ei sovi kuin kolmiot.

Kaikkea on yritetty. Ensin ihmeteltiin talouden alamäkeä. Sitten velkapaperien hintojen romahdusta etenkin kriisimaissa. Tämän jälkeen deflaatiovaara...

Oikeaa lääkettä ei vain tunnu löytyvän. Koska se on se, "mistä ei saa puhua".

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minäkin, joka en mitään ymmärrä taloudesta ja lähinnä keskityn sen osalta seuraamaan näit uuden suomen bloggauksia aiheesta törmään ihme optimismiin asiaan yhtä vähän tai jopa vähemmän perehtyneiden ollessa kyseessä. Sitten kun töksäyttää, että "tiiätsie jot myö ollaan melko varmasti kusessa ja pahimmillaan myös yltä päältä paskassa", niin vastaus on lähinnä vaikenemista.

Ja se on justiinsa auktoriteettien aikaansaannosta se. Siinä on vaaransa, että ruokkii valheellisesti optimismia ja harrastaa älyllistä epärehellisyyttä - siis sitä, että muokkaa todellisuudesta kivemman katsella. Ihminen ei yleensä tykkää ajatella tulleensa kusetetuksi ja todeta luottamuksensa petetyksi. Jos seuraus on se, että koko ajan vaan kynnetään syvemmällä, niin hyvin varovainen olisin poliitikkona tai asiantuntijana sen kanssa mitä suustani päästän.

Anna-Leena Nieminen

Mihin väitteesi, että euroalueella devalvointi on tehty sisäisesti palkkoja laskemalla, perustuu?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Josko ajatteli vaikka Kreikkaa, Espanjaa, Portugalia jne?
Tai palkkamaltti-kierroksia ja tämmöisiä?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Täällä Kreikassa palkkataso on pudonnut - toimialasta toki riippuen - keskimäärin viidenneksen. Sesonkiaikaisesta turismista johtuen vuositasolla työvoimakustannukset tosin huojuvat kuin "laskeva sinikäyrä".

http://www.tradingeconomics.com/greece/labour-costs

Vinkki: aseta manuaalisesti alkuvuodeksi vaikka 2008, niin huomaat trendin. Samoin minimipalkkaa on laskettu.

Anna-Leena Nieminen

Entäs koko euroalueella (kuten kirjoitit), samalla sivustolla kuvion mukaan työvoimakustannukset ovat nousseet

http://www.tradingeconomics.com/euro-area/labour-c...

Erityisen hyvin näkyy, kun käyttää vinkkiäsi eli asettaa vuodesta 2008

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #16

Tyhmänä kysyn, eikö työttömyyden räjähdysmäinen kasvu ole leikannut palkkasummaa?

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #17

Sinun pitää esittää kysymyksesi blogistille, joka kirjoituksessaan väittää, että euroalueella devalvointia on harjoitettu sisäisesti palkkoja laskemalla.

Työttömyys ja sen räjähdysmäinen kasvu johtuu erityisesti työmarkkinasääntelystä (koko euroalueella).

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #18

Kehotan lukemaan tämän artikkelin: http://ftalphaville.ft.com/2013/01/18/1344272/all-...

Siitä aika lailla selviää, että sisäinen devalvaatio ei irtisanomisten osalta näy kuin "positiivisena" liikkeenä yksikkötyökustannuksiin, jota nämä europäättäjät tutkivat.

Minä katson kokonaisuutta, enkä tarraudu lillukanvarsiin.

Paska ei muutu kullaksi, vaikka molemmissa sanoissa onkin kirjaimet k ja a.

Käyttäjän KatriRonkainen kuva
Katri Ronkainen Vastaus kommenttiin #16

Kyseessä ovat ilmeisesti yksikkötyökustannukset, jotka lasketaan jakamalla työn kokonaiskustannukset tuotannon reaalisella arvolla. Siten bkt vaikuttaa yksikkötyökustannuksiin siten, että bkt:n laskiessa yksikkötyökustannus nousee. Sattumalta Suomen bkt:kin romahti eurokriisin seurauksena 8,5 % vuonna 2009, millä lienee suurin vaikutus siihen, että Suomessa työvoimakustannukset näyttävät yksikkötyökustannuksina laskien nousseen. Vika on siis laskutavassa.

Aiheesta lisää tässä Patrizio Lainan kirjoituksessa: http://patriziolaina.com/?q=node/21

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tässä taikatemppu:
http://www.taloussanomat.fi/raha/2014/08/21/nyt-jo...
Jos käteen jää vähemmän, millä ihmeellä kulutat 12 x 200€ = 2.400€/v (netto) enemmän, ellet ota tietoista riskiä?
Onkohan ilmassa epätoivoa ns. positiivisuuden sijasta?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Taitaa stagnaatiota pukata ainakin euroalueella.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä
Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Eurosta aletaan luopua taikka sitten Saksa käyttää tilannetta hyväkseen ja alkaa rakentaa neljättä valtakuntaa taloudellisen ylivoimansa ja Putinin aseiden avulla.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Puhuvat päät yrittävät selittää asioita parhain päin vielä parilla argumentilla, joista toinen näyttää vahvalta ja toisen suhteen ollaan hatarasti toiveikkaita.

Hataran toiveen kohteena on työllisyyden koheneminen, mistä erityisesti jenkkien talousvastuulliset ilakoivat varsin avoimesti. Syynä tähänkin on tilastoharha, eli työpaikkojen luonne on muuttunut. Kokoaikaisia ja hyvin palkattuja työpaikkoja on hävinnyt ja duunari on korvannut ansionmenetyksiä ottamalla vastaan 2-3 osa-aikatyötä. Silti ne kaikki lasketaan kokonaisiksi työpaikoiksi. Jopa yhdellä viikkotyötunnilla saa tilastoissa työpaikkastatuksen.

No, tämähän puolestaan tarkoittaa ostovoiman vääjäämätöntä laskua, mikä heijastuu yrityksiin liikevaihdon ja katteiden putoamisena. Sen puolestaan pitäisi näkyä pörssikurssien laskuna, mutta näin ei ole tapahtunut ja siitä vedetään oikaistu johtopäätös, että talous on kohentumassa.

Aina on tietysti toimialoja, joilla on todellista kasvua, mutta eilen brittilehti Telegraph tiesi kertoa, että kurssinousun taustalla on pääasiassa se, että yritykset käyttivät pelkästään 2012 omien osakkeidensa ostamiseen SATOJA MILJARDEJA dollareita.

Ne eivät siis juurikaan investoi, vaan käyttävät pääomaansa ja jopa matalakorkoista velkarahaa osinkojen maksuun, jotta sijoittajien luottamus säilyisi. Osakekohtainen tulos luonnollisesti paranee, kun osakekirjoja ostetaan takaisin ja mitätöidään.

Yritykset siis yrittävät vippaskonstein selviytyä kysyntälaman ohitse, mutta jossakin vaiheessa ylitetään kynnys, jossa kassavarat tai velkaantumisaste eivät salli enää kikkailun jatkamista.

Eri talousalueilla käytetään luonnollisesti kaikki keinot, joita nimitetään ratkaisuiksi ongelmaan, mutta ovat käytännössä vain todellisuuden peittelyä.

Jossakin vaiheessa markkinat reagoivat puheiden tyhjyyteen ja nyt sitä tyhjää, eli ansiotonta arvonnousua on ruokittu nollakoroilla siihen malliin, että reaalitalouden suhde kirjanpidollisiin arvostuksiin on revennyt jo monilta osin pahemmaksi, mitä Lehman-keississä 2008.

Tuttavani sijoitussalkussa ainoa tuottava rahasto on ollut sellainen, joka lyö vetoa talouskasvun syntymistä vastaan. Jo tällaisten instrumenttien olemassaolo kielii jotain olevan pahasti vialla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Mikäli yritys ostaa itselleen osakkeita, se ei suinkaan "mitätöi" osakkeitaan. Yrityksen pääomaa vain sidotaan omistamiseen.

Usein tosin tällaista kannattaa tehdä silloin, kun osakkeita saa edullisesti.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ei siis suoranaisesti, mutta silti pörssikaupassa liikkuvien osakkeiden määrää voidaan kontrolloida, mikä vaikuttaa osakkeen arvoon.

Pitäisi hallita terminologia paremmin selittääkseen kunnolla, mutta en olekaan mikään syvällinen asian harrastaja, eikä minusta sellaista edes tule. Yritän elää reaalitaloudessa ja haluaisin sen toimivan siedettävästi:)

Taito Mikkonen

Terveessä taloudessa pitäisi olla positiivinen yhteys talouskasvun ja rahan koron välillä. Kun talous kasvaa, yritykset pystyvät maksamaan korkeampaa korkoa. Ja lamassa ei ollenkaan. Kasvunkaan aikaan ei korko saa olla liian korkea. Keskuspankit yrittävät saada kasvua tarjoamalla velkaa matalammalla korolla. Sekään ei auta, jos ei ole maksukykyä tai kulutushalua. Hankaluutena on niin kuluttajien kuin yritysten erilaisuus. Jotkut yritykset pystyisivät maksamaan korkeampaakin korkoa mutta eivät tietenkään maksa enempää kuin kiturajan yritykset.
Korko asettaa kasvuvaatimuksen eli tuottovaatimuksen. Degrowth merkitsee vähenevää kysyntää pankkien katteettomalle itse luomalleen eli väärennetylle rahalle. Yhtiön osakkeiden vastineena on yhtiön omaisuus. Rahalla pitää olla vastineena myymättömät ja keskeneräiset tuotteet.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tätä "kulutushalua" ei tällä hetkellä ole, koska yksityinenkin sektori parantaa taseitaan (engl. deleveraging).

Sinällään itse olen kallistunut Nomura-pankin Richard Koo:n näkemyksiin "tasetaantumasta" (balance sheet recession).

Oletko sinä?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Siiskö, että yksityinen sektori ei ole sellaisessa tilassa, että kykenisi ottamaan lisää lainaa pankkisektorilta, jolloin pankin myöntämiä lainoja maksellaan pois tai pankki kirjaa alas maksamattomia velkoja luottotappioiksi? = Tasetaantuma.
Ymmärsikö oikein?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #28

Tasetaantuma on oikeastaan termi sille, että nettoluotonanto sojoittaa etelään. Muistaakseni tällä viikolla tulee uudet lukemat, mutta siinä -1,5 prosentin ja -1,7 prosentin välillä tuo lukema hortoilee näinä aikoina.

Taito Mikkonen

En tunne Richard Koo:n näkemyksiä. En ole syventynyt kasinoihin enkä kasinotalouden virtuaalimaailmaan. Minua kiinnostaa enemmän reaalinen maailma ja siinä elämän säilyminen versus fossiilituhotalous.

Toimituksen poiminnat