Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

SDP leikkaamassa pienituloisten verotusta?

Nettiä ristiin-rastiin selatessani törmäsin Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen kirjoitukseen Turun Sanomissa. Kirjoitus ei sinällään yllättänyt sisällöllisesti. Siinähän todettiin mm. seuraavaa:

"Suomen Pankin ennusteen mukaan maamme on vakavassa tilanteessa. Pankki ennustaa matalan kasvun jatkuvan seuraavat kymmenen vuotta. Se myös esitti työelämän joustoja ratkaisuksi nostaa työllisyyttä."

Työelämän joustot ovat niitä palkkaleikkauksia, mitä tarvitsemme voidaksemme pysyä yhteisvaluutta euron jäsenenä. Tämän Häkämies kirjoittaa seuraavaan muotoon:

"Emme voi hinnoitella itseämme kalliimmaksi kuin kilpailijamme Saksa ja Ruotsi."

Aivan oikein. Tässä ei mainita sanallakaan bulkkituotannosta mitään, vaan ainoastaan siitä, että tuotteemme ovat liian kalliiksi hinnoiteltuja. Toki yritysten verotusta voidaan keventää, mahdollisesti rinnakkain pienempien palkkaleikkausten ohella. Yritysten kulurakenne kevenee tätäkin kautta. Ja kun kuluja on vähemmän, voivat yritykset hinnoitella tuotteensa tai palvelunsa aggressiivisemmin.

Häkämies havaitsee toki, että palkankorotuksettomassa maailmassa työväen ostovoima hiipuu. Hän tarjoaakin tilalle työn verotuksen keventämistä.

Tässä kohtaa ajetaan täysin miinaan. En tiedä, onko tällaiset ehdotukset tehty vakavissaan, mutta ainakin Turun SDP:n varapuheenjohtaja Mari-Elina Koivusalo tarraa tähän kiinni. Hänen näkemyksensä mukaan pieni- ja keskituloisille voisikin ojentaa verohelpotuksia.

Mutta miten helpottaa verotusta, jos tuloverotuksessa on jo pyöreä nolla? Pienituloisten verot koostuvat yksinomaan kunnallisverosta, sekä mahdollisesti kirkollisverosta.

Tämän tosiseikan havaitsi Taloussanomien kolumnissaan Vesa Varhee: "Rinne tähtää oppositioon":

"Palkansaajaväestön pienituloisin kolmannes, 1,4 miljoonaa palkansaajaa joiden vuosiansiot jäävät alle 15 000 euroon, ei vuonna 2012 maksanut valtion tuloveroa lainkaan."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Jouni Nordman

Tähän kun lisätään niissä kunnissa joissa korkea kunnallisvero on, niin porukan koko joka ei veroja maksa kasvaa entisestään.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Eläkemaksut leikkuriin. Rahoitetaan eläkekatolla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Miksei? Mutta olisiko sitten SDP:ssä parempi ottaa tämä vaaliteemaksi kuin nollaverolaisten veronkevennystalkoot?

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Enpä tiedä mikä SDP:n kannalta olisi parasta, sillä en voi ymmärtää SDP:tä äänestävien ajatuksenkulkua. Ehkäpä tällaiset tyhjät avaukset osuvat keskivertodemariin hyvin. Eläkemaksujen leikkaus lienee vain realistisin tapa leikata pienituloisten verotusta, eikä sekään ole Suomessa erityisen realistista nykypuolueiden toimesta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #4

Pidän ehdotustasi paljon realistisempana kuin tätä tuloverojen leikkausajatusta. Todennäköisesti jopa kannattaisin sitä, kunhan numeraalipuolella on päästy järkevään ratkaisuun.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #5

Eläkekaton suurin ongelma on tällä hetkellä se, että vallitsevan tulkinnan mukaan eläkkeet kuuluvat perustuslaillisen omaisuudensuojan piiriin. Tämän seurauksena jo luvattuja eläkkeitä ei saisi leikata. Lisäksi eläkemaksuja pidetään vakuutusmaksuina, mistä seuraa, että eläkkeen pitää perustua palkkaan. Jos näissä tulkinnoissa pitäydytään, eläkekatto on turha, mistä ETK julkaisikin selvityksen viime viikolla. Jos jo luvattuja eläkkeitä ei saa leikata katolla, vaihtoehtona on toki eläkkeiden verotuksen progression kiristäminen.

Etuudet ja maksut ovat kuitenkin vuosikymmenien aikana muuttuneet niin paljon, että eläkemaksuja ei voi pitää vakuutusmaksuina vaan veroina, eikä eläke ole itse maksetuilla vakuutusmaksuilla ansaittua siirrettyä palkkaa. Ks. esim. blogikirjoitukseni kuva eläkemaksun kehittymisestä:

http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182593-e...

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #6

Voihan sitä ajatella ihan miten itse kukin itselleen edulliseksi näkee, mutta siitä ei tarvitse kyllä johtaa jotain kiveen hakattua totuudellista tilaa.

"vallitsevan tulkinnan mukaan eläkkeet kuuluvat perustuslaillisen omaisuudensuojan piiriin"

Missä tälläinen tulkinta on ihan oikeasti tehty. Itse maksoin eläkemaksuja vuosia ilman että se kerrytti eläkettäni lainkaan. Toisin sanoen maksamani eläkemaksut alle 25 vuotiaana ei kartuttanut eläkettä eikä siis ollut silloin eikä nyt perustuslain suojaamaa säästöä.

Eläke, jonka työntekijä eläkkeelle jäädessään saa, määräytyy kulloisenkin lainsäädännön mukaan eikä eläkemaksun maksamishetken lainsäädännön mukaan. Ei mitään suojaa maksetuilla eläkemaksuilla. Maksut eivät ole säästöjä.

Työeläkkeet eivät ole myöskään vakuutuksia vaikka työeläkeyhtiöt asian niin haluavat esittää maksimoidakseen oman vaikutusvallan eläkejärjestelmän lainsäädäntöön. Vaikka yksityisen vakuutusyhtiöt hoitavat byrokratian ja termistö olisi kovin vakuutus-alkuista, ei se eläkejärjestelmästä vakuutusperusteista tee niinkuin ihan oikein ajattelet.

Käsi pystyyn duunari, jos olet tehnyt työeläkkeestäsi vakuutussopimuksen ja pääsit eläkevakuutuksesi kilpailuttamaan. Jos eläkejärjestelmä olisi vakuutusperusteinen, eläkkeesi määräytyisi vakuutussopimuksen ja sen tekohetken lainsäädännön mukaan. Eläkejärjestelmä on myös kaikille pakollinen eli et voi jättää "vakuutustasi" ottamatta, koska se todellisuudessa on yksinkertaisesti korvamerkitty ja uudelleen nimetty tasavero jolla rahoitetaan kunkin hetken mukaiset eläkkeet.

Noista faktoista voi kyllä helposti tehdä johtopäätöksen ja tulkinnan ettei eläke-eliitin eläkemaksut nauti sellaista perustuslaillista suojaa joka pakottaisi johonkin eläketasoon tulevaisuudessa heidän kohdallaan. Eläkelainsäädännön heikennyksiä eli eläkkeiden tason huononnuksia perustuslaki ei ole rajoittanut tähänkään mennessä. Eläkekatossa on aivan samasta asiasta kysy. Tämän hetken eläkelainsäädännön mahdollistama eläke ei ole jo ansaittua eläkettä johon olisi oikeutettu.

Siitä voi kyllä olla samaa mieltä, että jo myönnetyt eläkkeet nauttivat perustuslaillista suojaa.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #15

Eläkkeitä koskeva perustuslaillinen omaisuudensuoja on perustuslakivaliokunnan näkemys tällä hetkellä. Tätä näkemystä komppaavat eläkevakuutusyhtiöt, asiaan liittyvät etujärjestöt sekä eläketurvakeskus. Asian muuttaminen vaatisi siis perustuslakivaliokunnalta uuden tulkinnan. Tähän voi vaikuttaa äänestämällä jotain muuta kuin Keskustaa, SDP:tä tai Kokoomusta ensi kevään vaaleissa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #19

Noin varmasti tulkittu on, eikä ole yllätys tuon valiokunnan kyseessä ollessa. Tämän maan lainsäädännön ylimmälle leipurimestarille perustuslaki on vaivausta vaille oleva pullataikina. Ei yhtään sen vakavampi asia.

Mika Rajala

Ainoa keino leikata pienituloisten verotusta on tehdä se kunnallisverotuksen puolella kasvattamalla esim. perusvähennystä. Kuntien verotuottomenetyksen valtio voisi sitten kompensoida kunnille valtionosuuksia kasvattamalla. Toisaalta alle 2 000 e/kk tienaavat maksavat kunnallisverojakin aika vähän. Kunnallisverohan ei ole tasavero vaan vähennysten vuoksi erittäin proggressivinen 30 000 euron vuosituloihin asti.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Minusta valtio on ennemminkin toimillaan kasvattamassa paineita kunnallisveron kiristämiseen.

Mika Rajala

Todellisuudessa niinhän se on. Mutta jos siis mietitään miten pienituloisten käteenjäävää tuloa voitaisiin lisätä, niin kuten jo kommenteissa tuotu esille, oikeastaan siellä ovat vain ne sosiaalivakuutusmaksut, joita voisi vähentää. Valtionveroa pienituloiset eivät maksa lainkaan ja kunnallisveroakin niukalti.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Eläkekatto tarkoittaa, (jos luodaan täysin uusi järjestelmä), että palkansaaja voi vapaaehtoisesti kertoa, minkä suuruisen eläkkeen haluaa, aivan niin kuin yrittäjät jo tänään, ja eläkemaksu alenisi vastaavasti. Jos eläkkeissä olisi katto, jota ei saa ylittää, silloin maksuissakin olisi katto, sillä kuka hullu vapaaehtoisesti maksaisi maksuja 5 000 euron eläkkeeseen, kun tietäisi, että hän saa vain 3 000, joka on kai se suunniteltu katto.

Minulla oli määräaikainen vapaaehtoinen omarahotteinen lisäeläke ja jos olisin saanut aikoinaan valita, olisin tipauttanut Työeläkkeen minimiin ja pistänyt säästyneet rahat "omaan" eläkejärjestelmääni.

Nyt minulta liikaa kerätyt maksut on rahastoitu enkä tule näkemään niistä killinkiäkään.

Mika Rajala

Ruotsissahan tuo eläkekatto on, ja työntekijän palkastaan maksama eläkemaksu on rajattu: joko 7 % palkasta tai enintään 32 100 SEK/vuosi. Sen sijaan työnantajan eläkemaksu on 10,21 % työntekijän palkasta eli sitä ei ole rajattu.

Työntantajamaksut:
https://www.skatteverket.se/foretagorganisationer/...

Työntekijän eläkemaksu:
https://www.skatteverket.se/privat/sjalvservice/sv...

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Verojen luonne on, etteivät ne ole vapaaehtoisia. Jos et ole riittävän hullu maksaaksesi veroja, joudut vankilaan. Suurin osa yrittäjistä pitää YEL-työtuloaan jo nyt niin pienenä, ettei sillä tavoitella lähellekään 3000e eläkettä.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Ostin uudet talvikengät ja mietin vain, että joka askeleen minkä otan maksan niihin sisältyvää alvia kun ne kuluvat loppuun. Loppupelissä eivät kelpaa edes syötäväksi

Kysymys ei ole suorasta verotuksesta tai jospa sittenkin on. Verotus on epäreilu kun sen ominaisuuksiin kuuluu kikkailu. Verottaja kuin verotettavatkin keksivät konsteja kerätä tai kiertää, ihan miten vain.

Makkaralenkin hinta tai talvikengät pienituloiselle ovat ihan eri juttu kuin hyvätuloiselle. Häkämies sanoi suoraan sen mitä hänen kaltaisensa vain voivat. Kun ei yrityksissä oikein viitsitä, isoissa sellaisissa panostaa, tuotekehitykseen, markkinointiin. Mennään yhteiskunnan kukkarolle ja napsitaan kiertoteitä hilut talteen.

Wäitän ihan oikeasti, että isojen dieseleiden valmistus Aurajoen rannalla on kannattavaa. Triestessä se on toki kannattavampaa vaan millä hinnalla tai erotuksella. Pitkällä tähtäimellä pienempi kate voi olla kannattavampi kuin hetken hurmio....

Finanssitalouden ja reaalitalouden ero, siitä lienee kysymys. Mikä on tai missä kulkee kannattavuuden raja.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Jos kuntavero ei olisi tasavero, tämänkin asian voisi hoitaa oikeudenmukaisemmin.

Mutta kun trendi on se, että koko verotusta ajetaan tasaveroksi, on nykyisin progressiivisesti verotetun valtion tulon osuus siitä (muistaakseni) noin 8%. Korjatkaa jos olen väärässä.

Ja enää vain tuo pieni osuus on valtion ansiotuloverotusta, joka erotettiin pääomatuoloverotuksesta 1990-luvun laman varjolla. Silloin rikkaimmat saivat verohelpotuksen niin että sitä ei edes huomattu. Eikä suostuta vieläkään huomaamaan vaikka asia on ihan selvä.

Siksi pienituloisimpien valtionverotusta ei voi enää laskea. Sen sijaan verokannat voisi yhdistää ja progressiota lisätä merkittävästi.

EK on suuryritysten asialla työntekijöitä ja pieniä, jopa keskisuuria yrityksiä vastaan.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Mark, aika liki. Toki isotuloisemmat kuluttavat enemmän ja tavallaan maksavat jos jaksavat myös kulutusveroja.

Käytännössä, aikoinaan ensimmäinen kysymys oli kun asiakkaan kanssa teimme kauppoja kalliimista veneistä. Miten saa lvv:n vähennettyä. Harvalla onnistui mutta suurin osa kierrätti käyttökuluja...firman kautta. Jopa lämmitysölyä pumpattiin teollisuushallin säilöstä. 2X475hp Catepillareilla kun sai vielä tuolloin ajella tupaöljyllä.

Ei siinä mitään. Tasa-arvoisempaa arviontia kaipaan ja Häkämiehen ulostulo ei ole tyylikäs. Kysymys lienee siitä, pitääkö pienituloisen palkansaajan maksaa myös työnantajansa kulut. Missä on rajapinta.

Mika Rajala

Kunnallisvero ei ole tasavero kuin nimellisesti. Alle 9 000 euron vuotuisilla palkkatuloilla et maksa lainkaan kunnallisveroa, eli todellinen kunnallisveroprosentti on nolla. Vasta noin 100 000 euron vuosituloilla maksetaan täysimääräinen kunnallisvero, jonka senkään osuus bruttopalkasta ei ole niin suuri kuin kunnallisveroprosentti on, sillä bruttopalkasta vähennettään aina sosiaalivakuutusmaksut.

-----
Edit: Korjattu virheellinen luku oikeaksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset