Kreikan vaalit – ennakkoasetelmat

Kreikan parlamenttivaalit järjestetään tänään, sunnuntaina 25. tammikuuta. Vaalitoimistot avaavat ovensa aamuseitsemältä, ja sulkeutuvat iltaseitsemältä. Tuolloin saadaan ensimmäiset tiedot ovensuukyselyistä. Parempaa tietoa on saatavilla myöhemmin illalla, yhdeksän jälkeen. Aikaeroa Kreikan ja Suomen välillä ei ole.

Kreikan vaaleja seuraa paikan päällä lähes 900 eri uutistoimistoa järeähköllä kalustollaan. Nämä vaalit kiinnostavat nimenomaisesti siksi, että euroalueen kohtalo on taas koetuksella. Pelissä voi olla myös euroalueen rapistuminen ja suoranainen hajoaminen.

Kreikkalaisista suurin osa haluaa pysyä kuitenkin euromaana. Tämä nähdään pitkälti poliittisen kulttuurin vuoksi, eikä niinkään toimivan talouselämän näkökulmasta. Kreikkalaiset ovat joutuneet kärsimään vuosikymmeniä laajalti rehottaneen korruption vuoksi. Kreikkalaiset toivovat tämän taudin helpottavan hiljalleen eurojäsenyyden ja "eurooppalaisuuden" myötä.

Sen sijaan muiden maiden europäättäjät haluavat pitää euroalueen eheänä toisesta syystä. He eivät kaipaa Kreikkaa esimerkiksi maasta, joka tuloksettomasti räpiköi taloudellisessa kurjuudessa useita vuosia eurojäsenenä, mutta saisi taloutensa raiteilleen parin vuoden jälkeen omalla valuutallaan. Se asettaisi kyseenalaiseksi koko yhteisvaluutan mielekkyyden.

Tämän vaaliasetelman vuoksi Euroopalla on katsantokannasta riippuen joko paljon voitettavana, tai kosolti hävittävää. Itse pyrin olemaan vankkumaton optimisti, ja toivon todella näiden vaalien jälkeen euroalueella heräävän kysymykset siitä, mitä eurotaloudelle tulisi tehdä.

 

Keskeisten puolueiden esittely

Kreikan parlamenttivaaleihin osallistuu yhteensä 22 puoluetta, mutta kiinnostavimmat ovat luonnollisesti ne, jotka yltävät parlamenttiin asti. Näitä puolueita on vaalituloksesta riippuen mitä ilmeisimmin 6-8 kappaletta. Tässä esittely puolueista.

Vasemmistolainen Syriza on johtanut jo pitkän aikaa mielipidetiedusteluja. Mikäli puolue yllättää vaaleissa hieman viimeisten kannatuskyselyjen ylle, puolue voi saada yksinään ehdottoman enemmistön 300-henkiseen parlamenttiin. Tämä on kuitenkin hyvin epävarmaa.

Syrizan keskeiset tavoitteet ovat neuvotella euromaiden myöntämien tukiluottojen kohtuullistamisesta. Puolueen ilmoitus keventää velkaisuustasoa vähintään kolmanneksella tietää kuitenkin sitä, että tukilainojen nimellismääriä on leikattava. Tämä taas ei ole monen tukea myöntäneiden euromaiden toivelistan kärjessä. Monet ekonomistit pitävät kuitenkin Kreikan velkatasoa yksinkertaisesti kestämättömänä, ja heidän näkemyksensä mukaan Syrizan tavoite saada velkaa leikattua on oikea.

Syrizan ohjelmaan kuuluu myös tukirahojen vastineeksi toteutettujen talouden kiristystoimien kumoaminen. Tämä on vielä suurempaa myrkkyä muiden euromaiden päätäjien laseissa. Kreikan budjettitasapaino olisi vaarassa, ja tukirahaa tulisi kaivaa jatkossakin Kreikalle.

Tukirahojen jatkuva virta yhdistettynä velkaleikkauksiin tarkottaisi kuitenkin tulonsiirtoja, mitkä nähdään yhden valuutta-alueen sisällä varsin välttämättömiksi. Tukirahojen luonne luotoista muuntuisi siten lahjoituksiksi.

Kannatuskyselyjen toisena oleva puolue on maata viime vuodet hallinneen hallituksen pääpuolue Uusi demokratia. Puolueen ohjelma on jatkaa säästölinjalla, joskin puolue on ilmoittanut, ettei se ole halukas enää kiristämään verotusta.

Puolueen mukaan Kreikan talous on tasapainottumassa, vaikkakin tasapainopiste on saavutettu varsin karmeilla luvuilla. On epäselvää, haluavatko kreikkalaiset toden teolla hyväksyä tällaisen tasapainotilan nykymuotoisessa talous- ja rahaliitto EMU:ssa.

Säästölinjalla jatkaminen on sekin kyseenalaista, jos veroja ei haluta kiristää, mutta julkiselle sektorille palkataan tuhansia uusia työntekijöitä, kun Kreikan lainaohjelmaa valvoja Troikka (Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki EKP ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF) ovat ennemminkin vaatineet julkisen sektorin työntekijöiden tuntuvaa vähentämistä.

Kolmannesta sijasta käydään kamppailua. Yksi kolmannelle sijalle tyrkyllä olevista on uusnatsihenkinen Kultainen sarastus, jonka nykyisiä parlamentaarikoita on vangittuna ja puoluetta epäillään rikollisjärjestöksi, jolloin se voitaisiin sulkea laittomana ulos parlamentaarisesta päätöksenteosta. Puolueen ohjelma on rajusti maahanmuuttovastainen.

Kolmannen sijan voi napata myös vasemmistohenkinen Joki. Puolue on verrattain uusi tulokas Kreikan poliittisella kentällä, mutta on saavuttanut suosiota lähinnä käytännönläheisellä politiikallaan. Puolueen perustaja on toimittaja Stavros Theodorakis, joka ei ole ryvetynyt poliittisen kähminnän saralla. Puolueen ohjelma on korruptiovastainen.

Kolmas sija on mahdollinen myös kommunistipuolue KKE:n kiikarissa. Puolueohjelma ei järin poikkea kommunismin ideologiasta, mutta puolueen kiinnostavuutta vaalien yhteydessä vähentää se, ettei puolue ole halukas tekemään yhteistyötä kummankaan suurpuolueen (Syriza tai Uusi demokratia) kanssa.

Kuudennen sijan napannee entinen suurpuolue, sosialidemokraattinen Pasok. Puolue on kärsinyt kovan luokan menetyksiä loikkauksina. Puolueen suosio on suorastaan romahanut entisaikojen lukemista. Puolue on väistyvän hallituksen apupuolue. Suosion lasku johtuu pitkälti hallitustuen vuoksi. Hallituksen politiikka kun ollut perin epämiellyttävä puolueen äänestäjäkunnalle.

Seitsemäs sija mennee kansallismieliselle Itsenäiset kreikkalaiset (ANEL) -puolueelle. Puolueen pääsy parlamenttiin on kuitenkin epävarmaa. Puolueen ohjelma on tukipakettivastainen. Lisäksi ohjelma on maahanmuuttokriittinen.

Kahdeksas sija lienee luvassa Pasokista irtaantuneen Giorgos Papandreoun vuoden vaihteen korvilla perustamalle Sosialistiselle liikkeelle (To Kinima). Puolueen ohjelma tukipakettien kohdalla on sälyttää ehdot kansanäänestyksen taakse. Papandreou yritti tätä vuonna 2011 ollessaan pääministeri (Pasok), mutta tuli muiden eurojohtajien – erityisesti Saksan liittokansleri Angela Merkelin myötävaikutuksella – syrjäyttämäksi.

 

Vaalitulos ja sen mahdolliset seuraukset

Käyn seuraavaksi läpi mahdolliset hallituspohjat. Hallituksien kokoonpano riippuu totta kai vaalituloksista. Nämä vaihtoehdot olen listannut todennäköisyysjärjestyksessä, joskin kyseessä on minun subjektiivinen näkemys. Korostan, ettei kyseessä ole niinkään itse toivomani järjestys, vaan peilaan mahdollisuudet kylmän rauhallisesti puolueiden ohjelmien perusteella.

Syriza-ANEL -hallitus

Puolueiden erot ovat näkyvimmät maahanmuuttopolitiikassa, mutta ANEL:n maahanmuuttokriittinen linjaus jäänee taka-alalle, kun puolue muodostaa hallituksen Syrizan kanssa pääosin talousohjelman vuoksi.

Hallitus ajaa merkittäviä huojennuksia tukipakettien ehtoihin, sekä Kreikan valtiovelan leikkauksiin.

Hallituksen muodostamisen suurimmat kompastuskivet ovat hallituksen langanlaiha enemmistö, eikä ANEL ole välttämättä lainkaan parlamenttipuolue. ANEL:n tulee ensin selvittää maan kolmen prosentin äänikynnys saadakseen edustajia parlamenttiin.

Syriza-Joki -hallitus

Syrizan vaalivoiton myötä muiden kaavailema todennäköisin hallitus. Joki ei halua kuitenkaan lähteä kärhämöimään maan velkasaneerausta, mutta hyväksyy kuitenkin neuvottelut tukiohjelmia myöntäneiden maiden kesken.

Hallitus olisi siksi heiveröinen ohjelmaltaan, sillä Syrizan kannattat voivat kokea tulleensa petetyksi, jos tukiluottojen ehdot jäävät suurimmalta osin voimaan. Tämä hallitus olisi kuitenkin miehitykseltään leveämpi.

Uusintavaalit

Mikäli hallitusta ei saisi muodostettua lainkaan niin Kreikassa ajaudutaan nopeassa aikataulussa uusintavaaleihin. Ongelmaksi tulee se, että Troikan tukiohjelma päättyy 28. helmikuuta, eikä uusintavaalien kohdalla Kreikassa ole välttämättä hallitusta, joka voisi neuvotella euromaiden kanssa tukiohjelman pidentämisestä.

Tukiohjelman pidentämistä pidetään välttämättömänä. Vaarana tässä tapauksessa on, että Kreikka ajautuu eroon eurosta ilman riittävää rahoitustukea. Markkinaehtoinen rahoitus tullee kaiken järjen mukaan roppakaupalla kalliimmaksi kuin mitä se on nykytasolla. Kreikalta toisin sanoen ehtyisi eurot, ja maan tarvitsee korvata tilanne omalla rahayksiköllään.

Uusi demokratia -vetoinen hallitus

Mikäli Uusi demokratia onnistuisi yllättämään vaalivoittajaksi se voisi kasata hallituksen esimerkiksi Pasokin ja Joen turvin. Tällä hallituksella jatkettaisiin nykyisellä talouspolitiikalla.

Suuri koalitio

Kaikista epätodennäköisimpänä vaihtoehtona pidän Syrizan ja Uuden demokratian muodostamaa suurta koalitiohallitusta. Hallitus olisi lukumääräisesti väkivahva, mutta Kreikan poliittisessa historiassa tällaiset viritelmät ovat tavanneet jäädä varsin lyhytaikaisiksi.

Hallituksen talouspoliittinen ohjelma olisi minulle kaiken lisäksi täysi kysymysmerkki. Tätä hallitusta en usko näkevämme, vaan tämä hallitus on pikemminkin puhtaasti teoreettinen.


Mikäli infopaketista on jäänyt kysyttävää niin yritän parhaan taitojeni mukaan hakea vastauksia. Vastaan myös näkökulma-kysymyksiin. Kannatusmittauksien luotettavuudesta ei sen sijaan kannata kysellä: en oikein osaa sanoa, mihin mittaukseen voi luottaa ja mihin ei. Sama pätee ovensuukyselyihin. Iltakymmeneltä tiedämme enemmän ääntenlaskun edistyttyä, ja tuolloin saamme ensi tiedot siitä, millainen hallitus Kreikkaan on tulossa, vai onko hallitusta tulossa lainkaan.

Vielä yksi asia: Kreikan säätiedostusten mukaan koko maahan on luvattu sunnuntaiksi varsin sateista keliä. Tämä voi vaikuttaa äänestysvilkkauteen laskevasti.

Oikein hyvää poliittista penkkiurheilupäivää kaikille tasapuolisesti!

susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen toiminut vuosia freelance-toimittajana Suomessa ja Kreikassa. Olen makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija 2/2022 -.

Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.

Sähköpostiosoitteeni nykyisin: kts. eduskunnan verkkosivuilta sähköpostiohjeet.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu