Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Kansantalouden tilinpito

"Suomen talous", "talouskasvu" ja tällaiset ehkä hieman utuisetkin käsitteet tarkoittavat Suomen bruttokansantuotteen tilaa ja sen kehitystä. Näin karkeasti arvioiden: mitä suurempi bkt, sen paremmin menee. Toisaalta pelkän bkt-luvun tuijottaminen on vaarallista. Se pitää avata ja sisäistää.

Ajattelin tässä kirjoituksessani käydä kaksi viimeisintä kansantalouden tilinpitoa, joista Suomessa pitää kirjaa Tilastokeskus. Vuoden 2013 tilinpidon referaatin voit lukea täältä, sekä vuoden 2014 samaisen yhteenvedon täältä.

 

Bkt paloihin

Bruttokansantuotteen laskentakaava on pelkistettynä seuraava: yksityinen kulutus + julkinen kulutus + varastoarvojen muutos + nettoviennin muutos.

Nettoviennillä tarkoitetaan määrää, jossa viennin arvosta vähennetään tuonnin arvo.

Bkt:n suurimmat harhat osuvat useimmiten julkisen kulutuksen suuruuteen. Esimerkiksi viime aikoina Suomessa on vellonut keskustelu siitä, että julkispuolella menot olisivat liian suuret. Jos näitä menoja saksii niin bkt putoaa. Se ei kuitenkaan vähennä suoraan velkataakkaa, joten velan suhde bkt:hen kasvaa koska nimittäjä pienenee (ja todennäköisesti osoittaja jatkaa kasvamistaan.)

Velkamäärän putoamatta jättäminen heijastuu leikkausten heijastusvaikutuksiin. Ajatellaan asiaa radikaalin toimenpideajatuksen kautta: irtisanomme esimerkiksi kaikki poliisit.

Poliiseillekin maksettavat menot ovat poliiseille tuloja. He käyttävät rahaa aivan samalla tavalla kuin yksityisessä yrityksessäkin työskentelevät: ruokaan, asumiseen, energiaan, vapaa-aikaan...

Toisin sanoen, joltain yksityisiltä henkilöiltä putoavat tulot yhtä lailla, koska heidän tuotteitaan ja palveluitaan ostetaan vähemmän. Mitä enemmän saksitaan, sen enemmän "menot" vähenevät, eli jonkun toisen "tulot".

Tämän lisäksi voisi ainakin olettaa rikollisuuden kasvavan.

 

Investoinneista

Investoinntien merkitystä ei varmastikaan voi tarpeeksi korostaa. Tilastokeskuksen aiemmin linkitetyistä yhteenvedoista voi lukea seuraavaa:

"Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna yksityisen kulutuksen ja investointien supistuminen. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,8 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,8 prosenttia."

"Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 6,8 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,3 prosenttia, mutta tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia."

Nämä otteet ovat edellisvuoden katsauksesta. Viime vuoden katsauksessa asiat esiintyvät näin (oma alleviivaukseni):

"Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia."

Jos molemmat katsaukset niputtaa yhteen omine komponentteineen niin huomataan yksityisten investointien pudonneen haipakkaa tahtia parin vuoden ajan. Yksityinen kulutus takkuaa sekin hieman, mutta yhteenvedoista huomaa, että sosiaalietuuksien määrä on kasvanut. Harvalla työttömäksi joutuneella on varaa ylläpitää entisenlaista kulutusta.

Vienti polkee osapuilleen paikoillaan, mutta tuonti hyytyy. Tämä johtuu samasta ilmiöstä kuin yksityisen kulutuksen väheneminen. Miksi tuoda tavaraa pölyttymään kauppojen hyllyille?

Julkiset investoinnit olivat sen sijaan rivakassa kasvussa vielä vuonna 2013, mutta eivät sitten enää 2014. Osittain tästä syystä vuoden 2014 bkt-luvut eivät olleet yhtä murheelliset kuin 2013, jolloin laskua tuli yli prosenttiyksikön. Tälle vuodelle odotankin heikompaa tulosta bkt:lle investointien hävikin vuoksi.

 

Kaikki puhuvat työstä

Työ on noussut otsikoihin. Se on hyvä asia. Vielä, kun työnteon kohdalla esitettäisiin ne oikeat kysymykset.

Jos kerran yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit vähenevät, eikä vientiteollisuus virkoa, niin minkälaisia töitä sitä ollaan ajateltu tekevän? Ja vielä tärkeämpi kysymys: kuka nämä palkat on ajatellut maksaa?

Monella toimialalla on tällä hetkellä tilanne se, että käyttämätöntä kapasiteettia on runsain määrin. Siksi ei ole tarvetta investoida, koska varaa olisi vielä ottaa nykyisistäkin investoinneista enemmän irti.

Niin ei kuitenkaan tapahdu, jos kulutusta ei saada kääntymään kasvuun. Ja kulutusta ei saada kääntymään kasvuun, jos tuloja pienennetään.

Monet euromaat saavat tällä hetkellä lainaa ilmaiseksi (ilman korkoja) jopa vuosiksi. Mutta nekään eivät voi polkaista käyntiin investointeja, koska maat ovat sitoneet jo kätensä finanssipoliittisesti. Niiden tehtäväksi on ennemminkin jäänyt toteuttaa pakkoleikkaukset, eli pudottaa kulutuskysyntään suuntauvia euromääriä entisestään.

Tämä ei rohkaise yksityisellä puolella työn tarjonnan lisäämiseen.

 

Euron heikkeneminen ja tuonti

Euro on vajonnut erityisesti Yhdysvaltain dollaria vasten. Vielä viime kesänä eurolla sai miltei 1,4 dollaria. Nykyisin dollareita saa yhdellä eurolla alle 1,10.

Euro ei ole toki heikentynyt kautta linjan. Mutta eurolla on paineita valua enemmänkin, koska Euroopan keskuspankki EKP aloittaa puolitoistavuotisen valtiolainojen ostot ensi maanantaina.

Tällä on yksi hyvä puoli: se nostaa tuontihintoja, ja siten vähentää entisestään tuontia. Näin nettovientimuutos piristyy. Ja tuo on bkt:n yksi komponenteista.

Muistan ne ajat, jolloin makrotaloudesta ymmärtämättömät väittivät "D-miesten" devalvointiajatusten romuttavan aivan kaiken, ja ennen kaikkea kansalaisten ostovoiman. Nyt se on tapahtunut joka tapauksessa, vaikka edelleen käytössänne on ne sijoittajienkin hylkimät eurot.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Janne Suuronen

Tuosta velaksi kuluttamisesta.

Suomen ongelmathan eivät ole alkaneet eikä ongelmien juurisyy ole kotimainen kulutuskysyntä. Ongelmat johtuvat viennin romahtamisesta ja elinkeinoelämää rasittavasta liian korkeasta kokonaisverotasosta.

Siksi on aika vaarallista lietsoa "Suomi nousuun toinen toistemme selkiä velkarahalla pesten" henkeä, millaisesta toiminnasta Kreikan tapaus on ääripään esimerkki.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Ja viennin romahtaminen osaltamme johtuu siitä, että kysyntä näille tuotteille on vähentynyt. Sitä kysyntää ei korjaa se, että elinkeinoelämän verotusta lasketaan meillä. Väitteesi on väärä tältäosin. Se, että ryhdytään korjaamaan tuotantorakenteita kohti sitä kysyntää jota on vielä jäljellä tai vastaavasti synnytetään uutta markkinoille kelpaavaa tuotantoa auttaa asiaan, mutta valitettavan hitaasti. Koska velanhinta on tällä hetkellä pieni, kannattaisi silloin investoida asioihin jotka tulevaisuudessa turvaavat tuotantoamme, kuten vaikka infran kehittäminen ja korjaaminen. Syntyy myös työtä ja sen myötä ostovoimaa kotimarkkinoille ja ei sillä väliä ole onko raha peräisin julkiselta vai yksityiseltä puolelta, sitä samaa velkarahaa se on kaikki.

Janne Suuronen

Suomen viennin rakenne on muuttunut ja ei tosiaan ole homogeeninen. Totta mitä kirjoitit, mutta on myös vientialoja joissa Suomen kustannustasolla (verotus) on suuri merkitys. Samaten omasta valuutasta olisi osalla mutta ei kaikilla vientialoilla suuri merkitys.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Miten vastasit kysymyksiini: "Jos kerran yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit vähenevät, eikä vientiteollisuus virkoa, niin minkälaisia töitä sitä ollaan ajateltu tekevän? Ja vielä tärkeämpi kysymys: kuka nämä palkat on ajatellut maksaa?"

Nythän siivotaan työttömyystilastoja kaiken maailman aktivointitoimenpiteiden kautta, jolloin yrityksetkin ostavat 9 euron päivälisäisiä kavereita työmarkkinahintaisen työvoiman sijaan.

Olen aiemmin esittänyt Euroopan komission viime syksyisen talouskatsauksen, jossa nimenomaan havaitsee sen, että mitä terhakkaampi yksityinen kulutus, sen paremmin talous on vironnut. Yhdysvaltain työttömyysprosentti putosi jo 5,5 prosenttiyksikköön - olkoonkin, että palkat eivät juurikaan nousseet.

Viennin määrällä ei ole muuta merkitystä kuin tuonnin puolesta. Nyt, kun tuontikin putoaa hurjaa vauhtia niin vaihtotase pysyy kuitenkin ihan kohtuullisilla lukemilla.

Janne Suuronen

Euroopan Unioni on tosiaan niin suuri yhtenäismarkkina-alue, että elvytyksellä, vaikka velaksi, on merkitystä. Suomen sensijaan ei kannata velaksi elvyttää virolaisia rakennustyömiehiä tai kaukoidän televisiotuotantoa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #8

Kuten Martin Wolf kolumnissaan (Financial Times) totesi, että jos meillä ei ole euroalueella tulonsiirtomekanismeja, niin sitten pitää olla riskientasausmekanismit.

Kumpiakaan ei vielä ole, joskin molempia on harjoitettu tukipaketein. Kaiketi niitä sitten on tarkoitus jatkaa tästä ikuisuuteen. Arvelisin vain, että jossain kohtaa jonkun mitta täyttyy. Suomessa pitää varautua siihen, että ennen Kreikan kymmenettä apupakettia (minkä Suomi olisi tietysti valmis maksamaan kok-kesk-sdp-vihr-vas-kd-rkp -hallituspohjilla) joku muu maa sanoo, että ei enää.

Ja siihen loppuu sitten yhteisvaluutta.

Mutta nythän on ajateltu ihan kokonaisella 21 miljardilla eurolla elvyttää kolmen vuoden ohjelmassa (EU-tasolla). 7 miljardia per vuosi! Uskomatonta. Suomen osuudeksi voi tulla jokunen kymmenen miljoonaa euroa, tai saatamme jäädä kokonaan ilmankin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #11

Yhteisvaluutan kuoppaaminen ei näytä olevan vaaliteemana vielä Finlandiassa. Pata jatkaa hiljaista porisemista...

Jyrki Paldán

Kerrannaisvaikutuksiin voisi vielä lisätä että myös vientitase voi heiketä tulonsiirtoja leikatessa. Ihan vain, koska näennäisestä itsestäänselvyydestä huolimatta, moni ei tunnu ottavan asiaa lainkaan huomioon.

Otetaan yritys X oy ab, joka myy 90% myynnistään suomalaisille opiskelijoille, työttömille ja muille tulonsiirroilla eläville, mutta 10% myynnistä tuleekin ulkomaisilta asiakkailta. Jos tulonsiirtoja leikataan, ajautuu yritys auttamatta konkurssiin ja niin tuo vientikin menetetään kokonaisuudessaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Vastahan tässä on Kreikka 3 rustattavana. Sitten on tämä Kataisen johtama 315 mrd€:n investointipaketti kaikkeen Eurooppaan. Siihen luotetaan kuin pässi sarviin. Johonkin ne rahat tullaan tunkemaan.
http://www.euractiv.com/sections/innovation-enterp...
Suomesta puuttuu tosin uusien lentokenttien rakentamisvimma - vanhatkin kärvistelevät paikka paikoin. Siis käytön puutteessa. Malmin kenttä halutaan tappaa muuten vaan.

Perustulonsiirtoa taas on Suomen nettomaksuosuus (1,152 mrd€) ja ns. eurokriisihepuleiden kautta siirrettiin riskejä ja ihan oikeita vastuita harteilta (a), harteille (b).

Kulutus ja yksityiset investoinnit Suomessa ovat ongelma, vaikka rahaa olisi tarjolla matalin koroin. Mihin sitä laittaisi, kun peruskansalainenkaan ei oikein uskalla kuluttaa tai ottaa enempää velkaa? (Uusi yritys on pitää Skype-joogaa mm. kiinalaisille: on kuulemma lupaava liikeidea.)

Samalla, kun luemme leikkauslistaehdostuksia, Nokiaa omistaville ilouutisena: 7,32€/osake :-)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset