Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Hyviä ja huonoja avauksia

Olen tullut seuranneeksi nykyistä enemmän myös Suomen asioista uutisointia, sekä keskustelua. Merkittävin syy on se, että Suomen rautakangen jäykkä talousmalli ei ole yhteensopiva yhteisvaluutan nykyisten sääntöjen kanssa. Suomi onkin nyt putoamassa pahnan pohjille, luokituskirjaimet ropisevat ja varoituksia on luvassa.

Hyviä avauksia on tullut enempi "porvaripuolueilta". On sikäli siis onni, että Suomelle on näillä näkymin tulossa perusporvarihallitus.

Todennäköisesti Suomen seuraava pääministeri Juha Sipilä (kesk.) yritti vielä saada enemmän yhteisymmärrystä Suomen talouden huterasta tilasta tarjoamalla ns. yhteiskuntasopimusta. Ei liene yllätys, ettei se kelvannut. Sekään ei liene yllätys, jotta miltä taholta asia ammuttiin alas.

Esimerkiksi työajan pidennys on parempi keino kuin palkkaleikkaukset tai "palkkojen pakkosopeuttaminen" pitkäaikaistyöttömyyden kautta. Jokainen asuntovelallinen varmasti ymmärtää tämän.

 

Onnettomat pätkätyöläiset

Suomi on Euroopan maista hyvin takapajuinen työmarkkinoiden joustavuuden suhteen. Suomi on tavannut olla tiettyjen normiensa vanki. Tällainen vankila on esimerkiksi kokopäivätyö.

Hollannissa työn luonne on poikkeuksellisen sulava osa-aikatyön suhteen. Tästä huolimatta hollantilaiset pärjäävät hyvin onnellisuusmittauksissa.

Suomi on osa-aikaisten työmarkkinoiden saralla samassa kerhossa Espanjan, Portugalin ja Kreikan kanssa. Yhteistä näille maille on myös yhteisvaluutta. Jos valuuttakurssi ei jousta, eikä työmarkkinat – niin heikkoina talousvuosina jousto haetaan sitten väkisin työttömyyden kautta. Espanjan, Portugalin ja Kreikan työttömyysluvut eivät ole kaunista katseltavaa.

Sen sijaan osa-aikatyössä myötämielisemmät euromaat ovat pärjänneet keskivertoa paremmin. Kärkipäässä on Hollannin lisäksi Saksa ja Itävalta. Toki Hollannilla on ongelmia, ja aivan erityisesti maan asuntomarkkinatilanne on huolestuttava.

Kaikenlainen joustavuuden haku työmarkkinoilta on kuitenkin valitettavasti epäonnistunut pahoin. Toivottavasti tällä hallituskaudella siihen saadaan tolkkua.

 

Velkahumalaisten valitusvirsiä

Vasemmistoliitto lähti eduskuntavaaleihin teemanaan velkaelvytys. Se ei myynyt kovin hyvin äänestäjille.

Eurokriisin aikana europäättäjät tekivät puolipaniikissa ns. two-pack ja six-pack -sopimukset, jotka tietävät automaattisia menoleikkauksia, jos jäsenmaan alijäämä ja/tai valtionvelka ovat liian suuria.

Vasemmistoliitto – eikä sen puolen SDP – ei ole ainakaan vielä myöntänyt tehneensä rajun virhearvion hyväksyessään hallituksessa nämä opit. Sen sijaan vasemmistoliiton oppien mukaan tätä heidän hyväksymäänsä sääntöä vastaan tulisi nyt sitten jättää noudattamatta.

Erityisen huolestuttavaksi asian tekee se, että vasemmistoliiton talousprofessoritasolla jaksetaan valittaa vain siitä, ettei kansa tiedä mitä tuleman pitää.

 


Vielä loppuhuomautuksena, että en ole itse mikään leikkausfani. Mutta koska Suomen kansa antaa tukensa yhteisvaluutalle ja haluaa hylätä parhaimman joustomekanismin talousvaikeuksien keskellä, niin kunnioitan tätä tahtoa.

Silloin toiseksi parhaimmat joustot pitää toteuttaa työmarkkinoilla. Kaikista katastrofaalisin vaihtoehto on hakea ne tarvittavat joustot työttömyysdevalvaation kautta.

Ikävä kyllä Suomen vasemmisto haluaa juuri tätä huonointa devalvaatiota.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Käyttäjän Savolax kuva
Jukka Heikkinen

Olisi mukava tietää mitä muuta tuo "yhteiskuntasopimus" piti sisällään?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Pääpiirteissään siinä haettiin työmarkkinajoustoja, jotta katsottu leikkaustarve jäisi pienemmäksi.

On jokseenkin vaikeaa saada aukottomasti selvitettyä AY-liikkeelle, että mitkä ne vaihtoehtoiskustannukset ovat siitä, ettei väki jaksa varttia viikossa painaa lisäduuneja välttääkseen tukun leikkauksia.

Käyttäjän Savolax kuva
Jukka Heikkinen

Miten olisi lomarahojen leikkaus/poisto yhdeltä vuodelta ?
Paljonko olisi säästö esim. valtion työntekijöiden kohdalla ?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #3

Njaa-a. Itselläni on tällainen pikkutyösopimus, johon ei kuulu vuosilomaa lainkaan. Vuosilomattomuus on laskettu laskutuksen sisään. Työpäivät saattavat venähtää tuntikaupalla yli "normaalin" ja nettopalkka on siinä 1200-1400 euroa kuukaudessa.

Yrittäjänluontoisesti kun tekee niin palkassa on vaihteluja hurjasti.

Pekka Heliste

Lisätyö merkistee, että työväke tarvitaan vähemmän .Tuo 100 tunnin lisäys merkitsee, että tarvitaan 7 % vähemmän työntekijöitä eli 150000 pistetään kilometritehtaalle

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #11

Sitähän se ei tarkoita. On olemassa lukuisia ammatteja, joissa voi vartin viikossa tehdä ylimääräistä sen verran, ettei se vaikuta työllisyyteen heikentävästi.

Itse voisin osallistua talkoisiin niin, että tarkistan ylimääräisen viisitoistaminuuttisen uutistekstieni kirjoitusvirheiden varalta. Niitäkin joskus lipsuu. Tulee parempaa työnlaatua, enkä usko että se tarkoittaa toimittajien massairtisanomisia.

Pöljä ajatuskin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #14

Rakennusalalla ja vähän muuallakin on usein syytetty kiirettä huonolaatuisen työn perussyyksi... :D

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #16

Minkä oletat olevan syynä, että Ruotsissa ja Kööpenhaminassa on rakennuksilla työntekijöitä, jotka tekevät työtä alle minimipalkkojen?

Syy on vain ja ainoastaan raha. Syynä ei ole laatu.

Miksi Olkiluodossa on monimutkaisia alihankintaketjuja ja 60 eri kansallisuutta töissä?

Miksi Olkiluodossa on suomalaisia rakennusmiehiä aina vain vähemmän?

Syynä on raha. Ja syynä se, että se on täysin mahdollista, kuten tuo Yle Areenan dokkari kertoo.

Laatuhan siitä onkin kyllä kärsinyt.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #21

Miksi vetää tähän Ruotsia, Kööpenhaminaa ja Olkiluodon vierasmaalaisia rakennusmiehiä, kun kommentissani viittasin aivan eri asiaan: huonolaatuiseen työhön, jota on jälkikäteen perusteltu tietoisella ns. leväperäisyydellä ja kiireellä?

Viittasin siis ensisijaisesti työkulttuuriin, joustamiseen ja vastuuseen. Lisäsin myös hymiön loppuun. Sillä voi vihjaista vaikkapa rautakangen-notkeaan Suomeemme. :D

Tutkija ei voi perustella huonoa työtään (kuten ei Myllyniemikään rupisesti kirjoitettuja kolumnejaan) sillä, että sanoo noudattaneensa valtion virastoissa yleisesti noudatettavia työaikoja. Iltatutkimuksesta hän ei saa lisäpalkkaa, mutta eipä myöskään luokattomalla tutkimustyöllä ole juuri viisasta käyttöä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #14

Nykymaailmassa lisätyöaikaa ei käytetä laadunvalvontaan. Ehkä itsensä työllistävä yksityisyrittäjä niin voisi tehdäkin.

Kilpailetko työpanoksellasi monen muun toimittajan kanssa kirjoitusmahdollisuuksista taholle, jolle kirjoitat? Yksin yrittäminen on eri asia, kuin se, että pitää maksaa palkkaa myös muille. Lainkaan väheksymättä yksin yrittämistä. Se ei ole lainkaan helpoin laji yrittää. Se on vain erilaista.

Miksi?
Vaikka, koska yksinyrittäjä on vastuussa vain omasta työpanoksestaan.

Monikaan kilpailluilla markkinoilla toimiva firma ei ylimääräistä aikaa käytä laadunvalvontaan. Mitä kilpailuetua tai kustannusetua se toisi muihin kilpailijoihin nähden? Eipä mitään. Laadunvalvontaan käytettäisiin enemmän aikaa, jos asiakas sitä vaatisi.

Miten asiakkaiden vaatimukset muuttuvat, jos työntekijät tekevät pidempiä päiviä? Ei mitenkään. Siihen ei ole mitään kytkentää. Asiakasta kiinnostaa sovittu hinta ja sovittu laatu. Siinä se.

Kyllä sitä laatua valvottaisiin rakennustyömaillakin paremmin jo nyt, jos siitä saisi kilpailuetua. Kustannussäästöjä haetaan koko ajan. Tämä on kyllä ihan fakta.

En yleistäisi havaintoja johdettuna omasta elämästä koskemaan koko työmarkkinoita. Se saattaa olla hyvinkin vaarallista yksinkertaistamista. Työmarkkinat eivät ole yksinkertaiset. Tai yksiselitteiset.

Työtahti on monella alalla hyvinkin tiivis. Luultavasti lisäaika käytettäisiin samaan työhön, kuin mitä työntekijät tekivät aikaisemminkin.

Eli: Hyvin oletettavaa on, että työntekijöiden tarve vähenee. Tarve vähenee samassa suhteessa, kuin työaika pitenee.

Miksi?
Firmat eivät pidä nykyään palkkalistoillaan yhtään ylimääräisiä työntekijöitä. Eivät yhtäkään ylimääräistä työntekijää.

Miksi?
Koska työmarkkinat joustavat. Tällä hetkellä työntekijöistä on ylitarjontaa, joten ylimääräistä reserviä ei ole firmoissa ollenkaan järkevää pitää. Koska se maksaa rahaa. Ja katteiden ollessa pieniä kaikki ylimääräinen kustannus 100% varmuudella karsitaan pois.

Siksi on hyvin todennäköistä, että seurauksena on irtisanomsia.

Muu on kyllä toiveajattelua.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #20

Se oli yksi esimerkki, lisämalleja on tietysti parantunut tuotanto, jolloin saadaan useampi kappale tehtyä samoin kustannuksin.

Itselleni on kuitenkin tärkeää, että laatukin pysyy kohdillaan. Yleisöllehän minä töitä tavallaan teen.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #25

Tilanteesi on yksinyrittäjänä joltain osin tavalla erilainen, kuin firmalla, joka toimittaa tuotetta tai palvelua sopimuksen perusteella ostajalle. Ja siis tiedän, että yksinyrittäminen on kova laji. Siitä propsit.

Yksinyrittäjänä asiakkaan saadakseenkin joutuu usein venymään, ehkä osoittaakseen asennettaan, ehkä omasta vapaasta tahdostaankin, ehkä oppiakseen, ehkä "erottuakseen kilpailutilanteessa edukseen muista tarjokkaista" tms.

Nykyisin sopimuksiin perustuvassa tuotannossa kaikki ylimääräiset vaiheet tai ylimääräiset asiat pyritään karsimaan pois. Siis ne, jotka eivät sopimukseen kuulu.

Koska ne lisäävät kustannuksia. Koska muuten joku jossain tekisi juuri sopimukseen kuuluvat asiat halvemmalla. Globaali kilpailu. Jota ei oikein voi kieltää. Koska netti.

Toki, jos asiakas vaatisi korkeampaa laatua tai asiakas vaatisi vaikka yhteiskuntavastuuta, niitä tehtäisiin. Ja ne kirjattaisiin sopimuksiin.

Itsestään sellaiset asiat eivät asiakkaidenkaan päähän pälkähdä. Ne tulee asiakaskunnallekin "markkinoida" jonkin tahon toimesta. (Vaatii siis tekijöitä, joka maksaa rahaa. Jonkun on se maksettava. Kenen?) Tai ne tulee "lobata" lainlaatijalle, joka kirjaa määräyksiin tai lakeihin, että "noudatettava CE-standardia". Tai että tuotannossa on käytettävä ISO 9100-standardia.

Lainlaatijan juttusilla käy vastaavasti tahoja, jotka haluaisivat lieventää juuri niitä CE-standardin vaatimuksia. Tai niitä lentokoneiden laatuvaatimuksia. Koska raha.

Lentokoneet onkin hyvä esimerkki:

Ilmailumääräyksien ja lentosääntojen ja ilmailun standardien tausta on karun yksinkertainen: Erittäin kokeneelta lento-onnettomuustutkijalta kuultua:
"Lentosäännöt ja ilmailumääräykset on kirjoitettu lentäjien verellä."

Huvikseen niitä sääntöjä ei rustailla. Joskus säännöt eivät enää ole ajanmukaisia. Silloin niitä tietenkin kannattaa uudistaa tai karsia.

Jos sääntöjä tai valvontaa karsitaan (mikä ei välttämättä ole lainkaan huono asia), on hyvä tasan tarkkaan tietää, mistä ne ovat peräisin. Maidonkin valvonnalle on ihan perusteltu syynsä: Että useampi maidonjuoja pysyy hengissä maitoa juotuaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #31

Nimenomaan globalisaatio on yksi tekijä, mikä on tuonut kilpailua. Tähän eivät enää sovikaan niin hyvin kauaskantoiset ratkaisut. Äiteenikin tekee töitä niin, että kolmisen kuukautta eteenpäin tietää, miten töitä on. Siinä on aika vaikea ruveta palkkaamaan hulppeilla irtisanomissuojilla sun muulla.

Työn tilaajille tarjotaan ruuhkahetkinä joko pidempää toimitusaikaa tai sitten on vain todettava kylmän rauhallisesti, ettei voida toimittaa. Näin on jatkunut vuosia ja monta tuhatta työtuntia on tästä rupeamasta jäänyt syrjään. Toivottavasti niitä on joku muu sitten pystynyt paikkaamaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #33

Globalisaatio on fakta. Se ei siis ole mikään "ismi", niin kuin joskus näkee joidenkin ihmisten ymmärtävän. Jota joku ehdoin tahdoin vängällä ajaisi. Se on kuin virtaus meressä, jossa lauttamme aiemmin kellui. On hyvä nähdä ja ymmärtää sen vaikutukset.

Ja se tosiaankin koskettaa meitä kaikkea.

Se on kehityskulku, joka on tapahtunut osin valtavan nopean teknisen kehityksen seurauksena. Ja kehitys kehittyy koko ajan.

Ja Suomen hallitus voi valita ja päättää, mitä Suomi tekee, kun globalisaatio on todettu faktaksi:

  • Rajojen sulkeminen. Huono idea. Esimerkit Venäjä ja Pohjois-Korea.
  • Passiivinen odottaminen, että kuinka käy. Huono idea. Joku tulee ja vie hedelmät. Digitaalisessa maailmassa vieläpä toisinaan useimmat hedelmät. (Google, Facebook ja vastaavat tarinat.)
  • Aktiivinen suunnan valitseminen joillain avainalueilla. Kaikkialle ei voi säntäillä. Suomessa on rajoitetusti resursseja, vaikka osaamista onkin moneen suuntaan. On hyvä tehdä osin todennäköisyyksiinkin perustuvia arvauksia. ("educated guesses") On myös hyvä muistaa, että tämä Gartner:in hypekäyrä on myös muualla maailmassa vapaassa käytössä. Siksi kovaakin kilpailua on luvassa, jos pelkästään tämän varassa toimitaan. Rovio sikäli esimerkkinä, että koko ajan on hyvä olla kevyt ravi meneillään. Toisinaan arvaukset osuvat oikeaan. Todennäköisyyksillä ja visiolla ja sinnikkyydellä on merkityksensä.
  • Tehdään rohkea differointistrategiaan perustuva päätös Suomen omasta suunnasta jollain uudella osa-alueella. Millä? Esimerkkinä vaikka Supercell. (Toimintamallin differointi. Samalla alalla, kuin Rovio, erilainen toimintamalli.)
  • Perustutkimukseen investointi. Hedelmät eivät täältä välttämättä tule nopeasti. Uudet Nokiat kylläkin. Niillä maksetaan helposti kansakunnan eläkkeet, kun kaikki menee nappiin. Lisäksi on tietenkin hyvä osata tuotteistaa perustutkimuksen tuloksia ripeästi. Eli sellaiseenkin tulee investoida. Että hyöty hedelmistä tulee Suomeen.
  • Jne.

On myös muita draivereita, jotka vaikuttavat kehitykseen maailmassa hyvin voimakkaasti tällä hetkellä. Esimerkiksi se, että kaikki data, jota ihmiskunta on saanut kerättyä viimeisen 300 000 vuoden aikana kaksinkertaistuu tästä päivästä 13.11.2016 mennessä. Puolentoista vuoden päästä siis. Se on valtava muutoksen draiveri, jota ei tajuta monessakaan maassa. Jospa edes Suomessa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #35

Veikkaan, että ensin odotellaan. Kasvua hakiessa. Sitten odotellaan euroalueesta - mahdollisesti turhaan - liittovaltiota.

Sitten on pakko sulkea valuuttarajat.

Tämän jälkeen kokeillaan taas joustavalla valuutalla.

---

Mitä suunnan hakemiseen tulee niin perustasolla puhutaan jo suhteellisen edun periaatteesta. Ei tässä tilanteessa enää kaikkea voi valmistaa itse. Toki kannatan joissain määrin toimivia sisämarkkinoitakin. Näin sitä ei olla täysin tuuliajolla valuuttakatteisessa talousjärjestelmässä - joskus aina niitä taloussokkeja vain tulla tupsahtaa. Osa omista mokista, osa muualta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Hollannissa pätkätyöt onnistuvat työntekijöiltäkin helpommin ja turvallisemmin. Siksi pätkätöihin on helppo työntekijänkin Hollannissa alkaa.

Turvaverkko kun vaikuttaa Hollannissa olevan aika hyvä. Kannustatko tätä samanlaista mallia Suomeen?

Suomessa turvaverkko ei ole kovin hyvä. Turvaverkossa on ihmisen mentäviä reikiä ja se vaikuttaa jo nyt roikkuvan aika lähellä maan pintaa.

Hollannin malli, kyllä. Kun Hollannin malli turvaverkosta tulee mukaan. Vaan onko siihen Suomella varaa?

Ja olen työskennellyt myös yrittäjänä. Ilman lomia. Ilman sijaista. Seitsemänpäiväinen työviikko. 10-12 tunnin päiviä. Toisinaan vähän pidempiäkin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tästä tulikin käytyä toisaalla keskustelua, että millainen tuo muu yhteiskunta on tällaisen järjestelmän vuoksi. Uskoakseni muu yhteiskunta kyllä muovautuu uuteen tilanteeseen.

Halusin tällä osa-aikaisuuden kohdalla vain kysyä, että onko osa-aikainen työ hyvä asia, jos vaihtoehtona on vain pitkäaikaistyöttömyys?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Se on varmasti hyvä asia, jos ihmisellä on mahdollisuudet elää tuloillaan.

Ja totta kai yhteiskunnassa ihmiset muovaavat toimintaansa, kun poliittisilla päätöksillä toimintaa ohjataan. Toivon, että kehitys on yhteiskunnassamme rauhallista. Olivat poliittiset päätökset millaisia hyvänsä.

Suomi on tunnetusti kalliin asumisen ja jo valmiiksi kalliiden ruokien maa.

Ja Suomi on tunnetusti ollut huonon ostovoiman maa.

Siksi toivon, että jos Suomessa lähdetään innovatiivisten ja testaamattomien kansantalouden kokeiluiden tielle, ne tehdään maltilla.

Intialainen taloustieteen professori sanoi kerran: "Teemme Intiassa laajoja kansantalouden uudistuksia tarkkaan ja huolella harkiten. Muuten on riskinä se, että miljoonat ihmiset voisivat kuolla nälkään."Onko sellainen mahdollista Suomessa?

Toivottavasti ei.

Pekka Heliste

Jos osa-aikatyön pientä tuloa tuetaan valtion tuella niin se onnistuu

Mutta Suomessahan halutaan työajan pidennystä eikä osa-aikatyötä ?

Persutkin ajvat työajan pidennystä eli työttömyyden lisäämistä

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #10

Älä jaksa jatkaa näitä enää. Esitin yläpuolella esimerkin, että väitteesi on vainoharhaista utopiaa. Mutta jos osaat kertoa ylempänä olevaan esimerkkiin loogisesti sen, miksi toimittajat massairtisanottaisiin, niin saat yrittää. Muutoin tämä propagandaosasto saa minulta varsin kylmän vastaanoton.

Irtisanotaanko sairaanhoitajat ylimääräisen vartin vuoksi, vai saadaanko hoitojonoja lyhennettyä?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Elvyttäville toimenpiteille on kyllä tukea kansainvälisesti arvostetuilta talouden asiantuntijoilta. Sama asiantuntija kertoo, että on olemassa ihan testattuja ja koeteltuja menetelmiä, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi.

On myös olemassa selkeitä mielipiteitä, että on virhe leikata ja säästää laman aikana. Onko niin? Luultavasti se riippuu myös muista toimenpiteistä, joita samalla tehdään.

Ainakin yhden arvostetun asiantuntijan mielipiteen mukaan Suomi on lamassa.

Pekka Heliste

Jos työaikaa pidennetään niin se merkitsee n 150000 työtöntä lisää

Työtuntien lisääminen ei alenna kuluja, sillä tilauksia ei ole suuremmalle määrälle eikä firmojen kassat kestä varastoon tekemistä

Niinpä käynnistyy ennennäkemätön YT buumi kun n 7 % työntekijöistä pitää irtisanoa.

Kusatnnukset kyllä alenevat YT-seurauksena, mutta kotimarkkina hyytyy ja vaikak viennissä aletan saada tilauksia parin vuoden kuluttua niinvielä toinen mokoma työttömiä ehtii kortistoon

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Mahdollinen skenaario. Eikä ihan kiva.

Se ei lisää ostovoimaa Suomessa. Eikä se lisää kulutuskysyntää Suomessa.

Luultavasti on myös kova isku kotimarkkinoilla monille palveluille, kun ei ole enää maksavia asiakkaita. Se tarkoittaa lisää irtisanomisia myös yksityisellä sektorilla. Ei irtisanotulla ihmisellä ole varaa ostaa palveluita. Palvelut työllistävät Suomessa.

Yksinkertaisella logiikalla pääteltävissä, että ei hyvä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Euroopan komission strategia onkin kasvaa kriisistä ulos niin, että kaikista maista tulee nettoviejiä.

Ei ole kovin hyvin onnistunut ajatus, mutta harvoinpa minä olen Euroopan komission aivoituksia ymmärtänytkään.

Kuitenkin, tähän vientistrategiaan tähtääminen ei aiokaan tähdätä sisämarkkinoiden elpymiseen.

Suomi on kuitenkin näihin pelisääntöihin lähtenyt - vastustuksestakin huolimatta - mukaan, joten silloin pelataan niiden sääntöjen mukaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #17

Suomessaa taitaa hallituksella olla kohtalaisen suuri valta päättää Suomen linjasta.

Eu ei taida vastata siitä, mitä Suomen hallitus tekee. Muuten kai Britanniassakaan ei olisi kansanäänestystä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #22

Niinkö? Aiempi valtiovarainministeri Urpilainenkin totesi, että hölmöähän tämä on, mutta kun "EU-sääntö pakottaa".

Oikeammin kyse oli kuitenkin siitä, että tuohon EU-sääntöön mentiin keskinäisin sopimuksin. Siitä olisi voitu jäädä poiskin. Tavallaan siis tehtiin päätös, että oma päätäntävaltaa siirrettiin pois.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #26

On politiikalle raamit antavia EU-sääntöjä.

Niiden raamien sisällä on aika suuri toimintavapaus.

Joskus ne toimet toimivat ja tuottavat vaikkapa työpaikkoja. Jos se olisi aitona tavoitteena.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

"Työtuntien lisääminen ei alenna kuluja, sillä tilauksia ei ole suuremmalle määrälle eikä firmojen kassat kestä varastoon tekemistä."

Pelkäätkö julkiselta puolelta töiden loppuvan, jos työaikaa vähän venytettäisiin. Luulisin tilanteen olevan paremminkin niin, että työn määrää pitäisi hyvinvointipalveluiden puolella kasvattaa, mutta kaikkia työntekijöitä rokottaviin verojen kiristyksiin ei ole mahdollisuutta.

Yhteiskuntasopimuksen 100 h. työajan pidennyksen tultua haudatuksi, rahoitusvastuu siltä osin siirtyy ilmeisesti viennin vastuulle. Hieman ihmettelen aikooko työntekijäpuoli osallistua hyvinvointitalkoisiin millään tavalla.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Lukemani perusteella Pekka vaikuttaisi kirjoittavan yksityisistä firmoista ja Heikki kirjoittaa julkisen puolen toimijoista.

Näiden toimijoiden toimintalogiikka on joiltain osin hieman erilainen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Luin juuri tutkijan ajatuksia tuosta palkkajoustosta,että sellaista ei oikeastaan ole vielä tapahtunut missään. Palkkoja on laskettu ulkopuolisten toimesta aina.

Tässäpä linkki,jos kiinnostaa:

http://www.labour.fi/ptblogikommentit.asp?AiheID=166

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Psykologisessakin mielessä valuuttakurssijoustot ovat parempia. Suostuisin tarjoamaan sitä edelleen parhaimpana vaihtoehtona suomalaisille.

Työmarkkinajoustot eivät ole enää kivoja, mutta huomattavasti paremmat kuin työttömyysdevalvaation kautta tulevat sopeutukset.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kyllä kyllä,ymmärrän hyvin kantasi..tai oikeastaan tiesin sen jo,koska eihän tämän hetken asioista mikään enään yllätyksenä tule ja ollaan näistä jauhettu jo hetken aikaa. Kehitys on aivan loogista jatkumoa.

Koitin vain tuoda esiin,että missään nuo työmarkkinajoustot palkkojen suhteen ei oikeastaan toimi. Joko nimellis- tai reaalipalkka pysyy jäykkänä. Toisaalta..Itävallassa on ilmeisesti eniten joustoa palkoissa tutkimusten mukaan,vaikka siellä on keskittynyt järjestelmä.

Mitä sitten taas kansan mielipiteeseen tulee..jota siis PS:n pitäisi johdonmukaisesti toteuttaa,niin yle uutisten 7.1.2015
julkistaman ja Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 27 prosenttia kansalaisista olisi valmiita luopumaan omalta osaltaan palkankorotuksista.

Kansa ei siis seiso palkanlaskun takana..tässä tapauksessa siis AY-liike puhuu siitä mitä kansa tietää (sinänsä melko yllättävää). Tosin yhteiskuntasopimus olisi ollut helpompi viedä läpi,jos EK olisi jollakin tapaa tullut vastaan,mutta eipä ollut intoa..koska oikeastaan sieltä puolelta ei edes vaadittu mitään erikoisempaa...paitsi yksi asia,mikä olisi joustavoittanut jälleen työmarkkinoita lisää.

Edit: Heitän tähän vielä otannan USA:sta :

"Maissa (kuten Yhdysvalloissa) joissa palkkaneuvottelut käydään hajautetusti, on nimellispalkkajäykkyyden selitykseksi tarjottu ns. tehokkuuspalkkamalleja. Perusajatus on, ettei yritysten välttämättä kannattaisi maksaa työmarkkinoiden tasapainoa vastaavia palkkoja eikä alentaa niitä, koska tämä – paradoksaalista sinänsä – kostautuisi
niiden kustannusten nousuna tai tuottavuuden heikkenemisenä. Vakaasti korkeina pysyvät palkat houkuttelevat korkeamman taitotason työntekijöitä ja vähentävät työntekijöiden vaihtuvuudesta aiheutuvia kustannuksia. Ne tekevät heille kalliimmaksi jäädä kiinni pinnaamisesta ja laiskottelusta. Erilaiset sosiologiset selitykset viittaavat työntekijöiden motivaatioon, joka perustuu moraaliin ja heidän kokemaansa reiluuteen, jota korkeina pysyvät palkat ylläpitävät. Kuitenkin kannattaa muistaa, mitä edellä todettiin Calmfors-Driffill-hypoteesin nauttimasta evidenssistä: keskitetyt sopimukset tuottavat matalamman työttömyysasteen kuin hajautetut sopimukset."

http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/raportit/ra...

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kysyn vaan, miten vaihtoehtoisesti 100 tunnin työajan lyhennys vuodessa vaikuttaisi sisämarkkinoihin ?

Pekka Heliste

Se lisää työllisten määrää esim Saksa, Ruotsi, Tanska ,Alankomaat ovat hoitaneet työttömyyden työaikaa lyhentämällä

Lyhentäminen ei ole koskenut kaikkia vaan on pyritty lisäämään osa-aikaisten määrää

Niinpä Ruotissa ja Saksassa osa-aikaisia on 25 % työllisistä, Suomessa vain 15 %

Jos osa-aikaisuus olisi yhtä yleistä Suomessa niin meillä olisi työllisyysaste liki 80 % ja työttömyys alle 5 %

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tällaista osa-aikatyömallia ei vain olla täällä saatu aikaan. Toivottavasti silläkin saralla asiat etenevät. Toki veromallimme ja moni muu asia pitää suunnitella sen mukaan. Esimerkiksi minulla kaikki oli oikeastaan varsin mutkatonta asuessani Suomessa.

Kun muutin niin jo alkoi sosiaaliturvalaput ihmettelemään, samoin työeläketurva alkoi pommittamaan kirjeillään (jotka yleensä tulivat perille vasta vastausajan umpeuduttua, kun täällä ei tuo posti kulje ihan joka arkipäivä.)

Kaiketi tämäkin vyyhti jossain vaiheessa selviää. Kohta vuoden verran on sitäkin pohdittu, että miten tämä nyt oikein menee. Järjestelmämme on liiaksi painottunut kokoaikatyön malliin.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Perustelusi vaikuttaa loogisesti kestävältä Pekka.

Toivon, että hallitukselle menee tämä viesti, että jos he päättävät näin tehdä, todennäköisyys on suurempi työttömyyden kasvulle, kuin työllisyyden kasvulle.

Hallituksella on hyvinkin valta päättää tästä, että mitä keinoja käytetään.

Jos uskomuksena on, että pitää ottaa pohjakosketus, ennen kuin kaikki kääntyy hyväksi, niin silloin tämä malli luultavasti tarjoaa sen tien.

En itse ole lainkaan varma siitä, että olisi pakko edetä huonoimman kautta
Tyytyväisiä kansalaisia tai tyytyväisiä äänestäjiä sillä ei saa.

Tämä on aika paljon maailmankuvaan liittyvä valinta. Jos uskomuksena olisi, että "katkera kalkki on juotava" tms. niin silloin tämä on perusteltua.

Loogisesti ajatellen ja työttömyyden tai Suomen kansantalouden kannalta ei.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

15 minuuttia päivässä on silkkaa utopiaa. Suurin osa työntekijöistä käyttää sen ajan silkkaan notkumiseen ja kellon tuijottamiseen.

Uskoisinkin, että tosiasiallisesti lisäys toteutettaisiin siirtämällä arkipyhiä viikonloppuihin, jolloin työpäivästä muodostuisi kokonainen ja työnantajalle arvokas. Samalla tulisi niitä säästöjä, kun ylimääräisiä sunnuntaitunteja ei enää tarvitsisi maksaa.

En usko, että kenelläkään olisi mitään sitä vastaan, että yksi tai kaksi arkipyhää uhrattaisiin talouden alttarille. Jäähän meille yhä joulu, uusivuosi, pääsiäinen ja juhannus.

Näistä erityisesti joulu ja pääsiäinen suorastaan riipivät työnantajien sydänverta, koska työllistäminen maksaa tuplasti usean arkipäivän osalta.

EK:n virhe oli se, että se pyysi ay-liikkeeltä heti koko käden, eikä tyytynyt pikkusormeen. 100h on paljon pyydetty aikana, jolloin työuupumus on yksi aikamme tunnetuista vitsauksista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vaikeaa on kilpailla globaaleilla ja vapailla maailmanmarkkinoilla.

Korealaiset vääntävät edelleen Samsungeja sun muuta tehokkaasti ja huippunykyaikaisin tekniikoin n. 2400 vuosittaisella työajalla sekä emämaassaan, että rajan toisella puolen Kiinassa. Tekevät duunia vuosittain 800 - 1000 tuntia enemmän EU-maihin verraten.

Kilpailu on niin kovaa, että investoijan paratiisina maailmalla tunnetulla ja mainitulla Virollakin on suuria vaikeuksia saada maahan " teollista potkua".

Suomesta viime vuosina hävinneitä yli 100.000 teollisuuden työpaikkaa saadaan tuskin koskaan enää takaisin - tekipä tuleva hallitus tai sen seuraaja aivan mitä tahansa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Teollisuuden työpaikatkin muuttavat muotoaan koko ajan. Koska tieto siirtyy koko maailman laajuisesti. Samassa muodossa ne todennäköisesti eivät takaisin tule. Tosin esim. käsityötaito vaikuttaa olevan kokemassa renesanssia.

Huipputason kitaroiden valmistuksen oppiminen ei tapahdu hetkessä. Ei Suomessakaan. Versoul kitaroita on ihan huippubändeilläkin.

Kyllä Suomessa myös osataan. Siksi uskon, että kirvestä tai hohtimia ei kuitenkaan sinne kaivoon kannata nakata.

Suomessa on jo nyt jotain, jota maailmalla ihaillaan ja kopioidaankin jo täyttä päätä. Esimerkkinä vaikka start-up ilmiö, joka on vahva. Josta eräs näkyvä toimintamalli on Slush.

Slush on viety Suomesta jo Japaniinkin.

Mika Lehtonen

Mielestäni tässä yritetään jälleen päättää ja miettiä asioita kansalta kysymättä. Oletteko kaikki ihan varmoja, että työajanpidennyksen sijaan eivät ihmiset haluaisi ennemmin leikata palkkojaan?

Lähes kaikki ketä tunnen haluaisivat ennemmin viettää pienemmälläkin palkalla vapaa-aikaa lastensa harrastusten parissa jne.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Hyvä pointti. Moni puolue kuuntelee kansaa ennen vaaleja. Vaalien jälkeen ei.

Miksipä ei? Ihan kuin puolueet kuvittelisivat, että "meidän puolue" oppi ennen vaaleja tarkkaan tietämään, mitä kansa haluaa. Kansa ei takuuvarmasti muutu lainkaan seuraavan neljän vuoden aikana. Koska "meidän puolue" tietää, mitä kansa on. Koska "meidän puolue" kuunteli kansaa ennen vaaleja...

Ei taida maailma toimia noin.

Ei se kansa yhtäkkiä sen tyhmemmäksi muuttunut, vaikka äänestikin joitain kansanedustajia eduskuntaan...

Ja kansalaisten mielipiteet ja käsitykset muuttuvat vaalien jälkeenkin.

Koska tietoakin tulee valtavasti lisää.

Yksi syy, miksi ei enää kuunnella on, että kuunteleminen ei ole helppoa. Eikä kevyttä. Kansalaistenkaan kuunteleminen.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Palkkojen alennus työaikaa lyhentämällä ei kertakaikkisesti käy.

Sehän laskisi tuottavuutta.

Sen sijaan tuottavuus lisääntyy laskemalla reaalipalkkaa työajanpidennyksen kautta.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

"Esimerkiksi työajan pidennys on parempi keino kuin palkkaleikkaukset tai "palkkojen pakkosopeuttaminen" pitkäaikaistyöttömyyden kautta."

Muuten juttusi ovat hyviä, mutta tätä en ymmärrä. Todennäköisesti lisätyön kasaaminen olemassaoleville työntekijöille heikentää tuottavuutta. Ihminen ei välttämättä pysty työskentelemään sitä ylimääräistä työaikaa samalla teholla. Usein työajan lyhennys sitä vastoin lisää tuottavuutta. Pahimmassa tapauksessa työpaikalla ei ole mitään uutta tehtävää, mutta stressi lisääntyy pidempien päivien takia, eli tässä olisi jo kaksi erillistä mekanismia heikompaan tuottavuuteen.

Paras tapaus olisi, että työntekijä jatkaa samalla teholla vähän kauemmin siten, ettei se lisää oleellisesti stressiä tai muuta työtehoa alentavaa tekijää. Tällöin TUOTANTO kasvaa palkkakulujen ollessa vakio, mutta TUOTTAVUUS pysyy samana. Tämä siis parhaimmassa tapauksessa, jonka suhteen olen skeptinen.

Tällaiset kollektivistiset jäykät massasopimukset ovat menneen talven lumia. Järkevintä olisi tuoda sopimusvapaus työmarkkinoille ja antaa hintojen määräytyä kysynnän ja tarjonnan mukaan (ja ehkä erota eurosta).

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Tämän BBC:n uutisen mukaan vaikuttaa myös siltä, että sopimusmallit massoille eivät ehkä sovi kaikille. Tai kaikkialla. Toisaalla työajan lyhennys tuo lisää tehoa. Toisaalla ei. Luultavasti muuttujia on enemmän, kuin pelkkä työajan pituus. (Esim. työssä vaaditun luovan ajattelun määrä, työssä vaadittu ajattelun ja toimintamallien uudistumistarve, työssä vaadittu tarve oppia muuttuvista markkinoista tms.) Ja niitä ei voi työmarkkinasopimuksilla välttämättä ohjata ollenkaan.

Toimisiko se, että kokeiltaisiin pienessä mittakaavassa, sopivan ripeällä aikataulla erilaisia malleja? Tähän löytyy raudanlujaa ja laajaan tutkimusaineistoon perustuvaa tietämystä Harvardista. Professori Clayton Christensen esittää vaihtoehtona edullisia pienen mittakaavan kokeiluja, pienemmällä riskillä. Niistä on helppo valita se tai ne, mitkä toimivat. Poikkeukselliset ajat. Poikkeukselliset metodit.

Ehkä jopa niin, että tehdään mahdolliseksi eri tyyppisiä malleja.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Pienen mittakaavan kokeiluja on hyvä tehdä. Mutta näitä pohtiessa kaivetaan usein perustuslakikin esiin.

Ehkä me vain odotamme. Taas ollaan taantumassa ja talous on kasvanut sitten Q2/2012 tuossa viime syksynä ainoan kerran, jolloin kasvuluvuiksi täräytettiin veret seisauttavat 0,1 prosentin tulos.

Voi olla, että sitten troikan puristamana meidänkin parlamentissa nähdään vastaavanlaiset esitykset:

https://www.youtube.com/watch?v=-AgwDfzZp6E

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Todennäköisesti lisätyön kasaaminen olemassaoleville työntekijöille heikentää tuottavuutta. "

Mielestäni tuottavuutta laskee riittämätön työaika. Ihmiset priorisoivat duuninsa ja turhimmat niistä siirretään myöhemmäksi ja osa jopa jätetään tekemättä. Ihan tutkittu asia työhyvinvoinnin vähentyvän työntekijän menettäessä hallinnan työhönsä. Jokainen minuutti vähemmän työaikaa työntekijää kohti vain lisää kitkaa ja katkeruutta.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Kuvailit tässä juuri tuottavuuden laskun. Jos turhimmat työt nyt tehdäänkin, niin silloin keskimääräinen tuottavuus laskee. Tuotanto saattaa nousta, mutta tuottavuus laskee.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #51

Työelämässä todellisuus lienee monimutkaisempi kuin kuplassa teoretisoivat kuvittelevat. Työntekijät tekevät itsensä kannalta rationaalisia päätöksiä joka päivä, enkä usko päätösten tuottavuusvaikutuksen olevan kovin keskeinen asema ratkaisuissa.

Jos duuneja jätetään tekemättä tai siirretään jonon hännille, sillä on varmasti vaikutusta muiden tekemiseen ja tuottavuuteen. Ihan oikein tulkitsit, kuvasin sen miten liian lyhyt tai lyhyempi työaika vähentää tuottavuutta aivotyön puolella. Kuitenkin jatkuvasti kuulee työntekijäpuolen väittävän päinvastaista.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #52

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi miksi työntekijäpuoli väittää päinvastaista? Valehdellakseen,melko erikoinen näkemys olisi. Ehkä siksi kuten itse sanoit..työmarkkinat eivät ole kovinkaan yksioikoisia.

Esim. työpaikallani puolet työntekijöistä tekee mieluummin ne "huonommat" hommat ensin,koska niihin saattaa upota enemmän aikaa ja näin ollen pelivaraa jää toimitusaikoihin sinne loppupäähän. Toinen puolisko sitten taas ajattelee toisinpäin asioita. Kuitenkin kummallakin tavalla päämääränä on toimitusaikojen pitäminen ja sellaista mahdollisuutta ei ole olemassakaan,että työt jätettäisiin tekemättä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Sitä kun on pennit ja sentit viritetty jättiasuntolainojen kanssa äärimmilleen niin sellainen 20 prosentin palkkaleikkaus toiselle puolisolle ja irtisanominen toiselle ei povaa kovin ruusuista näkymää.

Kirjoitinkin, että asuntovelalliset ainakin ymmärtävät, miksi nimellisen palkan leikkaus on hieman kehno juttu. Vartin siirtäminen telsun ruutu sorviin ei taas ole niin kamala asia?

Se on totta, että me olemme erilaisia tehokkuudeltamme. Onhan joissain maissa käytössä parin tunnin tauko keskellä päivää, että jaksaa painaa iltaan asti. Kreikassakin on moni liike kiinni kahden aikaan, ja avataan sitten taas lähempänä kuutta uudelleen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kymmenet tuhannet suomalaiset ottivat lyhennysvapaan asuntolainavuoden voidakseen piristää kotimarkkinoita... :D
http://www.ess.fi/uutiset/talous/2015/04/29/lyhenn...
4-5 vuoden kuluttua osa saattaa jo katua tätä autuutta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #49

Me kaipaamme uutta tekemistä!

http://www.taloussanomat.fi/kolumnit/2015/05/13/pa...

Palkka/etuuspäivänä rohkeasti automaagille ja sitten pari saturaista paperisilppuriin ja kissanlaatikkoon täytettä. Säästyy siinä santaa. :D

Pekka Heliste

Massasopimukset ovat sopimuksia siinä kuin yksilöllisesti sopparit.

Jos ostat kännykkäliittymän niin operaattorit tarjoavat massasopparin ja jos vaadit yksilöllistä niin vartija taluttaa pihalle

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Sellaista se voi olla Pohjois-Koreassa.

Minulla kun iski muutama vuosi sitten akuutimpi tarve saada kerättyä edes pari sataa kunnallisvaalibudjettiin niin ilmoitin Financial Timesille, että joudun tilapäisesti irtisanomaan sopimuksemme.

Tekivät väliaikaisesti (2-3 kk) joustavamman tarjouksen.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #55

Persaukisia asiakkaita on nykyään massoittain, joten heille on tehty oma massapalvelu massehtoineen

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

http://yle.fi/uutiset/sipila_leikkaa_miljardeja__k...

4,4 miljardin säästöt.

Kehitysyhteistyö ei mennyt edes nollille. Sen sijaan sieltä meni ansiopäivärahatuki (sitähän varten on liittojen kassat) ja tämä kuntouttavan työtoiminnan makselu.

Energiaverotukikin otti osumaa.

Juha Hämäläinen

Tästä Saksan-mallia aiheeseen sopivasti. Kannattaa uhrata yhdeksän ja puoli minuuttia tuohon filmiin......Tekstit asetuksista.

https://www.youtube.com/watch?v=AuF9yBlbrk0

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Nyt tietää ainakin mistä mallia on otettu Suomessa.. Fantastista. Nyt vain seurataan miten nykyinen hallitus antaa kuulua. Ilmeisesti tuohon ei monikaan taloustieteilijä tai ketään muukaan ns.keskiluokkalainen lähde mukaan puolustamaan työttömiä järjestelmää vastaan. Mieluummin hypätään sinne haukkuvalle puolelle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset