Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Yrittäjyys luo kilpailua, herrajesta

Sosialidemokraattiset opiskelijat, SONK ry:n varapuheenjohtaja Maria Rytkösen avaus yrittämisen "vaaroista ja haitoista" on levinnyt Puheenvuoronkin puolelle. Sitä on ehditty puimaan lukuisissa lehdissä, ja jopa kokoomuksen Verkkouutisissa muistan nähneeni viittauksen tähän ulostuloon.

Reaktiot ovat olleet yliampuvia puolin jos toisin. Viimeisin tulee itse lafkan puheenjohtajalta, Hanna Huumoselta. On ihan ymmärrettävää, että hän puolustaa varahenkilöään, ja vielä sekin on myönnettävä: että ihan syystä. Rytkösen avaus kun sai varsinaisen paskamyrskyn aikaiseksi. Huumonen kirjoittaakin satiirisesti Puheenvuorossa:

– Onhan se myönnettävä, kirjoituksessa oli kaksi kardinaalivirhettä. Tekstin oli kirjoittanut demari - ja vieläpä nainen.

Minusta Rytkösen avauksesta ei tarvitse erikseen tuohtua. Se on sitä samaa demariutta, mitä on maailman sivu täynnä. Että antaa jonkun toisen ottaa riski yrittäjyydestä ja "mennään me sitten sinne töihin".

Rytkösen avauksessa on toki omat pointtinsa, mutta lähempi tarkastelu palauttaa pallon yllättävästi demarileiriä lähellä meluavaan AY-liikkeeseen.

 

Rautakangen notkeat työmarkkinat

Demari-ikoni, silloin pääministeri Paavo Lipponen kertoi EMU-äänestyksen jälkeen, että Suomen työmarkkinoihin on tehtävä joustavuutta, jotta "EMU-olosuhteissa" – siis euromaana – voidaan ottaa vastaan myös huonompia aikoja.

Mitään ei olla kuitenkaan tehty.

Eikä olla valmiita tekemään vieläkään, vaikka ne huonot ajat ovat jo koittaneet: luokituskirjaimet ropisevat, Euroopan komissiolta tulee nuhteita, maa jumittaa taantumassa. Kevään 2012 jälkeen Suomen bkt on kasvanut ainoastaan vuoden 2014 syksyllä ja silloinkin huimat 0,1 prosenttia. Muu aika on vietetty alamäessä.

Työmarkkinoiden jäykkyydestä johtuen on valittava sitten joko työttömyyden tai yksinyrittämisen väliltä. Työttömyydestä tulee helposti myös pitkäaikaista näissä olosuhteissa. Pitkään jatkunut työttömyys ruostuttaa työtaidot – ja ennen pitkää se yksinyrittämisenkin vaihtoehto häipyy tämän vuoksi.

Suomeen on tulossa osattomien joutilaiden kasti, jonka ahdinko todennäköisesti vain kasvaa, kun velkarahalla rahoitettu sosiaaliturva tulee Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n valvottavaksi. Siis jos me emme leikkaa näitä menoja jo nyt, tai yritä edes jotenkin saada talouskasvua aikaiseksi.

 

Irtisanomissuoja

Irtisanomissuojasta kiinnipitäminen on yksiselitteisesti suurin syyllinen nykytilanteeseemme.

Maailman tavara- ja palveluvirrat kulkevat globalisaation vuoksi jouhevasti kuin salama taivaalla: se hakee parhaimman reittinsä kulloisessakin tilanteessa.

Tämä on uudempi tilanne, ettei monellakaan alalla voida enää lyödä lukkoon monivuotisia sopimuksia. Laivanrakennuksessa on vielä tilanne, että siellä tiedetään tilauksen jälkeen töitä olevan noin vuodeksi.

Irtisanomissuoja pistää yrittäjän ahtaalle. Toisaalta yrittäjä ei voi tietää kuin sen, että tilauksia on esimerkiksi niin, että kolmeksi kuukaudeksi olisi tarjolla työpaikka. Totta kai yrittäjä pyrkii siihen, että tilauskanta ei hupenisi. Mutta hänellä ei ole tästä takeita. Jos hän voisi irtisanoa tarvittaessa palkkaamansa työntekijän helpommin niin se palkkauskin helpottuu.

Palkattu tekee niin hyvää työtä kuin kykenee, tilaaja on tyytyväinen ja uusi tilaus tulee taas jostain. Taas mennään kuukausi tai kolme. Se nyt vain on näin monella alalla.

 

Pakko myydä "emme voi auttaa"

Jos edelläkuvatussa tilanteessa tulee enempi tilauksia kuin ehtii tehdä niin on myytävä "ei oota". Tilaussopimuksissa on yleensä aika- ja laaturajat, ja kaikkeen ei yrittäjä itsekään veny (itsensätyöllistänyt siis.)

Joku siinä menetti taas leivän, mutta kiinnostaako se AY-liikettä? Kiinnostaako se demareita tai demariopiskelijoita?

Yksi ratkaisu työn tilaajalla on soittaa seuraavalle firmalle. Mutta mikäli SONK:ia on uskominen, on parempi, ettei siellä keltaisilla sivuilla olekaan muita. Sitä tulee herrajestas kilpailua.

Rytkösen omin sanoin:

– Tarjonnan lisääminen ei itsessään lisää menestystekijöitä tai uutta työtä, vaan lisää kilpailua olemassa olevilla markkinoilla,Rytkönen kirjoittaa SONK:n blogissa.

Sen sijaan tilalle on tullut "työmarkkinoiden ohitse" toinen toistaan hullumpia viritelmiä: on palkatonta harjoittelua, palkkatukea (jossa siis yhteiskunta maksaa suuren siivun palkasta) ja kaikenlaista työttömien "kerhotoimintaa", aktivointisuunnitelmia ja kuntouttavaa työtoimintaa.

Nämä ovat tulleet sitten sen vuoksi, koska kyllähän "politiikot tietävät paremmin". Moni työttömien aktivointitoimia markkinoidaan "palveluina", mutta tämä on siitä hullua palvelupuuhaa, että kansalaista rangaistaan, jos ei ota "palvelua" vastaan.

Ja arvatkaapa vielä se, että kilpailevatko nämä poloiset "9 euron työvoimapalvelusta" nauttivat sen yrittäjäkentän kanssa? Kyllä vain, mutta vain sillä erolla, että yhteiskunta rahoineen vääristää tätä kilpailua niin paljon, että se leipä loppuu pian niiden yrittäjienkin suusta!

 

Paha, paha kilpailu

Jees, ja mikä paha juttu siinä – terveessä ja rehdissä – kilpailussa on? Sekö, ettei tulekaan kartelleja ja monopoleja? Sekö, että kuluttajat voisivat saada palvelunsa ja tuotteensa huokeammalla?

Muistan vieläkin yläasteen loistavan historian opettajani, joka pyysi meitä listaamaan Englannissa alkaneen teollisen vallankumouksen huonot puolet.

Listasta tuli pitkä: oli pitkiä päiviä, nuhjuisia työympäristöjä, savusumua, heikko palkkaus jne.

Sitten tuli se yksi hyvä asia, jonka vuoksi se teollinen vallankumous löi kuitenkin läpi - kaikista haitoistaan huolimatta: hinnat halpeni.

Ollaanko SONK:ssa sitä mieltä, että matkapuhelimien pitäisi edelleen olla mallia raahattava, ja niiden tulisi maksaa 2000-3000 euroa ja puheluiden 2€/minuutti? Eikö kilpailusta ole ollut niinkuin mitään hyötyä?

 

Mitäs jos...?

Mutta mitenköhän se menisi, jos ne työmarkkinat olisikin joustavammat? Kun singaporelainen firma ottaa yrittäjään yhteyttä sähköpostitse ja tiedustelee, että onnistuuko tällainen homma, niin parhaimman vaikutuksen voi antaa vastatessaan, että ei mitään ongelmia.

Tietysti ennen vastaamistaan hän pirauttaa määräaikaiselle työntekijälleen, että olisi taas kolmeksi kuukaudeksi hommia eteenpäin, allekirjoitetaanko paperit?

Ja jos sattuu tulemaan toinen tilaus niin yrittäjä ottaa yhteyttä pariin muuhun työnhakijaan. Jos kaikki sujuu niinkuin pitäisi niin tämäkin tilaus saadaan hoidettua.

Tästä kuviosta ei puutukaan enää se "kasvu". Pienestä on paha kasvaa isoksi ilman jouhevuutta.

Toki voimme tehdä niinkin, että pidetään rautakanki työmarkkinoiden niskassa, ja myydään "ei oota". Mutta silloin on ihan hyvä, että kaikkia kannustetaan tekemään itse oma leipänsä.

– Koko yrittäjyysbuumi alkaa kuulostaa uudelta kultakuumeelta tai torpparikaudelta, jossa yksilöt työn puuttuessa kilpailevat toisiaan vastaan tavoitellessaan menestystä, Rykönen kirjoittaa.

I rest my case.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (159 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Yleisen mollaamisen sijasta kannattaisi ottaa vakavasti Rytkösen esille nostamat pätkätyösuhteiden ongelmat ja jo olemassa olevat kahden tason työmarkkinat eli yhteiskunnat tuella työllistetyt ja ihan oikeissa työsuhteissa olevat.

En usko, että kukaan yrittäjäkään haluaa toimia kuukauden - kolmen tilausten varassa ja ainaisessa epävarmuudessa. Ei maailmakaan pyöri pelkästään heittotilausten varassa. Ihmisten kulutustottumukset ovat pitkälle vakiintuneita. Jo se antaa yritystoiminnalle kohtuullisen vakaan toimintaympäristön.

Tietysti nykymaailmassa toimii myös niitä singaporelaisia pistokoeyrityksiä, (Ne voivat olla suuriakin.) jotka etsivät markkinoilta pikatoimituksia. Vaikeuksissa olevat yritykset voivat myös tällaisiin äkkitilauksiin turvautuakin, mutta yleensä se on lopun alkua.

Muistan hyvin, kun 1990 -luvun lamassa aika moni kirjapaino ajautui konkurssiin tilausten puutteessa. Silloin otettiin töitä vastaan jopa alihinnoin, jotta toimintaa voitiin jatkaa. Toiveena oli, että kun tästä yli päästään, saadaan jo normaalitilauksia ja päästään vaikean ajan yli. Yleensä ei päästy.

Samaan tapaan toimittiin varmaan kautta yrityssektorin. Kaikkein altteimpia tälle itseriistolle olivat pienet yritykset. Kovin saman tapaiselta kuulostaa Henri Myllyniemen tarjoama "uusi" yrityskulttuuri. Pienyritykset siinä suurimman riepottelun kohteeksi joutuvat. Kyllä yrittäjälläkin pitää joku suoja olla kohtuuttomia toimitusehtoja vastaan.

Työntekijäpuolelle ehdotan tutustumista Tanskan malliin. Irtisanomissuoja on vähäinen. Vastapainona on hyvä työttömyysturva. Eero Heinäluoma on suositellut samaa. Työmarkkinoilla tarvitaan suurempaa ketteryyttä ja vastapainoksi työntekijälle parempi työttömyysturva, johon sisältyy toimiva koulutusjärjestelmä.

Jouni Nordman

Eli vähemmän byrokratiaa, jossa aina on kannattavenpi mennä töihin kuin olla työttömänä. Vaatii meidän koko tuki rakenteen uudistamisen, jossa mistään ei rankaista, ei ainakaan siitä että yksilö yrittää tehdä töitä. Eli loppupeleissä meidän ihka oma sosiaalidemokraattinen tuki rakenne mättää ja pahasti, joka ei vastaa millään tavalla nykyistä yhteiskunta rakennetta, sillä se on rakennettu ajalle jolloin savupiipun ilmaisivat kehitystä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mistä tulee tämä kuvitelma että ihmiset haluavat mennä huvikseen töihin? Tekevätkö naiset ja lapset Bangladeshissa huvikseen kahdentoista tunnin päiviä riittämättömällä palkalla? Mielestäni työ ei ole huvia vaan tapa hankkia elanto metsästäjä keräilyn ja maanviljelyn sijaan. Siitä huolimatta pelkkää työtä ei voi syödä, vaan sen tulisi kaikkien osalta kattaa riittävä toimeentulo ja terveys mikä Suomessa onollut asenteella "kkunha o ees vähäse siihe suuntaa".

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kirjoitinkin, että Rytkösen tekstissä on pointtinsa. Mutta koska meillä nyt on tällainen säädäntökokoelma työmarkkinoilla, niin ei mahda mitään. Brittiläiset sanovat "do or die", mutta suomalaisittain sen voisi loiventaa muotoon: ole sitten työttömänä, jos ei kelpaa.

Pätkätyöt ovat - kuten kirjoitin - monella alalla nykyisin arkipäivää. Ja tämä johtuu juuri globalisaatiosta, jossa tilaaja voi vaihtaa nopeasti toiseen toimittajaan. Se luo tehokkuutta, ja siksi sitä käytetään. Varjopuolena on tietysti eräänlainen epävarmuus. Siksi parhaiten paikkansa ja palkkansa säilyttää, kun on uuttera, tunnollinen ja ripeä.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että nämä "toisen tason työmarkkinat" tulisi lakkauttaa. Kirjoitinkin, että ne vasta kilpailua vääristävät, ja joissain tapauksissa työntekijä itse ei juuri työstään kostu, mutta muut yrittäjät kaatuvat subventoituihin "toisen tason työmarkkinoihin". Ei tällainen peli vetele!

Sitten ihan omia kokemuksiani siitä, mitä on "elää jatkuvassa epävarmuudessa". Olen tehnyt nyt kaksi vuotta töitä tällä tavoin. Koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Aina on vain tapahtunut. Mutta en voisi suurin surminkaan palkata avustajaa, koska jatkuvuudesta ei ole minullekaan takeita. En voi niitä taata kellekään muullekaan.

Äiteeni toimii ompelijana ja töitä on ollut toistaiseksi, mutta juurikin niin, että 1-3 kuukautta eteenpäin tiedetään tilaukset. Hän on minulle muutamankin kerran sanonut, ettei firmaan voida palkata väkeä, kun tulevasta ei aina tiedä. Ruuhka-aikoihin on vain ilmoitettu, että emme ehdi tekemään.

Joku siinä taas menetti leivän muutamana kuukautena - ellei sitten ole itse ja yrittäjä, jolle em. tilaaja soittaa seuraavaksi.

Minä myönnän, että alkuun jännitti, että mitähän tästä tulee. Mutta kaksi vuotta on nyt siis takana. Keskityn mielummin töihin kuin niistä murehtimiseen.

Kirjapainoesimerkkisi oli juuri sisäisen devalvaation vaatima elinehto. Jos ei tingitä yhtään niin ei ole töitäkään. Silloin oltiin ecu-markassa, ja nyt eurossa. Rahapoliittisesti kätemme ovat yhtä sidotut.

Yrittäjä voi aina kieltäytyä "kohtuuttomista" toimitusehdoista. Ei tämä nyt sentään ole mikään Kummisetä IV, jossa corleonet kaaraavat pihalle viulukotelot kainalossaan tekemään tilaussopimusta.

Ja mitä Suomen työttömyysturvaan tulee, niin nythän valtio maksaa satoja miljoonia ansiosidonnaiseen päivärahaan. Oli muuten sellainen palkki, jonka leikkasin nollaan euroon Yleisradion "tee-se-itse" -leikkaussovelluksella.

Toinen vaihtoehto olisi todella tällainen Tanskan malli. Jos siinä huomataan selkeää piristymistä lyhytaikaiseenkin palkkaukseen (mitä sillä on väliä tekeekö 8 kpl 3 kuukauden peräkkäisiä sopimuksia, vai yhden kahden vuoden?)

Samalla meidän tulisi päivittää kaikki vuosilomakuviot sun muut sellaiseksi, että lyhytaikainenkin työ takaa tekijöilleen lomia.

Käyttäjän MattiNevalainen1 kuva
Matti Nevalainen

Olen ollut pätkätöissä viimeiset kolme vuotta. Ansiosidonnaisella tulee jotenkin toimeen mutta mitään "suurempaa" ei voi hankkia. En ymmärrä puheita työmarkkinoiden joustamattomuudesta kun työntekijän voi palkata vuokrafirman kautta paskapalkalla tai suoraan määräaikaisesti tai projektikohtaisesti. Pätkätöissä lomarahat maksetaan käteen eli loman voi pitää silloin kun ei ole töitä.

Tällä seudulla suurteollisuutta palveleva yritys ei käytännössä voi kieltäytyä kohtuuttomista toimitus - tai maksuehdoista.

Mikäli tulkitsin Tanskan mallia oikein niin työntekijä houkutellaan palkalla töihin -siis porkkanaa kepin sijaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #34

Minä tulkitsen sen porkkanaksi naamioiduksi kepiksi jolla työttömät ja opiskelijat lyödään väkisinkin töihin vaikkei markkinoilla ole kysyntää työvoimalle tai tarpeeksi tuotannolle. Varastoon tuottaminen on täysin järjetöntä jos kukaan ei osta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #35

Vilkaiseppa kuinka yleistä osa-aikatyö on Hollannissa. Silti ovat maailman onnellisimpia kansoja.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #34

Niin, näitä vuokrafirmojahan on muodostunut siksi, että tehokas työnvälitys ei toimi enää TE-keskuksissa.

Kannattaa muistaa, ettei vuokratyöfirmatkaan tätä hyväntekeväisyydestään tee, eli siivu menee sinnekin.

En pystynyt hahmottamaan mikä tämä suuryritys on annetuilla tiedoilla. En siksi pysty kommentoimaan tilannetta juuri mitenkään.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Tanskassa moni asia on toiminut.

1990-luvun puolivälissä ihmettelin, että miten se maa voi toimia, rekkakuskinkin palkka oli melkoinen. Itse tein työtä myyntimiehenä.

Verot olivat kovat. Puolet palkasta meni ihan tuelta veroihin.

Silti ihmiset nauttivat Tanskassa elämästään. Kuvassa jalkapallofaneja, jotka eivät ole huligaaneja. Vaan "roligans"...

Palveluala toimii Tanskassa upeasti.

Tässä tilastotietoa.

Tanskalainen design on maailmankuulua.

Paljonkin opittavaa Tanskanmaalta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kuulin Tanskalaiselta tutultani että työttömät joutuvat joskus kiertelemään roskiksia ja ovelta ovelle keräämässä ruokaa sekä Köpenhaminan keskustassa pyörii vanhoja ja sairaita alkuja anelemassa. Tällainen kulttuuriko halutaan juurruttaa Suomeen? Muuta ongelmaa en Tanskan mallista tiedä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #17

Onhan tätä Suomessakin jo nyt. Ja se on oikea ongelma. Syiden ratkaisut eivät vain ole helpoimpia. Eikä apu jostain syystä aina tavoita kaikkia.

Kävin Irlannissa noin kuukausi sitten. Siellä nukkui Irlantilaisia nuoria Dublinin kaduilla makuupusseissaan. Ja kerjäsi sateessakin. Ja työikäistä nuorta väkeä lähtee Irlannista runsain mitoin ulkomaille. Ja palvelualan töissä näkyi yllättävän paljon etelä- ja itä-uurooppalaisia. Ja intialaisia.

Mitään tilastotietoja en nähnyt, nämä omin silmin nähtynä.

Kuulin kyllä selityksen, että "nuoria karkaa kotoaan" Irlannissa. Jotenkin se selitys ei ihan selitä kaikkea.

Irlannissa on joiltain osin keskimäärin kovemmat asenteet, kuin Suomessa. Gaelic Football oli yhden kaverin mielestä ihan hyvä tytönkin harrastukseksi, koska tytönkin tulee hänen uskomuksensa mukaan Irlannissa oppia ottamaan iskuja vastaan.

Ei näihin ihan simppeleitä ratkaisuja useinkaan ole.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #21

Arvaappa paljonko tällaista näkyy Ateenan ja Thessalonikin kaduilla?

Ja lisää vaaditaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #23

Näihän se on. Olisi se parempi jos nuorien ei Suomessa tarvitsisi valmistua kadulle tai sairauseläkkeelle toiselta asteelta. Sitten on asumis-, terveys-, liikunta-, ja elinkustannukset juttuerikseen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #25

Talouden heikkoina hetkinä: paras sopeutuminen tapahtuu valuuttakurssijoustojen kautta.

Jos se ei jousta (euro), on tarjolla kaksi ikävää vaihtoethoa:

1) Pienempi paha: työmarkkinat joustavat. Se tarkoittaa palkkojen joustoa alaspäin, työehtojen joustamista "dynaamisemmiksi" (irtisanomissuojat, työajat yms.)
2) Jos työmarkkinatkaan eivät jousta, niin sitten se jousto haetaan työttömyydestä.

Ja juuri tuon kaikista pahimman vaihtoehdon ovat valinneet kurimukseen joutuneet muutkin euromaat.

Miksi kansalaiset haluavat väen vängällä tämän kaikista surkeimman vaihtoehdon?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #23
Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #26

"tekemään työtä alle minimipalkkojen"
Vieläkin pahempi tilanne kun työnantaja hankkii robotin joka ei kunnioita edes työaikoja.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #46

Tuo on juurikin hyvä havainto. Vaan ovatko seuraukset hyviä vai pahoja? Pahoja luultavastikin, jos on tuudittautunut sen varaan, että työ on aina samanlaista.

Robotit otetaan käyttöön. Luultavasti laajastikin. "What can be done, will be done." Thomas Friedman, The Flat World.

Esimiestyökin on automatisoitavissa.

Ja toimistotyö.

Se, miten ymmärrämme työn, todennäköisesti muuttuu paljonkin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #105

Kehitteillä on myös robotteja ja tietokone ohjelmia jotka maalaavat, runoilevat, luovat musiikkia, laulavat, urheilevat, voimistelevat, näyttelevät, tanssivat, tekevät ruokaa, viljelevät, ohjelmoivat, rakentavat, kehittävät, suunnittelevat, kasvattavat lapsia ja opettavat kouluissa. Joissain dokkarissa kerrottiin että robotti voisi hyvinkin päästä ministeriksi tai presidentiksi sekä korvata tiedemiehet ja tutkijat.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #106

Ja robotit tehdään ja ohjelmoidaan aasiassa edullisesti!
Olihan se amerikkalaismies ostanut oman ohjelmointinsa Intiasta ja nautti palkkaa ohjelmoinnista työantajaltaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #107

Muistaakseni tietokone korvaa uutisreportteja Aasiassa ja Yhdysvalloissa, poimivat jutut ja aiheet verkosta. Kohta varmaan korvataan bloggaajatkin...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Metalli on suomen suurin teollisuusala. Siellä tyypillisellä firmalla tilauskirjassa on töitä noin kahdeksi viikoksi eteenpäin.

Tuo on ihan harhaa että ympäristö olisi vakaa. Eikä se epävakauskaan haittaa kunhan kuviot töiden määrän muutoksien kohdalla ovat selvät kaikille. Esimerkiksi se Tanskan malli. Maksetaan vaikka 80% palkasta korvausta ensimmäisen kuukauden ajan ja siitä laskien kohti peruspäivärahaa esimerkiksi 18kk kohdalla.

Pekka Heliste

Kahvilassa tilauksista tiedetään pari minuuttia ennen toimitusta,mutta ei siellä irtisanota joka kahvikupin tilauksen jälkeen.

Ei se,ettei tilauskanta tiedetä vuosia etukäteen merkitse vielä mitään rekrytoinnin kannalta

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #45

Verottajan raportin mukaan 25% metallin firmoista on kannattavuusrajan alapuolella. Joku joustaa tai meillä on pian kymmeniä tuhansia työttömiä lisää.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #48

Voimme kopioida Saksan mallin, palkkoja lasketaa, mutta valtio korvaa 60-70% ansionmenetyksestä. Silloin ei tarvitse saunailla nousukauden alkaessa, mistä löytyy työvoima

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #49

Ja sitten on työvoimapula jota helpotetaan tuomalla 3% Afrikan ja Aasian väestöstä Eurooppaan työtätekemään kun suuret ikäluokat jäävät töistä pois eikä heille ole korvaajia?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #50

Suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä,viimeiset suuret ikäluokat tulivat eläkeikään 2012

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #51

Missä se luvattu työvoima pula sitten on?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #52

Työn hinta nousi niin korkeaksi että teollisuuden työpaikat katosivat.

Joissain tapauksissa suomalainen on vain niin hiton tyhmä ettei näe omaa nokkaansa pidemmälle. Vaaditaan lisää vaikkei ole mitään edellytyksiä maksaa enempää. Liksaa ja tukia ei vaan voi maksaa enempää kuin tuottavuus antaa myöten.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #55

Höpö höpö,Ruotsi,Tanska, Norja etc pärjäävät paljon korkeammalla palkkatasoa eikä esim Saksa ole kuin euron päässä teollisuudessa

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #56

Saksa ei ole nostanut palkkoja ja etuuksia koskaan (VM raportin kattamalla ajalla, oliko vuodesta 85 lähtien) enempää kuin mitä tuottavuus on kasvanut. Suomi on. Vuodesta 2007 alkaen joka vuosi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #56

Ruotsi pärjää valuutallaan. Tekivät kyllä rahapolitiikassaan virheen, kun nostivat korkojaan tuossa "asuntokuplan" pelossa, mutta korjasivat tilanteen.

Juuri aamulla sai Yleisradiolta lukea, että vaikka euro onkin devalvoitunut niin kahden tärkeän kauppakumppanin - Ruotsin ja Venäjän - valuutat ovat devalvoituneet vieläkin enemmän.

Me olemme euron pakkopaidassa, joten silloin leikataan sisäisesti. Palkkoja, eläkkeitä ja etuuksia devalvoidaan.

Ja jos emme tee sitä niin sitten devalvoidaan työttömyyden kautta. Ja juuri tämän vuoksi Suomessa onkin turhan korkea työttömyysaste.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #69

Saksa ja Ruotsi ovat vähentäneet työttömyyttä työaikaa lyhentämällä eli valtio tukee työajan lyhentämistä esim Saksassa Kuzarbeitia tekevien ansionmenetyksestä valtio maksaa 60-70 % tai Ruotsissa perhe saa tukea jos jompikumpi vanhemmista jää osa-aikatyöhön.Tukea saa kunnes nuorin lapsi on 8 vuotias.

Niinpä Ruotsissa ja Saksassa osa-aikaisia on 25 % työllisistä, Suomessa vain 15 %

Jos Suomikin tukisi osa-aikatyötä ja meillä olisi saman verran osa-aikaisia niin työllisyysaste olisi 80 % luokkaa ja työttömiä 5 % luokkaa

Eivätkä Ruotsi ja Saksa ole ainoita, Tanska, Norja , Alankomaat,Englanti etc ovat ratkoneet työllisyysongelman työaikaa jakamalla ja tukemalla sitä

Niissä maissa , joilla menee hyvin ,tehdään vähän tunteja.Suomi pyrkii Kreikan luokkaan

https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #78

Vähensivät työttömyyttä ja työaikaa yhtä aikaa, ei kuulosta suomalaiselta logiikalta.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #55

Eiköhän pikemminkin ole niin että työvoiman tarjonta vain nousi kysyntää huomattavasti paljon suuremmaksi, johon suurimpina osatekijöinä ovat 30-vuotta kestänyt pääoman liikkeiden asteittainen vapauttaminen ja verotuksen muuttaminen progressiivisesta regressiiviseksi. Rajojen ulkopuolelta kun löytyy sitä käytännössä ilmaista työvoimaa niin paljon kuin vain ikinä keksii tarvita.

Vaikka työn hinta olisi kehittynyt kysynnän kanssa samaan tahtiin, olisi tuo kilpailu orjatyömaille hävitty väistämättömästi. Vielä kun valta päättää tuotannosta keskitetään aina vain pienenevälle joukolle, on selvää että heillä ei ole intressiä tehdä hyväntekeväisyyttä suomen eduksi. Me joko tehdään töitä ilmaiseksi, tai he siirtävät pääomansa sinne missä sitä tehdään, ja me jäämme nuolemaan peukaloitamme. Hajautettuna ihmisiä voisi jopa kiinnostaakin lähimmäistensä hyvinvointi(siksi huomautus verotuksesta).

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #49

Joku tuollainen voisi olla hyväkin malli.

Yksi suuri ero Suomen ja Saksan välillä on juuri reaaliansioiden kehityksen suhde tuottavuuden kasvuun. Saksassa palkat ja etuudet ovat kasvaneet aina hiukan tuottavuuden perässä. Suomessa vuoteen 2007 saakka samaa tahtia. 2007 tapahtui valtava käänne: tuottavuus jäi junnamaan paikalleen mutta palkat ja tuet nousivat entiseen malliin. Esimerkiksi toimeentulotuen reaaliarvo on kasvanut 20% vaikka talouskasvu on pysähtynyt.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #54

"Esimerkiksi toimeentulotuen reaaliarvo on kasvanut 20% vaikka talouskasvu on pysähtynyt."

Vuodesta 2007? Nyt jotain lähdettä tälle sitten.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #58

Voi olla hyvin tottakin tuo reaaliarvon kasvu mutta toimeentulotuen tarvitsijoiden määräkin on kasvanut sitten vuoden 2007.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #59

Toimeentulotuen menot lisääntyivät 2000-luvulla 37% reaalisesti vaikka tuen saajien määrä väheni 10%.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #62

Ota huomioon myös asuin-, terveys- ja elinkustannusten nousu. 2000-luvulla Suomen ruokakori nousi Sijalta 25 hopeasijaan Norjan rinnalle. lisäksi kiintiöpakolaisten ja työttömien määrä on lisääntynyt entisten päälle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #65

Sen takia puhutaankin reaalimuutoksista jotka määritelmällisesti ottavat huomioon elinkustannusten nousun. Ei kannata noita tuoda joka kerta esille sillä mainitsemani luvut ovat lähes poikkeuksetta indeksikorjattuja.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #68

Oletko itse laskenut nuo lukusi ja mitä kaikkea se sitten pitä sisällään? Laita listaa jos tiedät satavarmasti

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #71

Luvut on peräisin suoraan Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen raportista Toimeentulotuki 2013. Julkaistu 2015.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #74

Miksi sitten Sossun ja Kelan luvut sanovat toista?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #75

Eli tarkemmin missä ne sanovat toista?

"Sossu" ei myöskään käsittääkseni tee tutkimusta aiheesta.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #62

"Unohdit" kertoa muutaman tosiasian

"Toimeentulotuen asiakas- ja menokehitys heijastaa asumiskustannusten nopeaa kasvua, työttömyyskehitystä ja pitkäaikaistyöttömien osuuden lisääntymistä toimeentulotuen asiakkaiden joukossa. Toimeentulotulotuki onkin muodostunut saajilleen yhä pitkäaikaisemmaksi tukimuodoksi."

Pitkäaikastyöttömyyden kasvu johtuu eläkeputken lopettamisesta eli ennen +50-vuotias työtön pääsi putkeen, nyt hänet on siirretty sossun luukulle

Asumiskulujen kasvu on vain läpilaskutusta, saajan asemaa se ei paranna, sillä asunto säilyy entisenä ei laatu ei parane

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #79

Ja kuten huomaat, varsinainen toimeentulotuki reaalihinnoinkin on kasvanut merkittävästi nopeammin kuin asumiskustannukset.

Eli ei tästä jäänyt mitään olennaista kertomatta.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #85

Vertaat kaikkia asumiskuluja. Sossun asiakkaat asuvat pienissä vuokra-asunnoissa, joissa kustannuten kehitys on ollut nopeampaa

Vuokraraha ei myöskään päädy tuen saajalle vaan lyhentämättömänä vuokranantajale.

Tuen saajalle päätyy vain alle puolet tuosta tuesta

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #62

Esität nyt vain toimeentulotuen summat vuonna 2007 ja 2015. Toimeentulotuen menot kun ymmärtääkseni kattavat myös niihin sisältyvät byrokratiakulut ja muuta sälää, joten tuo tarkastelu ei anna tarvittavaa dataa.

edit: kyllähän tuo vain näyttäisi vain olevan niin että toimeentulotuen reaalikehitys kuukautta kohden on todellakin noussut noin 20%. Tosin vähän raflaa että noita lukemia aina tutkitaan kotitalouksittain eikä yksilöittäin. Vääristää milloin mitäkin. Noh, 20% 300€:stä ei ole kovin paljoa, eikä tuo nykyinenkään 480€ ole riittävästi. Määrää suurempi ongelma on kuitenkin tietysti siihen liittyvä byrokratia, stressi ja kyykyttäminen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #86

Perusosa 1.1.2007 lukien 1. Kuntaryhmässä 389,37 e (yksinasuva tai yksinhuoltaja).

Perusosa 1.1.2015 lukien 485,50e. Yksinhuoltaja saa 534,05e.

Kun otetaan huomioon Tilastokeskuksen rahanarvokerroin, perusosa on kasvanut reaalisesti 12,9% (nimellisesti 24,7%). Lisäksi poistui 7% omavastuuosuus asumismenoista joka kasvatti merkittävästi käteen jäävää tuloa.

Yksinhuoltajalle muutos on tietysti paljon suurempi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #91

En kiistä etteikö tuki olisi kasvanut mutta todellisuudessa se ei ole pysynyt kustannusten mukana vaan vuokrat hakkaavat yhä isomman osan käteenjäävästä summasta, puhumatta ruuan tai vapaa-ajan kallistumisestJyväskylässä toimeen tulo tuki kattaa yksinasuvalta 550 euroa, Satanen vielä siihen päälle niin löydät Jyväskylästä yksiön ja jos haaveilee asuvansa etäänpänä keskustasta niin säästynyt summa siirtyy matkakustannuksiin (Jyväskylässä on käutössä tasataksa-alueen ulkopuolella seutulippu 120-200 euroa kuussa)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #94

Jyväskylästä löytyy jo yksityisiltä vapaita asuntoja oikotieltäkin muutamia kymmeniä alle tuon 550e hintaan. Ydinkeskustassa näyttää olevan halvin yksiö 510e. Jyväskylästä näyttää saavan kerrostaloyksiöitä jopa vähän päälle kolmellasadalla.

Ei näytä yhtään huonolta tuo tilanne.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #98

Yksityiset joko eivät viitsi tai halua ottaa vuokralaiseksi opidkelijaa, työtöntä, yksinhuoltajaa tai miestä. Monesti törmää siihen että ehtona on ylyliopistoa käyvä nuori uranainen. Lisäksi jotkut vuokraavat asuntonsa vain kesäisi mm rallien takia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #99

Hanki sukupuolenkorjausleikkaus, hae opiskelemaan yliopistoon ja mene töihin. Niin ja käy katsomassa rallia.

Ei kai nyt Hitto vie kaikki voi aina olla jonkun toisen vikaa..

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #100

Asuntoa tarvitaan yleensä suomessa pidemmäksi aikaa kuin vain kesäksi. Sukupuolen vaihdos ja ylipäopistoon meno eivät ole listalla.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #91

En kiistä etteikö tuki olisi kasvanut mutta todellisuudessa se ei ole pysynyt kustannusten mukana vaan vuokrat hakkaavat yhä isomman osan käteenjäävästä summasta, puhumatta ruuan tai vapaa-ajan kallistumisestJyväskylässä toimeen tulo tuki kattaa yksinasuvalta 550 euroa, Satanen vielä siihen päälle niin löydät Jyväskylästä yksiön ja jos haaveilee asuvansa etäänpänä keskustasta niin säästynyt summa siirtyy matkakustannuksiin (Jyväskylässä on käutössä tasataksa-alueen ulkopuolella seutulippu 120-200 euroa kuussa)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #91

En kiistä etteikö tuki olisi kasvanut mutta todellisuudessa se ei ole pysynyt kustannusten mukana vaan vuokrat hakkaavat yhä isomman osan käteenjäävästä summasta, puhumatta ruuan tai vapaa-ajan kallistumisestJyväskylässä toimeen tulo tuki kattaa yksinasuvalta 550 euroa, Satanen vielä siihen päälle niin löydät Jyväskylästä yksiön ja jos haaveilee asuvansa etäänpänä keskustasta niin säästynyt summa siirtyy matkakustannuksiin (Jyväskylässä on käutössä tasataksa-alueen ulkopuolella seutulippu 120-200 euroa kuussa)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #86

Minulle kyllä sopii vaikka hiukan nykyistä korkeampikin tukitaso kunhan se kannustaa tekemään töitä, opiskelemaan tai vaikka vapaaehtoishommiin jos ei muuta. Kyse ei ole siitä että sossusta saisi liikaa vaan siitä että liian moni ei osallistu tähän yhteiseen projektiin, byrokratia syö liikaa ja sitten siihen että aina valitetaan vaikka täällä ei nyt kenelläkään mene kovin kummoisesti.

Oli muuten hankala löytää noita lukuja kunnes tajusi että vuositiedotteet kunnille näyttävät säilyvän netissä. Euromääräisiä tukia ei näemmä paljon esitellä tilastojulkaisuissa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #58

THL: Toimeentulotuki 2013 (Virtanen, Ari. 2015)

Kohta varsinaisen toimeentulotuen reaaliarvon kehitys 2000-2013.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #49

Tämä on tärkeä pointti, että työväki kannattaa pitää sorvin ääressä - muutoin motivaatio ja taidot katoavat. Vaihdetaan alaa jne.

Mutta miksi ihmeessä se on valtion tehtävä maksaa yksityisten firmojen palkat?

Jos väki lähtee liian alhaisten (leikattujen) palkkojen vuoksi muihin töihin, missä saa parempaa palkkaa, niin mitä pahaa siinä on?

Markkinoilla on aina taipumus hakeutua tasapainopisteeseen (yleisteoriassa ainakin). Yksi tärkeä tekijä työmarkkinoilla on se, että myös työtä myyvät tahot kilpailuttavat ostajia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #66

Ihan hyvä pointti. Moni meistä kuitenkin mieluummin asuisi Suomessa.

Olen kyllä työskennellyt hanttihommissa ulkomaillakin enkä minään lähetettynä duunarina. Turhaan sitä pelätään. Sen on ainakin oppinut että tekevälle löytyy AINA töitä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #73

Tätä olen kysynyt kreikkalaisilta nuorilta. Moni haluaisi asua ja työskennellä Kreikassa, mutta pelkäävät "joutuvansa" muuttamaan työn perässä rajojen taakse.

Suurin osa on mennyt Saksaan, mutta sikälainen mentaliteetti on pilannut monen mielenterveyden. All the work and no fun makes Jack a dull boy.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #73

Jakkaraleikissäkin joku on näppärämpi ja voittaa aina

Ei tuo todista muuta kuin, että sinä olet saanut työpaikan mutta moni muu paikkaa hakenut on jäänyt sitä paitsi

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #93

Tuolileikki oli hauskaa kun säännöt oli normaalit mutta sitten koulussa niitä muutettiin niin että jos poika ja tyttö joutuivat kilpailemaan viimeisestä tuolista niin pojan tuli luovuttaa tasa-arvon ja kohtuun nimissä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

1) Työttömyyshimmelit johtuvat tietenkin siitä, että jokainen uusi hallitus on keksinyt uuden "porkkana & pakote"-zydeenin. Eli tehdään niinkuin aina on tehty kun yritetään ratkaista jotain: Paikka paikan päälle ja uusi paikka on otettu jostakin tilkkutäkin toisesta osasta.

2) Jos työnantajille - eräille niistä - annetaan 9€ orjat, niin aina käy niin, että härskeimmät porskuttaa ja rehelliset työnantajat jäävät vääristyneeseen kilpailutilanteeseen.
Rakennusalalla on hieman sama juttu, mutta eri syistä: Työnantaja, joka käyttää pimeää tai alipalkattua työvoimaa, usein ulkomailta tuotettua - hän pärjää. Ja rehellinen työnantaja kärsii. Tai oikeammin; on jo suurelta osin kokonaan poistunut rakennustelineiltä.

3) Se, että sovitaan jotain ja sitten kaikki olisi viranomaisten eli työkkärin valvonnassa on pelkkää soopaa. Luulisi, että ainakin yhteiskunta pitää kiinni sovitusta, mutta hehän käyttävät kaikkein härskeitten hyväkseen työkkäristä saatavaa ilmaistyövoimaa.
- Kunnat rikkovat jopa lakia "säästääkseen". [Lukekaa Sakari Timosen blogeja jos ette usko.]
- Suuri osa ns. "työpajoista" ovat pelkkää fuulaa; teetetään työttömällä työtä, jotta pyörittäjät voisivat nostaa korkeampaa palkkaa, käytetään työttömiä vaalimateriaalin jakamiseen jne.
- Tiedän tapauksia, jossa "yhteisöt" käyttävät hyväkseen näkövammaisia, invaliideja jne. - vuodesta toiseen. Siis tietenkin invaliidin pitää istua kotonaan se 500 päivää välissä, jotta hänet taas laskettaisiin pitkäaikaistyöttömäksi.

Toisaalta työkkärikin on monta kertaa vaikeassa välikädessä - yksittäisellä virkailijalla ei oikein rahkeet riitä paljastamaan kunnan väärinkäytökset. Ja toisaalta siellä työskentelee paragraafi-tuijottaja-idiootteja, jotka käyttäytyy niinkuin hallitus olisi antanut hänelle jonkun valtikan, jolla saa sitten työttömiä läimiä.

En edes viitsi kirjoittaa tähän ratkaisumalleista kovin pitkästi, mutta lyhyesti:
- Tunnustetaan faktat, tehdään periaatepäätökset faktojen pohjalta ja puretaan vanha systeemi.
- Periaatepäätöksenä paras olisi se, että kiellot ja kyttääminen poistetaan ja työttömät saavat itse muodostaa itsenäisiä työsuunnitteluyksiköitä. Nämä vuorostaan esittävät näkemyksensä päättäjille (eikä jollekin pikkuvirkamiehelle, joka päättää joka asiassa "Ei käy!", koska hänellä ei ole valtaa päättää mistään.
Tämä ei ratkaise kaikkea, vaan tarvitaan järkeviä koulutuspaketteja, itsensätyöllistäville kunnon tukiverkot, pienyrittäjäin neuvontatoimistoja jne.

Henry

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

1) Tähän se usein menee, kun mielestänsä tekevät "hienosäätöä", vaikka koko tilanne pitäisi ajatella uudelleen muuttuneessa maailmassa. Talouden näkökulmasta oikeastaan vain kohtuuhyvä koulutustaso on ainoa palanen, mikä on oikeassa asennossa. Kaikki muu on väärin: rahapolitiikka, työmarkkinalainsäädäntö, ulkoiset tekijät (Venäjäpakotteet.)

Rahapolitiikan virheet tietty vain kertautuvat, kun siitä kärsii tusinan verran muitakin maita Euroopassa. Vienti ei vedä, kun muuallakin keskitytään säästämiseen talouskasvun sijaan.

2) Rehelliset työnantajat eivät oikein jää vääristyneeseen kilpailutilanteeseen, vaan pistävät lapun luukulle.

Huokeamman ulkomaisen työvoiman käyttö on seurausta Euroopan vapaasta liikkumisesta. Siinä oli pointtinsa silloin, kun EU oli länsimaisten eurooppalaisten unioni. Nyt, kun se on enempi itäblokin unioni niin ongelmia on syntynyt, koska jäykkien työmarkkinoiden pitäisi pystyä sopeutumaan tähän huokeampaan työvoimaan.

Toinen vaihtoehto on rajoittaa työvoiman liikkumista. Tästä pidetäänkin parhaillaan meteliä, Iso-Britannia kärjessä.

Anna-Leena Nieminen

Säästäminen ei voi olla koskaan ongelma vaan se on välttämätöntä.

Se että säästämistä pidetään ongemana kertoo vain kieroutuneesta raha-ja pankkijärjestelmästä.

*

"Työvoimaprotektionismi" ei todellakaan ole vaihtoehto vaan ainoa kestävä ratkaisu on verotuksen, ay-liikkeen erityisaseman ja työmarkkinasääntelyn + muun sääntelyn purkaminen.

Jouni Nordman

Taita rehelliset yrittäjät tajuta muutoksen, jolloin muuttavat toimintaansa lain puitteissa sopivaksi, jolloin Suomessa se on toiminnan supistaminen kannettavalle asteelle. Toisaalta yrittäjät myös ovat oppineet olemaan toisiaan kohtaan solidaarisuuden, sillä tajuavat olevansa riippuvaisia toisistaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Kilpailua kyllä tulee. Eikä se ole niin vaarallistakaan. On ostajia, jotka eivät osta ollenkaan, jos kilpailua ei ole. Niin paljon pelkän kilpailun voimaan uskotaan vielä nykyisin.

Yhteistyö saattaa toisinaan olla kilpailuakin vahvempi voima.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Demarimaisesti tunnutaan haluavan takaisin suljetut markkinat.

Suomen vientiä ei olisi elleivät meidän kauppakumppanit uskoisi kilpailuun.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Jos kommentoit kommenttiani, ymmärsit kommenttini aika lailla väärin. En ole kannattanut suljettuja markkinoita. Kilpailu ainoana paradigmana on usein vähän tehoton. Tai kalliskin. Kuten kilpailutuksetkin usein tuppaavat olemaan.

Pyytäisin myös ystävällisesti olemaan leimaamatta keskusteluun osallistuvia. Kuten tiedoistani näkyy, olen puoluekannaltani tällä hetkellä sitoutumaton.

Toisinaan kilpailu tuottaa optimiratkaisun. Ei lähellekään aina. Tässä yksi näkemys siitä, että kilpailu toisia vastaan ei ole aina optimaalista.

Ja on siis olemassa tehokkaampiakin malleja, kuin "kilpailu". Yhteistyö on yksi malli, joka monestikin toimii. Ei sekään aina tuota optimituloksia.

Toyota:n yksi suurista innovaatioista oli siirtyä alihankkijoiden kilpailuttamisesta pitkäaikaiseen yhteistyöhön, jossa yhteistyö alihankkijan kanssa on ollut aitoa ja kaikkia osapuolia hyödyttävää. Asiakkaitakin.

Täysin vapaa markkinatalous johtaa peliteorian mukaan silti lähinnä villin lännen meininkiin, jossa vahvimman oikeus on ainoa laki. Villi länsi on jo nähty. Jostain syystä se ei toimintamallina saanut ihan kestävää kannatusta. Miksiköhän ei?

Siksi yhteiskunnan säätely on tarpeellista. Kuinka paljon ja mitä asioita säädellään? Se on eduskunnan tehtävä määritellä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #14

Asiakkaiden kilpailuttaminen ei ole järkevää jos palkkoja halutaan alas. Tällä tarkoitan sitä kun haetaan eniten maksavaa asiakasta mielikuvilla kuten brändäämällä tai kotimaisuudella.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #14

Tämän hetkisestä näkökulmasta mielestäni on kaksi vaihtoehtoa kilpailuehtoinen tai valtion ohjaama. Olen valmis kuulemaan paremmista vaihtoehdoista.

Itse kannatan kilpailuehtoista, johon valtio luo lähinnä katto ja lattia ratkaisuja joilla estetään pahimmat markkinoiden ylilyönnit. Tämä silti pohjautuu kilpailulle eikä sen puutteelle.

Laaja sääntely johtaa monopoleihin aivan kuin puhdas kilpailukin. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä Yhdysvaltalaiset geenimuuntelufirmat.

Kerrot hienon tarinan Toyotasta, entä jos kaikki toimijat toimisivat samoin?

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #14

Villi länsi(väkivaltainen meininki) on myytti...

http://www.perc.org/articles/old-west-violence-mos...

Poliittinen valtaeliitti vastustaa kaikin keinoin vapaata markkinataloutta, koska siinä kaikilla, tavallisillakin ihmisillä on mahdollisuus vaurastua jolloin heitä ei voi enää manipuloida ja poliitikoilta putoaa jalusta pois.

Vastaavasti vapaa markkinatalous ehkäisisi tehokkaasti väärin keinoin rikastumisen eli hyvävelikapitalismin. Mittavia omaisuuksia olisi vaikeampaa hankkia kun joutuisi käyttämään ihan omia kykyjään eikä voisi veljeillä poliitikoilta sääntelyä kilpailijoiden eliminoimiseksi.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #47

"Poliittinen valtaeliitti vastustaa kaikin keinoin vapaata markkinataloutta, ..."

Höpöhöpö, itävaltalaisen talous"tieteen" edustajat globaalisti varsin voimakas vaikuttaja. Viimeiset muutama vuosikymmentä on vahvasti siirrytty markkinaliberaaliin suuntaan, joskin edelleenkin myös poliittisella keskustalla ja vasemmistolla on vahva asema. Suomessa enemmän kuin monessa muussa paikassa, mutta on täälläkin rikkaimman prosentin veroaste tiputettu noin puoleen ja purettu pääomastääntelyä radikaalisti.

"Vastaavasti vapaa markkinatalous ehkäisisi tehokkaasti väärin keinoin rikastumisen eli hyvävelikapitalismin."

Tästä ei ole mitään näyttöä, päinvastoin. Maiden välisessä vertailussa valtion koko korreloi negatiivisesti tuloerojen kanssa(mitä suurempi valtio, sitä pienemmät tuloerot) ja useissa maissa liberaalinen kehitys on johtanut suurempiin tulo- ja varallisuuseroihin. Toteamuksesi päinvastaisesta ei ole kovin vakuuttavaa, ellet edes yritä perustella sitä millään konkreettisella. Todellisuudesta täysin irralliset apriori-sadut on jo kuultu, älä jaksa niitä jauhaa. Esitä välillä todisteita noiden väitteidesi taakse.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #61

Kertoisitko tuon tutkimuksen minkä perusteella tätä väität: "Maiden välisessä vertailussa valtion koko korreloi negatiivisesti tuloerojen kanssa(mitä suurempi valtio, sitä pienemmät tuloerot)"

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #83

Vertailu lähteineen löytyy blogistani.

Edit: tuosta "vapaat-markkinat-ja-minimivaltio-tekevat-autuaaksi-vai-tekevatko" - blogista. Unohdin jo että kirjoituksia oli kaksi.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #61

Ensinnäkin, puhuin ihan aidosta vapaasta markkinataloudesta, jota voi olla vain valtiottomassa yhteiskunnassa. Jossa siis lakikin on markkinaehtoista. Mutta poliitikot vastustavat kyllä jo sen vähäisempääkin muotoa.

Toiseksi, tuloerot voivat olla haitallisia vain jos ne ovat syntyneet keinotekoisesti kuten valtiossa ne syntyvät mainitsemani feikkikapitalismin ts. sääntelyn takia.

Mitä tulee väitteeseesi markkinalibeeralista kehityksestä niin se on kyllä sen irvikuva. Esimerkiksi edelleen säännellään kaupan aukioloaikoja, on apteekki- ja taksilupatoiminnot(+ 20 000 muuta lupaa), valtion alkoholin myynnin monopoli, kaavoitusmonopoli jne. puhumattakaan keskeisestä valtiollisesta raha- ja pankkimonopolista. Ja mitä markkinaliberaalista kehitystä on julkisen sektorin ja sen johtotehtävissä olevien työntekijöiden palkkojen kasvu...

eli kuten sanoin: Poliittinen valtaeliitti vastustaa kaikin keinoin vapaata markkinataloutta. Jos jotakin "vapauttavat" niin toisaalla saman tien rajoittavat.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #102

Annappa Anna-Leena esimerkki toimineesta libertaarista (nimeä valtio/kansa). Milloin tämä on ollut pystyssä? Missä päin maailmaa? Mikä estäisi sitä sortamasta anarkiaan ja tyranniaan?

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #103

Tuskinpa ihmiset kannattaisivat sellaisia laki- ja oikeusfirmoja, jotka mahdollistaisivat tyrannian. Tai tuskinpa sellaisia edes olisi.

Mutta tällaisessa vapaassa natural order* -yhteiskunnassa kun kaikki olisi yksityisessä omistuksessa niin mikään ei estä perustamasta vaikka kommunistista yhteisöä, jos joku tai jotkut vaan yksityisomaisuudesta suostuvat luopumaan.

Aivan toisin on nykyisessä järjestelmässä, vaihtoehdottomuudessa. Se ei salli toisinajattelijoiden perustaa esimerkiksi vapaakaupunkia tms. aluetta joka olisi libertaari.

Ja juuri tähän vaihtoehdottomuuteen liittyen hyvä ja olennainen kysymyksesi kääntyykin nyt sinulle:

    Mikä estää demokraattista järjestelmää sortumasta tyranniaan?



*Professori(emeritus) ja taloustieteilijä Hans-Hermann Hoppen käyttämä nimitys

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #109

"Se ei salli toisinajattelijoiden perustaa esimerkiksi vapaakaupunkia tms. aluetta joka olisi libertaari."

Se ei salli "toisinajattelijoiden" perustaa esimerkiksi vapaakaupunkia hallitsemilleen alueilleen yhtään sen enempää kuin markkinataloudessa omistajat antaisivat sinun perustaa sellaista omille omistuksilleen. Jos haluat perustaa libertaarivaltion, sinun täytyy hankkia riittävästi massia ja/tai vaikutusvaltaa sellaisen perustamiseen, ihan samalla tavoin kuten yksilön tai yhteisön tulisi tehdä myös sinun satukirjojesi "vapaassa" yhteiskunnassa perustaakseen kommunistisen yhteiskunnan. ja sitäpaitsi kukaan ei kiellä perustamasta sellaista aurinkokunnan ulkopuolelle. Siellä riittää lääniä jos jonkinlaiselle "vapaalle" yhteiskunnalle.

Ironista muuten että kaltaisesi röyhkeä varas edelleenkin tarinoi vapaasta yhteiskunnasta ja ihmisten vapaudesta, mutta silti jätät surutta kunnioittamatta minun vapauttani. Hengität nimittäin jatkuvasti minun omistamaani ilmakehää, etkä ole vieläkään maksanut pyytämääni miljardin korvausta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #110

Niinhän se on että maailmassa on paljon sääntöjä ja sopimuksia joita joko ei ole olemassa kirjallisena ta joita ei koskaan ole itse ole ollut sopimassa. Voisi siis ajatella että kun en ole koskaan ollut rustaamatta nimeäni fysiikan lakeihin ei minun niitä tarvitse kunnioittaa tai noudattaa. Valitettavasti elämme planeetalla jolla on melkein kahdeksan miljardia ihmistä (ja tässä universumissa), jotta tulisimme toimeen ja pystyisimme mm yhteistyöhön ja infran luomiseen on sitä varten laadittu, päätelty, filosofisoitu ja löydetty monia sääntöjä, sopimuksia ja lain alaisuuksia.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #111

Ihmetten miten tämä oli vastaus kysymykseeni?

Mutta vastataanpa kommenttisi eli eih; tottakai ja nimenomaan on olemassa luonnonlakeja, fysiikan lakeja joita täytyy noudattaa tai niitä noudatetaan luonnostaan.

Mutta on kummallista, että luontaisia talouden lakeja ei kylläkään noudateta ja kommenttisi oli jo senkin takia hassu että kun maalaisjärjestä on nykyisen järjestelmän takia jo kova pula(se on demokratttisen järjestelmän takia kadonnut ja/tai käyttö kielletty)

Eli juuri nykyisessä järjestelmässä ei luonnonlakeja noudateta vaan ne yritetään kaikin keinoin kiertää ja muuttaa muuksi. Olenkin puhunut aikaisemmin demokratian yhdestä seurauksesta: moraalirelativismi.

    "Voit piilottaa todellisuuden, mutta et piilottamisesta aiheutuvia seurauksia" - Ayn Rand

Ja huoh, mitä tulee kommenttiisi säännöistä ja yhteistyöstä niin mitähän olen puhunut yksityisestä laista ja aidon ja pakkoyhteisöllisyyden eroista?...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #113

Talous on ihmistä varten eikä ihminen taloutta, sillä ihminen on talouden luonut eikä sitä luonnostaan esiinny (Esim leijonien yhteisössä). Kuitenkin erilaiset järjestykset, yhteisöt ja aukoriteetit taas esiintyvät luonnossa, myös verotukselle on vertauskohteensa (leijona yhteisössä saalis jaetaan koko laumalle), toinen erikoinen mutta harvinainen ilmiö luonnossa on heikoista ja sairaista huolehtiminen (esim leijona ja apina yhteisöt). Luonnossa esiintyy myös alkeellista kulttuuria (esim delfiinit, norsut ja kädelliset). Jos et onnistu selittämään koska tälläistä libertaaria on viimeksi maailmassa ollut ja missä sitä esiintyy luonnossa jää se vain lentelemään teoriaksi.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #114

Talous on ihmisten toimintaa. Ihminen tavoittelee koko ajan parempaa "olotilaa" ja jos olosuhteet ovat otolliset niin ihminen kehittyy ja siten koko yhteiskunta aina vain enemmän.

Ihminen keksi tulen, raudan, kulkuneuvot jne. työnjaon(erikoistumisen)Yhä vähemmän pitää tehdä työtä elantonsa eteen. Tämä on tulosta talouskasvusta.

*

Vertauskuvasi verotuksesta ontuu, koska leijonilla ei ole välistävetäjiä :)

*

Muistaakseni varhainen Irlanti oli libertaarinen tai siihen verrattavissa oleva yhteiskunta.

https://peacerequiresanarchy.wordpress.com/2012/12...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #117

Jääkauden lopusta rautakaudelle Irlannissa oli toisiaan vastaan taistelevia hermoja kuten Iirejä, hibeerejä, kelttejä ja piktejä. Rooman aikaan se oli jakautunut 160 heimokuntaan. Jos kun 800-luvulla saarella vaelteli käännyttämässä katolinen munkki Batricus eli pyhä Patrik. Rooman luhistuttua (Irlanti ei ollut osa valtakuntaa) saarelle nousivat pohjoisesta Viikingit ja etelästä Saksit josta seurasi saaren verisimmät kahakat. Viikinkien lähdettyä saaren valtasi idänpuolella normannit ja sitten itään syntynyt uusi Englannin valtio joka ei kestänyt riitaisaa ja keskenään nahistelevaa naapurisaartaan, sen jälkeen saarella alkoi tiukka fedonaali aika ja maaorjuus joka päättyi valistusaikana. Irlannin historiaa kuvataan muutenkin ensin hyvin väriseksi ja sitten keskiajalla kurjaksi. Jos tähän taistelujen ja maaorjuuden väliin jotenkin mahtuu Libertaari rauhan aika on se mahtanut olla lyhyt.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #117

Pakko muuten kysyä vastustavatko libertaarit YKn ihmisoikeuksien julistusta? Yritykset ja libertaarithan pyrkivät maksimoimaan kaiken edun itselleen (poistaa kilpailijat ja perässä roikkujat tieltään). Ymmärtääkseni ihminen on kuitenkin laumaeläin eikä yksinäinen sooloilija.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #123

Kyllä, koska YK kodifioi ihmisoikeuksien julistuksen luonnonoikeuksista sosialistiseen muotoon.

Todellisia oikeuksiahan ovat vain perusoikeudet: oikeus elämään(ruumillinen koskemattomuus), omistukseen ja vapauteen(sopimus-).

Ja ehei ei, libertaarit eivät vastusta kilpailua, mutta libertaristisessa yhteiskunnassa yrittäjät yrittävät kyllä päihittää kilpailijansa :)

Individualismi ei ole synonyymi egoismille vaan individualismin vastakohta on kollektivismi joka on yhteisöllisyyttä yksilön kustannuksella eli pakkoyhteisöllisyyttä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #124

Valitettavasti oikeudet myös luo vastuuta ja niiden kantaminen yhteiskunnassa on paljon helpompaa kuin yhden ihmisen. Tosin myös vastuun väittely korostuu helpommin ryhmässä. Lisäksi ryhmässä toimiminen vaatii ryhmäläisiä ylessitovia sopimuksia ja vaatii myös yhteisiä resursseja ryhmän ylläpitämiseksi. RYHMÄ SIIS TUO OIKEUKSIEN MUKANA VASTUUTA ELI TEIDÄN LIBERTAARIEN PAKKOPULLAA, YKSIN TOIMIESSAAN IHMINEN ON HEIKOMPI JA HÄNELLÄ ON ENEMMÄN VASTUUTA ITSESTÄÄN = RASKASVASTUU. Jää kysymys kumpi on yksilölle helpompaa omannavan tuijottaminen ja utopia vastuun vapaudesta vai toimiminen ryhmässä, tuon vastuun jakaminen ja vastuuta vastaan saatavat oikeudet?

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #125

Miksi ryhmä on parempi? Tällöihän parhaat yksilöt saavat palkkaleikkauksen ja heikoimmin menestyvät saavat heivän leipänsä, sekä joitain yksilöitä jotka vapaassa kilpailussa saisivat töitä jää AINA työttömäksi. Kerrotko miten tämä on parempi kaikkien kannalta?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #126

Koska silloin kaikilla on mahdollisuus selvitä ja pitää yhteiskunnan koon kasvussa mutta suojaa myös yksilöä ulkoiselta vaaralta. Yksilöiden välinen tasa-atasa-arvo Ja ihmiskilpi.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #128

Entä se osa hyvinvoinnista joka tapetaan tällä tasapäistämisellä? Valtteri Yrittäjä tai Samuli Keksijä ei innostu innovoimaan, koska tasapäistäminen vie häneltä innon. Samoin Jussi Työtön sekä moni muu hänen toverinsa, joka on työtön AY-liikkeen palkkojen nostamisen johdosta. Miksi AY-liikkeen kartelli on hyväksytty?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #129

Keksityt anekdoottitodisteet ovat ehkä vielä huonompia kuin oikean elämän anekdoottitodisteet, mutta mennään nyt samalla linjalla kun sinne kerran ollaan vajottu;

Entäs se Yrjö Yrittäjä, joka ei pysty yrittämään koska on sidottu työskentelemään 16h päivässä nälkäpalkalla puhtaasti motorista paskaduunia, eikä siten kykene kehittämään liikeideaansa, saati säästämään siihen tarvittavaa pääomaa? Tai entä superälykäs Kalle Keksijä, jonka vanhemmat sattuivat olemaan rutiköyhiä eikä poika ole koskaan nähnyt tietokonettakaan missään muualla kuin kirjastossa? ainiin, eihän niihinkään köyhiä päästettäisi vapaassa markkinataloudessa... Hän sitten aloittaa urakkansa sieltä samalta viivalta renesanssiajan keksijöiden kanssa, vaikka kumulatiivinen tieto mahdollistaisi paljon paremmat lähtökohdat jos resurssit olisivat vain saatavilla. Siinä jää moni potentiaalinen innovaatio syntymättä. Entä ne miljardit ihmiset, jotka joutuvat köyhyydessä stressaamaan niin että elinikä lyhenee ja ÄO laskee sen parikyt pinnaa [1]? Sekin voi olla se kriittinen ero uuden innovaation keksimisen ja täydellisen hyödyttömyyden välillä. Tai miten vaikka se Kalle Koodaaja, joka alkaa arvostamaan vapaa-aikaansa liian kovan palkkion vuoksi [2] ja siksi vähentää tekemiään työtunteja, mitä ei "tasapäisemmässä" yhteiskunnassa suhteellisesti pienemmällä palkkiolla tekisi? Miten sitten ne, joiden suorituskyky laskee korvauksen noustessa liian suureksi [3]?

Työttömyys ja työpaikka, josta saatavalla palkalla ei elä kelvollisesti ovat ihan yhtä huonoja vaihtoehtoja. Se on yksi syy(yksi monista) miksi AY-liikkeen "kartelli" on "hyväksytty". Todellisuudessahan sitä ei ole vain "hyväksytty", vaan se on intohimoisesti haluttu ja sen puolesta on taisteltu.

1. http://www.nj.com/mercer/index.ssf/2013/09/princet...
2. http://en.wikipedia.org/wiki/Backward_bending_supp...
3. https://www.bostonfed.org/economic/wp/wp2005/wp051...

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #135

Unohdat ostovoiman merkityksen eli ei palkkojen määrällä ole merkitystä vaan ostovoimalla.

Ostovoimaa vähentää korkea verotus ja sääntely.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #137

"Ostovoimaa vähentää korkea verotus ja sääntely."

Kerrotko vielä miten korkea verotus tarkalleen ottaen vähentää ostovoimaa, jos noin 70% kotitalouksista saa sukupolven aikana tulonsiirtoina enemmän kuin maksaa veroina? Entä miten sääntely vähentää ostovoimaa lainkaan? Hienosti onnistuit taas väistämään kaiken oleellisen esittämällä oman virheellisen toteamuksesi, mutta älä huoli, olen jo tottunut siihen ja osaan jo jopa odottaa sitä sinulta.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #141

Sääntely on kilpailun puutetta jolloin hinnat ovat korkeampia = ostovoima vähenee.

Verotus pienentää tuloja = ostovoima vähenee.

"70% kotitalouksista saa sukupolven aikana tulonsiirtoina enemmän kuin maksaa veroina", jolloin inflaatiota eli piiloverotusta = ostovoima vähenee

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #142

"Sääntely on kilpailun puutetta jolloin hinnat ovat korkeampia = ostovoima vähenee."

Hyvä on, annettakoon tästä periksi. Sääntely voi todellakin joissain tapauksissa aiheuttaa kilpailun puutetta ja joissain tapauksissa kilpailun puute voi nostaa hintatasoa.

""70% kotitalouksista saa sukupolven aikana tulonsiirtoina enemmän kuin maksaa veroina", jolloin inflaatiota eli piiloverotusta = ostovoima vähenee"

Mutta tämä taas meni jo kertakaikkiaan koomiseksi. Väität siis todellakin että kokonaisostovoimaa voitaisiin nostaa lisäämättä inflaatiota, jos ostovoiman lisäys tapahtuisi veronallenusten kautta? Toisaalta taas väität että tulonsiirroilla kasvatettu ostovoima kasvattaa inflaatiota, ja siten todellisuudessa vähentää ostovoimaa? Yritätkö rikkoa sisäisen ristiriitaisuuden maailmanennätystä vai mitä ihmettä?

Väität siis todellakin että leikkaamalla kaikki tulonsiirrot pois - joka aiheuttaisi mediaanikotitalouden kokonaistuloihin(palkka-, yritys- ja pääomatulot sekä tulonsiirrot) noin 20% laskun - ostovoima kasvaisi, koska inflaatio laskisi vielä voimakkaammin? Jos nyt kärvistellään jo deflaatiorajoilla, tuo tarkoittaisi yli 20%:n deflaatiota. Melko radikaalia, ellen sanoisi.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #143

Kyllä väitän, eikä se ole radikaalia vaan ihan luonnollista, siten miten pitäisikin olla, mutta ei ole koska verotus, sääntely ja ennen kaikkea ei vapaa raha- ja pankkijärjestelmä(inflatorinen velkatalousjärjestelmä) jolloin deflaatiosta tulee ongelma vaikka se ei sitä terveessä järjestelmässä ole.

Tässä kuvamuodossa kuvattu hyvin terveen deflaation ja epäterveen (keinotekoinen) "deflaation" erot...

http://www.taloudenperusteet.com/tiedostot/artikke...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #144

"Teksti" on kyllä aika kaukana kuvasta vaikka onkin kuvamuodossa. Odotin linkin takaa diakrammia tai käyrää. Ja vastuu ja velvollisuus seuraavat aina oikeiksia ja vapautta.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #145

Tottakai seuraa. Luuletko ihan oikeasti, että vastuusta voisi päästä ilman seurauksia?

Nykyinen demokraattinen järjestelmä on vienyt yksilöltä vastuun huolehtia itse tuloistaan, terveydestään, vanhuudestaan, lastensa koulutuksesta. Vastuu näistä on siirretty valtiolle. Tämän seurauksena vapaus on viety yksilöiltä. Puhumattakaan muista seurauksista koko yhteiskunnalle(vastuuttomuutta, lyhytnäköisyyttä, sairauksia, ahkeruuden eliminointi) Eli demokratia luulottelee että vastuusta voisi päästä ilman seurauksia.

Libertarismi on juuri sitä että kannetaan itse vastuu elämästään jolloin on myös vapautta päättää itse elämästään.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #148

Mitenkäs ne joilla ei mahdollisuutta pitää itse itsestään huolta (siraat, iäkkäät, lapset) tai ne jotka tippuvat ulos kilpailevasta maailmasta (työttömät, kotiäidit, opiskelijat)? Eikö sinun tee lainkaan mieli auttaa kadulla makaava miestä niinkuin laupias samarialainen tekisi?

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #149

Miten saat liitettyä auttamishaluttomuuden libertarismiin? Miksi ihmiset auttaisivat vain jos on pakko? Kummallista ajattelua.

Itse asiassa demokraattinen ja koko valtiojärjestelmä tekee ihmisistä "auttamishaluttomia", koska vastuu on siirretty valtiolle(kts. ed. kommenttini) eli kaikki ajattelevat ettei "se minulle kuulu".

Vapaassa yhteiskunnassa yksilöt huolehtivat itse itsestään ja läheisistään. (itse tai palveluita käyttämällä)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #151

Se johtuu ihan ihmisestä itsestään. Kilpailutaloudessa ihmiset ei välttämättä olisi niin välinpitämättömiä koska olisi PAKKO pitää toisesta huolta mutta vastaan tulee uusikysymys jääkö aikaa?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #144

Deflaation vaikutukset ovat deflaation vaikutuksia, eivätkä riippuvaisia sen aiheuttaneisiin syihin yhtikäs millään järkevällä perusteella. Deflaation vaikutukset kansantalouteen olivat hyvin pitkälti samat 1800-luvun lopulla kultastandardin aikaan, 1950-luvulla kansallisen keskuspankin aikaan ja nykyään. On täysin älyllisesti epärehellistä väittää että deflaation haittavaikutukset katoaisivat jos deflaatio syntyisi tuotannon tai tarjonann kasvusta(tai säästämisestä, sekin kun on mielestäsi mustavalkoisen hyvä asia).

Nyt kyllä jo ihan oikeasti riittää kun tuokin kaavio on täysin hihasta ravistettu, eikä sillä ole yhtikäs mitään relevanssia todellisuuden kanssa. Ihan yhtä hyvin voisit vedota vaikka Tooraan. Olemme inttäneet sivutolkulla etkä ole koskaan vedonnut mihinkään todelliseen, ainoastaan hurupäiden dogmaan ja/tai ahneiden sikojen propagandaan. Aina olet myös ohittanut kaikki oleelliset asiat ja jatkanut asian vierestä vedoten satukirjoituksiisi. Odottelen muuten edelleen maksua ilmakehäni käyttämisestä. Voisit vihdoinkin lopettaa luonnonoikeudellisen vapauteni rikkomisen.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #146

Oletko tyhmä tai muuten vaan epäkohtelias? Puhuin jo taloustieteellisestä käsitteestä eli niukkuudesta. Ilmakehästä ei ole pulaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #147

Maapallon hapoivarat ovat rajalliset ja hengitys ilma voidaan pilata liialla saastuttamisella, tai aurinkotuuli puuhkäisee planeetalta kaiken ookahden, tai kosteuslisääntyy ja alkaa syödä ilmaa. Happi ei dodellakaan ole käsite joka on vain olemassa vaan se on orgaanisen aineksen eli kasvien tuottamaa. Toinen ilmiön että kuuhun mentäessä meidän edullisen hengitysilman hinta kohoaa kuuhun mentäessä pilviin.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #147

Ilmakehä on rajallinen siinä missä elintilakin, ja ihan samalla tavalla niin ilmakehän kaasuista kuin elintilastakin on pulaa(niukkuutta) vain ja ainoastaan jos niitä joko tuhlataan(esim. ampumalla raketilla kuuhun), tai ihmisten pääsy niihin estetään erinäisillä omistussuhteilla. Jos ilmakehä ei ole niukka resurssi, ei ole myöskään maa. Joko siis keksit pätevän argumentin, maksat minulle miljardin ilmakehäni hengittämisestä, annat kaikille vapaan pääsyn tontillesi tai myönnät rikkovasi minun luonnonoikeudellista vapauttani periaatteidesi vastaisesti.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #154

Vaadit minua "argumentoimaan", mutta itse et ole vieläkään perustellut miten ilmakehä on niukka resurssi.

Jossittelet vain ja kerrot omia erikoislaatuisia(käsittämättömiä) näkemyksiäsi.

Kuka tai ketkä omistavat ilmakehän, tehnyt sopimuksen sen omistamisesta? Tiedätkö yhtäkään henkilöä?

Ja mitä tulee kommenttiisi maan niukkuudesta ja omistussuhteista niin asia on juuri päinvastoin maasta on niukkuutta suureksi osin omistussuhteiden puutteen takia eli valtio/kaupunki on ryövännyt maita omaan omistukseensa ja ahneesti panttaa sitten niitä. Esimerkiksi pääkaupungissamme on kaavoittamatonta maata ja samaan aikaan kaupunki kärsii asuntopulasta.

Valtiolla on myös maita ja alueita joita nimittää "ei kenenkään maiksi".

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #155

"Vaadit minua "argumentoimaan", mutta itse et ole vieläkään perustellut miten ilmakehä on niukka resurssi."

Olen kyllä vääntänyt sen jo rautalangasta useampaan kertaan. Ilmakehä (sen kaasut) on rajallinen resurssi siinä missä käytännössä kaikki muukin ja siitä on pulaa vain ja ainoastaan jos siihen pääsyä rajataan(esim. omistussuhteilla) tai sitä tuhlataan. Esimerkiksi maa, vesialueet ja puhdas juomavesi ovat samanlaisia resursseja.

"Kuka tai ketkä omistavat ilmakehän, tehnyt sopimuksen sen omistamisesta?"

En, siksipä julistauduinkin sen omistajaksi ensimmäisen haltuunoton perusteella ja varmuuden vuoksi vielä tein sen eteen työtä hengittämällä oikein syvään, jotta se on varmasti osa kehoani. Sehän on luonnonoikeuteni.

Minä olen nyt perustellut miten otin ilmakehän haltuuni sinun periaatteidesi mukaisesti ja miten joko ilmakehä on niukka resurssi tai esim. maa ja juomavesi eivät myöskään ole.

"Ja mitä tulee kommenttiisi maan niukkuudesta ja omistussuhteista niin asia on juuri päinvastoin maasta on niukkuutta suureksi osin omistussuhteiden puutteen takia eli valtio/kaupunki on ryövännyt maita omaan omistukseensa ja ahneesti panttaa sitten niitä."

Ahaa, eli mielestäsi maa-alueiden niukkuus johtuu vain ja ainoastaan valtiosta. Eikä tästä seuraa että jos ne vapautettaisiin yksityisille markkinoille, ei niitä voisi enää yksityisesti omistaa, koska maa ei enää olisi niukka resurssi?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #156

No jos kerran olet ilmakehän itsellesi julistanut niin minä teen Leenan ohjeiden mukaan niin myös pohjavesille. Anna Leena saa alkaa maksamaanminulle korvausta jokaisesta hanasta tulevasta vesislasillisesta. Olisko 10e / 2dl hyvä korvaushinta näin aluksi? Voisimpa tehdä myös myyntisopimuksen Suomen pohjavesistä Coca cola yhtiön kanssa niin että jokaisesta myydystä Cokis, Lighti tai zero pullosta ei minulle tarvitse maksaa käyttö korvausta, niin että jos ei veden lipitys kympillä maita niin lipittäköön sekerijuomaa...

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #156

Höpö höpö juttuja taas. Miten muka voit ottaa ilmakehän haltuun ilman että muut voisivat sitä edelleen hengittää? Ja mitä haittaa tästä sinulle on, kun muut sitä hengittävät? Et ymmärrä omistusoikeutta ja/tai kyse on erikoislaatuisista näkemyksistäsi.

Etkä sinä mitään perustele vaan intät.

*

En sanonut "vain ja ainostaan" vaan "suurelta osin".

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #158

"Miten muka voit ottaa ilmakehän haltuun ilman että muut voisivat sitä edelleen hengittää?"

No ihan samalla tavalla kuin käyttämättömän maankin voi julistaa omakseen ensimmäisen haltuunoton perusteella, vaikka siellä joskus joku olisi tallustanutkin, vaikka joku siellä oleskelisi parhaillaan(ilman että olisi julistanut sitä omakseen) ja vaikka joku tulisi siellä tallustamaan tulevaisuudessa. Käyttämättömän luonnonresurssin voi julistaa omakseen jos se ei ole jonkun toisen omistuksessa. Itse et taida ymmärtää omia periaatteitasi, tai ehkä todennäköisemmin, tulkitset niitä sen mukaan mikä nyt milloinkin sattuu sopimaan sinulle.

"En sanonut "vain ja ainostaan" vaan "suurelta osin"."

Täysin tarpeeton korjaus joka ei muuta mitään olennaista mihinkään suuntaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #146

Tämähän lisäksi pankkikriisien ja palkka-alennusten ohella työvoima kärsii myös ennennäkemättömästä deffistä, maailmassa on enemmän ihmisiä kuin koskaan ja länsimaissa tuotannon tarve on pudonnut jne jne jne

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #129

Jokaista oikeutta ja vapautta seuraa aina vastuu. Yhteisö toimii jos ajattelemme meidän olevan yhteisöä ja yhteisön meitä varten (kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta).

Ensin haettiin vapautta tyranniasta, saatiin vastuuta ja kansanvalta.
1500 haettiin vapautta maallisesta kirkosta, saatiin uskonvapaus ja vastuuta.
Sitten haettiin vapautta maaorjuudesta, saatiin ihmisoikeudet ja vastuuta.
Viimeksi haettiin vapautta työorjuudesta, saatiin ammattiyhdistykset ja vastuuta.
Nyt haetaan vapautta vastuusta, mitä me sillä saamme?
Pitäisikö meidän hakea vapautta taloudelta, palauttaa se takaisin rengiksi?
Mitä on tulevaisuus....

Aina voidaan luoda teorioita ja utopioita, aina voidaan olettaa ja vaatia. Todellisuudella toiset säännöt, kaikki on sattuman varaista eikä lopputulosta voida ennustaa kuin tiedetyn pohjalta eikä sekään ole tarkkaa. Aina on jokin tai joku mikä ei mene suunnitellusti, on poikkeuksia.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #136

Valtio on vienyt ihmisiltä vapauden ja vastuun ei talous.

On mahdotonta, että talous veisi ihmisiltä vapauden, nimittäin silloin se ei ole taloutta vaan ihan jotain muuta, pakkovaltaa(sosialismia tai kommunismia).

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #113

Luonnonlaki on laki, jota ihmiset päätyvät noudattamaan luonnostaan. On kertakaikkisen ironista kutsua luonnonoikeuksien mukaiseksi yhteiskunnaksi libertaristista markkinataloutta, jota ei ole koko ihmiskunnan historian aikana esiintynyt koskaan missään. Ei luonnollisesti sen enempää kuin "luonnottomastikaan".

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #116

Sekoitat luonnonlait ja luonnonoikeudet. Ne eivät ole sama asia. Tämä sanotaan Wikipediassakin...

"Luonnonlakeja ei tule sekoittaa ajatukseen luonnollisesta laista, joka on etiikan alan käsite."(eli luonnonoikeudet)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiikan_lait

Luonnonoikeudet ovat moraaliteorioita. Sisältää perustavanlaatuiset oikeudet eli oikeutta elämään, omaisuuteen ja vapauteen.

Libertarismi perustuu luonnonoikeudelliseen etiikkaan.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #119

Itseasiassa käytin kyllä väärää sanaa, mutta en sekoittanut käsitteitä, vaan tarkoitin juurikin "luonnonoikeuksia".

"Luonnonoikeus (lat. ius naturale; myös luontaisoikeus, luonnollinen laki, lex naturalis) on yhteisnimitys sellaisille moraali- ja oikeusteorioille, joiden mukaan on olemassa yleisesti päteviä, kulttuurista ja ihmisestä riippumattomia normeja."

Libertarismi siis väittää perustuvansa yleisesti päteviin, kulttuurista ja ihmisestä riippumattomiin normeihin, mutta silti sitä ei ole koskaan missään edes kokeiltu. Kovin on "yleisesti pätevää".

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #110

Heh heh, paljastat paljonkin tuolla ilmakehä-omistus näkemykselläsi, nimittäin jätät huomioimatta erään siihen liittyvän taloustieteellisen käsitteen eli niukkuuden.

*

Markkinataloudessa omistajien ei tarvitse antaa lupaa libertaarin alueen perustamiseen, koska se että on markkinataloutta jossa omistajia on jo itsessään libertaaria, joten kommenttisi oli kummallinen.

Eikä tarvitse hankkia "massia" perustaakseen libertaaria yhteiskuntaa(ei valtiota) vaan harjoittaa moraalista vallankumousta eli murtaa myyttejä, muun muassa marxilainen myytti, kollektivistisen turvallisuuden myytti, demokratian myytti yms., ajatella itsenäisesti ja huolehtia itse itsestään, perheestään ja läheisistään ja pysyä kaukana poliittisista puolueista jne.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #112

"Heh heh, paljastat paljonkin tuolla ilmakehä-omistus näkemykselläsi, nimittäin jätät huomioimatta erään siihen liittyvän taloustieteellisen käsitteen eli niukkuuden."

Joudut kyllä nyt selittämään sitä hieman. Miten niukkuus liittyy asiaan?

"Markkinataloudessa omistajien ei tarvitse antaa lupaa libertaarin alueen perustamiseen, koska se että on markkinataloutta jossa omistajia on jo itsessään libertaaria, joten kommenttisi oli kummallinen."

Aha, meinaat siis että markkinataloudessa voi vain marssia jonkun omistamalle alueelle, kaataa tämän omistamia puita ja alkaa rakentamaan omaa kommunistista yhteiskuntaa? Jep, ei. Siihen tarvitaan valtava määrä rahaa tai vaikutusvaltaa, jotta sellaisen voi perustaa. Ihan samalla tavalla kuin nykyään tarvitsee vaikutusvaltaa ja/tai rahaa perustaakseen libertaarin yhteiskunnan.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #115

Ilmakehästä ei ole niukkuutta(pulaa).

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #118

No tottakai on. Ei mitään ilmakehän kaasuista ole tällä planeetalla ääretöntä määrää. Ainahan voi vaikka alkaa kuljettamaan niitä kaasuja raketeilla kuuhun, niin saadaan siitä niukkuutta.

Riittäisihän maatakin kaikille maailman ihmisille hehtaaritolkulla, mutta silti sitä pidetään niukkana resurssina. Elintila loppuu ihan samalla tavalla kuin ilmakehäkin, vain jos sen omistajuus jaetaan epätasaisesti ja sitä tuhlataan. Tässä argumentissasi ei siis ollut mitään järkeä, joten odottelen edelleenkin maksua. Minua alkaa jo hirveästi häiritsemään kuinka sinä rikot vapauttani.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #102

"Ensinnäkin, puhuin ihan aidosta vapaasta markkinataloudesta, jota voi olla vain valtiottomassa yhteiskunnassa."

Eli siis mikä-mikä-maasta, jossa Peter-poika osaa lentää ja merirosvot kiusaavat pumpulikyliä. Ei kiinnosta tuollainen höpötys, ellei sinulla ole yhtään mitään muuta kuin satuja väitteidesi tueksi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #14

Villiä länttä ei kutsuttaisi villiksi länneksi jos vapaamarkkinatalous olisi toiminut ja meno ei olisi ollut niin villiä. Vaan toisimpa oli.

"Lain valvonta tällä harvaan asutulla alueella oli hankalaa. Niinpä väkivaltarikollisuutta ja sen seurauksena myös oman käden oikeutta esiintyi suhteellisen paljon. Riitoja ja erimielisyyksiä ratkaistiin kaksintaisteluin, joita kuvataan usein elokuvissa, mutta väijytys oli yleisempi tapa tappaa vastustaja. Alueella käytiin myös viimeiset intiaanisodat. Nimitys ”villi länsi” viittaa tähän rauhattomuuteen."
From Wikipedia

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jos yritykset saisivat valita vapaasti asiakkaat ja palkat häviäisivät kunnolliset ruokakaupat Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kiinaan missä tuotteista maksettaisiin enemmän.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #53

Tässä ilmeisesti unohtuivat lainalaisuudet. Kaupat voivat myydä Kiinassa ja Yhdysvalloissa ihan mitä haluavat suomalaiset kuluttajat eivät niitä osta.

Jos taloudessa saisivat kaikki toimia mahdollisimman vapaasti ja vain pahimpiin ylilöynteihin tehtäisiin estot, olisimme kaikki paremmassa tilanteessa kuin nyt. Tietysti valtion pitäisi turvata kaikkeista heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointi. Ei kuten nyt esim. ansioturvan muodossa eräille parempi turva josta valtio maksaa 95% ja yhdistyksen keräävät itse vain 5%.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #127

Olisko parempi jos ihmisille syntyessä annettaisiin sosiaaliturvatunnusten sijaan y-tunnus ja henkilön sijaan he olisivat syntymästään asti toiminimiä. Työikäiseksi tullaan kun opitaan kävelemään siitä asti selviydytään ominavuin kunnes työelämä päättyy kuolemaan.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #130

Ei.

Koetat kovasti tunkea liberaalin ajatusmaailman olkiukkomaiseksi. Se ei ole sitä mitä sen haluat olevan. Ihmisien tulisi olla mahdollisimman vapaita. Vapaus on se iso teema, eikä kylmyys mitä haluat korostaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #131

29. artikla
(1) Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.
(2) Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa.
(3) Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #132

Miksi en saa sitten itse valita TES-sopimusta tai täysin vapaaehtoista työsopimusta?

Miksi tarvitsemme lakeja jotka suojelevat uskovaisia esim. jumalan pilkan kautta?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #133

Koska nuo ehdot neuvotellaan kahden henkilön ja kolmannen osapuolen välillä kaikille reiluksi. Voit sitten työpaikalla neuvotella tarkemmista ehdoista, niitä ei kuitenkaan voida mielimääräisesti lätkiä.

Jouni Nordman

Taita Suomi siirtyä sosialidemokratiasta sosiaalisenverkotautumiseen, jossa ne ketkä haluavat tehdä töitä alkavat yrittäjiksi, jotka verkottautuvat toisten yrittäjien kanssa. Tätä tietenkin vasemmisto pitää pakkoyrittämisenä, mutta suurin osa joka tykkää työtä tehdä tajua sen todellisuuden, ett jos liittojen minimi palkat ovat sillä tasolla että yritykset eivät niillä hinnoilla pärjää tarjouskilpailuiss, niin tietävät ainoan mahdollisuuden olevan yrittäjäksi lähteminen.

Eli listoilta puuttuu kokonaan realiteetit millä hinnoilla tällä hetkellä töitä tehdään, joka tietenkin on ikävä, mutta maailma vain on ajanut ohi näiden sopimusten hinnoista. Eli devalvaation on jo ollut käynnissä. Mutta on mielenkiintoista vastuun kanto ammattiliitoilta, sillä tämä devalvaatio kumuloituu työttömyyteen, jonka tulos alkaa olemaan 10% työvoimasta. Eli aika taita keinot keksiä aina, sillä jos muuri on valloittamaan, niin eristys näivettävä muurin merkityksen ajan kanssa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Sen verran lisäisin, että irtisanomisen helpottaminen toimii vain ja ainoastaan, mikäli myös työn tarjontapuolta helpotetaan uusimalla sosiaaliturvaa. Nykyisen järjestelmän jäykkyys kun pitää huolen siitä, että työttömän ei kannata lyhytaikaisiin hommiin juurikaan lähteä -ensin työttömyysturva katkeaa kohtuuttoman pitkäksi ajaksi kun muuttunutta työtilannetta selvitellään, ja sen jälkeen lisätuloista leikkautuu valtaosa pois, kun päivärahaa lähdetään sovittelemaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tähän on tarjottu ratkaisuksi mallia jossa työttömyysturvaa ja toimeentuloa heikennetään toimeentuloon riittämättömälle tasolle jotta saadaan ihmiset pakotettua töihin kun "eivät osaa itse mennä vaan laiskottelevat tukien varassa". On myös ehdotettu lakia jossa työttömän on otettava tarjottutyö vastaan Ilman kieltäytymistä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tähän on tarjottu ratkaisuksi myös perustuloa, joka verojärjestelmän kautta jaettuna automaattisesti sopeutuisi kulloinkin vallitsevaan tulotasoon, ja tekisi työn vastaanottamisesta taloudellisesti mielekästä.

Mutta ehkä on kuitenkin tehdä kuten Malinen, ja kaivaa hiukan syvempi "riistäjäporvarit on sikoja" -potero, ja ihmetellä miksi talouskasvu ei oikein ota lähteäkseen vauhtiin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Daniel, tämä on juurikin se malli, johon tämä rautakangen notkea järjestelmä on ajamassa. Suomessa on jo kaikenlaista työtä teetetty työttömille "palveluna".

Järjestelmämme luo kaksi erillistä kastia, jossa yhä hupenevassa osassa ovat ne etuoikeutetut, joilla on viiden vuoden irtisanomissuojista alkaen pidemmät vuosilomat ja muuta eliittihuvitusta.

Toisessa kastissa on sitten hyväksikäytetyt. Kansantaloudellisesti tässä ei ole mitään järkeä, koska verotulot eivät ole riittäneet enää moneen vuoteen edes jollain lailla tämän kahden kerroksen väen -mallin ylläpitämiseen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #24

Lähivuosina tulee varmaa aika jolloin laittomia pakolaisia Suomesta purkautuu Eurooppaan ja Venäjälle halvempien elin kustannusten ja paremman palkan perässä. Viitteitä tällaisesta on jo ollut ilmassa. Kahtia jako kasveihin johtunee kait 90-luvun lamasta kun ei enään ollut varaa pitää tuloeroja kohtuullisena kun pankit ja yrityksetkin oli kaadettu tai sitten vain asenne muutoksesta Suomen ilmapiirissä joka johtui pankkien pieksennästä ysärillä. Koulussa opetettiin muutes että tuolla ysärin ratkaisulla hallitus onnistui pelastamaan monta kotitaloutta nälältä ja pitämään pinnalla, pääasiassa kuluttaja ja työntekijäpuolta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #28

Suomi oli viittä vaille IMF:n sylissä ecu-markallaan. Saa nähdä, ajetaanko nyt eurovaunussa yhtä ahtaalle - ennen kuin lennetään pihalle? Hyvän sään aikanahan ei kannata lähteä. Kurjuus on maksimoitava.

Olisihan se vallan kaameaa, jos saisimme ne kasvuluvut, mitkä saimme kelluvalla kansallisella valuutalla. Kaksinumeroiset korot putosivat, talous alkoi kasvaa huimaa tahtia, vienti alkoi vetämään, investointeja satamaan - ja tämän seurauksena työttömyyskin taittui laskuun.

Kuka sellaista nyt enää haluaisi?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #30

Toivotaan että kaistan vaihto onnistuu ajoissa ja tärkeintä sille oikealle kaistalle, nnythän joka tuutista tulee että Suomi pitää saada pois Kreikan tieltä samoilla keinoilla millä kreikka pelastettiin kriisistä. Tosin katsoin ylen dokumentin troikan kylmästä kyydistä ja siitä miten Saksan pankit asettivat Troijan odottamaan avustuksia. Saksan julkinen velka on muuten tällä hetkellä n. 75% BKTstä kun Suomen vain 59%. Suomeen verrattuna Yhdysvalloissa velka on kaksinkertainen, Kiinassa kolim.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #31

Japanissa yli 240 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Mutta suurin syy sille, että juuri euroalueella tästä koitui paniikkia on se, että euromaat elävät valuuttakatteisessa järjestelmässä. Ne voivat joutua maksukyvyttömiksi, mikä tarkoittaa velkojen laiminlyöntiä.

Sijoittajat voivat toisinaan tehdä huonoja kauppoja, ja tuotto jää laihaksi - tai tulee jopa hieman takapakkia. Mutta luottotappiot ovat iso takapakki, ja se on kaikista surin murhe.

Siksi reunamaiden valtiolainat myytiin tulipalokiireellä pois. Ja kun hinta putoaa niin jälkimarkkinakorot nousevat.

Ja kun ne nousivat niin europäättäjät hermoistuivat.

---

Mutta tämä menee nyt sivuraiteille hieman. Pointtina oli osoittaa, että jos haluamme kokeilla jatkaa yhteisvaluuttaleikkiä niin parhain keino on antaa silloin työmarkkinoiden joustaa huonoina aikoina.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #32

"Mutta tämä menee nyt sivuraiteille hieman. Pointtina oli osoittaa, että jos haluamme kokeilla jatkaa yhteisvaluuttaleikkiä niin parhain keino on antaa silloin työmarkkinoiden joustaa huonoina aikoina."
Näihän se on ja jos sitä tai muuta ei keksitä niin kotitaloudet ja kuluttajat joutuvat kaatumaan koska pankit ja yritykset eivät enään sitä joustamattomuuttaan voi mikä tehtiin 90-luvulla jolloin kotitaloudet pelastettiin niiden kustannuksella.

Pekka Heliste

Nykyisen lainkin mukaan työttömän on otettava tarjottu työ vastaan

Mutta kuka noita töitä tarjoaa ? Työkkäri ei voi tarjota muita töitä kuin mitä on avoinna työkkärissä

En ole kuullut, että kenellekään olisi tarjottu työtä, siis oikeaa palkkatyötä.
Työkkäri ja kunta voivat tarjota kyllä palkatonta orjatyötä, mutta kyse ei ole oikeasta työstä

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #39

Työkkärin väki provikkapalkalle. Sitä kun saa onnistuneesti välitettyä työmarkkinoiden osapuolet sorvin ääreen niin omaan pussiin kilisee euroja.

Tulisi se yrittämisen kulttuuri sillekin julkistaholle hieman tutummaksi.

Eivät kaikki voi olla työkkärin setiä tai tätejä. Ei tämä maa sillä tavoin nouse.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #40

Perustulo kaikille niin voivat ne työkkärin sedät ja täditkin keskittyä loputtomien hakemusten pläräämisen ja selvittelyn sijaan siihen olennaiseen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #67

Perustuloa on yritetty Suomeen jo 90-luvulta, muutta monesti se on kaatunut uskaltamattomuuteen ja pienimittaisen kokeilun mahdottomuuteen. Eikös Euroopassa jo ole perustulo maita? Eli mikä sitten estää ettei perustuloa voida ottaa kerralla käyttöön? Onko taustalla salaliitto vai valtion yritys peitellä jotain?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #70

"Eli mikä sitten estää ettei perustuloa voida ottaa kerralla käyttöön?"

Perustuloon siirtymisen Suomessa on estänyt järjestöpuolue sdp ja liittojen vastustus. Perustulo heikentäisi työttömyysturvan keskeistä asemaa sosiaaliturvan muotona. Liitot pelkäävät työntekijöiden järjestäytymisinnon vähentyvän, jos sosiaaliturva voidaan tasapuolisesti hoitaa jokaisen kohdalla ilman pakkojäsenyyttä työttömyyskassassa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #139
Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #40

Työkkärin täti saa bonusta karenssien määrän mukaan, se vähentää työttömyyskuluja.Niinpä karensseja lätkitään innokkaimmin EU_maista

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #80

Tai sitten valtion kassan on tyhjä ja suomentaloudessa kiertää enään lainarahaa jota maksetaan pois veronkorotuksilla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #80

Pitääkö tämä paikkaansa, vai oliko tämä huumoria?

Jyrki Paldán

"On myös ehdotettu lakia jossa työttömän on otettava tarjottutyö vastaan Ilman kieltäytymistä."

Miten niin ehdotettu? Sellainenhan on ollut käytössä jo tuolta 90-luvulta. Tarjotusta työstä kieltäytyminen johtaa karenssiin. Onneksi tuosta on melko turha huolehtia, niitä töitä on niin vähän ja työvoiman tarjonta suurta ettei niitä kukaan tule työttömille tarjoamaan, vaan työttömien täytyy verissäpäin taistella keskenään niistä viimeisistä rippeistä.

Vaikutus työllisyyteen on muuten ollut täysin olematon, tai jopa negatiivinen. Silti edelleenkin pidetään samasta "kannustavuus"ideologiasta kiinni, vaikka useista yrityksistä huolimatta se ei ole saanut mitään hyvää aikaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Globalisaatio on ollut eräs sdp-liikkeen toiveista aina "internatsionaalista" alkaen, turha siitä on enää itkeä. Ongelma sdp:n kaksinaisessa suhtautumisessa yrittäjyyteen ja markkinoilla tapahtuvaan kilpailuun ilmeneekin käytännön muutosvastarinnan tasolla (suluissa). Näemme juuttumisilmiön, jonka ohi aika on ajanut.

Jatkaisinkin blogistin lausetta näin: "Antaa jonkun toisen ottaa riski yrittäjyydestä ja mennään me sitten sinne töihin - (ja pannaan se yrittäjä pykälillä ja joukkovoimalla polvilleen, niin kuin ennen vanhaan)."

Siinä vain menee polvilleen myös se unelmoitu työpaikka...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Listasit Henri bloggauksessasi muuttuvan talouden haittapuolia joten minä listasin joitain yksilön ja yritysten kannalta huonoja

-Julkinen sektori tarjoaa ilmaista työvoimaa työnantajien pyynnöstä
- Liikkuva halpa ja vuokratyövoima
- Epävarmuutta markkinoilla
- Ihmisoikeuksien polkeminen
- Työvoiman esineellistäminen ja ihmisen pitäminen koneen kaltaisena
- Talouden ja rahan vallan kasvu valtioiden hallinnoissa
- Julkisen sektorin runsas kapeneminen
- Irtisanomissuojan ja työehtojen ajaminen alas
- Valtioiden verotuksen ajaminen alas
- Palkka leikkaukset ja työaikojen pidentämiset
- Kysynnän laskeminen kotimaassa kuten päivittäistavara kaupassa ja ruokaostoksiissa
- Yritykset kilpailuttavat asiakkaita

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Sellaista se on. Kaikkea ei voi saada.

Vaikka en minä nyt julkisen sektorin runsastakaan kapenemista laske lainkaan huonoksi asiaksi. Sillä on tehtävänsä, mutta siitä on tullut jo itse tarkoitus.

Mutta kovin moni listaamistasi asioista on "hintalappuna" sille, että saatte pitää kiinteän valuuttakurssijärjestelmän. Ja kun te sen haluatte pitää, niin maksatte samalla tuon hinnan.

Comprehende?

Pekka Heliste

Suomen työmarkkinat ovat EU:n neljänneksi dynaamisimmat. Edellä ovat Ruotsi, Tanska ja Hollanti.Ruotsi on selvä johtaja , Tanska ja Hollanti hieman edellä

Jäykkyys on enemmänkin propagandalause kuin todettu ilmiö

https://www.tem.fi/files/33209/Tyopoliittinen_peri...

Myllynimi vain kopioi EK propagandaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Joo-o, missä muussa Euroopan maassa tunnetaan esim. viiden vuoden irtisanomissuoja, mitä voidaan ketjuttaa vaikka 20 vuodeksi?

Pekka Heliste

Monessa maassa virkamiestä ei voi irtisanoa,ei siis mikään erityinen suomalainen erikoisuus.

Italiadsa tai Ranskassa irtisanomiseen pitää hakea oikeuden päätös

Korkea irtisanomiskorvaus estää käytännössä irtisanomisen.
Ruotsissa irtisanomisjärjestys estää ikääntyneen/pitkään palvelleet irtisanomisen.

Latviassa on pitkä luettelo ryhmistä,joita ei saa irtisanoa esim Tsernobylin sankarit

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #42

Suomessa ei voida irtisanoa ilman perusteltua syytä. Esim murtuma tai raskaus eivät ole riittäviä perusteluja.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #43

Ei missään päin maailma saa soppareita purkaa ilman perusteita.

Sopimusoikeus on aika universaalia oikeutta ja sopimukset nauttivat lain suojaa eikä sopimuksesta pääse eroon kuin jollain perusteella.

Työsopimuskin on sopimus ja siihen sovelletaan yleisiä sopimusehtoja

Eli jos teet urakoitsijan kanssa sopimuksen esim WC remontista niin et voi purkaa sopimusta syytä ilmoittamatta tai sillä perusteella , että kemiat eivät toimi.
Ja jos virhekin on lievä niin urakoitsijaa pitää ensin huomauttaa ja jos laatu ei parane, vasta sitten sopparin voi purkaa

Ja silloinkin urakoitisja voi haastaa sinut oikeuteen ja jollet onnistu todistamaan perustettasi niin maksat korvauksia

Työsopimuksen purku tehdään samalla tavalla

Ja sitä vahvistaa vielä nuo ihmisoikeudet ja ILOn sopparit. Kumpiakin sopimuksia on ratifioitu laajsta n 200 valtiota

Ongelma on enemmnkin kuinka hyvin lakeja ja sopimuksia noudatetaan esim Indonesiassa viranomaisen arvio oli , että n 30-40 % työnantajista noudattaa lakeja

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #42

Italia ja Ranska ovatkin euromaiden ongelmapäädyssä. Ei mikään uutinen siis.

Ja täällä Kreikassa irtisanomiset tehtiin troikan säestyksellä. Mutta sitten tuli uusi hallitus, joka palkkaa näitä par'aikaa takaisin. Ja sitten ollaan taas riidoissa euroveljien kanssa.

Ei tämä nyt ihan putkeen mene, vai mitä olet mieltä?

Toimituksen poiminnat