Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Ne oikeat kysymykset

Huomasin ilokseni, että edellinen blogini sai runsaasti palautetta. Se on hyvä asia, sillä se auttaa kehittämään ja ohjaamaan omaa kirjoitteluani. Hyvää oli lisäksi se, että ne herättivät minut pohtimaan niitä "oikeita kysymyksiä". Ikävää oli se, että palautteessa oli niputtain epäoleellisia kysymyksiä ja pohdintoja, mutta niilläkin oli tehtävänsä. Ilman niitä en olisi varmastikaan ajautunut pohtimaan näitä "oikeita kysymyksiä".

Siksi pahoittelen tuskastumistani aiemmassa blogissani. Ja esitän niistä myös kiitokseni. Se kiitos tulee tämän blogin myötä. Tässä tulee nippu oikeita kysymyksiä.

 

Kysymys #1: Toimiko Suomen aiemmat hallitukset "vastuuntuntoisen luotottajan" ohjeen mukaisesti?

Suomen hallitukset vuosina 2010-2012 myönsi Kreikalle kaksi erillistä tukipakettia. Ensimmäisen suoraan kahdenkeskisinä lainoina, ja toisen Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta luottotakauksin.

Luotot eivät olleet kuitenkaan luonteeltaan pikavippejä, joiden käyttötarkoitusta tai elämäntyyliä ei lähdetä muovaamaan. Pikavippiluotot voidaan toki jättää myöntämättä vastuutonta elämäntapaa eläviltä. Syy on ns. "vastuuntuntoisen luotottajan ohje" (engl. responsible lending rules.)

Kyseinen ohje on laadittu yksinomaan ehkäisemään luottotappioiden määrää. Sillä ehkäistään myös pankkikriisien syntyä, ja sillä turvataan paremmin tavallisten kansalaisten pankkitielien saldo.

Luotot ovat nyt asettumassa kiistanalaiseksi, koska Kreikan parlamentin nimeämä julkisen velan totuuskomitea on alustavassa raportissaan todennut luottojen sotivan sekä luotottajien, että luottoehtojensa vuoksi Kreikan perustuslakia vastaan. Laittomuus ei ole yksinomaan luotoissa (kts. kysymys #2), vaan myös luottoihin sisältyneissä ehdoissa.

Analogina voisi käyttää sitä, että pikavippifirma kieltäisi diabeetikolta insuliiniruiskeiden käytön uhaten, että jos ei luottoa oteta niin "saattaa joutua onnettomuuksiin."

 

Kysymys #2: Ottiko Suomen aiemmat hallitukset selvää Kreikan perustuslaista luottoja ja takauksia myöntäessään?

Koska kyseiset luottoehdot ovat jo osoittautuneet Kreikan perustuslain vastaisiksi (Kreikan perustuslakituomioistuin tuomitsi hiljattain velkojien vaatimia eläkeleikkauksia julkisen sektorin eläkeläisille laittomiksi) herää kysymys, jotta miksi Suomi on ollut mukana luottoja myöntäneissä ja/tai takaavissa osapuolissa asettaessaan perustuslain vastaisia määräyksiä.

Eikö Suomen aiempien hallitusten oikea marssijärjestys olisi ollut odottaa, että Kreikan parlamentti muuttaa lakinsa, ja aivan erityisesti perustuslakinsa, luottoehtojen kanssa yhteensopiviksi?

Toki Suomen aiempien hallitusten tuli pitää huoli myös siitä, ettei EU-lakeja tai muita kansainvälisiä lakeja tulla rikkoneeksi vain tukiluottojen vuoksi. Kreikan hallituksen nimeämä totuuskomitea väittää, ettei näin olisi tapahtunut, mutta tämä asia varmasti käsitellään Kreikan ulkopuolella omana asianaan. Tästä syystä en tässä blogikirjoituksessani ota siltä osin kantaa.

Mikäli Suomen aiemmat hallitukset ovat todenneet huomioineensa Kreikan perustuslain niin siitä lienee todennettavissa pöytäkirjamerkintä. Itse en osaa hakea tällaisia asioita niin hyvin, mutta juridiikan puolelle perehtyneet ja valveutuneet kansalaiset voivat halutessaan auttaa minua.

 

Kysymys #3: Kunnioittaako Suomi toisen suvereenin ja tunnustamansa valtion perustuslakeja?

Suomi on tunnustanut Kreikan itsenäiseksi ja suvereeniksi valtioksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Suomen tulisi kunnioittaa suvereeniteetiä eli antaa toisen, tunnustamansa valtion määritellä itse oman perustuslakinsa.

Suomikin nauttii muiden maiden tunnustamaa suojaa ja Suomen perustuslakiin ei voida puuttua ulkomailta käsin.

Nostaako Suomi huolensa siitä, jos totuuskomitea lopullisessa raportissaan toteaa luottoehtojen olleen Kreikan perustuslain vastaisia? Aikooko silloin Suomi jatkaa sellaista linjaa, jossa luottojen vastapainoksi vaaditaan toisen suvereenin valtion perustuslain rikkomista?


Tässä ovat nyt ne oikeat kysymykset. Jokainen voi tietysti murehtia esimerkiksi Kreikan veronkierrosta, mutta sekin on suvereenin valtion oma asia. Jos Kreikka suvereenina valtiona pyytää apua veronkiertonsa ongelmiin (ei siis rahoitushuoliinsa), niin apua on totta kai hyvä antaa esimerkiksi konsultoinnin avulla.

Jos veronkierrot toisessa maassa niin paljon huolettaa, niin Suomessa äänestää sitten sellaista puoluetta, joka on ollut tukiohjelmia vastaan alun alkaenkin.

Pidän äärimmäisen huolestuttavana ilmiönä sitä, jos suomalaiset äänestäjät valitsevat päättäviin elimiin henkilöitä ja puolueita, jotka eivät kunnioita toisen tunnustamansa (s.o. Suomen tasavallan tunnustamaa) suvereenin valtion perustuslakia.

Tämä voi joskus tulla meidänkin eteen. Ajtelkaapa tilannetta, jossa Suomen perustuslain §4 rikottaisiin ulkopuolisten toimesta, eikä kukaan muu nostaisi edes kulmakarvojaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Estolistan ainoa henkilö palautettu oikeuksineen. Moderointiohjeet muuttuneet. Toiste en saman kirjoittajan / kommentoijan kirjoitusoikeuksia seinälleni enää palauta.

Janne Suuronen

Äh.

1) "Luotot ovat nyt asettumassa kiistanalaiseksi, koska Kreikan parlamentin nimeämä julkisen velan totuuskomitea on alustavassa raportissaan todennut luottojen sotivan sekä luotottajien, että luottoehtojensa vuoksi Kreikan perustuslakia vastaan. "

Onko julkisten lainanottajien tehtävänä arvioida julkisten lainojen antajien toiminnan laillisuutta ? Ehkä, mutta että Kreikan parlamentti arvioisi Suomen toiminnan laillisuutta...

2 "Koska kyseiset luottoehdot ovat jo osoittautuneet Kreikan perustuslain vastaisiksi (Kreikan perustuslakituomioistuin tuomitsi hiljattain velkojien vaatimia eläkeleikkauksia julkisen sektorin eläkeläisille laittomiksi) herää kysymys, jotta miksi Suomi on ollut mukana luottoja myöntäneissä ja/tai takaavissa osapuolissa asettaessaan perustuslain vastaisia määräyksiä."

2.1) Onko Suomen valtion tehtävänä toimia tuomioistuimena, jopa ennalta, muiden valtioiden toimien laillisuuden arvioinnissa ?

2.2 ) Yksi lainanottajaan liittyvä yksityiskohta kohta tekee koko hommasta laittoman ?

3) Juhani Huopaisen toisessa yhteydessä esittämin sanoin: Lässytystä.

Oikeammat kysymykset edelleenkin kuuluisivat, että mitä olisi tapahtunut jos koko Euroalue olisi 2009-2011 romahtanut ja miksi/kuinka Suomen tapaiset syyttömät valtiot saatiin Saksan/Ranskan pankkien tappioiden maksajaksi.

Voitaisiinhan Henrin mielen mukaisesti Suomessakin nyt elää vielä seuraavat 10-20 vuotta nykyistäkin leveämpään tahtiin, velkaa ottaen. Ja sitten itkettäisiin näillä Henri Myllyniemen teeseillä muun maailman vääryyttää. Siitähän tässä blogissa pohjimmiltaan on kyse. Kreekut eivät osanneet elää taloutensa kantokyvyn mukaisesti. Ulkoisen taloustriggerin tultua alkoi itku ja parku ulkoisen maailman (lainanantajien) vääryydestä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

1) Kyllä, jos he eivät ole valmiita kantamaan sataprosenttisesti luottoriskiä. Olen ymmärtänyt, ettei ole. Silloin tulee tarkkaan katsoa velalliskandidaatin luottokelposuus. Liikepankit tekevät tätä esimerkiksi asuntoluottoa hakeville.

EU:n komissio tiesi jo ennen 1. tukipakettia, että Kreikka on MAKSUKYVYTÖN. Tänään Ranskan valtiovarainministeri Michel Sapin totesi Kreikan olleen maksukyvytön jo viisi vuotta.

Totuuskomitean kuultavana ollut Euroopan komission ex-puheenjohtaja José Manuel Barroson talousasioiden neuvonantajana toiminut Philippe Legrain kertoi, että on Kreikan todellisesta tilanteesta informoinut. Eli Euroopan komissio on ainakin tiennyt velallisen olevan kyvytön suorittamaan tukiluottojaan. Ne tehtiin silti. Miksi?

2.1) Suomen tulee huolehtia siitä, että kaikki on kunnossa. Tuleeko suomalaisyrityksen viedessään tuotteitaan Yhdysvaltain markkinoille ottaa huomioon yhdysvaltalaiset tuotteiden turvallisuusmääräykset? Kyllä tarvii, jos haluaa seuraamuksitta elää.

2.2.) Perustuslaki on nyt sitten "yksi yksityiskohta"? Oletko nyt ihan vakavissasi?

3) Hyvä kysymys tuo, että miksi meidät tähän valjastettiin. Jos kyse olisi ollut pankkisektorin kaatumisesta niin olisimme sitten voineet lahjoittaa tukirahaa näille kaatuneille ranskalais- ja saksalaispankeille eduskunnan suostumuksella.

Nyt pelattiin tietoisesti vilpillistä peliä Kreikan kautta. Pidän hyvänä asiana sitä, että Kreikka nosti aiheesta metelin.

---

Voitaisiin tietysti, jos me haluaisimme niin elää, ja markkinat meille sen ilon soisi. Mutta nyt sinun pitää erottaa kaksi asiaa toisistaan: markkinat ja julkinen talous.

Markkinat toimivat tehokkaana "poliisina" Kreikan valtiovelan suhteen ennen euroaikaa. Lainoja ei myönnetty.

Mutta maksukyvyttömälle toki mentiin luottoja julkisesta pussista viskelemään. Tämä ei ole vastuuntuntoista luotottamista. Suomi kerjäsi verta nokastaan - ja on sen nyt saamassa.

Jos markkinoiden olisi annettu toimia euroaikana Kreikassa, niin emme olisi näissä ongelmissa. Vika on EKP:n, joka määritteli kaikki euromaat riskittömiksi.

Eivät ne olleet.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Euroopassa politikoidaan tavalla, mikä ilmenee mm. Suurosen kommentin toiseksi viimeisestä kappaleestakin:
"Oikeammat kysymykset edelleenkin kuuluisivat, että mitä olisi tapahtunut jos koko Euroalue olisi 2009-2011 romahtanut ja miksi/kuinka Suomen tapaiset syyttömät valtiot saatiin Saksan/Ranskan pankkien tappioiden maksajaksi."
---
Kuitenkin Myllyniemen blogi keskittyi olennaiselta osaltaan laillisuustarkasteluun, ei spekulointiin sillä, "mitä olisi taphtunut, jos..." tai "miksi/kuinka Suomi saatiin mukaan maksajaksi" tai oliko politiikka fiksua vai täyttä hulluutta, tai millainen politiikka olisi vienyt parempaan lopputulokseen.

Toisenlaisen politiikan 'vaihtoehtohistorian' päätelmien todistaminen on hankalaa, samoin kuin poliittisen 'suostutelun' tai 'pelin' käytönkin. Mutta jos voidaan todeta, että lakeja on rikottu, caselle alkaa kertyä juridista painoarvoa oikeuteen vietäväksi.

Pidetäänkö EU:n peruskirjan no-bailout pykäliä sitovina, juridisina ja "lakiin verrattavina" eli onko sillä juridista voimaa ja sitovuutta? Jos niin on, myös niiden rikkomiseen osallistumisesta voidaan tehdä case.

Tietoisen vilpin käsite (mm. velallisen epärehellisyys) voi sisältyä sekä lakiiin, että politiikkaan. Laki rankaisee, poliitikko ei aina kanna vilpistään edes poliittista vastuuta...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Suurosen osalta on todettava, ettei kaikkia voi miellyttää. En ole juuri koskaan nähnyt Suurosen kommentoivan sellaisia blogeja, joissa em. asiaa on jauhettu kymmenittäin aina uusien käänteiden valossa tyyliin: "Hyvä teksti, hyvää pohdintaa. Olen samaa mieltä."

Toisaalta taas monet tuntuvat valittavan, että pidän Suurosen tärkeintä kysymystä liiankin kanssa esillä.

Laillisuustarkastukseen vaikuttaa nyt sitten olennaisesti se, tuleeko Suomen edelleen myöntää Kreikalle lisärahoitusta vai ei.

Laillisuustarkastuksen toinen puoli, ns. "ihmisoikeuksien poljenta" vie meidät sinne vanhojenkin luottojen mitätöintipuolelle.

Se on toki vielä mainittava, että Suomikin tiesi Kreikan olevan maksukyvytön jo ennen ensimmäistäkään tukipäätöstä. Tällöin Suomi on rikkonut 1. kysymyksen vastuullisen luotottajan sääntöä.

Jos taas Suomi ei ole ollut tietoinen, mutta Euroopan komissio on (kuten kuultavana ollut Legrain kertoi) niin jossain kohtaa on informaatiolenkki mennyt katki, ja syyllinen löytyy siltä penkiltä. Ei muuta kuin käräjille vaatimaan 1. tukilainan osuus takaisin siltä suunnalta.

Tai sitten vain nielemme lakonisesti tappiot.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Siitäkös parku alkaisi eduskunnassa, jos nykyhallitus onnistuisi kraapimaan oikeusteitse Suomelle reilun miljardin pätäkkää puhtaana käteen korkoineen, jonka edellinen hallitus onnistui hukkaamaan ns. eurofanituksessaan...

Erään pohjalaisen yrittäjän sanotaan käyttäneen aiheellisten saataviensa perimiseksi joskus moottoripyörällä kulkevia nahkatakkimiehiä, joilla on selkeät tunnukset selässä. :-)

Vakavasti puhuen: laki, oikeus ja niiden kunnioitus kuuluvat keskeisiin ns. perinteisiin eurooppalaisiin arvoihin. EU ei tosin niistä ole aina turhan tarkka - ainakaan tilintarkastajiensa mukaan...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #10

Niin siis tämä vain siinä tapauksessa, ettei Suomen eduskunta ole päätöstä tukipaketeista tehdessään ollut tietoinen Kreikan maksukyvyttömyydestä.

Euroopan komissio on ainakin ollut tietoinen. Euroopan komissio toimii troikassa yhdessä IMF:n ja EKP:n kanssa.

Onko Euroopan komissio pimittänyt tietoa näiltä(kin) tahoilta?

Itse en tähän usko, vaan siihen, että Suomen päättäjät ovat hölmöyksissään menneet viskelemään luottoja ja luottotakauksia maksukyvyttömälle. Maksukyvytön on maksukyvytön - ei sieltä tule rahoja (ainakaan täysimääräisenä) takaisin.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #10

Seppo sen verran vain. Euroopassa on ikiaikainen perinne olla välittämättä toisten maiden perustuslaista. Kolme serkusta, Shheeshar, Aatu, Stalin, Mussolini, Nappe jne.

Britit eivät mielellään muistele, että heillä oli tummapaidat ihan aidosti varteenotettava tekijä ennen kuin nahkahousut hyökkäsivät Puolaan.

Koko itäblokista puhumattakkaan. On tämä sen verran kumma maanosa, että yksi eurokriisi ei paljon hetkauta, noin historiallisesta näkökulmasta. Tanska nousee ja hyökkää Saksaan...

Käyttäjän MattiNevalainen1 kuva
Matti Nevalainen

Kiitos kirjoituksesta Henri

Ehkä kuitenkin kirjoituksestasi nousevat esiin suomalaisten takuut Kreikalle. Olet ehkä tietoinen että €uromaiden lainat eivät hyödytä / mene ollenkaan kreikkalaisille vaan suurpankkiireille ja eliitille. Suomalaisille Suomi on isänmaa jota on verellä puolustettu. Kansainvälisesti Suomi on pieni harvaan asutettu maa periferiassa, mutta kuitenkin sopivasti lähellä suurvallan hermoa. Edellä mainittu ei koske kirjoitustasi mutta oletko miettinyt miten suurvaltapolitiikka vaikuttaa pienen ihmisen / maan olemassaoloon ja elämään.

Nyt kun puolueesi on hallituspuolue niin pyytäisin sinua vertaamaan sen toimia puolueohjelmaan versus 2011 (jytky). Ps itse äänestin Hannaa 2011 mutta en enää.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Olen kyllä varsin tietoinen siitä, mihin tukipakettirahat menivät. Pidän siksi Kreikan totuuskomitean raporttia hyvänä, koska siinä se selvitettiin sitten ihan julkisesti. Kissa nostettiin pöydälle. Epävirallisissa piireissä tukirahojen luonne on ollut koko ajan selvää, mutta europolitiikot ovat sepittäneet satuja solidaarisuudesta ja "Kreikan auttamisesta."

Suurvaltapoliittinen kylki on taas näkemysasia, toisin kuin se tosiasia, että ranskalaiset ja saksalaiset pankit ovat tukiohjelman edetessä vähentäneet riskiään Kreikkaan. Sen voi todeta ihan tilastotiedoista (esim. Kansainvälinen järjestelypankki BIS.)

Tämän blogin teemana ei kuitenkaan ollut pohtia asiaa juuri muuten kuin juridisen käsitteistön saralla.

---

Ja tämä teksti on nimenomaan tarkoitettu myös "omillemme", koska olemalla puolueen jäsen, voi sen linjaan vaikuttaa. Toivon siis, että puolueemme ottaisi huomioon edellämainittuja seikkoja päätöksiä ko. aiheesta tehdessään.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tuo on usein toisteltu "totuus". Valitettavasti se ei ole loogisesti kestävällä pohjalla. Eli käytännössä euromaiden lainat ovat suurimmalta osalta vanhojen lainojen uusimista ja velkojatahon vaihtoa. Näistä vanhoista lainoista Kreikka on kyllä saanut merkittävän osan omaan käyttöönsä. Toki kuviota sotkevat Kreikan maksamat korot jotka ovat olleet varsin korkeita Kreikan riskien vuoksi. Kuvion suuri ongelma ei siis ole se, että onko Kreikka saanut lainoista käyttövaroja vaan se, että yksityisten ottamat riskit on sosialisoitu eurooppalaisten veronmaksajien riesaksi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Janne Suurosen kommentti (#3) herätti minussa vielä yhden kysymyksen.

Hän kysyi, että onko se Suomen tehtävä ottaa selvää mihin lainarahansa menee, ja onko se kuinka laillista.

Toivoisin, että Jannekin osaisi hieman mitoittaa. Suomen tasavalta tutkii pieniäkin menojaan joskus hyvinkin tarkkaan esim. tarjoilulaksuista alkaen.

Tuntuisi perin hullulta, jos Suomen tasavallan kautta aikain suurin julkinen hanke (1. tukipaketti pyörein luvuin 1000 miljoonaa euroa) jätetään "emmäjaksa välittää, kai ne tietää" -asteelle?

Tälläkö mentaliteetilla kristillisdemokraateissa porskutetaan menemään?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Henri, kyllä Janne varmaankin tiesi minne se tukiraha pääasiassa meni eli tietyille eurojäsenmaiden (Saksa ja Ranska) pankeille. Täällä kyllä kerrottiin rhavirran suunnasta, joten ihme on jos ei tiennyt.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

2 ja 3 ovat oikeastaan aika hassuja kysymyksiä. Perustuslain mukainen toiminta on täysin Kreikan käsissä, lainottajat voivat toki vaatia mitä tahansa mutta Kreikalla ei ole mitään velvollisuutta suostua ehtoihin ja lisälainan ottoon.

Käytännössä se, että lainoihin on suostuttu, mutta perustuslakiin ei ole tehty tarvittavia muutoksia osoittaa vain sen, ettei Kreikka taaskaan noudata yhdessä sovittua.

Lainsäädäntö on aina poliittinen asia, ja se on myös aina poliitikkojen muutettavissa. Se että asioita yritetään tehdä oikoteitse (eli tehdään päätöksiä jotka vaatisivat lainmuutoksia, mutta lakiin ei kosketa) on suhteellisen yleistä, mutta se on myös varsin epävarma tapa toimia. Se viittaa vahvasti siihen, että sopimukseen ei olla täysin sitouduttu. Halutaan ja saatiin takaportti johon voidaan vedota.

On sitten kokonaan kolmas asia miten tuo Kreikan tilanne olisi pitänyt hoitaa, siihen en nyt ota kantaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Niin ovat. Ja ovat nyt tulkitsemassa, että ne tehdyt toimet ovat niitä vastaan ja velkoja ei siksi makseta.

Olisiko kannattanut ottaa selvää vai ei?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

1. Ensin on otettava huomioon Unionin perussopimuksen kieltopykälät 125 ja 122 joissa kielletään osallistuminen toisen jäsenmaan velkojen maksamiseen. Tätä sitten kierrettiin vertaamalla tilannetta luonnonkatastrofia vastaavaan. Näinhan on monet muutkin toimet saatettu päätökseen venyttäen omia sääntöjä.

2. Kreikka tietenkin, kuten jokainen jäsenmaa, vastaa omista lainsäädännöistään jokaisessa tilanteessa. Niin olisi Kreikan tullut menetellä myös tukipakettien kohdallakin. Maan on tullut noudattaa perustuslakia ennen kaikkea ja valvoa siltä kannalta maan etu tukipakettien vaatimuksien kohdalla.

3. Entäpä mikä merkitys on pantava ERVV:n perustamiselle, josta tässä sopimusteksti. Ovatko jäsenmaat tämän sopimuksen tehdessään tulkittava tietoisesti rikkoneen Unionin perussopimusta? Kumpi on sitovampi laillisuusnäkökulmasta Unionin perussopimus vai tämä ERVV sopimus? Sopimukset on kuitenkin Suomessa hyväksytty, joten ne ovat sitovia maallemme.

Tämä on omaa ajatuksen juoksua, jossa tulen siihen tulokseen että ensin on rikottu Unionin perussopimusta tietoisesti ja Kreikka ei ole valvonut oman perustuslakinsa toteutumista. Jokainen jäsenmaa mielestäni on itse vastuussa lainsäädäntönsä noudattamisessa. Esimerkkinä mainitsen se kuinka Suomi vaati muutosta EVM:n kohdalla siihen etteivät suomalaiset päättäjät ja virkamiehet voi saada perustuslakimme mukaan syytesuojaa (muistikuvaan perustuva)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

"Siksi pahoittelen tuskastumistani .."

Turha pahoitella, meitä väärän koivun takana kykkiviä löytyy joka mutkasta. Yleensä aloin US/PV:n tarkistamalla, onko sinulta tullut kirjoitusta ja käyn sen ensin läpi. Varsinkin Kreikan ja EU:n tilanteesta en tajuaisi sitäkä vähää mitä nyt, jos en lukisi sinun kansantajuisia tekstejäsi. Kiitos niistä ja hyvää juhannusta!

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kiitos itsellesi. Katsotaan, mitä tuleman pitää.

Jouni Peltoniemi

Voisi myös kysyä, mitä muita vaihtoehtoja Kreikalla, Suomella tai millään muulla euromaalla ylipäänsä enää on pärjätä kilpailussa kuin ottaa velkaa velan perään?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Oma kelluva ja vapaasti vaihdettava valuutta?

Jouni Peltoniemi

Niin.

Jostain syystä, mitään nykysääntöjen mukaan toimivaa vastausta en ole tähän koskaan saanut. Vain moneenkertaan vääriksi sekä teoriassa että käytännössä osoittettuja verenhimoisia leikkausvaateita.

Toimituksen poiminnat