*

Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Talouden punasiirtymä

Euroopan maiden rahapoliittiset suuntaukset jakaantuvat kahteen pääkastiin: yhteisvaluutta euroon ja kelluviin kansallisiin valuuttoihin. Osa Euroopan maista on sitonut valuuttansa euroon. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Tanska ja Bulgaria. Näitä voidaan pitää rahapoliittisesti likimain yhtä sidottuina kuin euromaita.

Fyysikot tietävät, mitä punasiirtymä tarkoittaa. Se on loittonevan tähden luoma ilmiö, joka jättää jälkeensä "venytetyn aaltoliikkeen", tässä tapauksessa valon aaltopituuksilla. Tämä tunnetaan Dopplerin ilmiönä. Valon aaltopituus muuttuu punertavalle aaltopituudelle. Äänitaajuuksilla tämän havaitsee esimerkiksi formulakisoissa, joissa kameraa ja mikrofonia kohti tuleva auto pitää täysin erilaista ääntä kuin kameran ja mikrofonin ohittanut auto.

 

Euromaille synkät luvut

Talouden "punasiirtymä" voidaan havaita The Market Monetaristin kirjoituksen graafista. Kuvaan on laitettu Euroopan maita jaoteltuna sen mukaan käyttävätkö kyseiset maat kelluvaa kansallista valuuttaa (vihreällä) vai euroa tai euron kurssikiinnitystä (punaisella). Kuvaaja käsittelee näiden Euroopan maiden bruttokansantuotteen kokonaismuutosta vuosien 2007-2015 aikana. Toisin sanoen, kuvaajasta näkee nopeasti sen, miten finanssi- ja eurokriisi ovat vaikuttaneet eri maiden talouteen.

Silmiinpistävää on, että kelluvia kansallisia valuuttoja käyttäneet maat ovat pärjänneet huomattavasti euromaita paremmin. Jokainen kansallista kelluvaa valuuttaa käyttävä maa on saanut taloutensa suuremmaksi kuin mitä se oli kriiseihin tultaessa. Sen sijaan monessa euromaassa ei olla vielä päästy lähellekään kuopasta pois. Suomenkin talous on edelleen pienempi kuin vuonna 2007. Siitä on sentään aikaa jo kohta kahdeksan (8) vuotta!

Graafiin liittyvä kirjoitus on luettavissa täältä.

On huomioitava, ettei yhteisvaluutta yksinään aiheuttanut kriisiä, mutta se näyttää tehokkaasti estävän kriisistä ulospääsyn. Kovia talouskasvulukuja raportoineet Liettua ja Malta ovat kuitenkin vähemmän kehittyneitä maita, ja se voidaan todeta maiden bkt / asukas -tilastoista (Liettua, Malta ja verrokkina Suomi).

Suomen bkt / asukas on yli kolme kertaa Liettuan luvuista ja Maltan lukuihinkin nähden yli kaksinkertaiset. Lisäksi Liettuan talous on aivan viime aikoina sukeltanut lisää, eikä Maltankaan nykylukemissa ole liiemmin hurrattavaa, vaikka kasvuluvut ovatkin Suomea kiistatta paremmat.

 

Pohjoismaiden vertailu

Saman sivuston toisessa graafissa on eritelty Pohjoismaiden talouksien kehitys sitten kriisin puhkeamisen. Pohjoismaista ainoa euromaa on Suomi – ja ikävä kyllä, Suomi on vertailussa jumbosijalla. Toinen huonosti menestynyt maa on kruununsa euroon kytkenyt Tanska.

Islanti kävi läpi rajun pyörremyrskyn, ja Islannin kruunu devalvoitui kymmeniä prosentteja kriisin aikana. Tästä johtuen maa on kuitenkin vironnut.

Ruotsin käyrästä huomataan, ettei kelluvalla kansallisella valuutalla voida estää kriisejä syntymästä, mutta kriisistä ulospääsy on sujunut kiinteäkurssista valuuttaa käyttävää Suomea paljon paremmin. Euro näyttäytyy jäsenmailleen kiinteäkurssisena valuuttana, ja on esimerkiksi verrattavissa siksi 1800-luvun aikaisiin kultakantaisiin valuuttoihin.

Norja näyttää selvinneen kriisistä parhaiten, mutta maan luonnonvarojen rikkaus selittää tätä omalta osaltaan.

Ruotsin ja Suomen pitkäaikaisen talouden kehityskuvasta nähdään, ettei yhteisvaluutta ole liiemmin auttanut Suomea kasvuaikoina, sillä Ruotsi on pärjännyt varsin hyvin ja maan kasvuvauhti oli Suomen kanssa likimain identtinen.

Kuvaaja on Wahsington Postin blogista. Kirjoituksessa todetaan, että mikäli Suomen käyttämä valuutta voisi devalvoitua niin se muuttaisi vain yhtä hintaa: valuutan hintaa. Vaihtoehtona on yrittää muuttaa lukuisia hintoja: palkkoja – ja alaspäin. Se ei ole kovin helppo tehtävä.

Pian on taputeltu seitsemän kriisivuotta. Kuinka monta vuotta arvelette meidän tarvitsevan vielä kärsiä lisää, ennenkuin tosiasiat alkaisivat valjeta riittävän monelle suomalaiselle?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Mikä siinä on syy, että tätä jatketaan? Ottaako Suomi Saksasta mallia?

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Devalvaatiota ihannoidaan ja samaan aikaan useat tahot toitottavat ettei palkkojen leikkaus tai työntuntikustannuksien alentaminen toisi helpostusta. Esim. Kalle Isokallio ylen jälkiviisaissa puhui palkkakustannuksien laskemista vastaan ja samaa viestiä voi kuunnella koko punaiselta kansanedustajarintamalta ja ay-liikkeiden taholta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kannattaa muistaa, että yhden meno on toisen tuloa. Jos siis leikataan palkkamenoja, leikataan myös jonkun muun tuloa.

Ja kun tuloja leikataan niin mitenkä mielestäsi verokertymän käy?

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Lopputuleman ollessa sama kuin devalvaatiossa ei sillä ole merkitystä. Historiallisesti devalvaation eli valtion tekemän palkka-alennuksen perusteella talous on Suomessa noussut.

Sama ongelmanhan syntyy valtiolle devalvaation tapahtuessa. Verot pysyvät samana, mutta kaikki ulkomailta ostetut tuotteet ja palvelut nostavat hintojaan. Kuten energia jota tuodaan runsaasti maahan.

Onko sillä sitten todellisuudessa merkitystä mikä sen laskun aiheuttaa? Nousevat kustannukset ulkomaalaisien tuotteiden osalta vai verokertymän pieni vinouma.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #10

Tässä olen eri mieltä: lopputulema ei ole talousvaikutuksiltaan sama. Sitä nimenomaan yritin noilla esitetyillä graafeilla kertoa.

Eli valinnalla on mielestäni hyvinkin paljon merkitystä. Euromailla ei vain ole käytettävissä näitä parempia keinoja, vaan joutuvat puskemaan talousromahduksen kautta eteenpäin.

Se tosin tietää samalla sitä, että valtioiden veloista tulee kestämättömät. En pidä asiaa hyvänä.

Tuontihintojen nousu jakaa tuon iskun paljon tasaisemmin. Se on lisäksi nopea ja varmasti toimiva keino.

Aiheesta lisää:

http://libera.fi/libera-uusi/wp-content/uploads/20...

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

"Pian on taputeltu seitsemän kriisivuotta. Kuinka monta vuotta arvelette meidän tarvitsevan vielä kärsiä lisää, ennenkuin tosiasiat alkaisivat valjeta riittävän monelle suomalaiselle?"

Tuo on hyvä kysymys. Veikkaisin viittä vuotta. Vähän enemmän soisi puhuttavan jo siitä miten omaan valuuttaan siirrytään. Ainakin seitsemän vuotta jo todisteltu euron käyttökelvottomuutta, eikä asia taida läpi mennä järkeen vetoamalla. Tarvitaan jokin tarpeeksi tyhmä veruke jolla "sasit" saadaan innostumaan euron vaihtoehdosta.

Parasta olisi rakentaa eurosta valuutta jonka rinnalla euromaa voisi ottaa käyttöön oman valuutan jos maan talous sitä vaatii. Näin myös muut EU-maat voisivat tulla mukaan yhteisvaluutan käyttöalueeseen hautaamatta omaa valuuttaansa ja talouspoliittisia työkalujaan. EMUn sääntöjä ja rajoja pitäisi mieluummin löysätä eikä keksiä uusia pakkopaitoja.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Viisi vuotta on siitä hankala, että sitten menemme samalla kahdeksan lisävuotta, koska eduskuntavaalitahdituksemme ei ole kovin hyvin synkronoitu valistuneisuuden kanssa.

Emme me välttämättä tarvitse mitään "tyhmää". Tämä Kreikan tien seuraaminen riittänee vallan mainiosti. Nyt, kun Suomessa ihmetellään ja pudistellaan päätä Syrizan noususta niin Suomessakin saattaa varsin hyvin jokin vastaavanlainen puolue saada tuntuvan vaalivoiton kurjuuden jatkuessa ja pahentuessa.

En tiedä onko ehdotuksesi "parasta", mutta kyllä tuotakin vaihtoehtoa kannattaa miettiä. En usko siltikään kovin monen maan liittyvän yhteisvaluuttaan, jos ei nyt ei sitten tule lisää näitä entisen Varsovan liiton maita.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Henkilökohtaisesti uskon Suomessa muutoksen vaativan tuota suunnatonta kurjuutta. Kolmikantaisesti pyhänä pidetty TES yleissitovuus on horjumaton. Työntekijät voi itse määritellä omia palkkojaan, vaan kartellit määrittävät niiden rajat. Työnantajat eivät voi suoranaisesti vaikuttaa palkkojen muutoksen muutenkaan nopeasti irtisanomissuojan takia.

Näihin eivät poliitikot uskalla puuttua. Ay-liike ei saavutetuista eduista tingi. Joten tilanne jatkaa kurjistumistaan, kunnes Suomi eroaa eurosta. Siinä vaiheessa tosin työttömyys täytyy olla jollain 16-20% tasolla virallisissa mittareissa ja epävirallisissa luultavasti 20-25%, kun osa kuitenkin opiskelee yms.

Kuten jossain Ylen radion ohjelmassa sanottiinkin elämämme eurovaluutassa markan säännöillä, eikä se ole kestävää toimintaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #11

Näin minäkin pelkään tässä käyvän. Voisihan siitä eurosta erota jo nyt, ennen kuin tilanne menee yhä huonommaksi. Sitä suurempi tuska tässä on edessä, mitä pidemmälle tässä kitkutellaan.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Minusta on vaarallista, että europolitiikkaa ohjaa Kreikka ja sen tarpeet. Euroa ohjataan poliittisesti, eikä markkinatalouden ehdoilla.

Kreikan lisälainoitus vaarantaa euron ja EU:nkin. Britit jo suunnittelee kansanäänestystä EU:sta eroamisesta. Muuallakin hajoittavat voimat vahvistuvat.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

EU:ssa Unionin pakkotiivistäminen ja -syventäminen johtaa aina hajaannukseen ja eri hiileen puhaltamiseen. Sääntöjen väljentäminen ja vapauksien mahdollistaminen yhteistyön ja yhteen kuulumisen syvenemiseen. Mielikuva vain, mutta pitkältä lienee totta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Lainaneuvottelut kuulemma alkavat ensi viikolla, mutta onko Kreikan parlamentti tehnyt vaaditut toimet lainaehtojen täyttämiseksi vai eikö niitä enää vaadita eli joustetaan jälleen.

Toimituksen poiminnat