Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Yhteiskuntasopimus ja yhteisvaluutta

Yhteisvaluutta euroa on pidetty Suomessa menestystarinana vailla vertaa. Ennätyspitkä lama ja Suomen talouden pysyminen alle kahdeksan vuoden takaisten lukujen eivät ole onnistuneet horjuttamaan luottamusta euroon. Vikaa on haettu aina muualta. Nyt osa Suomen talousasiantuntijosita alkaa kallistua sille kannalle, että euro on Suomelle vikatikki.

Euron pysyminen kasassa johtuu ennen kaikkea siitä, että siihen on ladattu rutkasti poliittista liimaa. Yhteisvaluutan säännöistä piti tehdä tiukat, sillä muutoin siihen ei olisi saatu houkuteltua mukaan tarkan taloudenpidon maita. Säännöt ovat jääneet kuitenkin pitkälti kuolleiksi kirjaimiksi.

– Luulin, että perussopimuksista pidetään kiinni. Jos Maastrichtin sopimuksesta olisi pidetty kiinni, euro olisi hajonnut vuonna 2012, toteaa ajatushautomo Eurothinktankin jäsen Stefan Törnqvist Uudelle Suomelle.

Törnqvist on toiminut talousalalla pitkään niin Ålandsbankenissa kuin yksityisellä varainhoidonkin puolella sijoitusjohtajana.

 

Nordean Kangasharju: ”Tyhmä päätös”

Kesän aikana kritiikkiä eurolle on alkanut sataa myös muilta suunnilta. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju pitää Suomen liittymistä euroon ”tyhmänä päätöksenä”. Kangasharju kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa, ettei Suomi ole lähivuosina pääsemässä pinnalle.

– Vaara on nyt sitten se, että jos Eurooppa jatkaa sitä kasvua mikä siellä nyt on, Euroopan keskuspankki joutuu nostamaan korkoa vuonna 2018, Kangasharju valottaa tulevaisuuden näkymiä.

Kangasharjun mukaan korkotason nosto olisi haitallista Suomelle maamme rämpiessä vielä taloussuossa. Näin hänen mukaansa käy, jos maailmantalouden rakenne ei muutu. Investointien pitäisi lähteä maailmalla ensin kunnolla käyntiin.

Suomi kulkee muun euroalueen osalta vastavirtaan. Yhteisellä rahapolitiikalla ei voida huomioida Suomen kurimusta, sillä liian löysä rahapolitiikka ylikuumentaisi taas muuta euroaluetta.

Kangasharju ei näe euron heikentymistä Yhdysvaltain dollaria vastaan riittävänä apuna, sillä Suomen tärkeimpien kauppakumppanien kanssa euro on pahimmillaan vahvistunut. Venäjän rupla ja Ruotsin kruunu ovat heikentyneet euroa enemmän. Saksaan nähden ei muutosta ole tiedossa, koska molemmilla on käytössä sama valuutta.

Hän kuvaakin Suomen eurojäsenyyttä nettovaikutukseltaan tappiolliseksi. Jos maailma pysähtyisi tänään, niin Suomen liittyminen euroon olisi tulkittavissa tyhmäksi päätökseksi. Kangasharju toivoo tilanteen paranevan, vaikka ei talouskatsauksen osalta juuri päivänpaistetta näekään.

 

Sailas: ”Epäonnistunut eurohanke”

Pitkän uran valtiovarainministeriössä tehnyt valtiosihteeri ja ministerin arvonimen saanut Raimo Sailas lataa Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa epäonnistuneen eurohankkeen tarvitsevan ihmettä  1990-luvun lopulla syntynyttä rahaliittoa hän kuvailee ”kummajaiseksi”.

Sailas kirjoittaa valuuttaliitto EMU:n olevan epäonnistunut. Hän luettelee syyt näkemykselleen: euroalueen bruttokansantuote on edelleen pienempi kuin finanssikriisin puhjetessa, työttömyys on koholla ja euromaat ovat korviaan myöden veloissaan.

Euron ulkopuolelle jättäytyneet maat ovat toipuneet finanssikriisistä nopeammin ja paremmin. Euromaiden taloudenpidon eroja ei huomioitu. Säännöistä ei välitetty edes yhteisvaluuttaa muodostettaessa.

Sailaksen mukaan suurin sääntörike tehtiin kuitenkin silloin, kun niin sanottu no-bailout-sääntö heitettiin romukoppaan.

Sailas kritisoi ex-pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen toimia, sillä Suomen finanssipoliittisesta määräysvallasta luovuttiin vähin äänin ja Suomi lainehti ajopuuna. Nyt Euroopan komissio hamuaa loputkin rippeet itsemäärämisvallasta itselleen.

Kansallisen rahapolitiikan tarpeet on uhrattu jo. Sailaksen mielestä nyt tulisi harkita tarkkaan sitä, mikä on Suomen kansallinen etu.

 

Korkman rahaliitosta: ”Umpisolmussa”

Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman piti puheen kansanedustajille Suomen talouden tilasta.

Korkman ei lyttää rahaliittoa täysin maan rakoon. Hän huomioi sen, että Suomen työmarkkinajärjestelmä ei tunnu olevan vain yhteensopiva yhteisvaluutan tarvitsemien joustojen kanssa.

– Suomen kannalta jäsenyys rahaliitossa yhdistettynä työmarkkinajärjestelmäämme on kyllä erityisen hankala yhdistelmä, Korkman tuskailee.

Korkman viitannee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vetämän perusporvarihallituksen tavoitteeksi asetetun yhteiskuntasopimuksen kariutumiseen. Työmarkkinaosapuolet eivät saaneet yhteistä toimintalinjaa muodostettua. Rakennusliitto on todennut ”pysäyttävänsä Suomen”, jos hallitus esittelee jotain palkansaajia todella heikentäviä toimia.

Eurooppalaiset päättäjät ovat kuvanneet eurojärjestelmää polkupyöräksi, joka kaatuu jos pyörällä ei liikuta koko ajan. Korkman toteaa Suomen olevan euron kanssa umpisolmussa, jossa ei päästä etenemään eikä peruuttamaan.

Myös Korkmanin mielestä Suomen liittymistä euroon voi pitää virheenä. Hänen mielestä jäsenyys on kuitenkin ikuinen.

Kreikan tila osoittaa myös toisen yksityiskohdan: liittovaltiossa pienellä jäsenmaalla ei ole järin suuria keinoja toimia kansalaistensa etujen turvaajana. VTT Peter Nyberg kirjoittaa blogissaan, että Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan tulisi rajata selkeät ehdot etukäteen siitä, mitkä valtaoikeudet suostumme luovuttamaan pois ja mitkä emme.

Nybergin mukaan Suomi on hiljaa myöntymällä luovuttanut valtaoikeuksiaan pois. Tällä tavoin toimimalla ei todennäköisesti saavuteta kansallista etua.


Kirjoitus on julkaistu 3.9.2015 Suomen Uutisissa osoitteessa:

https://www.suomenuutiset.fi/eurolle-voimakasta-kritiikkia-talousasiantu...

Syy kirjoituksen myöhäisempään esilletuontiin johtuu hiljattain julkaistusta "Yhteiskuntasopimus 2.0":sta, joka on jouduttu sorvaamaan sisäiseksi devalvaatioksi siitä syystä, että maamme kuuluessa yhteisvaluutta euroon meille on jätetty finanssipoliittinen vastuu ilman rahapoliittisia työkaluja.

Mikä hallituksen linjauksessa on hyvää:

  • Palkat eivät laske (sunnuntailisä on palkan lisä, ei itse palkkaa.)
  • ALV ei nouse.

Tarvitsemme "enää" 3-4 samansuuruista askelta ja alamme olla maalissa. Huomioitavaa on, että jos lisäaskeleet toteutetaan "hölmösti", joudumme ottamaan 1-2 lisäaskelta. 5 prossaa per askel.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

27Suosittele

27 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Matias Härkönen

Koska euro ei toiminut, niin onneksi on varasuunnitelma. Vartiaisen mukaan se on työvoiman tarjonta. Ja tarjontaa tulee nyt yli rajojen enemmän kuin koskaan ennen, joten kokeillaas sitä keinoa sitten seuraavaksi :D

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Markkinataloudessa tarjonnan kasvu pudottaa hintaa.

Nyt kyseessä on ollut työvoiman hinta. Sitä pitää pudottaa. Yhdet tekisi sen kelluttamalla markkaa, toiset avaamalla ovet halpatyövoimalle ja romuttamalla sen "sopimuskulttuurin".

Valinta on vapaa, mutta pakollinen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Mitäpä, jos Caesaria ei olisi murhattukaan? Ehkä se oli sittenkin tyhmä päätös. Onneksi syylliset jo tiedetään.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Terveiset toivottavasti menevät perille Lipposelle, mutta myös presidentti Niinistölle.

Juha Kuittinen

Rakennusliiton linja on hyvä. Nyt on aika toimia jos halutaan politiikkaan ja valuuttapolitiikkaan muutoksia.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tässä on liuta keinoja, joilla Suomi on "unionin yhtenäisyyttä puolustanut" ja euron eli yhteisvaluutan "peruuttamattomuutta" vaalinut. Kuinka sattuivatkin nuo toimet osumaan vuosille 2011-2015.
http://vm.fi/suomen-vastuut
"Houston, we have a problem..."

Janne Suuronen

Mämmiä mämmiä lisää mämmiä ja halvemmalla. Kyllä ne ostaa kun tarpeeksi halvalla myydään.

Puheenvuoron ajatus on hyvä, muttei koko totuus. Tykkäsin silti.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Suomen työvoimakustannukset ovat pienet Ruotsiin ja Saksaan verraten, mutta eivät notku kaupat suomalaisista hybridi-Mersuista tai suomalaisesta H & M -laadusta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

On älyllisesti epärehellistä olla ottamatta huomioon Suomen teollisuuden rakennetta: teemme investointikoneita, emme juurikaan vaatteita (tai siis teetä niitä Bangladeshissä.)

Se, mitä me tuotamme, on tällä hetkellä liian kallista. Siksi se oma joustava valuutta olisi paras. Nimenomaan se on pienen ja avoimen talouden etu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Demareilla on Antti Lindtmanin mukaan ratkaisu Suomen talousongelmiin:

Lisätään vientiä.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

>#9/LK: "..ratkaisu.."

Kun aikansa etsii, niin heti löytää. (Nalle Puh)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Lindtmanin oivalluksen ohella, maailman parhaan PISA-koulun käyneet isänmaan toivot ovat keksineet aivan omaa luokkaansa olevan ratkaisun käsiteltävänä olevaan ongelmaan:
http://static.iltalehti.fi/uutiset/innovaatioetujh...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Eikö se Antti tiedä, että vientikin vaatii kysyntää. Mikäli ei ole halua tai ostovoimaa hankkia suomalaisia tuotteita, niin kauppa ei käy. Nyt ilmeisesti oletetaan, että alentamalla hintoja ratkaistaan tuo kysyntäongelma. Onko mahdollista, että alennetut hinnat eivät lisääkään kysyntää, vaan kohta myydään vanhoille asiakkaille tuotteemme alennettuun hintaan? Seuraus? Mikäli kysyntää saadaan kuitenkin nostettua, niin mitä tekevät kilpailijat? Seuraus?

Suomen on keskityttävä tekemään tuotteistaan uniikkeja pitkälle jalostettuja tuotteita, joiden kopioiminen on hankalaa. Kilpailu pohjalle on lopetettava.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Miksi emme tehneet sitten niin?

Onhan tässä mennyt jo useampi vuosi kärvistellessä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Onko mahdollista, että alennetut hinnat eivät lisääkään kysyntää, vaan kohta myydään vanhoille asiakkaille tuotteemme alennettuun hintaan? "

Firmat kauppaavat valmistamiaan uusia romppeita sekä uusille että vanhoille asiakkaille. Hintaneuvottelu käydään maksimihintaan mikä on saatavissa. Siihen vaikuttaa mm. kilpailijoiden vastaavien tuotteiden hinta. Jos Suomen kustannustaso on liian korkea, kauppoja ei synny.

" Suomen on keskityttävä tekemään tuotteistaan uniikkeja pitkälle jalostettuja tuotteita, joiden kopioiminen on hankalaa. Kilpailu pohjalle on lopetettava. "

Suomalaiset vientiyritykset ovat globaaleja toimijoita. Ne kehittävät pitkälle kehitettyjä uniikkeja tuotteita ja valmistavat ne siinä maassa ja siinä tehtaassa jossa se on kannattavinta.

Sdp ja ay-porukat ovat kyllä kovasti internationalisteja puheissaan ja politikoinnissaan olevinaan, mutta elinkeinoelämän kysymyksissä heidän järkeily perustuu oletukseen Suomesta maailmasta suljettuna nurkkakuntana.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Loistava ratkaisu ja vieläpä täysin oikea!

Sitten kun Antti kertoo myös miten se tehdään, hänessä alkaa olla valtiomieainesta.
Ratkaisujen löytäminen vaikeuksista vapaalla tasolla on nimittäin varsin helppoa, mutta käytännössä toimivien ratkaisujen löytyminen jo huomattavasti vaikeampaa.
Ja tuo Antin ratkaisu kuuluu sarjaan "on parempi olla rikas ja terve kuin köyhä ja sairas".

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Joko Suomi luopuu eurosta tai työmarkkinajärjestöjen oikeudesta sopia keskitetysti alan yleiskorotuksista. Minun oikeustajuuni mahtuu korkeintaan se, että työmarkkinajärjestöt neuvottelevat jonkin minimipalkan korotuksen.

Hallitukselle antaisin neuvon, että viivytyksettä siirretään oikeus neuvotella palkat yritystasolla. Tehköön työmarkkinajärjestöt TES'sinsä jos haluavat, mutta lopullinen sana pitää olla yrityksissä. Jos paikallista sopimusta ei ole, TES'iä noudatettava.

Vasta tuon jälkeen alkaa työpaikkoja jälleen syntymään. Mielestäni työllisyystilanteen paraneminen on tavoiteltavampi asia työntekijöiden kannalta kuin ansiotasosta kynsin ja hampain kiinni pitäminen.

Tiedän, että tuollainen muutos aiheuttaisi yleislakon, mutta muutos on välttämätön. Varmaan tuntuu ikävältä, mutta hallituspuolueiden on kannettava vastuu ja seuraukset. Yritykset tulevat ottamaan siipeensä, mutta parempi huominen odottaa. Mitä nopeammin hallitus toimii, sen pienemmät kolhut elinkeinoelämälle, Suomen taloudelle ja hallituspuolueiden kannatukselle seuraavissa vaaleissa.

Kriisimaissa on jo kasvua, joten Suomi ei hyödy mitään siirtämällä päätöksiä tulevaisuuteen. Tilanne vain huononee vetkuttelemalla ja työmarkkinajärjestöjä myötäilemällä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Njoo, ja vieläpä sellaisella lisäyksellä, että julkisella puolen noudatetaan samat palkkasuuntaukset kuin yksityiselläkin puolella.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kriisimaiden kasvu on helposti havaitsijan silmissä. Espanja on puhtaasti velkavetoinen tällä hetkellä. Kreikka ei kasva. Italia on nollissa. Ainoa varsinainen menestystarina on Irlanti.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Sisäisen devalvaation idea pitäisi olla, että palkat laskee -> hintataso alenee (-> bkt laskee) -> ostovoima säilyy.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #20

Hintojen lasku on hyvä argumentti, mutta silloin pitäisi myös muistaa miten se hintojen lasku saavutettiin.

Esimerkiksi teollisuus Isossa-Britanniassa vuosisatoja sitten laski hintoja, kun tehtiin ensimmäiset ompelukoneet. Tuotantoa pystyttiin kasvattamaan. Nykyisin tuotetaan esimerkiksi ruokaa kaatopaikalle.

Toimituksen poiminnat