Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Tuloerojen kasvu ei ole itseisarvo, vaan seuraus

Valtiovarainministeriön korkeimman virkamiehen valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan tuloerojen kasvu on tie onneen, eli korkeaan työllisyysasteeseen. Tämä tulkinta on omituinen, ja mitä ilmeisimmin myös virheellinen. Tuloerot kasvavat taloudenkin kasvaessa. Mekanismi on automaattinen, joskin toki yksittäisiä tuloerojen kasvua voi ilmetä myös apeammassa talouskehityksessä.

Länsimaisessa talousmallissa valtaosa talouden kasvusta muodostuu yksityisten kysynnästä. Kysynnän ollessa koholla tarvitaan tuotteiden ja palvelujen tekijöitä. Tämä tarkoittaa työllisyysasteen suotuista kehitystä.

 

Keskuspankkien fantasia

Monet keskuspankit Euroopan keskuspankin ohella ovat uumoilleet aneemisen kysynnän paranevan rahapolitiikan keinoilla korkotasoa laskemalla yhä alemmas. Perusajatus on ollut, että korkotason lasku ohjaa kansalaisia kuluttamaan säästämisen sijaan.

Säästäminen ei ole tämän mallin mukaan mielekästä, koska säästöille saa ankean tuoton. Vastaavasti kuluttaminen velkarahalla tulee huokeammaksi alhaisemman lainakoron myötä.

Tämä ajatusmalli kieltämättä kuullostaa järkevältä. Ongelma on, että yksityiset ovat jo korviaan myöden veloissa ja luottohäiriöitä on rutkasti. Toisin sanoen: kulutukseen haettuja luottoja ei haeta (tai niitä ei myönnetä) edes alhaisten korkojen maailmassa.

Keskuspankeilla voi olla oma fantasiansa kaikkivoipina korkotason laskijoina.

 

Koon tasetaantuma

Suurpankki Nomuran ekonomisti Richard Koo esitti jo vuosia sitten sen, mikä erityisesti euromaiden kotitalouksia ja valtioita riivaa. Koon mukaan jo valmiiksi oleva korkea velkaantumisaste puristaa kulutustottumuksia riippumatta siitä, onko kuluttaja luonnollinen henkilö, yritys tai valtio. Koo nimittää ilmiötä tasetaantumaksi (Balance sheet recession), ja se tulisi hoitaa ensin alta pois.

Koon mukaan on ilmeistä, että luonnolliset henkilöt supistavat kulutustaan korkealla velkalastilla. Korkea velkaisuusaste laajemmassa mittakaavassa aiheuttaa häiriöitä myös makrotalouden saralla. Huomioitavaa on, että varakkaat kotitaloudet Suomessa ovat velattomia, mikä tarkoittaa, että osalla kotitalouksilla on oltava velkaa enemmän kuin keskiarvolaskelmissa. Toinen huomioitava asia on, että kulutuskysynnän kasvun potentiaali lepää nimenomaan näiden ylivelkaisten kotitalouksien harteilla. Ja kun ei ole hartioita niin ei ole kasvuakaan.

Yksityisten tasetaantumaa voisi helpottaa esimerkiksi arvonlisäveroa laskemalla, mutta samaan aikaan valtion yrittäessä parantaa omia taseitaan tuo veromuoto pikemminkin kasvaa. Työverotuksen lasku ei esimerkiksi helpottaisi liiemmin esimerkiksi työttömiä tai opiskelijoita.

Toisin sanoen erityisesti euromaiden tasetaantumasta johtuen yksityisten tasetaantumaa ei helpoteta, vaan sitä pikemminkin pahennetaan. Yksityinen kulutus sakkaa, ja sitä kautta yritysten tarve lisätyövoimalle jää unelmaksi. Tilalle tulee paheneva työttömyys ja sitä kautta yhä pahempi yksityisten tasetaantuma.

Juuri tämän perin virheellisen talouspolitiikan vuoksi euromaat eivät ole päässeet pois ankeasta kurimuksesta. Suurimpana virheenä on luonnollisesti niin sanottu talouskurisopimus, joka antaa Euroopan komissiolle vallan sakottaa maita, jotka eivät onnistu kiristämään riittävästi omia tasentaantumassa viruvia kansalaisiaan. Toistaiseksi komissio ei ole sanktioita jakanut.

 

Kasvu luo tuloerot

Valtiosihteeri Hetemäen näkemyksen mukaan tuloerojen kasvun hitaus Suomessa on johtanut rämpimiseemme. Hetemäen visioista kirjoittaa Helsingin Sanomat.

– Jos ei kyetä ratkaisuihin, joilla työllisyysaste nousee, joudutaan sopeuttamaan lisää: jatkamaan leikkauksia tai korottamaan veroja, Hetemäki lataa HS:lle.

Toisin sanoen Hetemäkikin näkee veronkorotusten olevan ratkaisun avain. Leikkauksiakin voisi tehdä, mutta poliittisten päättäjien on vaikea esimerkiksi irtisanoa virkamiesarmeijaansa, omaa äänestäjäkuntaansa.

Hetemäki nostaa esille matalapalkkaiset alat. Hänen mukaansa ne voisivat olla toinen avain onneen.

Hetemäeltä jää kokonaan näkemättä tilanne, jossa haetaan ripeämpää talouskasvua euroalueelle, ja siten myös Suomeen. Se voi johtua siitä, että Hetemäen vallankahva ei yllä EKP:hen asti. EKP:n mandaattiin kuuluu pitää inflaatio noin kahdessa prosentissa. Yhdysvalloissa keskuspankin tehtäviin kuuluu myös työllisyysasteen pitäminen terveellisellä tasolla.

Siltikin voisi olla parempi ajatus lähteä hakemaan sitä kasvua, ja tarvittaessa irroittautua EKP:sta. Kasvun myötä syntyy työmarkkinoille toisenlainen tilanne. Silloin kaivataan hyviä tekijöitä ja hyville tekijöille kaivetaan se muhkeampi palkkapussi. Sitä kautta ne tuloerotkin sitten kasvavat, mutta osattomien määrä silti putoaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Nyt köyhien kannattaisi kerätä kolikkonsa ja antaa ne Donald Trumpille. Silloin tuloerot kasvaisivat virallista tavoitettakin enemmän ja vaikutus olisi tehokkaampi. Noilla eväillä talous lähtisi ennennäkemättömään nousukiitoon.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Valtakoneisto Hetemäen suulla sekoittaa siis syyt ja seuraukset. Häiritsevintä vallitsevassa talouskeskustelussa on se, että näin tapahtuu usein: puhutaan asioiden heijastumista kun tarkoitetaan itse asiaa.

Tarkoitan rahaa ja taloutta. Sen pitäisi olla heijastumaa todellisuudesta, mutta niin on vain (kenties enää yhden prosentin kokonaistaloudesta muodostavan) reaalitalouden kohdalla. Jos puhuttaisiin reaalitaloudesta, sillä voisi olla edes jotain tekemistä todellisuuden kanssa, ja silloinkin rahan ja todellisuuden suhde olisi jossain päätetty, ei siis luonnonmukainen, kuten hartaasti kansalaisille esitetään.

Talouskeskustelu on enimmäkseen satua ja tarinaa, johon meidän oletetaan suhtautuvan kuin jonkin pyhän kirjan kertomuksiin, uskonnonomaisesti ja tottelevaisesti.

Aikaansaannokset ja reaalinen varallisuus (joka on sekin enimmäkseen aikaansaannosta, vaikka ehkä satojen vuosien takaa) ovat sitä, mistä pitäisi puhua, eikä niinkään niiden kuvitellusta ja täysin fiktiivisestä Pokemon Go -tyyppisestä kuvajaisesta – eli rahasta. Kun keskustellaan satumaailman tasolla ja sen logiikalla, kuten taloudessa yleensä keskustellaan, otetaan luonnollisena ja oikeutettuna vaikkapa se, että toimitusjohtaja olisi ansainnut työllään sen satakertaisen palkan suhteessa vessaansa siivoavaan nigerialaiseen. Toimitusjohtajan palkka muodostuu pääsääntöisesti pelivoitosta, ja vain pieneltä osin – enemmän tai vähemmän – todellisista aikaansaannoksista. Nigerialaissiivoojan palkka maksetaan sen sijaan kokonaan aikaansaannoksesta, mutta pelivoittoihin hänellä ei ole pääsyä, niin kuin toimitusjohtajalla. Näin toimii tuloerototalitarismi.

Aikaansaannoksilla ja rahalla on paha kohtaanto-ongelma. Sen ongelman varassa nykyinen talousjärjestelmä lepää, mutta kuinka kauan?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kannattaa huomioida, että globalisaatio on tuonut nämä "nigerialaisssiistijät" myös meidän työmarkkinoille. Mitä suurempi työvoiman tarjonta, sen matalammat palkat - näin yleistäen.

Hetemäen aivoituksia en oikein ymmärrä. Onko hänen mielestään parempi, jos suomalaiset olisivat pääosin näitä siistijöitä - jos kerran matalapalkkaiset alat ovat avain Suomen suotuisaan talouskehitykseen?

Toisaalta työvoiman pitäisi saada liikkua EU:ssa vapaasti. Ehkä suomalaisten tulisi silloin lähteä siistimään Rooman katuja? Rooma kuin painii jätehuoltonsa vuoksi jäteongelmissa.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Kuluttajien velkataakasta ei taida oikein saada keskiarvon ja summan sijaan kunnon tilastoja. Muistelen, että Uusipaavalniemi haastattelussa kertoi, että talousvaliokunta pyysi niitä (asuntolainojen osalta) mutta ei annettu. Lopulta saatiin kyselytutkimus!:D

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tuo keskimääräinenkin tilasto kertoo oman karun kielensä. Minusta olisi järkevämpää yhdistää yksityinen ja valtion velkaantumisaste. Tämä on niin sanottu kansakunnan kokonaisvelkaisuusaste. Portugalissa tämä on yli 350 prosenttia, mutta italialaisten velkaisuus ei paljoa poikkea valtion velkatasosta.

Yhdistämisen idea on, että jos valtio on (pahoin) velkainen niin se pyrkii tilkkimään budjettiaukkojaan joko kiristämällä yksityisten taloutta (esim. veronkorotukset) tai velkaantumalla itse lisää. Ensimmäinen vaihtoehto valtion talouden oikaisemiseen onnistuu huonosti, jos yksityisetkin ovat perin velkaisia, ja elävät jo valmiiksi äärirajoillaan.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"...tuloerojen kasvu on tie onneen, eli korkeaan työllisyysasteeseen."

Kestämättömään jatkuvaan kasvuun, sekä ihmisryhmien ja yksilöiden väliseen kilpailuun perustuvan järjestelmän ongelmia, Sipilän hallitus uusintaa ja ylläpitää kasvattamalla tuloeroja pudotuspelin keinoin.

Ongelmista kannustinloukut, on yksi selvästi tunnistettava keino. Näin pudotetaan työmarkkinoilta pois, niistä vinoutuneella tavalla hyötyvä ihmisryhmä. Ovatko seuraavaksi vuorossa epäsopivat henkilöt julkisen hallinnon aloilla ?

Nämä tämän päivän pudokkaat ovat niitä huomisen pienituloisia eläkeläisiä ja valtaa pitävien tuleva kiusa.

Vähäisellä loogisella päättelyllä voidaan oivaltaa, mikä ihmisryhmä ei kuulu pudotettujen joukkoon. Tälle privilegiolle jaetaan maan vähäiset työpaikat ja veroparatiisipaikka?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tuloerojen kasvu ei ole mielestäni ongelma. Paha työttömyystilanne ja suuri osattomien määrä on. Joissain tapauksissa tämä on saman ilmiön kaksi kolikon puolta, mutta ei välttämättä.

Tuloerot toimivat ihmisten kannustimina. Kommunismissa kokeiltiin mallia, jossa jokainen kolhoosin jäsen sai saman verran kaalia ruokapöytäänsä riippumatta siitä, miten ahkerasti työskenteli. Mielestäni tuloerot eivät siksi ole itseisarvo, mutta se on ihan hyvä seuraus. Sellaiset kertovat, että uuttera henkilö voi päästä paremmille tienesteille.

Toki ihmisen luontaisesti havaitsee myös epäreiluuden. Muutkin eläinlajit huomaavat tämän. Epäreiluuden tunne saa aivomme kiehumaan.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Tuloerot toimivat ihmisten kannustimina"

Eri tuloluokkia on ja tulee olemaan. Mutta Sipilän hallituksen hartaudella harjoittama toiminta rakenteelliseen eriarvoistumiseen ja tuloerojen kasvuun, ei kannusta - henkilön mahdollisesta uutterasta panoksesta työelässä - huolimatta.

Toisin kuin kannustus mahdollisuuteen työllistyä.

http://demoni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216768-hall...

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Vaikka perussuomalaiset ovat hallituksessa ja työministerkin on persu täytyy todeta, että kyseessä on politikointi ja puliveivaus, jossa sitä kuulua mattoa leikataan toisesta päästä ja siirretään toiseen. Periaattessa voisi sanoa, että vaikea on löytää eroa helikopterirahaan, kun valtion toimin siirretään ihminen työelämään. Palkkatukihan on tästä vanhin esimerkki ja jo se kertoo, että ongelma on työpaikkojen puute, kun ilmaista tai liki ilmaista työntekijää olisi jonoksi asti haluavalle tarjota.

Tie onneen on vain ja ainoastaan kasvu joka tulee pienelle maalle kuten Suomelle vain viennin kautta. Se miten vienti taas saataisiin toimimaan on käsitelty tässäkin blogissa aika moneen otteeseen.

Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä

Kiitos osuvasta kirjoituksestasi. Suoraan asian ytimeen: rahaton ei osta, eikä uskalla ottaa lisää velkaa. Hetemäki jotenkin ärsyttää: miksi tämän upporikkaan oikeistosuvun perintöprinssin satuilut toistetaan sellaisinaan mediassa, vaikka ne edustavat ainoastaan yhden kapean intressiryhmän näkemystä ja pyrkimystä suppean eliitin etujen ajamiseen.

Mark kuvasi kommentissaan hienosti taloudelle annettua teologista statusta. Vertaus oli erittäin osuva, ja itse käytän termiä taloususkonto, koska kyseisessäkin järjestelmässä on sama rakenne ja päämäärä: poliittinen ja taloudellinen valta ja henkinen yliote.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tällä lailla toimittajana itsekin toimivana voin kertoa, että median tehtävä on raportoida se, mitä joku on tehnyt tai sanonut. Ja jos uutinen aiheesta tehdään - kuten nyt vaikka siitä, mitä valtiosihteeri Hetemäki on sanonut - niin se todellakin sitten "toistetaan sellaisenaan mediassa". Media ei saa vääristää sanomaa, eikä laittaa (vääriä) sanoja toisten suuhun.

Tässä kirjoituksessa en siis kritisoi median toistovarmuutta, vaan lähinnä perkaan ajatusmaailmaa, miksi en usko Hetemäen olevan napakympissä analyysiensa kanssa.

Minusta Hetemäki yrittää vain luoda meille illuusion toimivasta talouskehityksestä eurojäsenmaana. Toki toin mukanani kritiikkiä myös keskuspankkien toimintaan.

Jokainen tehköön päätelmänsä aivan itse. Eiköhän meistä jokainen pyri toimimaan oikein vaalikoppiin mennessään?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

En huomannut tarjoamaasi ratkaisua ongelmaan,kun kehittyneissä talouksissa ongelma on,että kaikki tahot ovat velkaantuneita (julkinen,yritykset ja yksityiset).

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ehdotin arvonlisäveron kaltaisten kuluerien kaventamista. Totta kai valtion budjettivaje tällöin kasvaa ainakin hetkellisesti - ja erityisesti silloin, jos valtio ei karsi menojaan.

Toki kulutusverojen lasku alhaisessa korkoympäristössä saa helposti aikaan esimerkiksi asuntokuplia, kuten kävi Espanjassa sen liityttyä euroon. Tuolloin se sai "nauttia" alhaisista koroista. Tämä asia on käsitelty mielestäni palstoillani jo niin monta kertaa, ettei sitä tarvinne enää toistaa?

Mutta toinen pointti: velka ei aina ole paha asia. Velkarahan "pahansuopaisuusaste" riippuu pitkälti siitä, mihin tarkoitukseen velka on nostettu.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ehdotuksesi ei toimi,jos kerran kaikki tahot ovat jo velkaantuneita. Toki ymmärrän tämän ehdotuksen,kun se on liitetty talouskurisopimuksen höllentämiseen, mutta pää siinäkin tulee vetävän käteen,ei auta.

Mitä tulee toiseen pointtiisi,niin kaikki velkaraha on periaatteessa toimivassa taloudessa investointirahaa. Sillä jos minä ja vaikka 100 kaveriani otetaan velkaa vaikka ostaaksemme paikallisesta kioskista karkkia 100 päivässä,niin helposti siinä kioskin pitäjä alkaa miettimään kannattaisiko investoida.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

On todettu, että pk-yrityksisssä olisi työllistämisen kasvupotentiaalia. On myös todettu, että suomalaisen pk-yritysten pitäisi ensin saada tuotteensa kaupallistettua kotimaassa. Tähän tarvitaan riskirahaa eli pääomasijoittajia. Joita ei ole tarpeeksi, tai sitten ovat niin kovin tarkkoja eurojensa päälle, etteivät kaikki hyvätkään ideat saa rahoitusta. Näitä sijoittajia voisi olla enemmän, mutta heillä pitäisi olla jotain fyrkkaa mitä sijoittaa. Eli tuloerojen kasvua.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Noin kaksi kolmasosaa eurooppalaisisten yritysten rahoituksesta tulee pankkilainoilla.

Osin tästä syystä eurooppalaisten pankkien ylitarjonnasta on pidetty kynsin ja hampain kiinni.

En nyt ryhdy kuitenkaan sen enempää tämän kirjoituksen yhteydessä setvimään pääomamarkkinoiden vinoutumaa Euroopassa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Onko tuloerokasvu saatu jo liikkeelle kun 580e/kk (työmarkkinatuki) työttömän ainoa tulo tukena on siirretty hyödyttämään yrityksiä verovaroilla 0 euron työllä?
TEM kesäkuu-16 108 000 tekee "työharjoittelua2 yrityksissä.
PS työministeri Linström ,"palkat" maksaa PS h.Mäntylä Stvm,

Nyt kun 15-16 välisenä aikana
- on Nordean verottomiin kuoriin tullut 25,4 miljardia?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Hetemäki oletettavasti tarkoitti Saksan ja Ruotsin mallia jossa palkkahaitarin alapäätä lasketaan, tuskin niinkään yläpään korottamista. Matalia palkkoja taas voi kompensoida tulonsiirroilla jotta myös tarjontapuoli lisääntyy.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Henri Myllyniemi kirjoitti:
"Suurimpana virheenä on luonnollisesti niin sanottu talouskurisopimus, joka antaa Euroopan komissiolle vallan sakottaa maita, jotka eivät onnistu kiristämään riittävästi omia tasentaantumassa viruvia kansalaisiaan."

Tämä on se meidän politikkojen viikunanlehti, jonka taakse piiloutuvat.
Eivät uskalla sanoa, että "pakko leikata kun EUn komissio sanoo niin" vaan tehtiin sopimus ja sama asia voidaan pukea jotakuinka muotoon:
"Täytyy leikata koska Suomella on sopimus, että talous on saatava kuriin..." jne. jne.

EUlta tullut sapiskaa (kuulemma jo neljä kertaa), siitä, että minimitoimeentulo Suomessa pitää nostaa ainakin 1.000:een €uroon. No, tämä ei tunnu olevan tärkeä viesti, ainoastaan leikkausviesti on ollut tärkeä. :>/

P.S. Kytätään tilannetta, jolloin päästään sopivasti eroon €urosta ja sitten katsotaan lähdemmekö koko EUsta, (jos ei homma muutu), ja alamme jälleen päättämään omista asioistamme itse.
Tämä ei kylläkään johtaville politikoille sovi, että heiltä tällätavoin riistettäisiin heidän niin rakas viikunanlehti...

Henry

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tuota sosiaaliturvaa ei tarvitse enää kauan miettiä. Kohta meillä on yhtä hyvä sosiaaliturva kuin muissakin EU:n itäisissä siirtomaissa:

http://www.express.co.uk/news/world/699648/Jean-Cl...

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Sehän tässä oli alunperinkin tarkoitus tuhota.

Henry

Toimituksen poiminnat