*

Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Suomen talous ei ole AY-suomalaisten käsissä

Suomen riittämätöntä talouskuntoa puristaa kaksi asiaa yhtä aikaa: yhteisvaluutta euron ja siten EKP:n takana oleva rahapolitiikka, sekä Suomen indeksitalouteen perustuva finanssitalous ja AY-liikkeen joustamattomuus. Jommankumman tulee antaa periksi, jotta Suomen talous voisi lähteä riittävään kasvuun. Euroveljestemme näkemykset alkavat onneksi jo hiljalleen kääntyä tiukan talouskurijyrän sijaan investointeihin ja löysempiin euromaiden budjetteihin. Samaa ei voida sanoa AY-liikkeen valmiuksista tehdä sekä-että: pitää Suomi eurossa ja pitää Suomi menestyvänä euromaana. Tällä haavaa näyttää siltä, että AY-liike tekee kaikkensa saadakseen Suomesta euroalueen pahiten runneltu kriisimaa, jopa Kreikan taakse jäävä takapajumaa.

Avauskappaleen väitteet ovat perin vaikeasti nieltäviä. Suomalaisten enemmistö haluaa pysytellä yhteisvaluutta euron jäseninä, ja kenties heistä suurin osa jopa menestyvinä yhteisvaluutan jäseninä. Nielemisen vakeutta lisää toki 1990-luvun alun koettelemukset, jotka johtuivat suurilta osin samanlaisilta rahapolitiikkakokeilta kuin mitä nyt euroon mentäessä tehtiin. Hyväuskoisia äänestysikäisiä suomalaisia on vaikeaa saada ymmärtämään, että Suomen talous on pieni ratas isossa kellokoneistossa.

Olen siitä erilainen kriitikko, että kritisoin omianikin. Pari vuotta sitten kerroin, missä mennään.

Kerroin jo tuolloin, että paisti kypsyköön keskenään. Kukaan ei uskalla oikeassa ennen kuin naapurikin on. Brexit tuli jo. Yskän ja sen syyt alkavat ymmärtää muutkin. Olen edelleen sitä mieltä, että meidän tulisi lähteä ainakin yhteisvaluutta eurosta, mutta jaan tukeani myös eurojäsenyyttä kannattavien jäsentovereilleni.

 

Kriisimme taustat

Sanotaan, ettei rakkaudessa tai sodassa ole sääntöjä. "Valuuttasota" syntyi termistöön keskuspankkien yrittäessä heikentää valuuttojensa arvoa syytämällä kyseistä valuuttaa markkinoille, jolloin sen "harvinaisuus" häviäisi. Usea merkittävä keskuspankki on yrittänyt tätä tointa. Euroopan keskuspankki EKP, Yhdysvaltojen Federal Reserve, sekä Japanin ja Ison-Britannian keskuspankit ovat tällaisia keskuspankkeja.

Valuuttakurssien eroavaisuudet ovat siksi hyvästä, että pelkästään sen muutoksilla katetaan pöytä kerralla. Toinen vaihtoehto, kuten Suomella eurojäsenmaana, on muuttaa kaikkia hintoja yksi kerrallaan. Työn hinta, palkka, on vain yksi tällainen hinta niiden muutettavien hintojen joukossa.

EKP:n lukkojen takana oleva rahapolitiikka myötäilee Saksaa. Se myös helpottaa maan kansalaisia, ja siksi muiden maiden tulee olla Saksan kaltaisia - ja aivan erityisesti työmarkkinoilla. Tämä on osoittautunut vaikeaksi AY-mafian edessä. Samoja oireita kärsii toki Ranskakin.

Syy on selkeä ja psykologinen: harvasta ihmisestä tuntuu "oikeudenmukaiselta" saada totuttua vähemmän samalla panostuksella.  Jos valuuttakurssi tekisi tämän likaisen työn (heikkenemisen) ikäänkuin itsestään, niin palkkoja ei tarvitse laskea. Mutta nyt pitää palkkoja laskea, etuuksia leikata ja nostaa tavanomaisia palvelumaksuja - kuten nyt vaikkapa terveyskeskuskäynnit ovat osittain maksullisia.

Uskaltaisin väittää valuuttakurssimuutoksen olevan parempi vaihtoehto. Valuuttakurssien muutos, kuten valuutan heikkeneminen, aiheuttaa samanlaisen ostovoimakorjauksen kuin palkan suoranainen leikkaus. Toki tämä koskee vain niitä kansalaisia, jotka ovat tuontitavaroiden varassa. Samalla valuuttakurssin heikkeneminen tekee kotimaisista tuotteista kiinnostavampia verrattuna kallistuviin tuontitavaroihin.

 

Vaihtotasekriisi

Suomen viennin takelteleva kehitys kuvataan usein "vaihtotasekriisiksi". Tälle median ja asiantuntijoiden lemmikkitermiä voi kutsua perustellusti myös "valuuttakriisiksi". Tätä ei haluta tehdä, koska jo itse sana kertoo, että valuutassamme on jotain vialla.

Oman valuutan heikkeneminen toimii kuin auton iskunvaimennin. Jos ja kun taloutemme aikanaan piristyy niin oma valuuttamme vahvistuisi hitusen. Toisin sanoen, hyvin mennessä on paremmin varaa ostaa ulkomaisia tuotteita.

Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Ahkera ja uuttera kansakunta saa ostaa enemmän kuin laiskat ja toimettomat kansakunnat. Saksan näkövinkkelistä me kaikki muut kansat olemme "laiskoja", mutta samassa valuutassa emme voi muuta kuin leikata palkkoja. Ostovoimamme heikkenee "ansaitusti", mutta tällainen ei jostain syystä ole AY-väen mieleen. Miksi he eivät sitten esitä Suomen eroa yhteisvaluutasta?

 

Vienti ei ole koko maailma

Suomen talousstrategia voidaan toki korjata niin, ettemme haekaan vientiteollisuuden tuloja. Suomalaiset voisivat keskittyä myös kulutukseen, koska esimerkiksi Yhdysvaltojen talouskasvu perustuu pitkälti yksityiseen kulutukseen. Sama momentti pitää Suomen kansantaloutta yllä, mutta se vaatii yksityisten velkaantumista.

Toisinaan kuulen, ettei velaksi voi kuluttaa. Mutta juuri niin suomalaiset eurojäseninä tällä haavaa tekevät. Tilastot ja eurofantasiat eivät kohtaa. Olisi mielestäni reilumpaa, jos eurofiilit rehdisti myöntäisivät, että velkakulutus olisi mahtavaa ja tavoiteltavaa.

 

Murtuuko Saksan muuri?

Saksa on ollut toistuvasti poikittain kaikkiin EKP:n tehtyihin löysän rahapolitiikan menetelmin. Saksa onkin tullut tutuksi maana, jossa vastaus ihan mihin tahansa on Nein zu Alles ("ei" kaikkeen). Saksan liittokansleri Angela Merkel on kuitenkin tehnyt jotain niin tuhoisaa, että hänen oma pallinsa keikkuu.

Saksan vaihtoehtopuolue, Alternative für Deutschland, on onnistunut rynnistämään kaikkiin osavaltioihin, joissa vaaleja on viime aikoina käyty. Näitä Saksan osavaltioita on jo kymmenen kuudestatoista. Ei hassummin kolmevuotiaalta puolueelta.

Paniikki on ilmeinen. Tästä kielii esimerkiksi se, että Berliinin pormestari piti AfD:n 10-14 prosentin äänisaaliista merkkinä siitä, että natsi-imperiumi tekee paluuta. AfD:n tulos oli 14,2 prosenttia Berliinissä.

Saksan eliitti saattaa huomata, että kansaakin kannattaa kuunnella. Toistuvat ei-ei-ei:t voivat saada myönnytyksiä. Tämä koskee myös rahapolitiikkaa.

 

Helikopterit esiin

Kirjoitin tänne joku aika sitten siitä, miksi ns. "helikopterirahoitus" ei ole toteutunut. Tällä hetkellä keskuspankkiirit ovat aseettomia. Kulutuskysyntä ei ole lähtenyt etenkään euroalueella käyntiin. Meidän ei tarvitse olla täysin eksyksissä, sillä Japani on taistellut pitkälti samanlaisten ongemien kanssa.

Japanin keskuspankin arvellaan kääntyvän kohti tuota helikopterirahoitusta. Tämä tarkoittaa kuvainnollisesti sitä, että keskuspankkiirit levittelevät seteleitä helikoptereista kansalaisten poimittavaksi. Toinen vaihtoehto on, että keskuspankki "lainaa rahaa valtiolleen" ikuisiksi ajoiksi, eli takaisinmaksusta ei tarvitse huolehtia. Tosin sanoen, keskuspankki alkaa rahoittaa valtionsa alijäämää.

EKP:n kohdalla tilanne on hieman toinen. EKP:lla ei ole omaa valtiota, jota rahoittaa. Mutta EKP:kin voisi lähteä sille linjalle, että se alkaa rahoittaa jäsenmaitaan. Se on toki kiellettyä, mutta ovathan ne säännöt ennenkin taipuneet?

EKP voisi esimerkiksi muodollisuuksien painessa tarjota esimerkiksi Suomelle ohikiitäväksi ajaksi - esimerkiksi 100 000 vuodeksi - korotonta ja lyhennysvapaata lainaa. Ja mikäli tämä laina-aika käy liian nopeasti eteen tulevaksi niin voihan EKP "rullata" (eli uudistaa) lainan.

Toistaiseksi elvytysrahat ovat valuneet sijoittajille ja etenkin AY-väen kritisoimille "patamustille porvareille". Jään vain miettimään, että mitähän ne AY-pamput mahtavat tällä hetkellä tuumia. Tuskinpa ne minulle kuitenkaan kirjoittavat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko
Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Mitenhän tähän vastaisi? Kelpaisiko: "Kiitos, herra avustaja"?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Indeksitalous ei todellakaan sovi eurovaluutassa, jos sitä kilpailukykyä hakee. Kuitenkin perussyy mateluun on nyt maailmankaupan hidastuminen ja rakennettu ylikapasiteetti, mihin ei tule korjausta niin kauan kun keskuspankit ovat esteenä.

Yritys voi kyllä nopeastikin tehdä kilpailukykyluokan tuollaisessa parissa viikossa, kunhan siirtää toimintansa vaikkapa lahden yli Viroon. Sillä tulee tehneeksi noin 30 % devalvaatiotoimet varsin kivuttomasti.

Siinäkin on toki riskinsä varsinkin nyt, kun suurempi talousmyllerrys alkaa saada sijaa. Toivottavasti helikopterit ovat valmiina. Muu ei enää tepsi, vaikka FED ja BOJ saivatkin vielä hetken lämmintä lirauttamalla taas vaihteeksi housuunsa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hei Timo,

kiva kuulla sinustakin. Olet mielestäni oikeassa, että jos kilpailukyky on tyystin yhdentekevää meille, niin euro on itse asiassa ihan jees. Sen kuin olemme linnunpoikasina nokka auki rääkymässä namupaloja. Voimmehan aina luottaa rouva Merkeliin, että mannaa sataa jatkossakin?

Kaupan vähyys on mielestäni ohimenevä ilmiö, joskin juuri tällä hetkellä se on iso tekijä. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että robotiikka tulee jyräämään, ja että sen vuoksi joutilaiden joukko tulee kasvamaan. Meidät on vain opetettu niin, ettei pidä syömäänkään, jos ei tee töitä. Tämän ajatusmaailman tulee muuttua tai oikeasti maailmassa on taas sotia.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Aina kun ajattelee monimutkaisia juttuja, kannattaa myös huomata, mikä on se ajatusboxi, jonka sisällä oma ajatuskuvio pätee.

Periaatteessa usein suositellaan ajattelemaan laatikon ulkopuolelle, mutta talouden ollessa kyseessä Reagan ja Thatcher aikanaan opettivat, että laatikolla ei ole ulkopuolta...

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Näille oikesti perustelluille blogeille soisi näkyvyyttä enemmän, mutta alusta on sellainen, että pitkät tekstit taloudesta ei kiinnosta. Koska rasismi ja fasismi.

+plus eräät suosion huipulla keikkuvat plogit, missä blogisti keskustelee itsensä kanssa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Vähän pintaraapaisua. Tästä jäi esimerkiksi NIRP-setti kokonaan pois, mutta ehkäpä ensi viikon kirjoitukseen se sitten? :)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomesta on tulossa ay-liikkeen avustuksin jonon jatkeena vakavaan tilanteeseen ajautuva kriisimaa aikanaan.

Miksi ihmeessä tästä kansasta on tullut jäykkä byrokraattinen känkkäränkkä, jolle ei todellakaan ole enää tilaa yhä enemmän globalistuvassa maailmantaloudessa ? Kokonsa ja koulutustasonsa puolesta tämän maan tulisi olla menestyjä, mikäli nopeaa muutoskykyä ja aitoa halua parempaan todella olisi.

Pääoma ja ay-liike ( kolmikanta, yleissitovuus , TUPO ) tanssivat yhä edelleen omissa juhlissaan omin kappalein menneessä maailmassa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Joskus US-blogien toimittaja keksii tehdä jutun jonkun blogista.
Eiköhän olisi aika tehdä esim. tämän blogin perusteella aiheesta uutinen ja taustoittaa se sekä ajallisesti että ns. syventävästi. Kyse on asiasta, joka on kohtalon kysymys Suomelle ja koko Euroopalle.

Mikä unionia ja Suomea sen jäsenenä vaivaa, kun samat ongelmat saavat roikkua, kuin kakka rattaissa, vuodesta toiseen vailla ratkaisua ja päättäjät sekä ns. luotettava mediakin näyttävät tyytyvän siihen?

Missä on se vallan vahtikoira ja neljäs valtiomahti? Yritän yllyttää aktiiviseksi! :))

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Talouskurisopimus painaa taustalla.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Henri, kun seuraavaksi tulet Turkuun, käy metallin piiritoimistossa, siellä sinulle kyllä valkenee, että metallin tes-sopimuksessa on kuutisenkymmentä erilaista kohtaa paikalliselle sopimukselle, tuo suomalaisen työmarkkinoiden jäykkyys on mantra jota ylläpidetään vailla totuutta. Jos keskenäinen luottamus työantajien ja tekijöiden kesken puuttuu, puuttu kaikki edellytykset paikalliselle sopimiselle. Kilpailukyvällä ja valuutalla ei ole mitään tekemistä keskenään, tämän tietävät kaikki jotka vientiteollisuudessa toimivat.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

"Menestyksemme hiipuminen taas johtuu kustannustasomme noususta. Tuota kustannustasoa olisi mahdollista korjata valuutan arvon laskun kautta, mutta se ei ole nyt mahdollista. Toisin sanoen eurokytkös estää meitä korjaamasta talouttamme kilpailukykyiseen kuosiin."

https://tyhmyri.wordpress.com/2012/07/21/suomen-ki...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kustannustasoako ei voida muilla konsteilla muka laskea, kuin devalvoimalla?

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen Vastaus kommenttiin #15

Tottakai- Rakenneuudistuksilla..

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #16
Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #15

Totta kai: Kiky-Kikyillä noin 5 kertaa! :))
"Vaikka tekee kipeää, ei haittaa"

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #15

Voidaan.

Lasketaan tuhannen ja miljoonan tarvikkeen hintaa ja lasketaan sen ja sen työehtosopimuksen palkkatasoa.

---

Parahin Ari,

kuten kerroin niin tämä kaikki voitaisiin tehdä YHDELLÄ hinnanmuutoksella. Eikö olisi aika fiksua?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #26

Eipä minusta olisi fiksua! Minusta fiksumpaa olisi, että jokainen katsoisi osaltaan, eikä tuollaista luonnotonta pakkoa keskuspankki osottaisi kansalaisilleen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Inflaatiokorjatut palkat ovat nousseet 2008-2015 muistaakseni 1,4%.

Jenkeissä pieneni,koska keskuspankki. Britaniassa aika nollilla.Muualla nousua.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ruotsalaisetkin sen tietävät - tosin kruunu kelluu... :))

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Arto, kun seuraavaksi kirjoitat minulle niin ottaisitko asioista ensin selvää?

Työmarkkinamme ovat jäykät, tai tarkemmin sanottuna ne eivät ole riittävän joustavia. Jos ne olisi, niin Suomen talous kasvaisi kolmen prosentin vuosivauhtia. Niin nyt ei vaan satu käymään.

Esimerkiksi Saksa menestyi hyvin, koska siellä ei ole minimipalkkaa. Suomessapa on.

Kieltämättä minua huvittaa tällainen nassutuksesi. Jos oikeasti tietäisit, että suursijoittajat maksavat kattavista analyyseistä viisinumeroisia dollarisummia per kirjoitus vain ollakseen ajan tasalla. Tietysti minun ihanteena olisi olla sellainen, mutta sinne päästäkseen pitää oikeasti harjoitella - ja olla aina oikeassa.

Mitä toki olenkin. Ja harjoittelenkin. Siihen asti joudut ottamaan oppia nuoremmiltasi - kuten nyt vaikkapa minulta. Ei tekisi pahaa viisastua vanhetessaankin.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Henri, Saksa menestyy tekemällä tuotteita joista maailmanmarkkinoilla on kysyntää, ei pienillä palkoilla. Olet juuttunut oman EU-vastaisuuden vankiksi ja et selvästi kykene, tai et halua näkemään, mistä Suomen viennin ongelmat johtuvat, ne eivät johdu valuutasta, työmarkkinoista vaan yksipuolisesta vientiin menevän tuotannon rakenteesta joka syntyi pitkän ajan kuluessa, paljosti NL-kaupan tuloksena.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #25

Parahin Arto,

olet aivan oikeassa, mutta et jostain minulle tuntemattomasta syystä osaa tehdä oikeaa johtopäätöstä.

Katso, rakas Arto, kun saksalainen tekee bemaria ja kreikkalainen viljelee oliivia niin kumpi heistä tekee mielestäsi "enemmän"? Jos kerran Kreikka on euromaa, niin vastauksen pitää olla: "yhtä paljon".

Jostain kumman syystä ei olekaan näin. Ja jos ei ole tällaisia epätasapainoja (hyväksytkö edes, että niitä on, vai vieläkö intät että oliivi = bemari????) niin ei varmaan olisi eurokriisiäkään.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Palkka on vain yksi elämisen tason mittari. Jos kuitenkin palkka on niin pieni, että sillä juuri ja juuri tulee toimeen, sen vaikutus kansantalouteen on lähes olematon. Keskipalkkainen voi jo säännellä, mitä palkallaan tekee ja omatoimisuudellaan vaikuttaa merkittävästi elämänsä laatuun. Siinä etusijalla ovat terveet elämäntavat. Riittävästi liikuntaa ja lepoa, virikkeitä harrastuksista ja vain vähän tai ei lainkaa viinaa.

Kansantalous ja ulkomaankauppa ovat asioina jossain kaukana teorioiden hämäryydessä. Tavalliselle tallaajalle ne näyttäytyvät eri asteisten herrojen riitelynä prosenttien kymmenesosista kuten vaikkapa kikyn valmistelussa tapahtui. Kikyä suurempi asia on Suomelle tällä kertaa sote. Siinä liikutellaan miljardeja.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että rakenteilla on oikea raharänni Suomesta veroparatiiseihin. Sitten syytellään rännin käyttäjiä epäisänmaallisuudesta ikään kuin rahalla jokin isänmaa olisi. Syyllisiä ovat kuitenkin poliitikot, jotka tällaisia rännejä ovat luoneet ja jatkavat tehostetusti samalla linjallaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kepu, persu ja kokkarihallituksen kärkihankkeet:

Työllisyys ja kilpailukyky 170 milj. euroa
Osaaminen ja koulutus 300 milj. euroa
Hyvinvointi ja terveys 130 milj. euroa
Biotalous ja puhtaat ratkaisut 300 milj. euroa
Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen (toimintatavat) 100 milj. euroa.

Eipä tuossa puhuta lainkaan eurosta eroamisesta, eikä liioin helikopterirahasta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Rakas Ari,

ei niin puhutakaan.

Milloin sinäkin osaisit kysyä, jotta miksei Suomen talous vieläkään nouse jaloilleen?

Ehket itsesi vuoksi kysy. Mutta lapset. Ja niiden lapset. Ne niittävät sitä, mitä me kylvemme.

Eikö edes hävetä?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Miksi minua syyölistät? En ole kepu, kokkari tai edes persu. Sinulla on perussuomalaisuus ilmoitettu puoluekannaksesi, vaikuta hyvä mies oman puolueesi kautta.

Miksi kysyisin miksi se ei nouse, kun minä tiedän jo vastauksen itse?
Se ei nous, kun ei rakennemuutosta ole tehty. Valtion taholta ei ole talousarviota tehty vuosikausiin, kuin korottamalla läpi pääkirjan. Ei sellainen huolettomuus voi jatkua ilman perusteellista pershtymistä siihen mitä on tehty ja mitä pitää tehdä jatkossa.

Puhut lapsista, en tiedä onko sinulla edes lapsia. Turha syytellä minua hallituksen tekemisistä. Olin ehdolla joskus eduskuntaan, mutta en saanut kannatusta, Tehköön nyt makkaran mieleisekseen ne jotka silloin saivat rökälevoiton. Nyt arvoisa persu, nyt on teidän tekojenne aika. Minä katselen asiaa sivullisena.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #31

Hmm, luin kommenttini uudelleen ja joo, on siinä kieltämättä sellainen "syyllistämisen kaiku". Anteeksi.

Jostain syystä emme osaa kommunikoida oikein. Miten olisi, jos lukisit kommenttini uudelleen sellaisella ajatuksella, että ne naarashomosapiensien genitaalit suomalaisten puolueista, vaan on olemassa sellainen kaukainen maa, jossa Päätökset oikeasti tehdään?

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

On hassua ajatella, että työajan pidennys kuudella minuutilla päivässä lisäisi tuottavuutta, kun se lisää tehottomuutta.

Nyt on havaittu, että vuorotyöajassa ei edes ole mahdollista lisätä vuorokautista työaikaa kuudella minuutilla, koska vuorokaudessa on kiinteästi 1440 minuuttia.

Savon Sanomat kertoi tänään, että
"Insinööriliiton neuvottelujohtajan Petteri Oksan mukaan noin viidennes luottamushenkilöistä on kertonut työnantajan kanssa käytyjen keskusteluiden lähteneen siitä, ettei työaikaa välttämättä pidennetä. Enemmistössä näistä yrityksistä tehdään paljon vuorotyötä, johon työajan pidennyksen sovittaminen on hankalaa."

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jos ruokatauosta otetaan kuusi minuuttia pois se ei ole mahdotonta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Missä maassa palkat joustaa?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Alas?

Ei varmaan missään, syy on se sama psykologinen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mutta AY-mafia?

Suomalaiset ovat sen laatuista alamaiskansaa,että AY-liike on oikeastaan ainoa poikkeus täällä. Mikäli sitä ei olisi,niin Suomi olisi ainoa maa missä palkat joustaisi alaspäin..samalla se tuhoaisi lähes 100% koko maan sisäiset markkinat. Voi asiaa miettiä myöskin tältä kantilta paitsi,jos on valmiiksi päättänyt asettaa AY-liikkeen sinne pimeälle puolelle.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Palkat ovat joustaneet aina ylöspäin, nyt voisi jo kokeilla elämistä suu säkkiä myöten.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Voisikohan johtua siitä,että kaikki muukin joustaa vain ylöspäin? Muistatko..esim. valtio tahtoo aina lisää jne. ?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ainakin Yhdysvalloissa, kun lentoyhtiöillä alkoi mennä huonosti öljykriisin jälkeen, lentäjät havahtuivat todellisuuteen. Lentäjien palkkoja laskettiin noin 20-25% joskus 1980-luvun taitteessa, jotta työpaikka olisi säilynyt.
Nyt (2014) tilanne on seuraava:
http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2014/02/13/ma...
Finnair paljasti tämän:
http://www.talouselama.fi/uutiset/lentaja-tienaa-1...
Huomaatko eron?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Lisä infoa kysellen:

Mitä tuosta talousanomien uutisesta piti saada irti?

Finnair paljasti,että lentäijien mediaanipalkat ovat kasvaneet ja matkustamohenkilökunnan laskeneet (johtuen ulkomaisen työvoiman palkkaamisesta??) vai tahdotko vertailla finnairin ja USA lentäjien palkkoja?

Tiedän kyllä,että palkkoja voidaan laskea..tottakai voidaan. Mutta kysymykseni onkin,että missä se tapahtuu joustavasti ilman ulkopuolista tekijää.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #42

Yritin kirjoittaa, että se tapahtui jo ajat sitten USA:ssa, koska lentoyhtiöitä alkoi menne konkkaan.
Finnair on mukana, koska meillä usein sanotaan, ettei palkkatasomme ole korkea. USA:han verrattuna asia saa uutta valoa.
Erään siirtolaistuttuni poika on sattumoisin lentäjä. Palkkoihin vaikuttaa aina alan kilpailutilanne ja yrityksen asema siinä. Jos näin ei ole, se vaikuttaa työllisyyteen tai yrityksen olemassaoloon.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Työmarkkinoilla, ainakin näillä millä minä työskentelen, suomalainen työtekijä joustaa kortistoon. Työnantaja hankkii joustavuuden palkkaamalla ulkomailta ja kotimaasta vuokratyövoimaa. Itselläni kaikki on ok, kun mahtuu mukaan. Toisinaan menee koko viikkokin, että ympärillä ei puhuta sanaakaan suomea. Ompa välillä, joku pitänyt rukoushetkeä omassa työkohteessani. Hyvää porukkaa he ovat. Ei tätä sellaiseksi kritiikiksi kannata ottaa. Mutta onko tämä nyt suomen kannalta viisasta. Erityisesti onko tämä minun kaltaiseteni ihmisten kannalta viisasta. Välittääkö siitä kukaan. Liittojakaan tuo ei kiinnosta. Niitä kiinnostaa lähinnä, että omaan taskuun ja kassaan tulee. Tässä lienee yksi syy, että lähes kaikki suomalaiset työtoverini ovat eronneet liitosta

Aikaan ennen ei tietenkään ole paluuta eikä sitä kukaan kaipaa. Jotakin järkeä tähän kuitenkin pitäisi saada.

Hyvä esimerkki on tuo työnteon määrä. Työtä pitäisi tehdä enemmän. Kun tekee. Tulee vastaan melkoinen tukku sääntöjä, että ei saakkaan tehdä ilman melkoisia paperitöitä. Jos lisätyön teko on minun ja työnantajani etu. Mitä se kuuluu kenellekkään. Tämä ongelma jää toisenlaisissa ratkaisuissa pois.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Et selvästikkään ole ymmärtänyt vielä,että tästä ahdingosta mikä on nyt leijailee vähän kaikkialla,ei selvitä vähän tai paljon enemmän töitä tekemällä. Lainaan hieman S.Oikkosta:

"Alistetun kansan hyveiksi ovat muodostuneet ne selviytymiskeinot, joilla olemme vuosisatojen saatossa onnistuneet todistamaan hallitusvallalle tarpeellisuutemme. Olemme siis ahkeria ja rehellisiä, lailliselle esivallalle kuuliaisia ja ihanteille lojaaleja. Olemme työ-, mies- ja sotakuntoisia, ja uskomme lujasti siihen, että yhä lujemmin työtä tekemällä ja enemmän oppisivistystä hankkimalla voisimme nousta paremman väen piiriin. Jne , jne."

Rahatalous on karannut käsistä ja töitä tekemällä se ei muutu.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tuo nyt oli vähän vastausta sinunkin edelliseen kommenttiin. Palkat eivät jousta. Kyllä ne joustavat ja kerroin juuri miten. Tuota tekstiäni olisi voinut jatkaa, jos pääsee takaisin töihin aloittaa taas pienemmällä palkalla ja ilman lomia. Tämä on nykyinen tapa joustaa palkoissa. Jotkut hyötyvät. Julkiset työntekijät, jotka voivat tehdä työuransa entiseen malliin eli samalla työnantajalla koko ikänsä. On vielä joitakin yrityksiä missä yksityisellä puolella on samanlainen tilanne. Heidän etuaanhan ajetaan näin.

Lisäksi ainakin minun tilanteeni on sellainen, että minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia ei ole. Ainoa keino on yrittää tehdä työnsä ja toivoa, että firmalla riittää kauppoja ja se työllistää minut. Se on ainoa käytännön asia minkä pysytyn tekemään.

Kun nyt ajankuluksi keskustelee olen yrittänyt rakentaa mielipiteitä henkilökohtaisista kokemuksista, koska en minkään alan asiantuntija ole. Oma tilanteeni minua myös eniten huolestuttaa. Välillä tulee mieleen, että tämän yteiskunnan voisi työntää sinne mihin päivä ei paista.

Kuitenkin olen kansassi samaa mieltä siitä, että kun isot kysymykset on hoidettu huonosti, niin on aivan sama mitä minä tehtaan lattialla teen.

Työnteon lisäämisellä voi kuitenkin olla paljon vaikutuksia. Jossakin kilpailukyky saattaa paratua, kun yksikkö kustannukset laskevat. Saataa se vaikuttaa halukkuuteen palkatakin. Toisaalta jossain voi työntekijöiden määrä vähentyä.

Jos nyt julkisella tehdään 1520h vuodessa, siis tehdyt työtunnit. Teollisuudessa 1690h tehdyt työtunit. Jos siellä tehtäisiin tuo sama tai edes lähemmäs. Esim kuukauden työtunnit enemmän. Vaikuttaisi se aika paljon esim 50000 ihmisen työpanoksen verran. Tuo on helppo laskea. Joko enemmän saataisiin palveluita, hoityötä, toimistotyöaikaa. Tai voitaisiin vähentää työvoimaa. Alentaa veroja. Ihmiset työllistyisivät muualle tulisi lisää verotuloja. Kyllä selläkin vaikutuksia on.

Työnteon lisääminen on myös järkeenkäypä tapa parantaa omaa asemaansa. Onhan niitä muitakin tapoja. Voisi alkaa esim yrittäjäksi. Tai opiskella ja saada sitä kautta hyvä tuloinen työ. Mutta kun on vain kaksi kättä ja siinä kaikki.

Mitä tulee yhteiseen ystäväämme ay-liikkeeseen. Sen tila on surkea. Se on säilyttäjä, joka ei halua keikuttaa venettä. Omista eduista pidetään kiinni. On suorastaan sääli, että sekin joukko on ajautunut omien etujensa ajajaksi. Varmasti se on sitä ollut jo kymmeniä vuosia. Netti ajalla sitä on vain entistä vaikeampi piillottaa. Sanat ja teot eivät kohtaa. A Rinnekin on hyvä esimerkki tästä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #45

Olet aivan oikeassa tuossa,että noin palkat saadaan näyttämään siltä,että ne joustaisi,mutta en oikein pidä tuota oikeana joustona.

Lepomäki joskus ehdotti,että palkkaa alettaisiin maksamaan tuottavuuden mukaan..no tähän ei taatustikkaan monessakaan paikassa suostuta paitsi,jos työntarjoaja saa määritellä tuottavuuden mitä mitataan.

AY-liike on jämähtänyt,kyllä. Mutta kuten tiedät..ei siellä pari ihmistä päätä mitä tehdään vaan melko suuri joukko.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #46

Päin vastoin, kuten tiedän omasta kokemuksesta. Päättäjiä on todella vähän. Ja vähenee mitä ylemmäs mennään. Turun seudun sähköasentajien os 41 päätöksen tekoon osallistuu ehkä 10 ihmistä. Todellisuudessa yksi tai kaksi nokkamiestä. Jäseniä on 1300 paikkella. Osaston kokoukseen vaivautuu yleensä 20-30. Jäsenethän ovat ovat osaston eivät liiton jäseniä.

Liiton todelliseen päätöksentekoon osallistuu hallitus. Käytännössä liiton palkollisten valta on suuri. Edustajisto leimaa parikertaa vuodessa päätökset. Entäpä siitä eteenpäin? SAK hallitus? Liittojen puheenjohtajat. SAK valtuusto. Samoja ihmisiä kuin liittojen hallituksissa tosin vähemmän. Kourallinen ihmisiä tekee käytännössä päätökset. Rivijäsenellä ei ole mitään sanottavaa.

Sitten muuttuu jos mennään toisin päin. Aletaankin päättämään työpaikkatasolla. Mutta tietenkin mitä sitten enää tehdään sak ja liittojen organisaatioilla. AInakin ne voisivat olla pienempiä.

No hyvä sentään, että edut ovat loistavat. Siis liittojen työntekijöiden edut. Onhan edunvalvonta jossain kohtaa sentään onnisutunut. Tietenkin tämä kärjistyy meillä ja esim jossain pamissa. Jos taas verrataan akavalaisia opettajia heidän toimitsijoihinsa voi olla jopa toisin päin.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Nykyinen meininki tulee jossain vaiheessa kaatumaan omaan mahdottomuuteensa, mitään tuotetta ei tehdä, yhtään öljytankkeria ei seilaa merillä, yhtään tehdasta ei pyöri ilman sen loppukäyttäjän rahoja, tavallisen duunarin tai erikoisen miljonäärin pennosia.

Jostain syystä viime vuosien trendi on ollut sen duunari ja pienituloisten palkkan vähentämisen puolesta kampanjointi. Siis sen osion joka jo käyttää 90-100% palkastaan kulutukseen että pysyy hengissä ja ottaa lainaa että voi hiukan hankkia jotain virikkeitä vapaa-ajalle.

Omasta mielestä lyhytnäköistä taloutta,palkanalennusten myötä yritysten voitto-osuus voi hetkellisesti nousta, mutta tulee nopeasti ales, kun osa kuluttajista joutuu taloudelliseen rangaistusaitioon odottelemaan niitä parempia aikoja, joita ei ehkä tule ennen kuin romahdus on käyty läpi.

Jossain vaiheessa pitää tajuta ettei ne jotka ottavat kakusta sen leijonaosan syö 100 tai 1000 ihmisen edestä tai osta sukkia, eivät he ole niitä jotka pitävät talouden pyörimässä, he ovat niitä jotka oikeasti jarruttavat sitä kasamalla sitä rahaa piiloon pois kulutuksesta ja kierrosta.

Jos Robert Reichin talouden historiasta näyttämää riipusiltamallia on uskominen niin ollaan ajallisesti siellä tukipylvään huipulla ja edessä on jyrkkä mäki alespäin seuraavat 10-15 vuotta.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"Rahatalous on karannut käsistä ja töitä tekemällä se ei muutu." Tämä on nykytalouden ydin. Kiitokset Vellu Heinolle ja Matti Ahlstedtille asiantuntevista ja hyvin tiivistetyistä kommenteista.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Toisen maailmansodan päättymisestä lähtien Neuvostoliiton romahtamiseen asti suomalainen työväenluokka vaurastui. Tavalliset duunarit pystyivät ostamaan asunnon, kesämökin ja auton sekä vielä pikkuisen pörssiosakkeitakin.

Nyt sitten on kuljettu 25 vuotta päinvastaiseen suuntaan. Yhteiskunnallisia vastakkainasetteluja on lakaistu maton alle velkarahan voimalla. On yritetty olla mieliksi sekä niille, joiden olisi pitänyt maksaa enemmän veroja, että niille, jotka tarvitsevat hyvinvointipalveluja ja sosiaalitukea.

Viimeistään sitten kun tuon noin 40 vuoden hyvän jakson säästöt on syöty loppuun, tulee yhteentörmäys. Sen jälkeen ei enää voida teeskennellä, että nykyinen talousjärjestelmä on kaikkien edun mukaista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset