*

Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Joko olemme valmiit uuteen taloussakkaukseen?

Edellisestä hullusta talousromahduksesta on kulunut kohta yhdeksän vuotta. Yhdysvaltain asuntoluottokupla puhkesi ja jäädytti rahavirrat. Rahavirtojen jäätyminen paljasti euromaiden synkän tilanteen. Finanssikriisiksikin kutsuttu taloushäiriö alkoi jo vuonna 2006. Se alkoi oireilla pahasti 2007. Ja vuonna 2008 siitä tuli uutinen.

Tuota isoa rytinää ennen notkahti vuosituhanteen vaihteessa. Se oli niin sanottu teknologiakupla. 1991-92 -eurokriisimme jo minunkin ikäpolvi muistaa. 80-luvulla ei ollut oikeastaan juuri muuta kuin ns. tequilakriisi. Se koski latinalaista amerikkaa. Makrotalodelliset syyt olivat kuin kahdessa näkemässämme eurokriisissä (1990-luvulla ja 2010 alkaen).

Mutta 70-luvulla käynnistynyt öljykriisi haamusi vielä vuosikymmenen lopussa. Yhdysvaltain inflaatiokammoinen keskuspankki teki omat johtopäätöksensä vuosikymmenen vaihteessa. Tequilakriisin syttymiseen tällä oli oma osansa. Ihan niin kuin finanssikriisi johti eurokriisiin.

Nämä pienet törmäykset toistuvat noin 7-10 vuoden välein. Sen lisäksi noin 70 vuoden välein kärsimme kunnon krapulan. Suuri lama 1920-30 -lukujen taitteessa aiheutti ison hikan. Finanssikriisistä voinee sanoa samaa. Suuressa lamassa kultakantaiset valtiot (euron kaltainen valuuttarakenne) upposi suohon, ja poistuivat sieltä sitä mukaa, kun älysivät purkaa silloisen rahapoliittisen kehyksensä. Euromaat eivät ole tähän vielä kyenneet. Älykkyys tai viisaus – tai kumpikaan – ei vain yksinkertaisesti riitä.

Edellisestä talouskrapulasta on siis kulunut noin yhdeksän vuotta. Tokihan Eurooppa on nyt mitä parhaimmassa tikissä ottamaan vastaan seuraavan iskun moukarista?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tulevaisuutta ei ole vaikea ennustaa - paitsi politikon. ;)
Leikki sikseen, itse pelkään eniten maailmanlaajuista finanssitalouden kriisiä. Toisaalta, kait jokainen kriisi vaikuttaa koko maapallolla, mutta pessimismissäni uskon, että vielä tulee "Suuri Lama II", joka nykyisen globalisaation vallitessa 'tekee perunamaasta todella arvokkaan'.
En kuitenkaan osaa sormella osoittaa mitään varsinaista yksittäistä syytä, mutta uskon, että kaikki lähtee lapasesta jostakin suhteellisen pienestä, jota ei huomata paikata ajoissa.

EU on näkemykseni mukaan eräänlainen pienoismaapallo, jossa on tehty aivan käsittämättömiä liikkeitä, lakeja, sopimuksia ja demokratiaa venytetty, rikottu jne. jotta fasaadi säilyisi.
Mutta kuinka kauan tämä onnistuu? Onko 'ehkä kolme vuotta' liian optimistinen arvio?

Henry

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

On arveltu, että mahalaskun voi toki estää tekemällä lisää tätä "aktiivista rahapolitiikkaa", toisin sanoen pumpataan vielä isompi kupla.

Perunamaa-vertaus voisi osua siihen saumaan, jos/kun paniikeissaan rahaa sylkevät keskuspankit tekevät rahasta "arvottoman". Arvotus kun perustuu osittain myös siihen harvinaisuuteen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

GnS Economics epäilee talouden olevan kuplassa.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005136580.html

Toisaalla taas aprikoidaan, eroaako Ranska vai Italia ensimmäisenä rahaliitosta, vai onko Kreikka sittenkin ensimmäinen.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hämmästyttävää, että näinkin pitkään on kikkailtu rahaa painamalla ja lainaamalla. Kannattaa panostaa omavaraisuuteen, koska ennemmin tai myöhemmin iso kupla puhkeaa. Todennäköisesti ennemmin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Mielenkiintoista. Sillä tavallaan on ihmeellistä. Toisaalta taas: mikään ei yllätä.

En nyt osaa suorilta sanoa ihmellisyysasteikolla. :)

Aiemman kuplan puhkeamisvaaran voi neutralisoida pumpata isompi kupla.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Ongelmat on toistaiseksi piilotettu keskuspankkien (ECB, FED, BoJ..) pumppaaman likviditeettimeren alle.

Likviditeetti on johtanut ennennäkemättömään globaaliin arvostuskuplaan kaikissa omaisuusluokissa, mutta ensisijaisesti bondeissa (velkakirjat).

Ongelmat tulevat jälleen ajankohtaisiksi keskuspankkien yrittäessä pienentää rahapoliittista kevennystä (LTRO, QE) tämän vuoden aikana.

Toimet tulevat johtamaan kriisiin bondimarkkinoilla ja uuteen rahaelvytyskierrokseen keskuspankkinen taholta. Jopa suoraa budjettien keskuspankkirahoitusta tullaan näkemään, jota Japani jo harrastaakin.

Hallitukset ovat taloudellisessa ja poliittisessa ansassa, josta ei ole enää ulospääsyä.

Lopulta päädytään hyperinflatioon ja valuuttojen purkautumiseen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Nimenomaan bondeissa. Rahapurskeet ovat ohjautuneet melko yksipuolisesti finanssisektorille. Valtiotasolla jo harjoitellaan niukkuutta ja vyönkiristystä. Valtiotason touhu sitten siirtyy helpommin suoraan kansalaisten arkeen. Harvalla meillä on ostaa 5-10 miljoonan euron edestä bondeja. EKP ei ole esimerkiksi osannut vielä minun tilille syytää miljardeja euroja, joilla voisin ostoni tehdä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Bondit on tosiaan aikalailla tapissa. Huomattavaa on myös, että bondimarkkinan arvo on noin kaksinkertainen osakemarkkinoiden arvoon verrattuna.

--

Tässä on tosiaan tehty valtaisa tulonsiirto tavallisilta pulliaisilta rikkaille. Edellisen finanssikriisin lasku on annettu veronmaksajille pelastamalla pankit ja GIPS-maat EKP:n velkapaperiostoin. Ja vastaavasti nollakorkoista lainaa on jaettu isoille pojille, joka on päätynyt arvostuskupliin.

Reaalitalouteen rahaa on valunut hyvin hintsusti minkä näkee mm. rahan kiertonopeuden pienuudesta (velocity of money) mikä konkreettisesti tarkoittaa alhaista inflaatiota.

Mikäli ihmiset ymmärtäisivät mitä tässä on tapahtunut ja tapahtuu edelleen, nousisi välitön kapina.

--

Ylivelkaantuminen tullaan aina lopulta leikkaamaan tavalla tai toisella.

Todennäköisesti leikkaantuminen tapahtuu (hyper)inflaation kautta, joka supistaa velat siedettäville tasoille.

--

Youtubessa aihetta käsittelevät ansiokkaasti mm. Peter Schiff, Mike Maloney, Chris Martensen ja Grant Williams

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #16

Samoin ainakin jotkut suositut osakkeet. Laskureista voi käydä vilkaisemassa tilanteen verrattuna esimerkiksi vuoteen 2012. Sen perusteella voi nähdä nousukauden olleen käynnissä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Eräs hyvin kiinnostava yksityiskohta liittyy Venäjän kultavarantojen kasvattamiseen huolimatta maan heikenneestä tilasta. Samalla dollaripohjaisista bondeista on pyritty pääsemään eroon. Valuuttareservit ovat huvenneet lähes olemattomiin. Venäjä on havainnut kouriintuntuvasti, miten riippuvainen ja altis se on isojen valuuttojen puristukselle. Erityisesti tämä koskee dollaria. Miten sitten kiinnittyminen kultavarantoihin tulevaisuudessa pienentää riskiä ja riippuvuutta? Merkit ovat selvät. Ollaan siirtymässä valuuttasotiin kun aseilla ei oikein kannata vallata velkaisia valtioita.

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

JOS joku on siirtymässä valuuttasotiin, miten tämä on sovitettavissa aiempaan näkemykseesi eurojäsenyyden siunauksellisuudesta, mistä sinä tai Huusko ette ole vuosia sitten esittämäni pyyntöjen mukaan saaneet postattua yhtäkään selvitystä, jossa nettohyödyt todettaisiin?

Jos valuuttasodalla tarkoitetaan tilannetta, missä maa vastaa kilpailukykynsä heikentymiseen devalvoitumisella (kuten Venäjän vapaasti kelluvalle valuutalle on käynyt), eikö ole hieman ongelmallista, että valuuttasodan keskeinen väline, eli kansallinen valuutta, on muisto vain?

Me olemme vakaus ja rauha-seurakuntalaisten takia päätyneet malli Cajanderiin.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"sovitettavissa aiempaan näkemykseesi eurojäsenyyden siunauksellisuudesta" Mitä mahdat tarkoittaa? Ja miten liittyy blogin aiheeseen ja viittaukseen kultakantaisista valtioista? Ja pohdinnastani Venäjän reservien hupenemiseen ja kaltakannan kasvattamiseen? Elämä ja euro ovat. Molemmat loppuvat aikanaan. Ei siinä sen kummempaa siunauksellisuutta ilmene.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hmm, jos valuuttasotiin siis lähdetään niin onko mielestäsi paras sotastrategia antautua ensimmäisenä ehdoitta? Ei oikein kuullosta "talvisodan hengeltä" minun korviini.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Älykäs voi selvitä nokkeluudella; viisas ei niihin joudu. Riittänee vastaukseksi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #13

Sitten meillä lienee todellinen hätä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Ilmeisesti rytinöihin jo varaudutaan.

Mm. Saksa siirsi kultansa ennenaikaisesti Fort Knoxista Bundesbankkiin.

Kiinalaisilla taitaa olla suunnitelmia Yuanin käyttöönotosta öljykaupassa.

JP Morgan on hamsteroinut jo 550moz hopeaa holveihinsa. Mikä taitaa olla hopean koko vuosituotanto.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Petrodollarin tuho voi olla se joka kaataa koko korttitalon.

Henry

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #18

Petrodollari-järjestelmä (reservivaluutta-status) on pitänyt jenkkilän toistaiseksi pystyssä, koska se on mahdollistanut edullisen lainanoton (treasuries).

Se tulee kuitenkin väistämättä jossain vaiheessa purkautumaan.

Petrodollari on se syy miksi jenkit pitää saudeja kuin kukkaa kämmenellä.

Ja oikeastaan myös syy jenkkien sekaantumiseen lähi-idän tapahtumiin ja siitä syntyneeseen terrorismiin.

Ilman petrodollaria ei Euroopankaan kaduilla/lentokentillä/metroasemilla paukkuisi ja rytisisi vähän väliä.

Käyttäjän AskoGabrielTuurna kuva
Asko Tuurna

Finassikriisit tulevat ja menevät enemmän tai vähemmän säännöllisesti, mutta aina notkahduksen jälkeen päädytään takaisin talouskasvu-uralle. Vuoden 2008 finanssikriisi ei ollut kuitenkaan täysin globaali, sillä esimerkiksi Australia ei kärsinyt siitä. Australiassa ei olekaan koettu notkahdusta tai lamaa viimeisen 25-vuoden aikana.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Hyvä että Australia tuli esille. Australialainen professori (economics at the University of Newcastle, New South Wales) Bill Mitchell kävi Suomessakin muistaakseni vuonna 2015 puhumassa rahapolitiikan ja valuuttakurssijouston merkityksestä talouden tasapainottajana.

Tsekkasin Suomen Pankin nettisivuilta Australian dollarin vaihtokurssit vuodesta 2008 alkaen. Tammikuussa 2008 aussidollarin vaihtokurssi euroa vastaan oli 1,67. Tästä AUD heikkeni voimakkaasti, pohjat saavutettiin joulukuussa 2008, jolloin eurolla sai 2,01 aussidollaria. Nyt helmikuussa 2017 eurolla sai 1,39 AUD.

Aussidollari siis heikkeni juuri silloin kun maailmantalous oli paniikissa ja vahvistui sitten taas talouden elpyessä. Ruotsin kruunu muuten käyttäytyi aivan samalla tavalla euroa vastaan tammikuusta 2008 alkaen.

Australia ottaa maailmantalouden muutokset vastaan valuuttakurssin joustoilla. Seurauksena on se, että maassa ei kärsitä lamoista.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Ruotsin kruunu on valuuttaputkessa euroon nähden. Vaihteluväli on jokseenkin pieni.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki Vastaus kommenttiin #32

Sekoitat nyt valtiot ja kruunut. Tanskan kruunu on sidottu euroon, Ruotsin kruunu on kelluva.

Kyllähän Ruotsin keskuspankki tietty pyrkii pitämään kruunun kurssin vakaana, mutta pääasiallinen tavoite Riksbankenilla taitaa olla työllisyys ja talouskasvu.

Nyt viimeiset pari-kolme vuotta Riksbank on pyrkinyt heikentämään Ruotsin kruunua.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #33

Pidemmällä aikavälillä kruunu on ollut valuuttaputkessa euroon nähden, joten Ruotsin menestymistä tai Suomen sukellusta on aivan turha siinä muodoin perustella.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö Vastaus kommenttiin #45
Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Tyypillistä seurausta inhimillisestä tavasta hoitaa oireita koska itse parannusta ei uskalleta käyttää, liian moni vallankahvassa oleva kärsisi.

Tallennetusta taloushistoriasta pystyy jo toteamaan että historia vain toistaa itseään, säänneltynä aikana kehitys on ylävireinen, huippuaikana sääntelyä aletaan purkamaan perusteluilla että kehitys on hidastunut ja sääntelyn purku johtaa yhtä nopeaan alamäkeen mitä nousu aikoinaan oli.

90-luvun "kriisi" oli pieni kuoppa tiessä verrattuna 1930 -> 1960 luvun alamäkeen ja sama näyttää toistuvan nyt, 30-lukua vastaava huippu oli 2007, jos tästä lähtee ennustamaan niin kuopan pohja nähdään vasta 2035 tienoilla.

Aikoinaan tähän reagoitiin 40-luvulla korkeamman koulutusasteen ja sääntelyn lisäämisellä joka saavutti huippunsa 70-luvun lopussa, parannuskeino siis saavutti tehonsa 40 vuotta romahduksen jälkeen.

Koska koulutuksesta halutaan vain leikata ja sääntelyä purkaa, valoa tuskin tarvitsee odottaa tunnelin päähän ihan heti.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

En tiedä oletko Henri blokannut usarin pahimmat trollit, mutta paitsi että blogi on täyttä asiaa, niin kommenttiosiokin pysyy siistinä ja suhteellisen asiapitoisena. Ja siitä huolimatta pääset karuselliin minne toki lähes aina kuuluisitkin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Minäkään en näköjään ole bannissa. :)

En nyt ainakaan.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Ootko sie trolli? No et aina ainakaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Pääministerimme mukaan nyt olisi pientä kasvua luvassa. Suurin osa suomalaisista ja ns. asiantuntijoistakin uskovat tähän pieneen nousuun, joka jatkuu vusikausia.

Uskoisinko siis blogistia, joka ennustaa suurta romahdusta? Kai sekin taas joskus tulee, kuten ilmaston lämpeneminen, tai jääkausi ja öljykin loppuu joskus.

Ei kannata uskoa mihinkään, kun kukaan ei oikeasti osaa ennustaa tulevaa.

Kenties ne vielä keksii taloudellisen keinon varastoida aurinko- ja tuulienergiaa, ennenkuin öljy ja hiili kokonaan loppuu. Silloin ei ole hätää, sillä näistä lamoista ja taantumista kyllä aina jotenkin selvitään.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Kun tarpeeksi kauan ennustaa talouden romahtamista, niin on ennen pitkään oikeassa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Mitähän meillä mahtoi olla vuosina 2010-15, koska silloin sanottiin jatkuvasti, että tunnelin päässä näkyi valoa ja hentoja merkkejä kasvusta?
Ja Kreikkaa auttaneetkaan eivät joudu tärviölle eli maksamaan, sanoi EU:n talouskomissaari. Nyt euroalue on pyrähtänyt räjähtävään 0,6%:n kasvuun lähinnä Saksan ja, uutisen mukaan, vähän Ranskankin vuoksi.
Me rakennamme laivoja, Mersuja ja keksimme, että vihaiset linnut voivat ampua ilkeitä possuja. Sen sijaan voi kysyä, millaista on työttömyys verrattuna 1990-luvun alun lukemiin (niitä kutsuttiin katastrofaalisiksi)?
Olemme siis valmiita sakkaukseen. ;-)

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #30

Rakennamme laivoja saksalaisten omistamilla telakoilla ja valmistamme saksalaisia autoja. Ilmeisesti hyviä tuotteita kilpailukykyiseen hintaan. Pohjanmaalla energiaklusteri menestyy erinomaisesti. Mistä löytyy tekijät autoille Uuteenkaupunkiin?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #31

Ymmärtääkseni Mercedes-Benzillä suuri osa tuotannosta tulee aivan muualta kuin Uudestakaupungista. Hyvä toki sekin, että niitä rippeitä riittää meillekin asti.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #35

Ei taitaisi Suomessa resurssitkaan riittää kaikkien mersujen tekemiseen.

Hyvä kun on tämä yhteistalous, tämä EU, se on sitten mersulle ihan sama tehdäänkö ne Sumessa tai Saksassa tai muualla EU:ssa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #35

Ei taitaisi Suomessa resurssitkaan riittää kaikkien mersujen tekemiseen.

Hyvä kun on tämä yhteistalous, tämä EU, se on sitten mersulle ihan sama tehdäänkö ne Suomessa tai Saksassa tai muualla EU:ssa.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #35

Ihanko totta? Suomalaisilla euroilla voi mersuja tehdä kannattavasti. Olet varmaan oikeassa siinä, että jonkinlainen rohmahdus tulee jossain vaiheessa. Et vain tiedä milloin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #40

Tahdoin vain sanoa, että jos kilpailukykymme olisi timmissä kunnossa niin työpaikkoja luulisi olevan avoinna kymmeniä tuhansia.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ei tässä mitään romahdusta olla povattu. Lieviä talousnotkahduksia on vain tavannut tulla viime vuosikymmeninä noin 7-10 vuoden välein. Yleensä niistä on toivuttu vuodessa tai parissa. Sitten on tullut muutama lihava vuosi ja sitten taas pieni paasto.

Tällä kertaa jos katsomme kuluneita vuosia niin mitään suurta talousriemua ei ole Euroopassa liiemmin näkynyt. Euromaista Saksa porskuttaa. Siitä ei vain ole liiaksi iloa meille. Pikemminkin päinvastoin. Saksan vuoksi euron kurssi pysyy jääräpäisen korkealla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Nyt on toki eri pää- ja valtiovarainministeri kuin ennen aiempaa pudotusta. Silloihan kampanjoitiin reippailla julkisen sektorin palkankorotuksia juuri silloin, kun ryske oli kulman takana.

Eli ei ne ministeritkään mitään auguureita ole. Kuluttajien luottamus lienee se pääasia tuossa. Jälki vain menee rumaksi silloin, kun talouden fundamentit osoittaa etelään ja kuluttajien luottamus pohjoiseen.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Euroalueen "talouskasvu" on perustunut yksityiseen ja julkiseen velanottoon (nollakorolla) ja siihen, että GIPS-roskavelkapaperit on imuroitu EKP:n holveihin, jossa ne odottavat veronmaksajien karttuisaa kättä.

--

Kts. kohta A7.1 Securities held for monetary policy purposes, 1700 mrd € https://www.ecb.europa.eu/pub/annual/balance/html/...)

+ target2-järjestelmän kautta tapahtunut tulonsiirto GIPS-maille, 1000 mrd €, http://sdw.ecb.europa.eu/browseChart.do?node=bbn48...

--

EKP:n on nyt sillassa: korkoja ei voi normalisoida valtavan velkataakan vuoksi ja koska ohjauskorkoja ei voi normalisoida (n. 5%) ei talouskaan tule normalisoitumaan.

FED on samassa jamassa.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

"Euroalueen "talouskasvu" on perustunut yksityiseen ja julkiseen velanottoon nollakorolla) ja siihen, että GIPS-roskavelkapaperit on imuroitu EKP:n holveihin, jossa ne odottavat veronmaksajien karttuisaa kättä."

Minusta tuossa on sanottu oleellinen. Jos Suomessa jokavuotinen +5 miljardin euron velkaelvytys lopetettaisiin, täällä lakattaisiin välittömästi puhumasta hyvinvoinnista ja kasvusta.

Suomi on velassa monella tasolla. Paitsi valtio, ovat myös kunnat raskaasti velkaantuneita, samoin kansalaiset ja yritykset. Tällä hetkellä koettava hyvinvointi on velaksielämisen ansiota. Kun nyt juossain vaiheessa iskee maailmanlaajuinen lama, rahapoliittinen keinovalikoima on käytetty loppuun. Velkaa ei voi ottaa, ei laskea korkoja, ei elvyttää eikä investoida. Palkkoja ei voi korottaa, mutta ei liioin laskea. Sisämarkkinat ovat tällä hetkellä ainoa veturi. Ja koska verotus on lähes tapissa, verotuksen laskeminen elvytysmuotona on poissa pelistä.

Uuden matalasuhdanteen toteutuessa tulee tapahtumaa suurinpiirtein seuraavaa: valtio joutuu leikkaamaan budjettiaan dramaattisesti, ja silloin puhumme aivan toisen tason säästötoimenpiteistä kuin tällä hetkellä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #52

Tällä velanotolla talouskasvun pitäisi olla 4-5%, eikä 1.6% (2016) jotta sinä olisi todellista reaalikasvua.

Leikkauksia on todellakin vasta harjoiteltu ja todelliset leikkaukset ovat vasta tulossa. Valtiontaloutemme on kriisissä heti kun korot nousevat järjelliselle tasolle.

10 vuotta hukattiin poliittisissa hiekkalaatikkoleikeissä vaikka oli vuosisadan tilaisuus tehdä rakenneuudistukset ja remontoida paikat halvalla lainarahalla.

--

Chris Martensenilta tuhti tietopaketti jenkkilän velkaantumisesta:

"Why This Market Needs To Crash (And Likely Will)

http://www.zerohedge.com/news/2017-03-25/why-marke...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kenties ne vielä keksii taloudellisen keinon varastoida aurinko- ja tuulienergiaa"

Ainakin ovat keksineet miten varastoida rahaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ainakin ovat keksineet miten varastoida rahaa"

Juu, kapitalisteillä rahaa on riittävästi. Pitäisi vain keksiä miten saisi ne sijoittamaan Suomeen sitä rahaa.

On kyllä keksitty hyvä keino saada työläisten ja piensäästäjien rahat. Se keino on devalvaatio tai kelluva(uppoava) valuutta. Kapitalisteilta rahaa ei saa jos ne ei sitä itse anna.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Suomalaiset ovat keksineet varastoida (makuuttaa, investoida) rahansa pankkitileillw lähes 90 mrd€.n edestä. Siellä on "valoisiin odotuksiin" nähden kuulemma se "paras sukanvarsi ja korkotuotto". - Vitsi, vitsi.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #50

Vaikka olenkin vähävarainen eläkeläinen jne., minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että nämä työeläkerahat eivät pyörisi pääosin maailmalla, vaan investoitaisiin Suomeen. Päinvastoin, se jos mikä hyödyttäisi myös eläkeläistä.

Henry

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

"Juu, kapitalisteillä rahaa on riittävästi. Pitäisi vain keksiä miten saisi ne sijoittamaan Suomeen sitä rahaa."

Suomessa ongelma näyttää olevan se, että yritetään hoitaa asioita joihin ei täällä voi vaikuttaa. Ulkomaalaisten kapitalistien rahankäyttö ei ole meidän hallussamme. Poliitikkojen olisi parasta vaikuttaa asioihin, jotka ovat suomalaisten käsissä eli tehdä maastamme sijoituksille houkuttava. Tällä hetkellä se ei sitä ole.

Maamme omat kansalaiset eivät näytä uskovan täällä olevan järkeviä sijoituskohteita koska makuuttavat rahojaan tileillään. Toisaalta Suomessa ei ole omaa pääomaa, eli meillä on liian vähän varakkaita kansalaisia, siis sellaisia, joiden varakkuustaso olisi sellaista että sillä olisi investointimielessä merkitystä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #53

Varakkaat kansalaiset pitävät rahoistaan, siis tykkäävät rahasta, eivätkä sijoita Suomeen jos muualta saa parempaa tuottoa.

Niin myös eläkerahastojen pitää huolehtia asiakkaistaan, eli eläkeläisistä ja tulevista eläkeläisistä ja sijoittavat viisaasti, eikä isänmaallisesti.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #53

Sijoittamattomuuteen on toki muitakin syitä. Yleinen epäluuloisuus sijoitustoimintaa kohtaan - pelätään kaiken menevän - lienee niistä suurin. Myös saksalaiset ovat keskimäärin vähäsijoittavaa kansaa.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

On vähän ristiriitaista antaa paheksuva viesti kapitalisteille ja varakkaille ja samalla toivoa heitä maahan.

Meillä tietyt tahot ovat kovasti paheksuneet varakkuuserojen kasvamista sekä sitä, että varakkuus yhä enemmän kerääntyy harvojen käsiin. Ei ole kovin viisasta ruotia kotimaata asioista, jotka esiintyvät maailmalla. Kansainvälisesti Suomessa varakkuus- ja palkkaerot ovat pieniä, mutta sen sivuvaikutuksena on elinkeinoelämän jähmettyminen. Aina jaksetaan ruikuttaa siitä, että Suomessa ei investoida, vaikka itse asiassa samat henkilöt ilmaisevat ettei rikkaita saisi olla olemassa. Uskoisin, että toinen viesti on ymmärretty tai se on muuten toteutunut, pääomat ovat karanneet maasta tai ainakin pysyvät täältä pois. Täällä ei ole lupa rikastua.

Vieläkin oudompaan valoon pääomavastainen ilmapiiri joutuu maassamme siitä syystä, että täällä suhtaudutaan lämmöllä suuruuden ekonomiaan. Uutta Nokiaa haikaillaan. Ristiriitaista kyllä, suuruuden ekonomia vaatisi suuria pääomia, mutta niitä ei ole. Itse en ole innostunut suurista hankkeista, syystä että ne ovat tavallisesti poliitikkojen idealistisia päiväunia. Niissä turvaudutaan usein julkiseen rahoitukseen ja mikä vielä pahempaa, julkinen raha joutuu palvelemaan poliitikkojen vaalirahana äänestäjien kalastamiseksi, siinä vaiheessa kun luvataan ja maalaillaan ruusuisia tulevaisuuden kuvia. Siis ennen vaaleja.

Investoinnin riskit eivät millään tavalla vähene sillä, että investoijana on valtio, muuta kuin sillä tavalla, että kansa maksaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kyllä. Suomessa osapuilleen kaikki ovat yhtä pers'aukisia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Täytyyhän välillä olla romahduksiakin, jos jatkuva kasvu on tavoitteena.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Toisaalta ei ole pakko synkistellä, varsinkaan kun asialle ei kuitenkaan tehdä mitään. Pidetään juhlat jos saadaan 10v täyteen.

Hannu Rautomäki

Globaali talousromahdus on varsin lähellä.
Kaikki EU-maat Luxemburg poislukien ovat ylivelkaantuneet yli EU:n itsensä asettaman velkaantumisrajan bkt:sta. Kataisen hallitus ajoi Suomen valtiovelan juuri kriisirajan pintaan.
Viimeinen niitti on USA:n tähtitieteellinen velka, joka jatkaa kasvuaan huimaa vauhtia.
Se laukeaa aikanaan globaaliksi talouskriisiksi, kuten kaikki aiemmatkin taloushistoriassa.

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/united...

http://www.nationaldebtclocks.org/

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

En uskaltaisi itse määrittää 60 prosentin velka-astetta suhteessa kansantalouteen olevan selkeä mittari siitä, että romahdus olisi armoton.

Tällainen raja voi olla ihan suorilta neuvottelutulos. Joku maa voisi vaatia 50 prosentin rajaa, toinen 75 prosentin. Sitten päädytään neuvottelutulokseen. Se ei siis ole varsinainen aksiooma.

Siitä olen samaa mieltä, että joillakin euromailla julkinen velka on lohduton. Sen lisäksi huomioin yhteenlasketun velan niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Portugalilla tämä yhteisvelka on jo yli 350 prosenttia - yksityinen velkaisuusaste lasketaan vuosituloista kansantuotannon sijaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vanhasta totutusta elintasosta tai vieläkin paremmasta on Euroopan Unionissa pidetty kiinni kynsin hampain kasvattamalla julkista velkaa v. 2008 jälkeen keskimäärin 60 %.

Suomessa lukema on 115 % - eli julkinen velka on enemmän kuin tuplaantunut vain muutamien vuosien aikana.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Velka on vain paperilla oleva maksusitoumus. Jos velka jää surittamatta se eivälttämättä vaikuta realitalouteen millään tavalla. Velkojat vain menettävät osan pääastaan.

Vasta tämä pääomien puute ja kapitalistien sijoitushaluttomuus voi aiheuttaa hidastumista realitaloudessa. Tämä realitalouden jarrutus on vasta se paha asia. Se aiheuttaa sen että rahaa pitää painaa talouden elvyttämiseksi, mikä aiheuttaa i.flaation, eli hintojen nousun tai rahan arvon laskun.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

"Pääomien puute", "kapitalistien sijoitushaluttomuus"?

Pidät tällaisia asioita syinä, mutta mites olisi jos käsittelisit niitä oireina?

Kyllä pääomaa aina jossain on. Joko kotimaassa tai ulkomailla.

Sijoitushaluttomuuteen vaikuttaa kohteiden taso. Tuottonäkymät ja sijoitukseen liittyvät riskit vaikuttavat sijoituksen miellekyyteen.

Pääomia kuitenkin on, haluttomuus on oire - ei syy.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #61

"Pääomia kuitenkin on, haluttomuus on oire - ei syy."

Tästä olen samaa mieltä.

Sekin tiedetään mikä aiheuttaa haluttomuutta investoida Suomeen. Sehän on kilpailukyvyn puute, eli vähän liian korkea palkkataso.

Heikkenevä, eli uppoava valuutta tuskin innostaa sijoittajia, ei myöskään rahan arvon heilunta valuuttaputkessa, kuten Ruotsissa.

Rahan arvon laskeminen toki pienentää palkkakustannuksia sekin, mutta se palkan lasku toki osataan laskea myös työmarkkinajärjestöjen toimistossa ja se lisätään seuraavan kierroksen palkankorotusvaatimuksiin, kenties ennakoiden jo tulevaa rahan arvon heikentymistä.

Kilpailukyky on siis täysin kiinni palkansaajien palkkavaatimuksista, olkoot kyse vakaasta, kelluvasta tai uppoavasta valuutasta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #61
Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Vanha visailuvitsi kuuluu: Missä on 100-prosenttista alkoholia? Tilastoissa. Mikään järjestelmä ei tuota prosentteja.

Tavaroiden tuottamiseen perustuvan talouskasvun aika on ohi. For good. Kansantalouden kiertokulkumalli on ihan kiva, mutta vaikka tulevaisuudessa tuotettaisiin enimmäkseen informaatiota, hengissä pysymiseen tarvitaan luonnonvarojakin.

Euroopan unioni on pienimpiä yksiköitä, joilla jonkinlainen "kilpailukyky" ylipäänsä voi olla.

Toimituksen poiminnat