Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Miksi Suomi osallistuisi EU:n vapaaehtoiseen tukirahastoon?

Talouslehti Financial Times on nähnyt ainakin osittain Euroopan komission 7-vuotisen budjettiehdotuksen vuosille 2021-2027. Budjettiesityksessä on mietitty erilaisia keinoja perustaa eräänlainen "pahan päivän rahasto", jonka tarkoituksena on tarjota huokeaa luottoa talouskriisien iskiessä vaikka vain yksittäisiin jäsenmaihin. Komissio ei esityksessään ole lukinnut mitään tiettyä euromäärää kyseiselle rahastolle, mutta arvioiden mukaan sen koko olisi noin 200-300 miljardia euroa.

Rahasto siis kasvattaisi EU-budjettia kokoaan vastaavalla määrällä. Rahaston ajatus on tarjoamillaan luotoilla ylläpitää julkisia investointeja talouskriisin kouriin joutuneissa maissa. Luottorahojen vastineeksi ei vaadita silmitöntä leikkauspolitiikkaa, mikä johti eurokriisin tarpeettomaan pitkittymiseen ja sen vuoksi moni euromaa jäi tämän nousukauden kyydistä. Moni maa saattaa jäädä kokonaan paitsi nousukaudesta, ml. Suomi. Tämä tietysti riippuu siitä, milloin uusi taantuma alkaa.

EU-budjetin kasvattaminen tällaista rahastoa varten saattaa joutua monen EU-maan hampaisiin. Komissio aikoo esittää siksi myös vaihtoehtoisia tapoja saada rahoituksen tällaiseen pahan päivän rahastoon. Vaihtoehdoilla voidaan paikata rahaston tarpeita joko kokonaan tai osittain.

Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto on kerätä EU-jäsenmailta EU-budjetin ulkopuolelta vapaaehtoista rahoitusta. Äkkiseltään tällainen ajatus tuntuu umpihöhlältä: kuka hullu nyt vapaaehtoisesti lykkäisi veronmaksajiensa rahoja tällaiseen rahastoon?

On aika pukea foliohatut päihin. Nimittäin yksi tällainen vapaaehtoiseen rahoitukseen ajautuva maa voisi hyvinkin olla Suomi.

 

Eurovaaleissa jaossa komission puheenjohtajuus

Ensi vuonna käytävien eurovaalien ohessa valitaan myös Euroopan komission puheenjohtajan pesti. Tälläkin kertaa valinta suoritetaan eri euroryhmien kärkiehdokkaiden kautta. Tällä kaudella suurimmaksi ryhmäksi nousi EPP, johon Suomesta tuohon aikaan kuuluivat kokoomus ja KD. Jälkimmäisen EPP-jäsenyys on sittemmin joutunut ristiaallokkoon, eikä puolueen kristillisestä puolesta johtuen puolueen EPP-kannasta ota selvää pirukaan.

EPP asetti viime vaaleissa kärkiehdokkaakseen Jean-Claude Junckerin, josta leivottiin siten komission puheenjohtaja. Tulevalle kaudelle EPP:llä on suurempia vaikeuksia nostaa riittävän federaatiointoinen kärkiehdokas. Sellainen, joka ajaisi tomerasti EU:sta tai ainakin euromaista liittovaltiota.

Hassua kyllä, piskuisella Suomella olisi kaksikin nimeä tarjottavaksi tähän kärkiehdokasrumbaan. Herrojen nimet ovat Alexander Stubb ja Jyrki Katainen. Miesten välille on turha odottaa mitään jäätävää kisaa. Oletettavasti Stubb ei asettuisi kärkiehdokasehdokkaaksi mikäli Katainen ilmoittautuu kisaan mukaan.

Stubb olisi federaatioinnostaan tuttu ja mieleinen EPP:n kärkiehdokas. Hän puhuu sujuvasti useita kieliä, joista saksan kielen taito on totta kai eduksi silloin, kun Saksan kantaa EPP:n kärkiehdokaskarsintaan kysytään. Tosin Kataisella on eräänlainen etuajo-oikeus, koska hän on nyt yksi monista varapuheenjohtajista.

Suomen asemat kärkiehdokaslobbauksessa paranisivat merkittävästi, mikäli Suomi ottaisi osaa aivan vapaaehtoisesti EU-budjetin ulkopuolelta kerättävään kriisirahastokolehtiin.

 

Hallitukseen lehmänkauppoja

Tällainen vapaaehtoinen rahoitus tulisi tietysti saada Suomen eduskunnan siunaus. Kokoomuksen voidaan tietysti ajatella tukevan EPP:n jäsenenä kolehtirahoitusta. Samalla kokoomus saisi tuupattua Suomea kohti tulonsiirtounionia.

Kokoomus tarvitsisi kuitenkin koko hallituksen (mikäli Suomessa enemmistöhallitus vain säilyy) tuen. Kauppaa tulisi käydä siten keskustan kanssa. Keskusta voisi ilahtua siitä, että EPP:n riveistä nousisi federalistinen komission puheenjohtaja. Tämä tuskin silti riittää yksin lehmänkaupan vastineeksi, vaan keskusta voisi vaatia kokoomukselta jotain takaisin. Esimerkiksi takeen siitä, jos soten valinnanvapaus kaatuisi syystä tai seitsemännestä niin kokoomus tukisi maakuntauudistusta.

Sinisten kanssa kauppaa ei jouduta käymään. Vakavaan uskottavuuskriisiin joutuneille sinisille riittäisi lupa säilyä hallituspuolueena tämän kauden loppuun, oli sinisiä jäljellä sitten mitenkä paljon tahansa. Surullista tämä on vain niille äänestäjille, jotka ovat aikanaan perussuomalaisten riveistä siniset nostaneet eduskuntaan toivoen saavansa parlamenttiimme EU-kriittistä otetta.

Sinisten eduskuntaryhmälle voidaan luvata myös turvapaikka kokoomuksen tai keskustan riveistä, jottei hallituksen enemmistöasema joudu uhatuksi.

 

Tulonsiirtounioni eivälttämättä toteudu siltikään

Lopuksi tietysti yritän asetella lohduttelevia sanoja myös niille kokoomuksen ja keskustan äänestäjille, jotka vastustivat tai vastustavat tulonsiirtounionia. Toivo ei ole kokonaan mennyttä. Nämä äänestäjät voivat toivoa kukin omalla hartaustasollaan sitä, ettei EPP:stä tule suurinta eurovaaliryhmää. Tai sitä, ettei kumpikaan em. suomalainen päädy EPP:n kärkiehdokkaaksi.

Silloin he voivat huokaista helpotuksesta. Ainoa hinta, minkä he joutuvat maksamaan on tämä vapaaehtoinen rahoitus vuosille 2021-2027.

Asia ei ole kuitenkaan enää heidän käsissään. He tekivät valintansa viime eduskuntavaaleissa. Suomen painoarvo on niin pieni tulevissa eurovaaleissa, ettei EPP-boikotointi voi varmuudella jättää ryhmää kärkisijan ulkopuolelle. Ja tietysti he voivat lohduttautua ajatuksella, että sinisten äänestäjät pettyvät heitäkin raskaammin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Oma veikkaukseni on se, että Jyrki Kataisen vaalikampanja tuohon pestiin tulee maksamaan suomalaisille suurin piirtein saman verran kuin Suomen valtion yhden vuoden budjetti maksaa. Maksu lankeaa suomalaisille veronmaksajille. Kustannus ei välttämättä eräydy yhtenä vuonna, joten realisointi kestää eikä iske vaaleissa yhtä pahasti.

Lauri Pajunen

Niin paljon kuin herra Kataista inhosinkin valtiovarain- ja pääministerinä, niin omalla tavallaan Katainen voisi olla paras mahdollinen valinta Eurostoliiton pääkomissaariksi. Kun muistaa, kaverin hämmästyttävän kyvyn laittaa niin Suomen talous kuin poliittinen kortistokin sekaisin ja kun muistetaan seuraavalle viisivuotissuunn... -kaudelle tulevaksi myös Brexitin, niin EU-vastaisena henkilönä tässä jopa toivoo Kataiselle menestystä.

Äijä jäänee historiaan Eurostoliiton Gorbatshovina - hirveä pyrky ja kamalasti ideoita, mutta valitettavasti kompetenssi eikä oikeastaan ideologiakaan mahdollista muuta kuin käteistrofaalisen lopputuloksen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kokoomuslaiset ovat suurimpia itkijöitä verovarojen tuhlaamiselle, mutta puolueensa tuhlaa miljardeja saadakseen hillotolppia uskollisille jäsenilleen. Eurososialismi voittaa heidän uskossaan markkinatalouden.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Markkinaliberalismi saattaa olla vain varokeino siinä tapauksessa, etteivät he löydä tarpeeksi höynäytettäviä, jotka maksaisivat heidän ylläpitoaan. Viisas pääsee vähemmällä.

anita frisk

Tuota noin, jos Stubb puhuu - kertomansa mukaan - sujuvaa saksaa, niin miksi hän sitten puhui tavatessaan Merkelin kanssa englantia?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kyseessähän on tällöin pakko olla provokaatio EU:ssa kuolevan kielen käytöstä.

Brexitin myötä englanti ei tule jatkossa enää olemaan EU:n virallinen kieli, joten pääsemme kaikki EU:ssa kätevästi eroon tästä umpiturhasta kielestä, jota juuri kukaan ei osaa puhua / ymmärtää edes välttävästi.

EU:ssa on EU-maiden kansalaisten keskinäisen kommunikaation helpottamiseksi säädetty niin, että jokainen jäsenmaa saa nimetä yhden virallisen kielen. Irlantilaisten englannin kielen taito on niin surkealla tolalla, että he valitsivat gaelin kielen englannin sijaan. Maltalaiset valitsivat maltan kielen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Entschuldigung Sie, natürlich wir sprechen Deutsch? :D

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Nämä tulonsiirtounioni hankkeet eivät millään tavalla edistä Etelä-Euroopan kansalaisten hyvinvointia. Tosin esim. Kreikka ja Portugal maksaessaan aseostoksena Saksaan, edisti tietenkin Saksan työllisyyttä sekä muutamia suur-yhtiöitä.
On paljon helpompaa ja lähes ilmaista auttaa kansaa näissä Etelä-Euroopan maissa, esim. lähettämällä tänne käytöstä poistettuja tietokoneita, joita nyt lähetetään Afrikan ja Aasian rannikoille saastuttamaan.
Käytöstä poistetut tietokoneet kelpaavat hyvin täkäläisille kouluille, mutta tämä on jo erillinen aihe, josta kirjoitan jossakin välissä.

Jos kuitenkin haluatte lähettää paaleittain rahaa tänne, tehkää edes se, että korvamerkitsette kyseiset rahat. Ja kova valvonta. Muutama miljardi kuhunkin maahan (n. 5-7 maata) voisi toimia piloottiprojektina.

Kokoomuksen ja Keskustan vaalilauseeksi sopisi:
"Köyhtyköön Suomen kansa, me haluamme virkoja!"

Henry

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Totta kai suopeasti komission puheenjohtajuuteen suhtautuville tarjolla on hyväpalkkaisia virkoja. SOS saanee osansa, sekä tietysti EPP:n kärkiehdokaskandidaateista tämän "vetäytyvän osapuolen" hyvinvoinnista huolehditaan.

Ei näitä muutoin kannattaisi puoltaa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Onneksi huolesi on turhaa, sillä sekä Orpo että Sipilä ovat lausuneet julki, ettei Suomella ole budjetissaan liikkumavaraa. Toki lainaa saanee vielä vapaaehtoisen tukirahaston tilkkeeksi palkkiovirkojen hankintaa varten.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

"Saksa ja Suomikin ovat jo ennalta ilmoittaneet olevansa valmiita maksamaan lisää vuosien 2021-2027 välisenä aikana. Summat ovat tarkoituksellisesti avoimia, mutta jo pelkän avoimen valtakirjan lupaaminen on merkittävä askel. Saksan johto on merkittävä uhka muille nettomaksajamaille – kuten Ruotsi, Itävalta ja Hollanti – jotka ovat kritisoineet lisäbudjetointeja ja vaativat säästöjä.

Saksan liittokansleri Angela Merkel on rauhoitellut maksuhaluttomia ja kohdistaa syyttävän sormensa kohti Itä-Euroopan nettosaajia. Erityisesti Puola ja Unkari ovat saaneet tuntea liittokanslerin syyttävän katseen, koska nämä maat saavat täysiä lautasellisia yhteisestä EU-kattilasta, mutta eivät suostu pakolaiskriisin taakanjakoon.

Merkel yhdessä puoluetoverinsa EU-komissaari Günther Oettingerin kanssa ovat kehitelleet suunnitelmaa, jolla EU-yhtenäisyyttä pakolaisasiassa murentavat maat jäisivät vähemmälle yhteisen puurokattilan sisältöä jaettaessa. Pakolaisia koskevan taakanjaon lisäksi pöydälle on nostettu epämääräisiä ja vaikeasti todettavia kiristyskeinoja, kuten oikeusvaltioperiaate ja korruption vastainen taistelu. Itä-Euroopassa tämä viesti on otettu vastaan taisteluhaasteena."

https://www.kansalainen.fi/bryssel-askartelee-kuul...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Neukkulassa oli 5-vuotiset suunnittelukaudet, Brüßäßä 7-vuotiset eli joka kerta on kaksi vuotta enemmän aikaa olla korjaamatta syöksyn suuntaa. Hyvä niin, kaatumiseen ei mene 70 vuotta, kuten ryssillä meni.

Toimituksen poiminnat