Miksi Suomen Pankki mullittelee isännälleen EKP:lle?

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ehdottelee velkakattoa yksityisen sektorin velkaantumisemme hillitsemiseen. Samaan aikaan Euroopan keskuspankki EKP taas pyrkii rahapolitiikallaan yllyttämään yksityistä sektoria velkaantumaan. Tilanteessa ei olisi mitään ihmeellistä, jos SP ei olisi EKP:n alajaostokonttori.

Nyt tilanne vaikuttaa vähintäänkin omituiselta. Suomalaiset ovat toimineet tasan niin kuin EKP haluaakin eurokansalaisten toimivan, mutta jostain täysin käsittämättömästä syystä sen tytäryhtiö haluaakin tehdä EKP:n vaivalla rakentamansa rahapolitiikan täysin tyhjäksi. Aivan kuin SP vihjailee, ettei Suomi kuulukaan EKP:n alaisuuteen, eikä Suomi olisikaan euromaa.

 

EKP huolissaan pankkien lainoituksen aneemisuudesta

EKP on osapuilleen 7 vuoden ajan pyrkinyt kaikin tavoin pitämään rahapolitiikkansa ultrakeveänä. Sen tavoite on saada inflaatio piristymään ja euromaiden pankit myöntämään hövelisti lainoja yksityiselle sektorille.

EKP on nyt aikeissa tarjota jo ties kuinka monennetta kertaa euromaiden liikepankeille lähestulkoon ilmaista luottorahaa, jotta nämä pankit voisivat tarjota luottoja myös yksityiselle sektorille.

Huomio tarvitseekin kiinnittää oikeastaan korkotasoon, mikä on ollut nollassa jo hyvän aikaa. Ajatus tämän takana on, että kuluttajat ja yritykset rohkaistuvat nostamaan luottoja matalan korkotason aikana. Asuntokauppa vilkastuu asuntolainojen käydessä kaupaksi ja yritykset voivat laajentaa toimintaansa investoinneilla.

Tällä pyritään lisäämään talouden toimeliaisuutta. Täysin vastakkainen toiminta tehdään silloin, kun halutaan hillitä talouden toimeliaisuutta esimerkiksi välttämällä talouden ylikuumenemista. Tuolloin korkotasoa hilataan ylös, jolloin luottojen kysyntä hiipuu. Investointeja ja uuden (yleensä tilavamman) asunnon tarvetta harkitaan tarkemmin. Talouden toimeliaisuus siis vähenee.

 

Euroalue kaukana ylikuumenemisvaarasta

Talouden ylikuumeneminen on haitallista. Luottoja nostetaan surutta esimerkiksi riskipitoisten sijoitusinstrumenttien ostoon pikavoittojen toivossa.

Tällaisesta toiminnasta voi kertyä luottotappioita ja inhoja pankkikriisejä. Siksi keskuspankit eivät halua lorottaa bensiiniä kyteviin palopesäkkeisiin.

Euroalueen vuotuinen talouskasvu on vain 1,2 prosentissa. Euroalueen inflaatio on 1,7 prosentissa – mikä on lähellä keskuspankin tavoitetta. EKP:n inflaatiotavoite on kahden prosentin tuntuma, mutta mielummin hieman kahden prosentin rajan alapuolella.

Sen sijaan EKP tutkii tarkkaan niin sanottua pohjainflaatiota, josta on tavallisesta inflaatiosta siivottu pois energian, ruoan, alkoholin ja tupakan hintamuutokset. EKP pitää näiden hintamuutoksia liian ailahtelevina, jotta "oikeasta inflaatiosta" saisi tarkan kuvan. Pohjainflaatio on vain 1,2 prosentissa.

Euroalue ei siis ole ylikuumenemisvaarassa – ei edes lähellä sitä. Sen vuoksi EKP:n rahapolitiikka on pysynyt keveänä.

 

Rahapoliittinen köydenveto

Suomen Pankki ei voi EKP:n alaisena lähteä määrittelemään omaa rahapolitiikkaansa. Sen sijaan se on halukas mitätöimään EKP:n hamuavan rahapoliittisen linjan muilla keinoin – kuten rajoittamalla yksityisen sektorin velkaantumista velkakattojen ja muiden toimenpiteiden kautta.

On tietysti yritettävä jakaa sympatiat SP:lle. Nimittäin EKP:lla on kerta kaikkiaan surkea onnistumisaste rahapolitiikkansa kanssa. Lähes koko euroajan ensimmäisen vuosikymmenen ajan EKP piti korkotasoaan liian matalalla – ainakin näin voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, jos on Taylorin korkokaavaan uskominen.

Sitten kesken ankaran eurokriisin EKP lähti vieläpä nostamaan korkotasoaan.

Nykyinen EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on kerta kaikkiaan satumainen keskuspankkiiri euroajan alkuvuosien sekoiluun nähden.

SP:n irtiottoa EKP:sta tarvitseekin ihmetellä juuri ajoituksen vuoksi. SP noudatti kiltisti EKP:n myrkyllisen rahapolitiikan vuosia, mutta nyt paremman keskuspankin aikana se sitten alkaakin mullitella isäntäänsä vastaan.

Se tarvitsee kyllä sanoa, ettei SP oikein voi voittaa rahapoliittista köydenvetoaan itse EKP:tä vastaan niin kauan kuin SP:n rahapolitiikka on alisteinen EKP:n rahapolitiikalle.
 

susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen toiminut vuosia freelance-toimittajana Suomessa ja Kreikassa. Olen makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija 2/2022 -.

Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.

Sähköpostiosoitteeni nykyisin: kts. eduskunnan verkkosivuilta sähköpostiohjeet.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu