Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

In Germany We Trust

Aiemmin tällä viikolla elettiin kahta historiallista – joskin lyhyttä – hetkeä. Saksan joukkovelkakirjojen jälkimarkkinakorko oli painunut pakkaselle kaikissa eripituisissa luotoissa. Matalat korothan ovat hyvä juttu? Muuten hyvä, mutta kun ei ole.

Saksan lainojen toinen outous on se, että 10-vuotisen lainan jälkimarkkinakorko sukelsi alle EKP:n "talletussakon", jota keskuspankki perii pankeilta liiallisesta varallisuudesta talletettuna keskuspankin tilille. Tällä haavaa se on -0,4 prosentissa.

 

NIRP eli alle nollan prosentin korkopolitiikka

Pankeilla, joilla on näitä Saksan 10-vuotisen lainan velkakirjoja ovat varmistamassa suuremman tappion pitämällä Saksan velkakirjoja kuin myymällä ne ja tallettamalla saadut varat EKP:n tilille. Tilanne muistuttaa kahta kaupan hyllyllä vierekkäin olevaa samantyyppistä tuotetta; joista toisen hiilijalanjälki on järjettömän suuri, sen valmistuksessa on käytetty lapsiorjatyövoimaa ja se maksaakin pirusti enemmän kuin rinnalla oleva ekologisempi, eettisempi ja huokeampi tuote. Ja valitset tietysti sen ensimmäisen.

Toki vain muistuttaa. Pankeille euromaiden joukkovelkakirjat ovat riskittömiä eli näiden arvopaperien pitäminen taseessa ei vaadi lisäpanostuksia varantopuskureihin. Se on ollut yksi syy, miksi näitä on ylipäätään haluttu ostaa. Tuotto on tyypillisesti ollut korkeintaan keskitasoa, mutta nyt se jauhaa takuuvarmaa tappiota.

Toki jo hyvissä ajoin ko. velkakirjoja ostaneet pankit ovat paremmassa asemassa. Nimittäin kun tällaisen velkakirjan jälkimarkkinakorko laskee, sen kyseisen arvopaperin hinta kasvaa. Papereilla on siis potentiaalista luovutusvoittoa. Toiseksi, jälkimarkkinakorko ei muuta velkapaperissa olevaa kuponkikorkoa.

Mutta uudet Saksan velkakirjat eivät enää tuota voittoa. Tällä tavoin suuret institutionaaliset sijoittajat – kuten vaikkapa eläkevakuutusyhtiöt – eivät enää pääse tuottotavoitteisiinsa omistamalla suuria määriä näin matalakorkoisia lainoja.

Eläkevakuutusyhtiöiden tulee sijoittaa tilitettyjä eläkevakuutusmaksurahoja turvallisiksi luettuihin AAA-tason velkakirjoihin, kuten Saksan lainoihin. Tämän säännön mielekkyys järkkyy ja eläkevakuutusyhtiöt olisi pakotettu hakemaan riskipitoisempia sijoituskohteita ja paine eläketurvan kaventamisesta kasvaa. Nykytasoisten eläkkeiden maksua varten joko sulatetaan saavutettua puskuria tai nostetaan eläkevakuutusmaksuja.

Tämän päivän nuorille näkymät ovat tältä(kin) osin täysin murheelliset. Moni muu nisäkäslaji huolehtii jälkikasvustaan.

 

Pakkaskoroilla on muitakin haittoja

Pankkien ja eläkevakuutusyhtiöiden ongelma NIRP-valtiolainoissa (NIRP = Negative Interest Rate Policy) ei ole suinkaan ainoaa laatuaan. NIRP:llä on muitakin ongelmia.

  • Matala korkotaso kielii talouden epävarmuudesta. Inflaatio-odotukset ovat kateissa jopa 30 vuoden horisontilla (Saksan 30-vuotisen lainan jälkimarkkinakorko oli vajonnut pakkaselle.)
  • Matala korkotaso kasvattaa helposti lainapääomien suuruutta esimerkiksi asuntolainoissa.
  • Matala korkotaso estää "luovan tuhon" eli kilpailukyvyttömien yritysten kaatuminen estyy nollakoron lainoilla. Näin tilaa uusille ja ketterämmille yrityksille ei ole tarpeeksi vauhdittamaan talouskasvua.

Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on tyypillisesti taantumien yhteydessä laskenut korkotasoaan 400-500 korkopisteellä eli 4-5 prosenttiyksiköllä. Hiljattain tehdyn koronlaskun jälkeen pelivaraa on 200 korkopistettä ennen NIRP:iä.

EKP:lla pelivaraa ei ole minkään vertaa. Ohjauskorko on tasan nolla prosenttia.

Taantuman iskiessä pakkaskorko-ongelmat vain lisääntyvät.

 

Saksalle makettaisiin – ei kiinnosta

Saksan kannalta tilanne on mainio, vaikka nuorten elämä olisikin pilattu pitkin Eurooppaa. Saksahan voisi emissioida eli huutokaupata velkakirjojaan ja saada niihin mahdollisesti jopa tuntuva negatiivinen kuponkikorko.

Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajat olisivat valmiita maksamaan etuoikeudestaan lainata rahaa Saksalle. No, mikä jottei? Autobahn kuntoon, samoin muu rapistuva infrastruktuuri. Resursseja koulutukseen ja lukuisten uusien siirtolaisten integrointiin? Lisätään menoja ja ostetaan eurokumppaneilta tuotteita ja palveluita, mikä auttaisi muitakin euromaita pääsemään tukevammin jaloilleen?

Muuten hyvä, mutta kun ei. Saksa ei aio tinkiä budjettiylijäämistään. Ylijäämät on lakikirjoihin painettu.

Yhteenveto NIRP:stä: ei juuri hyviä vaikutuksia. Se ainoa laaja hyöty jätetään hyödyntämättä.

 

Helikoptereihin mennään?

Eurokriisi on osoittautunut niin viheliäiseksi, että jopa nousukauden huippuhetkinä EKP:n korkotaso on nollassa ja talletuskorko pakkasella.

Mikä siis neuvoksi? EKP:n osakeostot, mistä kirjoitin viikko sitten, on hyvin ongelmallista. Korkotason lasku yhä syvemmälle vain kasvattavat tässä kirjoituksessa esitettyjä ongelmia.

Jäljellä on helikopteri- eli setelirahoitus. Totesin sen yli seitsemän vuotta sitten.

17.7.2012Keskustelua on vihdoin ja viimein syntynyt eurokriisin tulevista vaiheista. Jäljellä on kuulemma ainoana keinona enää setelirahoitus. Olen siitä samaa mieltä mikäli EMU:a yritetään pitää hengissä. Toinen vaihtoehto, eli esimerkiksi euroalueen sisäiset protektionistiset toimet pääoman, ihmisten ja työn liikkuvuuden estämiseksi maasta toiseen tuskin saa kattavaa kannatusta. Siihenkin voidaan kuitenkin ajautua.

Samoihin aikoihin EKP muutti politiikkaansa ja pääjohtajansa Mario Draghin sanoin keskuspankki tekee kaikkensa euron säilyttämiseksi. Kreikassa pääoman vapaan liikkumisen rajoitukset otettiin käyttöön kesällä 2015, mitä pidin ylläolevan mukaan mahdollisena. Kreikan keskuspankki on nyt olympiadin jälkeen aikeissa palata euromaaksi poistamalla pääomakontrollit.

Helikopterirahoitus olisi todennäköisesti toimivaa. Se kiihdyttäisi melkoisella varmuudella inflaatiota ja sen odotuksia. Jos odotettavissa on korkotason nousu, alkaa firmoilla olla halua investoida tänään eikä huomenna. Sitä vauhdittaa kansalaisten varallisuuden kasvun myötä kasvava kysyntä.

Toiseksi helikopterirahoitus mitä ilmeisimmin laskee euron valuuttakurssia. Se taas vauhdittaisi vientiyritysten kilpailukykyä.

Ongelmiakin on. Ensiksi EKP ei saa rahoittaa EU-lakien mukaan suoraan jäsenmaitaan. EU-laki pitäisi avata, ja uusi muoto hyväksyttää jäsenmaissa. Läpimenon varaan ei välttämättä voida vielä luottaa.

Toiseksi EKP:ta saatetaan syyttää ulkomailta valuuttakurssien manipuloinnista – ja täysin aiheesta.

Se on silti mielestäni ainoa reitti antaa eurolle mahdollisuus selvitä ainakin jonkun aikaa.

Do or die.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Näkisin että helikopterirahan sijasta meillä on kaksi muutakin tietä:

1) Euromaiden liittovaltion kannattajien vanha idea eli euromaiden budjettia vastaan muodollisesti liikkeellelasketut velkakirjat eli ne surullisen kuuluisat eurobondit. Se että euromaiden budjetti on pienempi kuin Helsingin, ei ole mikään este liikkellelaskea satoja miljardeja. Eihän kukaan suhdelukuja laske näin tärkeissä projekteisssa

2) Rinnakkaisvaluuttaeuro eli ns. markkinaehtoinen ECU-2.

Tässä omat mietteeni hieman ennen Draghin QE:ta (jonka muuten täsmällisesti ennustin ja suosittelin jo 2012)

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1846...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Helikopterirahoituksella on käsittääkseni nämä kaksi ongelmaa. Eurobondeilla on vahva kannattaja-jakolinja ja poliittisesti se on hyvin kuuma peruna.

Eurooppaa jollain lailla kuvastaa se, että jos ongelmia on vain saksalaispankeilla niin muut rientävät hätiin. Mutta jos ongelmia esiintyy muilla kuin Saksalla niin viesti on: "Koittakaahan pärjätä."

Emmingerin kirje ja sen seuraukset 90-luvun alun eurokriisissä on meillä naamioitu "markan kriisiksi". Arvelisin, että tästä syystä suomalaisenemmistö ei osaa tulkita käsillä olevaa ongelmaa. Luullaan, että toista reittiä kulkemalla asiat olisivat vielä tätäkin huonommat. Empiirinen evidenssi osoittaa kuitenkin aivan muuta.

Koska meillä on aksiomaattinen luottamus Saksaan niin Saksan teollisuuden ongelmien kasvaessa arvelisin, että tulemme näkemään jotain tapahtuvaksi. Siis jotain suurta tapahtuu.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

"Pankeilla, joilla on näitä Saksan 10-vuotisen lainan velkakirjoja ovat varmistamassa suuremman tappion pitämällä Saksan velkakirjoja kuin myymällä ne ja tallettamalla saadut varat EKP:n tilille. "

Minä olen ymmärtänyt kun esim Saksan velkakirjoja omistaa joku taho . Silloin se omistaa konkreettisemmin "jotain" . Kuin olisi numeroita sähköisel tilil joka kriisi tilanteessa voi "arvo" laskea tms.

Ja olen kuvitellut ymmärtäväni jotta noilla velkakirja osto määräyksil pankilla kasvaa "vastuu" jottei miten sattuu pumppaa ylilainoita rahalla jonkin valtion kansalaisii .

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

EKP on linjannut, että kaikki euromaiden velkakirjat ovat riskittömiä. Se tarkoittaa juuri sitä, ettei tällaista "vastuuta" ole - ainakaan teoriassa.

Se taho, joka omistaa esimerkiksi Saksan velkakirjoja, on Saksan velkoja. Velkakirjassa on kiinteä kuponkikorko (esimerkiksi 2 prosenttia), jolloin velkakirjan erääntyessä velallinen (Saksa) maksaa lainatun velkapääoman ynnä tuon kuponkikoron senhetkiselle velkojalle.

Velkapääoma on niin ikään kiinteä (esimerkiksi miljardi euroa). Mutta jos joku muu haluaa ostaa kyseisen velkakirjan sen nykyiseltä omistajalta pois, hän voi joutua maksamaan siitä sen miljardin ja vähän päälle. Tällöin laskennallinen tuottoprosentti laskee alkuperäisestä kahden prosentin tuotosta.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Ekp voi linjata jotta enteriä painamal voi seteleitä pumpata loputtomiin . Riskiä ei ole ..

Jokuhan tuossa häviää . Esim eläkeläiset joitten eläikketten ostovoima katoaa .

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #10

Sitähän se helikopterirahoitus tarkoittaa. Avauksen loppupuolella esitin kaksi ongelmaa, jotka asiaan liittyvät.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #11

Jos olet sillä kannalla, että tarvitaan 2 % inflaatio luonnollisen kasvun käynnistämiseksi, niin miksi sen saavuttamista pitäisi pelätä?

Itse en kuulu siihen koulukuntaan, jonka mielestä inflaatio johtaa kasvuun, vaan siihen, jonka mielestä kasvusta seuraa inflaatiota. Itsessään inflaatiota pidän huonona asiana.

Sille ei mitään voi, ettei ihmiset tarvitse kuin yhden puhelimen, joka nykyään on jo ihan tarpeeksi hyvä, autot jäävät kauppaan, kun julkisilla pääsee siistimmin, ikääntyvä väestö ei kuluta yhtä paljon kuin nuoremmat ja paremman teknologian avulla saadaan enemmän aikaiseksi kuin aiemmin.

Näissä oloissa bkt toimii huonosti kehitystä, kasvavaa hyvinvointia ja ihmisten parempaa elämää tarkoittavana mittarina. Vaikka bkt laskee ja inflaatio pysyy maltillisena, olot kuitenkin paranee ja kehitys kehittyy.

Enemmän pitäisi valittaa sitä, että bkt on ollut aiemmin korkea. Sehän mittaa puutetta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #12

En minä tiedä, miksi he pelkäävät. Ehkä siksi, että jos Lissabonin sopimus avataan ja annetaan EKP:lle oikeudet rahoittaa suoraan jäsenmaita niin se vaatii ratifioinnin muutamassa maassa kansanäänestyksessä.

Ehkä sitä ei tehdä siksi?

Toinen syy on, että jo nyt Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vihjaillut euroalueen sortuvan valuuttakurssimanipulointiin. Nämä puuhat tuskin ainakaan vähentää kitkaa. 25 prosentin EU:n autoteollisuuden tuontitulleilla voidaankin sitten pistää koko Saksan talous perustavalla tavalla sekaisin.

Sitäkö euroalue mielestäsi kaipaa?

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio Vastaus kommenttiin #11

Samaa helikopteri tekniikka käyttää kait Usa , Kiina jne. Mutta realismi voittaa yleensä jolloin sen maan talous joka lähimpänä sitä elää on luultavimmin voittaja .

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Vaikka valtion velkakirjojen korkotaso painuu miinukselle, näin ei tule tapahtumaan yritysten ja kuluttajien kohdalla. Pankeille negatiivisen tuoton joutuvat maksamaan lainan ottajat.

Perustelematta jää miksi luovaa tuhoa ei enää tapahtuisi. Pääoma virtaa lupaaviin tuottokohteisiin, ei konkurssiin meneviin firmoihin. Markkinat huolehtivat persujen kannattaman hiilivoimankin pois kuviosta, kun uusiutuvilla aikaan saatu lämpöenergia varastoidaan 350 asteiseksi hiekkaan odottamaan talvikautta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jaaha?

https://www.sovereignman.com/trends/my-bank-in-den...

Luovan tuhon perustelu: Euroopassa on lukuisia pankkeja, joilla on taseessaan liikaa tuottamattomia luottoja - moninkertaisesti enemmän kuin Suomessa eräillä pankeilla oli 90-luvun alussa.

Se sitoo pääomaa. Ei voida myöntää uusia luottoja, joskaan niille ei ole kysyntääkään. Jengi makaa väestösuojissa etusormet upotettuina audioulokkeisiin.

Pääomaa virtaa normaalisti aivan kaikenlaisiin tuottokohteisiin. Kuka sen sanoo etukäteen, mistä tulee hittijuttu ja mistä ei? Monet yritykset kaatuvat jo parin ensimmäisen vuoden aikana.

En löydä PS:n ohjelmasta hiilivoiman kannatusta. Pysyttelisitkö ystävällisesti jatkossa tosiasioissa, kiitos? Kun ihan keskusteluohjeessakin lukee: "Älä levitä huhuja tai valheita."

Esimerkiksi PS:n ympäristöohjelmassa on vaadittu ulkomailta tulevilta tavaroilta saastuttamista korreloivat hiilitullit. Muutkin puolueet ovat alkaneet kannattaa tätä ajatusta.

PS on vain suunnannäyttäjä ja edelläkävijä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

EKP:n seuraava elvytyskierros jäänee tussahdukseksi. Sen jälkeen lienee luvassa ties mitä eksoottisia elvytyskeinoja.

Järkevintä olisi nyt ryhtyä euroalueen purkamiseen, mutta se ei ole poliittisesti mahdollista, niinkuin ei ole myöskään sen korjaaminen ts. liittovaltion muodostaminen.

--

Isommassa kuvassa palautui mieleeni, että vaikka tiede ja tekniikka ovat kehittyneet huimasti viimeisen n. 200v aikana, niin siitä huolimatta vakaata rahajärjestelmää ei ole onnistuttu luomaan, vaan ne kaatuilevat aina muutaman vuosikymmenen jälkeen.

Viimeisimmät ovat siis: klassinen kultakanta (n.50v) - dollaripohjainen osittainen kultakanta (ns. Bretton-Woods, 25v) ja nykyinen fiat-täysvelkarahajärjestelmä (since 1971).

Näyttääkin nyt siltä, että myös fiat on ottamassa viimeisiä hoippuvia askeleitaan ennen kaatumistaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Finanssimaailman QE:n teho hyytyy korkotason putoessa. Siihenhän sillä tähdätään. Jos koko Saksan lainakanta on jo pakkaskoroilla niin elvyttelyistä ei ole juuri apua, mutta sen haitat kyllä tulevat kannettaviksi.

Sitten on kokeilematta vielä kansalais-QE.

Käyttäjän kariilkkala kuva
Kari Ilkkala

Max. 1,5 asteen lämpenemistavoitteen hiilijalanjäljen vähennysvaatimuksiin jo vuoteen 2030 mennessä ei päästä muulla kuin kulutuksen volyymin dramaattisella (yli 90%) laskemisella. Vähennyksiin ei tulla pääsemään demokraattisin päätöksin.

Kymmenien vuosien pitoajalla olevien investointien suunnittelu tavara- ja palvelutuotannon tai vapaa-ajan aloille on nyt kyllä erityisen riskaabelia ja vaikeasti ennustettavaa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

(Ehkä joidenkin mielestä talouden sakkaaminen palvelee oivallisesti heidän ilmastotavoitteitaan?)

Markkinathan tuollaisista manöövereistä vääristyvät, kun riskeillä ei ole aitoa hintaa, vaan zombien toimintaa taataan (ja piilotetaan) saman katon alle elinkelpoisten kanssa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Markkinat ovat jo vääristyneet. QE-saagan aikana kaikkea on ostettu kaksin käsin.

Mikä näiden ostojen ns. reaaliarvo (tai käypä arvo) sitten on? Sanoisin, ettei nyt vielä -50% alennuksen jälkeenkään olla ylihintaisissa tuotteissa. -70% voisi olla jo liki, muttei osaamiseni riitä rajaamaan tätä kovin tarkasti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset