Mitä Saksan lainahuutokauppa kertoo?
Saksa myi puolen vuoden papereitaan jo nimellisestikin negatiivisella korolla. Tämä ei ole ihan mikään pikku sekalainen uutinen. Toisinaan reaalinen korko voi painua pakkaselle, vaan ei sekään ole kovin yleinen tilanne. Miksi siis sijoittaa puoli vuotta rahojaan niin, että saa vähemmän rahaa takaisin, ja tehdä niin jopa suosiolla?
Muutama seikka pitää huomioida. Miten esimerkiksi kävisi euron arvon, jos vaikkapa (köh-köh) Kreikka irtaantuisi eurosta? Luc Coene, Belgian ja Euroopan Keskuspankin mies, kävi antamassa mielenkiintoisen lausunnon. Itse tulkitsin tämän "eurokansalaisten sielunmessuksi".
Toinen mahdollinen seikka on yksinkertaisesti deflaatiopelko. Jos rahan arvo nousee puolessa vuodessa yli tuon nimellisen negatiivisen (keski)kuponkikoron niin sijoittaja tekee siitä huolimatta voittoa.
Kolmas seikka on hyvin yksinkertainen: pieniä määriä voi kiinnittääkin rahaa näin, koska muualla katsotaan olevan suurempi riski tehdä vielä suurempia tappioita. Moniko esimerkiksi makuuttaisi varojaan Unicreditin tilillä?
Miten kävisi Kreikan erotessa? Ainakin turismi Kreikkaan piristyisi huomattavasti. Samalla vahvistuva euro toki kiristäisi tilannetta Espanjassa ja Italiassa. Epäoptimaalisen valuutta-alueen ongelmat alkavat tulla toden teolla jo jokaisen nähtäville.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Katselin samaa reaaliajassa. Kyllähän se niin on, että rahat ovat Saksassa turvassa. Päinvastoin kuin muualla euroklaanissa. Sitä sietäänkin miettiä, miksi jollekin euromaalle maksetaan rahanottamisesta kun muilta nyhdetään ennätyskorkoja. Merkon ja Sarkon yhteisesiintyminenkin oli tänään varsin vaisu.
Markkinat väärässä ja sitä rataa.
Onko kyse Saksan talouden suorituskyvystä, Saksan painoarvosta Euroalueen (ja Euroopan Unionin) päätöksiä tehtäessä vai näistä molemmista yhdessä ?
Merkon ja Sarkon yhteisesiintymistä katsellessa tuli taas kerran oikein hyvä mieli Suomen ytimeen kuulumisesta ja päätöspöydissä istumisesta. Köh köh. Vai mitenkäs meille näitä asioita on perusteltukaan.
Kreikkalaisten ja suomalaisten käyttämä euro on ihan se ja sama lantti taikka seteli kuin Saksanmaallakin. Ainoa keino eritellä jyvät akanoista on näiden valtioiden velkakirjamarkkinoissa. Tätä erottelua eritoten "heikommin pärjäävät" maat haluavat maskeerata samalla CDO-tavalla, miten paketoitiin roskaa ja sekundaa priiman kanssa Yhdysvaltain asuntolainamarkkinoilla. Nimittävät tätä sumuverhoa eurobondeiksi.
Euroalue voi vajota deflatoriseen lamaan, mutta todennäköisimpänä vaihtoehtona pidän tämän huutokaupan indikoivan sitä, ettei sijoittajat oikein usko kelkassa olevan enää 17-henkistä miehistöä puolen vuoden päästä.
Jatkeena sama mitä SJP:llekin laitoin; yhden mätämunan erottaminen euroalueesta ajaisi todennäköisesti muutkin veitsenterälläkeikkujat yli laidan - kuka hullu nyt EKP:tä lukuunottamatta ostaisi 5-10 vuoden velkakirjoja kun sinä aikana olisi todellinen vaara, että maa saa kenkää eurusta ?
"Tätä erottelua eritoten "heikommin pärjäävät" maat haluavat maskeerata samalla CDO-tavalla, miten paketoitiin roskaa ja sekundaa priiman kanssa Yhdysvaltain asuntolainamarkkinoilla."
Hyvä vertaus!
Vaikka alkaakin mennä jankuttamiseksi toistan edelleen: Ketkä ovat esim. Italian lainojen "markkinat"? Ketkä aidot sijoittajat noilla markkinoilla toimivat EKP:n rahoittamien pankkien lisäksi? Epäilen, että sellaisia sijoittajia ei juuri ole eli ei ole markkinoitakaan. On vain EKP:stä johdettua säännöstelytaloutta, joka yrittää pitää kulissia pystyssä.
Jos näin on, ei ole ihme, että Saksa saa lainaa miinuskorolla. Sehän kertoo silloin pohjimmiltaan, että muualla odotetaan tappioita.
Kertokaa minulle, ketkä ovat ne aidot sijoittajat, jotka luovat markkinat?
Kunhan muistavat itse, ovatko valtion vai pankin hommissa, niin ei tuosta videopelistä sinänsä paljon haittaa maailmalle ole : D
Kuinka mahtaisi Euroopan ja euron käydä, jos Saksa tekisi reaalitalouden uudistuksia? Työmarkkinoilla päätettäisiin alentaa kaikkia palkkoja vaikkapa 10%.
Työinto nousisi varmasti, koska muuten palkkoja laskettaisiin toiset 10 prosenttia. Tuo ei kyllä toimisi ilman, että sosiaalitukia alennetaan vähintään 50%.
Tuon kaltainen isku kohdistuisi suoraan Eroopan poliittista järjestelmää vastaan.
Juuri sitä järjestelmää vastaan, jota nyt pakkoyhteistyöllä yritetään väen väkisin pitää pystyssä. Järjestelmää, jossa valtioiden itsenäinen päätöksenteko yritetään rahalla ostaa; jossa itsenäisyydestä on tehty kauppatavaraa.
"Mitä Saksan lainahuutokauppa kertoo?"
Joillain on vielä liikaa rahaa, sitä se kertoo.
Hyväntekeväisyysnäkökulmasta katsoen tietysti.
Haluaisin kiinnittää huomionne tähän:
http://www.bloomberg.com/apps/quote?ticker=.ITAGER10:IND
Ei tuo ylimääräinen raha ole ihan joka puolella ylimääräistä - ei edes euroalueella.
Mitenkähän Urpilaisen "vakuushimmelin" käy, kun AAA-paperien korot painuvat miinukselle. Koko vakuushommahan perustui johonkin viritykseen, jonka yksityiskohtia en muista, mutta perustana oli, että AAA-luokan velkakirjoihin sijoitetut varat tuottavat 30 vuodessa korkoina vakuussumman.
Mielenkiintoista.
Hyvä muistutus, toivottavasti valtionvarainministerimme on myös tietoinen tämänpäiväisen velkahuutokaupan tuloksista - ja osaa tehdä siitä syväpohjaiset analyysit.
Se on markkinoiden veikkaus sille, että D-markka syntyy. Jos euro prakaa, saksalaisesta pankista saa D-markkoja eurotalletuksella, Suomessa saa Suomen markkoja. Täällä valuutta devalvoituu, Saksassa revalvoituu.
Siinä selitys.
Tuo on yksi selitys. Olin avaamassa tiliä lapselle. Heitin herjana virkailijalle, että pitäisikö se avata kruunumääräisenä. Hänestä se ei ollut mikään herja. Sellaisesta keskustellaan kuulemma päivittäin.
Toinen selitys on, että muiden maiden lainoista odotetaan tulevan tappioita. Ja se taas johtaa euroalueen hajoamiseen, mikä on Helin oletus.
Muistakaamme, että rahamaailmassa puhutaan paljon potaskaa. Rehellisimipiä mielipiteitä otetaan ihan puhtaalla rahalla. Ne mielipiteet voivat olla ihan muuta kuin mitä julki sanotaan.
Nyt kannattaa ottaa laina euroissa ja vaihtaa se esimerkiksi Yhdysvaltain dollareiksi, kunnes Kreikka eroaa eurosta.
Jos Kreikka eroaisi eurosta, eikös silloin euro vahvistuisi? Eikö tuo silloin toimisi paremmin päinvastoin? Ottaa lainaa dollareissa, vaihtaa euroiksi ja sijoittaa euroina. Kun Kreikka on eronnut ja euro vahvistunut, vaihtaa takaisin dollareiksi ja maksaa lainan pois.
Taitaa vain olla käynnissä pako eurosta. Se kertoo, ettei markkinoilla odoteta Kreikan eroavan eurosta vaan koko euron hajoamista.
Pusalle vastaus kommenttiin http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93574-mita-saksan-lainahuutok...
Italia on esimerkkimaa, jossa italialaiset itse ovat ostaneet maansa velkaa. Oma kansalainen on yleensä kuuliainen ja kärsivällinen, eikä ole ensimmäisenä kyselemässä velkakirjan senhetkistä arvoa jälkimarkkinoilla. Näin velkakirja voi olla yksissä käsissä koko ajan maturiteettipäivään asti.
Nyt on toisin. Tuossa aiemmin linkkasin Saksan ja Italian 10-vuotisten velkakirjojen korkoerot. Italiassa on tehty jopa merkintäpalkkiottomia päiviä houkuttelemaan italialaisia ostamaan maansa velkakirjoja. Jos nyt sen verran vaivaan päätäni pohtimaan, että miksikä näin niin voisin päätyä esimerkiksi sellaiseen päätelmään, ettei esimerkiksi konkurssiaallon seurauksena kilometritehtaan väkeä aivan ensimmäisenä vähenevien varojen käyttökohde ole valtio. Muita kutistavia tekijöitä voivat olla nousevat verot ja julkisten palvelujen alasajo tai niiden muuntuminen maksullisiksi.
Edelleen päätelmänä on, että taantuman edessä kuristaminen tuo pidemmällä aikavälillä vain yhä huononevia merkkejä. Italiallahan ei olisi mitään ongelmia, jos julkinen talous olisi lähempänä balanssia ja velkaisuusaste esimerkiksi 40%. Yksityiset ovat hyvin vähävelkaisia Italiassa. Valtion suuri velkapääoma on kuitenkin riskialtis pienillekin heilahteluille ja maa on Espanjan ohella täydessä paniikissa.
Julkinen kuva koitetaan pitää kuitenkin kaikesta huolimatta ehjänä.
Täytyy myöntää, että en tunne kovin hyvin Italian lainamarkkinoita. Ymmärtääkseni kuitenkin useissa maissa, esimerkiksi Suomessa, yksityisten kansalaisten merkitys valtion lainojen ostajana on aika pieni. Niitä kanavia pidetään oikeastaan yllä vain pahan päivän varalle.
Yleensä valtionlainojen suurimpia ostajia ovat instituutiot eli erilaiset rahastot, vakuutuslaitokset ja pankit. Pankeille tällainen valtionlainojen bisnes on sinänsä edullista, koska se ei sido pääomia. Kannattavaa se on, jos saavat hoidettua varainhankinnan riittävän edullisesti. Nyt sen hoitaa kolme kirjainta, joihin Eurooppa luottaa: EKP.
Kysymys Henrille: kun olet seurannut markkinoiden liikeitä paljon tarkemmin kuin minä, osaatko sanoa millaisia "aitoja" sijoittajia Italian, Espanjan ja Ranskan valtionlainamarkkinoilla on? Aidoiksi en laske sellaisia, jotka hankkivat lainoja huutokaupasta ja myyvät EKP:lle tai ostavat niitä salkkuunsa EKP:n rahoituksella.
Selkeät neljä suurinta "ryhmää" ovat:
1) Italialaiset pankit
2) Ranskalaiset pankit
3) Brittipankit
4) EKP
http://www.expatica.com/fr/news/french-news/french-banks-most-exposed-to...
http://www.telegraph.co.uk/finance/financialcrisis/8879927/UK-banks-face...
http://www.nytimes.com/interactive/2011/10/23/sunday-review/an-overview-...
* Swiss 364-Day Treasury Bill Yield -0.251%
* UK GBP700M 2047 IL Gilt Sale Cover 1.92; Real Yield -0.116%
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 23 kommenttia