Velkakestävyyden analysointi

Suomessa on herännyt hieman keskustelua, ilveilyä ja hirtehishuumoria viime maanantain valtionvarainministerien kokouksessa ilmitulleesta Troikan velkakestävyysraportista. Seurailin itse tuota kokousta netitse siltä osin kuin pystyin aina pikkutunneille asti ja olin silloin vielä ns. toisen käden tietojen (Financial Times) varassa. Aamusta luin raportin. Tunteita herättävimmät pääkohdat ovat toki jo ehtineet Suomen mediassakin pyöriä, mutta miksi ihmeessä asiasta nousi nyt vasta haloo?

Ei liene epäselvyyttä, etteikö Kreikka olisi tässä Troikan (EKP, IMF & EU) ohjelmassa ajautunut talouden totaaliseen syöksykierteeseen ja ollen poissa raiteilta jo pitkän aikaa, paremmin sanottuna ohjelman alusta alkaen. Viime vuoden lopulla samanlainen "Debt Sustainability Analysis" eli velkakestävyysanalyysi totesi aivan saman kuin nytkin. Silloin toki aiheena ei ollut vielä uusi tukipaketti, vaan 1. tukipaketin erään maksuerän myöntäminen. Sen myöntäminen oli alistettu sille ehdolle, että Kreikan ohjelma etenee suunnitellusti. Tässä kohdin jokainen voi itse pohtia, ovatko tavoitteet täyttyneet.

Tässä asiassa ei liene epäselvyyksiä. Sen sijaan haluaisin herättää keskustelua siitä, miten ohjeellisena tätä em. velkakestävyysraporttia voidaan pitää. Esimerkiksi Taloussanomien artikkelista löytyy tällainen virke: "IMF ei usko, että Kreikka pääsee velkatavoitteeseensa, joka on 120 prosenttiin bkt:sta." En niinkään halua herättää hirtehishuumoria lisää toteamalla, että tuollainen velkataso pitäisikin olla väenvängällä tavoitteena; vaan siksi, että IMF on omassa julkaisussaan kertonut jo paljon aiemmin, ettei tuo 120 prosenttiakaan ole välttämättä kestävä, mistä siis on tullut tämä mystinen IMF:n vaatima velkaisuuskatto?

IMF:n oma julkaisu, johon äsken viittasin kertoo seuraavaa:

• Markkinarahotteisten valtioiden kohdalla 60% velkaisuusastetta voidaan pitää empiirisen kokemuksen pohjalta tasona, jolloin on syytä tehdä syväluotaavampi velkakestävyysraportti ottaen huomioon kunkin maan erityispiirteet.
• Analyysissä tulee paitsi ensisijaisesti ottaa maan makroekonominen tola huomioon, myös tehdä erilaisia ennakoivia skenaarioita olettamuksiin sisällyttävien "markkinasokkien" mukaan.

Julkaisussa todetaan tämän lisäksi, että on huomioitava seikka, ettei kehittyneille talouksille ole tavattu tehdä tällaisia analyysejä ja että nyt käsillä olevan kriisin suuruus (julkaisu elokuussa 2011)  on jättänyt analyysin tason riittämättömäksi. Mikään näistä mainituista tekijöistä tuskin puoltaa seikkaa, että Kreikan kohdalla nimenomaan IMF pitää Kreikan velkakestävyyttä lukemissa 120% bruttokansantuotteesta?

Seuraavaksi julkaisu myöntää suoraan, että analyysissä on toivomisenkin varaa ja kehitystyötä tarvitaan esimerkiksi näiden asioiden kanssa:

• Perusolettamuksen realismi ei ole kohdillaan, jos maan pitää sopeuttaa julkista talouttaan rajusti.
• Julkisen velan suuri määrä tuo epätarkkuuksia olettamuksiin.
• Budjetin ulkopuolisten julkisten instituutioiden, pitkäaikaisten rahoituspaineiden vaikutus sekä linkit yksityiseen sektoriin voivat aiheuttaa odottamattomia virheitä itse analyysiin.

Voisi siis olettaa, että Troikan raportissa onkin jokin aivan muu taho kuin IMF pitämässä Kreikan velkakestävyyslukemia tuolla 120 prosentin lukemissa? Vaihtoehtoja on EU ja/tai EKP. Voisiko meillä olla jokin sellainen media, joka ottaa asiakseen tutkia miksi Kreikan kohdalla 120% on kestävä taso, kun kokemus osoittaa ettei se sitä ole?

Samasta aiheesta tulemme toisen mielenkiintoisen seuraamuksen äärelle: vakausrahastojen kasvattaminen. Meille on uutisoitu, että rahastojen koon kasvattamisella annettaisiin IMF:lle viestiä, että euromaat ovat tosissaan ja ettei IMF vähentäisi tukiosuuttaan, saati sitten poistua tukiohjelmista kokonaan. Paineita IMF:n poistumiseen on, koska muualla maailmassa arvellaan jo olevan liiankin kanssa sidoksissa Kreikan velkaan.

Tässä mielessä voikin ajatella, että muiden kuin euromaiden painostuksesta johtuen vakausrahastojen kokonaiskattoa kasvatetaan. Suomi ei ole vielä maininnut kantaansa.