Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Kaikki blogit puheenaiheesta Elvytyspolitiikka

Talousviikko ja Italian kipuilut

Mielestäni aivan oikeutetusti talousaiheet ovat saaneet kansainvälisen lehdistön huomion monen vuoden jälkeen. Euroopassa talousongelmat on piilotettu likviditykityksen taakse. On tietysti ikävää palata eurokriisin suurimpien vuosien tarinaan, mutta se oltaisiin vältetty korjaamalla eurooppalainen ongelma. Sitä ei haluttu tehdä. Ja siksi Italiakin nyt kipuilee.

Viikko alkoi maanantaina melkoisella markkinaturbulenssilla. Pitkästä aikaa näin jonkinlaista johdonmukaisuutta markkinoilla. Yhtä myytiin, toista ostettiin. Aiemmin ostettiin kaikkea. Se kertoo jotain.

 

Euroalueen kansallistamistalkoot kokeiluun seuraavaksi?

Nyt olisi Pandoran lippaalla avajaistarjouksia! Nimittäin suurin yksityinen varainhoitoyhtiö BlackRock on käynyt kivasti ehdottelemassa, että jospa Euroopan keskuspankki ostelisi euromaiden osakkeita tarjotakseen "elvytystä" Euroopan perin vaatimattomalle taloustilanteelle.

Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että rahanluontioikeudellaan julkinen instituutio EKP alkaa ostaa yksityisiä yhtiöomistajia ulos.

Mikä meni mönkään Euroopan talouselvytyksessä 2008 jälkeen? – vai menikö?

Mikä meni mönkään Euroopan talouselvytyksessä 2008 jälkeen? – vai menikö?

*

Vuoden 2008 talouskriisin alettu taloustieteilijöiden enemmistö oli yksimielinen elvyttämisen tärkeydestä.  Kreikan rumaksi äitynyt romahdus julki tulleine puliveivauksineen ja siihen liittyvä identiteettipolitiikan nousu tarjosivat kuitenkin päättäjille oivan tilaisuuden harjoittaa suurituloisia hyödyttävää kiristävää finanssipolitiikkaa. 

Olli Rehnin poliittinen ekonomia vahvistuu Suomen pankissa.

Harvinaisen vähän on käyty keskustelua poliittisista virkanimityksistä tuoreen Suomen pankin pääjohtajan nimitykseen liittyen. Rehn on koulutukseltaan valtiotieteiden kandidaatti ja tehnyt tohtoritutkinnon pääaineena poliittinen taloustiede. Kansantalouden kovan ytimen sijasta Rehn on keskittynyt talouden ja politiikan suhteisiin. Urakehityksen kannalta tämä on varmaan ollut hyödyllistä mutta voi jättää aukkoja talouden syvempään ymmärtämiseen. Ehkä tämä selittää Rehnin uralla ilmenevää vastakkainasettelua politiikan edustajien ja varsinaisten ekonomistien välillä.

Mitä jos Suomea johdettaisiinkin kuin yritystä?

Jossain vaiheessa tuli kovasti äänenpainoja että suomen taloutta pitäisi elvyttää velkarahalla, eikä kiristää vain vyötä. Mitä jos vietäisiin ajatusta pidemmälle?

Elvytys on harhaista touhua

Jokainen valtio, jokainen kansakunta, jokainen kansalainen haluaa pärjätä paremmin kuin naapuri. Jos ei nerot riitä huudetaan apuun elvytys. Otetaan enemmän töitä, että saadaan isompi ja uudempi auto kuin naapurilla. Tämä johtaa naapurin kanssa kilpajuoksuun, naapuri ottaa myös lisätöitä ja kohta olette naapurin kanssa molemmat ylitöissä ja taloutenne elpyy.

EU estää elvyttämisen

Talous täytyy saada kuntoon, siitä ollaan yksimielisiä. Säästää vai elvyttää, siinä kysymys joka jakaa mielipiteitä. Toinen tie tuhoaa hyvinvointivaltion mutta toinenkaan tie ei toimi. Turmion tiellä olemme mutta palaan korjauskeinoon vasta lopussa.

Kulutuksen elvyttäminen lisää työttömyyttä

Yksi tärkeimmistä kansantalouden mittareista on vaihtotase. Se sisältää kaikki juoksevat rahavirrat maan ja ulkomaailman välillä. Vaihtotaseen rungon muodostaa kauppatase, jolla mitataan tavaroiden vientiä ja tuontia. Kauppatase on ylijäämäinen (positiivinen), jos maan vienti ylittää tuonnin rahassa mitattuna. Suomessa tuonti on koostunut pitkälti tuotannollisista panoksista, kuten öljystä. Nokian aikaan arvokkaiden valmistavaroiden myynnistä johtuen kauppataseemme oli usein ylijäämäinen. Näin ei ole enää.

 

Suomen Pankki ja lupa painaa rahaa

Taloussanomien (7.10.2015) mukaan Suomen Pankki rahoittaa julkisia menojamme 40 miljoonalla per arkipäivä. Selvennyksen vuoksi, tämä on ns. helikopterirahaa, eli ei varsinaisesti keneltäkään pois.

Iso valtio voi aiheuttaa tehokkuustappioita – krooninen työttömyys vielä enemmän

Valtion koko ja budjettialijäämä ovat eri asioita

Elina Lepomäki vastasi Joseph Stiglitzin Suomen nykyhallituksen ”leikkauspolitiikkaa” koskevaan kritiikkiin sarjalla ihan hyviä pointteja euron ongelmista, työmarkkinajäykkyyksistä ja suuren julkisen sektorin vaaroista/haitoista.

Tässä Elina kuitenkin argumentoi ovelasti (kohdeyleisöään miellyttäen) vähän aiheen vierestä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä