Susijumala Käsittelen pääosin jonninjoutavaa sontaa, minkä ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Kaikki blogit puheenaiheesta Huippututkimus

Tieto on valtaa - Helteinen kysymys tietäjille

Aivotoiminta ei ole parhaimmilaan tällaisilla helteillä, joten pieni nystyröiden rasittaminen on paikallaan. Alla on luettelo, ja päivän kysymys liittyy luettelossa mainittuihin nimiin. Testaa taitosi ja vastaa heti!

The Guardian, CNN, Bloomberg, The Moscow Times, Forbes, Kyiv Post, Yle, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat, MTV, Kaleva, Etelä-Saimaa, Kauppalehti, Taloussanomat, Markkinointi&Mainonta, Tiede, Verkkouutiset, Uusi Suomi, Kymen Sanomat, Kansan Uutiset, Tiedonantaja, Satakunnan Kansa, Kainuun Sanomat ja Itä-Savo.

Soveltavan suunnitteluosaamisen alavire

Yliopistojen rahoitusta ja tulospistejärjestelmiä on muokattu siihen, suuntaan, että päästäisiin kansainväliselle tiedehuipulle. Samalla kun tieteen tekemisen rahoitusta kiristetään.

Huippuyksikköpuhe pitäisi kieltää

Emmekö ikinä opi? Meille suomalaisille on tullut aikaa myöten lähes pakkomielteinen tarve uskotella kutakuinkin kaikkien tekemistemme olevan heti ehdotonta maailman huippua. Ulkopuolisista tämä tuntuu oudolta, koska jo koostamme johtuen me nyt vain emme pysty olemaan kovin monissa asioissa mikään varsinainen suurvalta. Tuntuu kuin meiltä puuttuisi suhteellisuudentajua ja että itsetunnossammekin olisi jotakin vialla.

Huippututkimus ja sote

Suomalaisten yleisurheilijoiden menestys maailmanmestaruuskisoissa Lontoossa ei päätä huimannut. Juoksumatkojen mitaleista on viimeiset 20-vuotta voinut lähinnä uneksia. Valitettavasti myös kenttälajien menestys on heikentynyt vuosi vuodelta. Kun aikaisemmin sentään keihäsmiehiä oli kisoihin lähettää useita, oltiin Lontoossa yhden – kohta jo ikämiessarjaan kelpaavan – heittäjän varassa.

OECD: Suomessa menetettiin itseluottamus ja usko innovaatioiden merkitykseen.

OECD:n arvio Suomen tutkimus-ja innovaatiojärjestelmästä julkistettiin tänään. Periaatteessa raportissa ei ole yhtään asiaa, jota suomalaiset asiantuntijat eivät olisi jo tienneet: Innovaatiot ovat talouskasvun keskeinen tekijä, joten innovaatiorahoituksen leikkaukset olivat paha virhe. Rahoitus pitää suunnata radikaaleihin innovaatioihin eikä pieniin parannusten viilaamiseen. Vika ei ole niissä asioissa, jotka toimivat hyvin kuten Tekes ja Tekesin ohjelmat, Akatemia ja VTT. Toiminnan kehittämistä tietysti tarvitaan.

Armotonta menoa innovaatiopolitiikassa, osa 2

No nyt selvisi asia, jota kummastelin aiemmassa (8.5.)  Armotonta menoa blogissani.  Hallituksen tarkoitus oli rahoittaa innovaatioekosysteemejä ja kasvumoottoreja.  Tarkoitukseen  osoitettiin rahoitusta näiden pääomittamiseen.  Ekoysteemit ja kasvumoottorit ovat abstrakteja käsitteitä, joita on paha pääomittaa…Siis syntyi pieni ongelma kun ei ole mitään pääomitettavaa…Kaavaillun pääomistuksen tuotto ei lisäksi olisi riittänyt mihinkään.  Tämän olisi voinut kertoa etukäteen päättäjille.

Konsensus, komiteat ja palvelut eivät luo radikaaleja innovaatioita

Radikaalit innovaatiot ovat innovaatioita, jotka luovat kokonaan uusia teollisuuden aloja ja liiketoiminta-alueita tai muuttavat olemassa olevien busineksien toimintalogiikan kokonaan toiseksi. Kun huomioi niihin liittyvät valtaisat mahdollisuudet, on yllättävää kuinka vähälle huomiolle ne ovat suomalaisessa keskustelussa ja toiminnassa jääneet. Asia ei ole ollut juurikaan esillä suunniteltaessa Tekesin ja Finpron yhdistymistä Business Finlandiksi.

Hyödyllinen tiede

Kuntavaalit voittaneet vihreät onnistuivat profiloitumaan muun muassa koulutuksen puolestapuhujiksi. Se oli hyvä veto, sillä minun nähdäkseni käytännössä kaikki suomalaiset ymmärtävät korkean osaamisen merkityksen yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta.

Trump-raivo överiksi: B-asiantuntija esitti itseään tyhmempää YleTV1:ssä


USA sai uuden presidentin. Laillisesti, vaikkei hän kaikkia miellytä siellä eikä täällä eikä muuallakaan, ei hirveästi minuakaan. Ei USA:n pressa ole miellyttänyt koskaan kaikkia vuodesta 1789 lähtien, kun heitä on laillisesti ja demokraattisesti valittu. Monessa muussakin paikassa on myöhemmin valittu presidenttejä vaaleilla. 

Low frequency noise - tutkijan näkökulmasta

Tanskalaisille on viimeisen vuoden aikana suotu mahdollisuus opiskella matalataajuisesta äänestä huippututkijan opastamana. Liitetyllä videolla tutkija Mariana Alves-Pereira selostaa ryhmänsä vuosikymmeniä jatkunutta tutkimustyötä. https://.be&a Tanskassa pysäytettiin tuulivoimarakentaminen maalle, jotta matalataajuisten äänien osalta tutkimukset mahdollisista terveysvaikutuksista saataisiin selville. Väliaikatietoja on tippunut niukasti näistä tutkimuksista.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä