EU http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132360/all Wed, 18 Jul 2018 21:07:13 +0300 fi Trump pyrkii ulos Putinin taskusta http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258370-trump-pyrkii-ulos-putinin-taskusta <p># Istuin maanantaina 16.7. Finlandia-talossa kansainvälisen lehdistön joukossa, söin ilmaiseksi tarjottuja mansikoita ja herneitä. Seurasin Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien <strong>Donald Trumpin</strong> ja <strong>Vladimir Putinin</strong> puheita. He olivat istuneet kahdestaan pari tuntia ja valmistautuneet tapaamaan lehdistön. Kysymyksiä ja salaliittoteorioista leijaili ilmassa.&nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; Putinin ja Trumpin tiedotustilaisuudessa puhuttiin suorasukaisten kysymysten pohjalta paljon siitä, oliko Venäjä todellakin vaikuttanut v. 2016 epäasianmukaisella tavalla Yhdysvaltain presidentinvaalin tulokseen, niin kuin tutkimukset ovat osoittaneet. Presidentit eivät tietenkään voineet muuta kuin kieltää tuollaiset väitteet hölynpölynä. Siinähän istui Yhdysvaltain presidentti, jolle Venäjän presidentti oli hankkinut vaalivoiton. Kumpikin oli kerta kaikkiaan jäävi vastaamaan moiseen kysymykseen.</p><p>&nbsp;&nbsp; Keskustelun aiheena oli myös aseidenriisunta. Trump korosti useaan kertaan, että hänellä ja Putinilla on takataskussaan 90 prosenttia maailman ydinkärjistä.</p><p>&nbsp;&nbsp; Syyrian tilanteestakin yritettiin keskustella, mutta kummallakaan maalla ei ole ratkaisua tuohon ongelmaan. Ukrainan kriisi jäi vähälle huomiolle. Putin ei varmaankaan suostu kirveelläkään luopumaan Krimin niemimaasta, jonka hän kaappasi Ukrainalta v. 2014.</p><p># Trumpin ja Putinin vierailu Helsingissä hämmentää vielä pitkään Suomea, Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja koko maailmaa. Trump on jo ryhtynyt muuttelemaan puheitaan venäläisten vaalihäirinnästä, kun hän kohtasi kotiin palattuaan raivoisan kritiikin. Niin hän on tehnyt kaiken matkaa, vaihtanut vähän päästä lausuntojaan. Siksi tämä maailma on muuttunut näin epävarmaksi.</p><p>&nbsp;&nbsp; Trump huomasi joutuneensa Helsingissä suorastaan Putinin taskuun. Hänet nähdään Putinin valitsemana Yhdysvaltain presidenttinä. Niinpä hän on nyt kertonut sanoneensa aivan vastakkaista kuin miten on ymmärretty. Ota tästä nyt sitten selvää.</p><p>&nbsp;</p><p># On murheellista, että EU:sta ei ole onnistuttu rakentamaan toimintakykyistä liittovaltiota, jonka näkemyksiä Putinin ja Trumpin kannattaisi ottaa todesta. EU:n ongelmana on osallistujamaiden erilaisuus.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;EU:n kulmakiviä ovat demokratia, vallan kolmijako, sananvapaus ja hallinnon ja talouden läpinäkyvä korruptoitumattomuus. Mutta vain muutama maa täyttää nämä ehdot kohtuullisesti. EU voidaan helposti lyödä hajalle ulkoa päin.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;Tähän Putin onkin pyrkinyt. On hyvin surullista, että Trumpilla näyttää olevan samanlaisia tavoitteita. Kun Euroopan ja Lähi-idän asioista neuvotellaan, Putinin ja Trumpin ohella pöydässä tarvittaisiin ilman muuta myös EU, nimittäin oikeanlainen EU.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kuva 1: Trumpia ja Putinia kuunnellaan Finlandia-talossa. </em></p><p><em>Kuva 2: Timo Uotila sai Finlandia-talon pressikeskuksessa rasian mansikoita ja herneitä.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; </em></p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> # Istuin maanantaina 16.7. Finlandia-talossa kansainvälisen lehdistön joukossa, söin ilmaiseksi tarjottuja mansikoita ja herneitä. Seurasin Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin puheita. He olivat istuneet kahdestaan pari tuntia ja valmistautuneet tapaamaan lehdistön. Kysymyksiä ja salaliittoteorioista leijaili ilmassa.     

   Putinin ja Trumpin tiedotustilaisuudessa puhuttiin suorasukaisten kysymysten pohjalta paljon siitä, oliko Venäjä todellakin vaikuttanut v. 2016 epäasianmukaisella tavalla Yhdysvaltain presidentinvaalin tulokseen, niin kuin tutkimukset ovat osoittaneet. Presidentit eivät tietenkään voineet muuta kuin kieltää tuollaiset väitteet hölynpölynä. Siinähän istui Yhdysvaltain presidentti, jolle Venäjän presidentti oli hankkinut vaalivoiton. Kumpikin oli kerta kaikkiaan jäävi vastaamaan moiseen kysymykseen.

   Keskustelun aiheena oli myös aseidenriisunta. Trump korosti useaan kertaan, että hänellä ja Putinilla on takataskussaan 90 prosenttia maailman ydinkärjistä.

   Syyrian tilanteestakin yritettiin keskustella, mutta kummallakaan maalla ei ole ratkaisua tuohon ongelmaan. Ukrainan kriisi jäi vähälle huomiolle. Putin ei varmaankaan suostu kirveelläkään luopumaan Krimin niemimaasta, jonka hän kaappasi Ukrainalta v. 2014.

# Trumpin ja Putinin vierailu Helsingissä hämmentää vielä pitkään Suomea, Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja koko maailmaa. Trump on jo ryhtynyt muuttelemaan puheitaan venäläisten vaalihäirinnästä, kun hän kohtasi kotiin palattuaan raivoisan kritiikin. Niin hän on tehnyt kaiken matkaa, vaihtanut vähän päästä lausuntojaan. Siksi tämä maailma on muuttunut näin epävarmaksi.

   Trump huomasi joutuneensa Helsingissä suorastaan Putinin taskuun. Hänet nähdään Putinin valitsemana Yhdysvaltain presidenttinä. Niinpä hän on nyt kertonut sanoneensa aivan vastakkaista kuin miten on ymmärretty. Ota tästä nyt sitten selvää.

 

# On murheellista, että EU:sta ei ole onnistuttu rakentamaan toimintakykyistä liittovaltiota, jonka näkemyksiä Putinin ja Trumpin kannattaisi ottaa todesta. EU:n ongelmana on osallistujamaiden erilaisuus.

   EU:n kulmakiviä ovat demokratia, vallan kolmijako, sananvapaus ja hallinnon ja talouden läpinäkyvä korruptoitumattomuus. Mutta vain muutama maa täyttää nämä ehdot kohtuullisesti. EU voidaan helposti lyödä hajalle ulkoa päin.

   Tähän Putin onkin pyrkinyt. On hyvin surullista, että Trumpilla näyttää olevan samanlaisia tavoitteita. Kun Euroopan ja Lähi-idän asioista neuvotellaan, Putinin ja Trumpin ohella pöydässä tarvittaisiin ilman muuta myös EU, nimittäin oikeanlainen EU.

 

Kuva 1: Trumpia ja Putinia kuunnellaan Finlandia-talossa.

Kuva 2: Timo Uotila sai Finlandia-talon pressikeskuksessa rasian mansikoita ja herneitä.         


 

]]>
11 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258370-trump-pyrkii-ulos-putinin-taskusta#comments EU Presidentinvaalit 2016 Trump Vladimir Putin Wed, 18 Jul 2018 18:07:13 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258370-trump-pyrkii-ulos-putinin-taskusta
"Euroopan solidaarisuusjoukot: pilottihankkeesta toteutukseen". Mitä tarkoittaa? http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258167-euroopan-solidaarisuusjoukot-pilottihankkeesta-toteutukseen-mita-tarkoittaa <p><strong>&quot;EU-suurlähettiläät vahvistivat 27. kesäkuuta neuvoston puheenjohtajamaan Bulgarian ja Euroopan parlamentin edustajien aikaansaaman yhteisymmärryksen Euroopan solidaarisuusjoukkojen oikeudellisesta kehyksestä ja asiaa koskevasta budjetista vuosiksi 2018&ndash;2020. </strong></p><p>Euroopan solidaarisuusjoukot perustettiin helpottamaan 18&ndash;30-vuotiaiden nuorten osallistumista erilaisiin solidaarisuustoimiin eri aloilla (ympäristö, kulttuuri, sosiaalipalvelut sekä pakolaisten, lasten tai ikääntyneiden auttaminen) eurooppalaisten arvojen käytännön ilmentymänä.</p><p>Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteena on edistää yhteiskunnallisten tarpeiden täyttämistä tehostaen samalla nuorten omakohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalais- ja ammatillista kehitystä. Tämänpäiväisen sopimuksen ansiosta voidaan siirtyä solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanon toiseen vaiheeseen. Sen tavoitteen mukaisesti ensimmäiset 100 000 eurooppalaista voivat osallistua solidaarisuusjoukkojen toimiin vuoteen 2020 mennessä.</p><p>- <em>Jo muutamassa kuukaudessa solidaarisuusjoukot ovat osoittautuneet tarpeellisiksi: nuoret aikuiset ovat päättäneet käyttää aikaansa muiden auttamiseen, tietäen hyötyvänsä tulevaisuudessa tästä rikastavasta kokemuksesta omakohtaisesti ja ammatillisesti. Viesti on selvä: eurooppalainen solidaarisuus ei ole vain motto vaan täyttä totta. Sen parhaat puolet pääsevät esiin nyt, kun suunnitelmalle on sovittu selvät säännöt ja riittävä rahoitus.</em> (Krasen Kralev, Bulgarian nuoriso- ja urheiluministeri ja neuvoston puheenjohtaja)</p><p><strong>(jatkuu alla olevassa linkissä)</strong></p><p><a href="http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/06/27/european-solidarity-corps-from-pilot-project-to-reality/" title="http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/06/27/european-solidarity-corps-from-pilot-project-to-reality/">http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/06/27/europe...</a></p><p>&nbsp;</p><p><img alt="surprise" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/omg_smile.png" title="surprise" width="23" /> <strong>Mitähän tämä edellä kerrottu Suomessa tarkoittaa ihan käytännön tasolla? Osaako kukaan arvata? </strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "EU-suurlähettiläät vahvistivat 27. kesäkuuta neuvoston puheenjohtajamaan Bulgarian ja Euroopan parlamentin edustajien aikaansaaman yhteisymmärryksen Euroopan solidaarisuusjoukkojen oikeudellisesta kehyksestä ja asiaa koskevasta budjetista vuosiksi 2018–2020.

Euroopan solidaarisuusjoukot perustettiin helpottamaan 18–30-vuotiaiden nuorten osallistumista erilaisiin solidaarisuustoimiin eri aloilla (ympäristö, kulttuuri, sosiaalipalvelut sekä pakolaisten, lasten tai ikääntyneiden auttaminen) eurooppalaisten arvojen käytännön ilmentymänä.

Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteena on edistää yhteiskunnallisten tarpeiden täyttämistä tehostaen samalla nuorten omakohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalais- ja ammatillista kehitystä. Tämänpäiväisen sopimuksen ansiosta voidaan siirtyä solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanon toiseen vaiheeseen. Sen tavoitteen mukaisesti ensimmäiset 100 000 eurooppalaista voivat osallistua solidaarisuusjoukkojen toimiin vuoteen 2020 mennessä.

- Jo muutamassa kuukaudessa solidaarisuusjoukot ovat osoittautuneet tarpeellisiksi: nuoret aikuiset ovat päättäneet käyttää aikaansa muiden auttamiseen, tietäen hyötyvänsä tulevaisuudessa tästä rikastavasta kokemuksesta omakohtaisesti ja ammatillisesti. Viesti on selvä: eurooppalainen solidaarisuus ei ole vain motto vaan täyttä totta. Sen parhaat puolet pääsevät esiin nyt, kun suunnitelmalle on sovittu selvät säännöt ja riittävä rahoitus. (Krasen Kralev, Bulgarian nuoriso- ja urheiluministeri ja neuvoston puheenjohtaja)

(jatkuu alla olevassa linkissä)

http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/06/27/european-solidarity-corps-from-pilot-project-to-reality/

 

surprise Mitähän tämä edellä kerrottu Suomessa tarkoittaa ihan käytännön tasolla? Osaako kukaan arvata?

]]>
3 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258167-euroopan-solidaarisuusjoukot-pilottihankkeesta-toteutukseen-mita-tarkoittaa#comments EU Nuoret Solidaarisuus Fri, 13 Jul 2018 09:56:08 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258167-euroopan-solidaarisuusjoukot-pilottihankkeesta-toteutukseen-mita-tarkoittaa
Brexit: hoippuen kohti mitättömyyttä http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258152-brexit-hoippuen-kohti-mitattomyytta <p>Britanniassa on nähty taas uusi käänne Brexit-saagassa, liian mones jotta se enää hätkäyttäisi. Saaga tuntuu sekä noudattavan että jättävän noudattamatta Marxin teesiä, että viime kerran tragedia toistuu ensi kerralla farssina. EU-eron seuraukset voivat olla vain traagiset. Ne vain tulevat esiin niin hitaasti, että sitä ei tavallinen kansalainen (muut kuin kansalaiset voivat olla poikkeus) välttämättä pitkään aikaan huomaa. Toteutumatta jäävä talouskasvu on määritelmällisesti jotain sellaista, jota ei voi suoraan kokea. Britannian kansainvälisen aseman marginalisoituminen on jo hyvässä vauhdissa, mutta ei sekään ole asia, joka liikuttaa suuria äänestäjäjoukkoja. Itse eroprosessi on saanut yhä farssimaisemia piirteitä. Siispä ensin näyttää syntyvän farssi ja vasta sitten, joskus vuosien kuluttua, havaitaan eletyn tragediassa.</p><p>Venyessään Brexit on turruttanut mielet ja siksi(kin) syrjäytynyt polttavimpien poliittisten ongelmien agendalta. EU:n puolella tämä on ymmärrettävissä, sillä vahingollisuudestaan huolimatta Brexit ei kuitenkaan ole elämän ja kuoleman kysymys jäljelle jäävälle EU:lle, ei ainakaan niin kauan kuin Britannia ei näytä saavan seuraajia. Toisekseen, EU:n taivaalle on taas noussut Brexitiäkin pahempia ongelmia kuten maahanmuuttokriisin kroonistuminen ja siihen liittyvä Saksan hallituksen hoippuminen kaatumisen partaalla.</p><p>Britanniassa tunnutaan elävän jonkinlaisessa absurdissa keinotodellisuudessa. Kiistellään sellaisista Brexitin toteuttamisvaihtoehdoista, jotka ovat joko erittäin huonoja tai vielä huonompia, mutta joille on yhteistä se, että EU ei voi niitä hyväksyä luopumatta kauppapoliittisen autonomiansa ja sisämarkkinoiden pyhimmistä periaatteista. Sinänsä loogista on, että polttavimmaksi ongelmaksi nousi EU:n ulkorajan ilmaantuminen Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin välille, mikä uhkaa romuttaa jo rauhoittuneeksi uskotun konfliktin. Ulkorajan vääjäämättömyys on asia, jota ei ole onnistuttu millään tempulla häivyttämään epämääräiseksi, molempien osapuolten omien tarpeiden mukaan tulkittavaksi <em>fudgeksi</em>. Brittipuolelta hahmotellut ratkaisut ongelmaan vaikuttavat sekä riittämättömiltä että käyttökelvottomilta. Tullirajan vetäminen Brittien saarten ja Pohjois-Irlannin väliin poistaisi ongelman Irlannista, mutta jakaisi Yhdistyneen kuningaskunnan kahteen tullialueeseen ja on siksi &ndash; sinänsä ymmärrettävästi &ndash; Mayn hallitukselle mahdoton poliittisesti. Raja EU:n ja Britannian välille nousee kuitenkin myös muuanne kuin Irlantiin, ja vaikka siitä ei väkivaltaisen konfliktin uhkaa Doverin ja Calais&rsquo;n välille tulekaan, taloudellisesti se on ajan mittaan turmiollista. &rdquo;Pehmeä Brexit&rdquo; auttaisi, mutta, ironista kyllä, kovimpien brexiteerien valitus siitä, että Britanniasta silloin tulisi EU:n vasallivaltio (tai siirtomaa kuten Boris Johnson viimeksi sanoi), on tavallaan oikea. Britannia joutuisi noudattamaan laajaa osaa EU-säännöistä, mutta ei enää voisi olla mukana päättämässä niiden sisällöstä, mikä on jotakuinkin täsmälleen päinvastainen tulos kuin Brexitillä tavoiteltu. Heidän ratkaisunsa olisi, että luovutaan myös pääsystä EU:n markkinoille, välittämättä siitä mitä se maksaisi; itse asiassa kiistäen ilmiselvien tosiasioiden vastaisesti, että se maksaisi mitään.</p><p>Brexitiä vastustavienkin brittien näyttää olevan vaikea ymmärtää EU:n ja kolmansien maiden suhteen luonnetta ja, <em>ipso facto</em>, oman maansa asemaa eron toteuduttua. Tämä näkyy argumentoinnissa, jota viimeksi (5.7.) FT:n toimittaja James Blitz käytti: että EU:n, 500 miljoonaa asukasta (oikeammin noin 440 miljoonaa), ja Britannian, 60 miljoonaa, suhde ei koskaan voi olla täysin tasavertainen, ja että siksi Mayn hallituksen tavoitteet eroneuvotteluissa ovat epärealistiset. Ja kun se mitä Britannia on tavoitellut, on valikoiva osallistuminen EU-markkinoihin aloilla, joissa se siitä erityisesti hyötyisi, &rdquo;rusinoiden poimiminen pullasta&rdquo;, &rdquo;tasavertaisuus&rdquo; siis tämän käsityksen mukaan merkitsisi oikeutta niitä poimia.</p><p>Lähes kymmenen kertaa suurempana EU voisi näyttää briteille kaapin paikkaa sellaisella suurvalta-asenteella, että entinen imperiumi sen varmasti tunnistaisi. Tosiasiassa se ei tee mitään sellaista, vaan sen tavoittelema erojärjestely (ja mahdollinen tuleva pysyvä suhdejärjestely) on nimenomaan tasavertainen. Se vain on tasavertainen alemmalla oikeuksien ja velvoitteiden tasolla kuin jäsenyys, ja niin sen on ei-jäsenen kanssa oltavakin. Miten paljon alemmalla tasolla, sekin on jätetty lähinnä brittien oman valinnan varaan.</p><p>Maaliskuun lopun 2019 vääjäämättä lähestyessä on lopultakin merkittävä osa Britannian talouselämästä alkanut tuntea todellista huolta siitä mitä se maksaisi, jos Britannia tosiaan joutuu ulos EU:sta todellisen tullirajan taakse. Kuitenkaan ei siltäkään taholta ole noussut esiin sellaisia &ndash; ainakaan merkittäviä &ndash; voimia, jotka uskaltaisivat kertoa tai ainakaan pystyisivät vakuuttavasti kertomaan, että keisarilla ei ole vaatteita päällään eli että ainoa todella Britannian taloudelliset edut turvaava ratkaisu olisi perua Brexit. Ei sellaista tahoa tosin ole noussut esiin talouselämän ulkopuoleltakaan, sillä ei Tony Blairia ja muutamia hänen hengenheimolaisiaan voi pitää merkittävinä poliittisina toimijoina nykypäivän Britanniassa. Molemmissa pääpuolueissa on kyllä niitä, jotka eron seuraukset ymmärtävät, mutta niskan päällä ovat brexiteerit, eri syistä mutta järjettömyyden määrässä tasapäisesti kilvoitellen.</p><p>Englantilainen jännityskirjailija Peter Lovesey julkaisi vuonna 1971 viktoriaaniseen aikakauteen sijoitetun dekkarin nimeltä &rdquo;Wobble to Death&rdquo;, joka suomennettiin nimellä &rdquo;Hoippuen kohti kuolemaa&rdquo;; kerrankin hyvä suomennos. Mistähän syystä se tuli nyt mieleen? Ehkä siksi, että viktoriaaniseen suuruuden aikaan Brexitin ajajatkin tuntuvat halajavan ja hoippuen heidän maansa matkaa tekee, ei enää suuruuteen vaan mitättömyyteen. Näkyvintä hoippuminen on tietenkin hallitus- ja yleisemmin poliittisten päättäjien tasolla, mutta koskee koko kansakuntaa. Tony Blairia pilkattiin aikoinaan siitä, että hänen hallituksensa käytti slogania &rdquo;Cool Britannia&rdquo; (rf. Rule, Britannia). Brexiteerit voisivat panna paremmaksi tunnuksella &rdquo;Fool Britannia&rdquo;.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Britanniassa on nähty taas uusi käänne Brexit-saagassa, liian mones jotta se enää hätkäyttäisi. Saaga tuntuu sekä noudattavan että jättävän noudattamatta Marxin teesiä, että viime kerran tragedia toistuu ensi kerralla farssina. EU-eron seuraukset voivat olla vain traagiset. Ne vain tulevat esiin niin hitaasti, että sitä ei tavallinen kansalainen (muut kuin kansalaiset voivat olla poikkeus) välttämättä pitkään aikaan huomaa. Toteutumatta jäävä talouskasvu on määritelmällisesti jotain sellaista, jota ei voi suoraan kokea. Britannian kansainvälisen aseman marginalisoituminen on jo hyvässä vauhdissa, mutta ei sekään ole asia, joka liikuttaa suuria äänestäjäjoukkoja. Itse eroprosessi on saanut yhä farssimaisemia piirteitä. Siispä ensin näyttää syntyvän farssi ja vasta sitten, joskus vuosien kuluttua, havaitaan eletyn tragediassa.

Venyessään Brexit on turruttanut mielet ja siksi(kin) syrjäytynyt polttavimpien poliittisten ongelmien agendalta. EU:n puolella tämä on ymmärrettävissä, sillä vahingollisuudestaan huolimatta Brexit ei kuitenkaan ole elämän ja kuoleman kysymys jäljelle jäävälle EU:lle, ei ainakaan niin kauan kuin Britannia ei näytä saavan seuraajia. Toisekseen, EU:n taivaalle on taas noussut Brexitiäkin pahempia ongelmia kuten maahanmuuttokriisin kroonistuminen ja siihen liittyvä Saksan hallituksen hoippuminen kaatumisen partaalla.

Britanniassa tunnutaan elävän jonkinlaisessa absurdissa keinotodellisuudessa. Kiistellään sellaisista Brexitin toteuttamisvaihtoehdoista, jotka ovat joko erittäin huonoja tai vielä huonompia, mutta joille on yhteistä se, että EU ei voi niitä hyväksyä luopumatta kauppapoliittisen autonomiansa ja sisämarkkinoiden pyhimmistä periaatteista. Sinänsä loogista on, että polttavimmaksi ongelmaksi nousi EU:n ulkorajan ilmaantuminen Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin välille, mikä uhkaa romuttaa jo rauhoittuneeksi uskotun konfliktin. Ulkorajan vääjäämättömyys on asia, jota ei ole onnistuttu millään tempulla häivyttämään epämääräiseksi, molempien osapuolten omien tarpeiden mukaan tulkittavaksi fudgeksi. Brittipuolelta hahmotellut ratkaisut ongelmaan vaikuttavat sekä riittämättömiltä että käyttökelvottomilta. Tullirajan vetäminen Brittien saarten ja Pohjois-Irlannin väliin poistaisi ongelman Irlannista, mutta jakaisi Yhdistyneen kuningaskunnan kahteen tullialueeseen ja on siksi – sinänsä ymmärrettävästi – Mayn hallitukselle mahdoton poliittisesti. Raja EU:n ja Britannian välille nousee kuitenkin myös muuanne kuin Irlantiin, ja vaikka siitä ei väkivaltaisen konfliktin uhkaa Doverin ja Calais’n välille tulekaan, taloudellisesti se on ajan mittaan turmiollista. ”Pehmeä Brexit” auttaisi, mutta, ironista kyllä, kovimpien brexiteerien valitus siitä, että Britanniasta silloin tulisi EU:n vasallivaltio (tai siirtomaa kuten Boris Johnson viimeksi sanoi), on tavallaan oikea. Britannia joutuisi noudattamaan laajaa osaa EU-säännöistä, mutta ei enää voisi olla mukana päättämässä niiden sisällöstä, mikä on jotakuinkin täsmälleen päinvastainen tulos kuin Brexitillä tavoiteltu. Heidän ratkaisunsa olisi, että luovutaan myös pääsystä EU:n markkinoille, välittämättä siitä mitä se maksaisi; itse asiassa kiistäen ilmiselvien tosiasioiden vastaisesti, että se maksaisi mitään.

Brexitiä vastustavienkin brittien näyttää olevan vaikea ymmärtää EU:n ja kolmansien maiden suhteen luonnetta ja, ipso facto, oman maansa asemaa eron toteuduttua. Tämä näkyy argumentoinnissa, jota viimeksi (5.7.) FT:n toimittaja James Blitz käytti: että EU:n, 500 miljoonaa asukasta (oikeammin noin 440 miljoonaa), ja Britannian, 60 miljoonaa, suhde ei koskaan voi olla täysin tasavertainen, ja että siksi Mayn hallituksen tavoitteet eroneuvotteluissa ovat epärealistiset. Ja kun se mitä Britannia on tavoitellut, on valikoiva osallistuminen EU-markkinoihin aloilla, joissa se siitä erityisesti hyötyisi, ”rusinoiden poimiminen pullasta”, ”tasavertaisuus” siis tämän käsityksen mukaan merkitsisi oikeutta niitä poimia.

Lähes kymmenen kertaa suurempana EU voisi näyttää briteille kaapin paikkaa sellaisella suurvalta-asenteella, että entinen imperiumi sen varmasti tunnistaisi. Tosiasiassa se ei tee mitään sellaista, vaan sen tavoittelema erojärjestely (ja mahdollinen tuleva pysyvä suhdejärjestely) on nimenomaan tasavertainen. Se vain on tasavertainen alemmalla oikeuksien ja velvoitteiden tasolla kuin jäsenyys, ja niin sen on ei-jäsenen kanssa oltavakin. Miten paljon alemmalla tasolla, sekin on jätetty lähinnä brittien oman valinnan varaan.

Maaliskuun lopun 2019 vääjäämättä lähestyessä on lopultakin merkittävä osa Britannian talouselämästä alkanut tuntea todellista huolta siitä mitä se maksaisi, jos Britannia tosiaan joutuu ulos EU:sta todellisen tullirajan taakse. Kuitenkaan ei siltäkään taholta ole noussut esiin sellaisia – ainakaan merkittäviä – voimia, jotka uskaltaisivat kertoa tai ainakaan pystyisivät vakuuttavasti kertomaan, että keisarilla ei ole vaatteita päällään eli että ainoa todella Britannian taloudelliset edut turvaava ratkaisu olisi perua Brexit. Ei sellaista tahoa tosin ole noussut esiin talouselämän ulkopuoleltakaan, sillä ei Tony Blairia ja muutamia hänen hengenheimolaisiaan voi pitää merkittävinä poliittisina toimijoina nykypäivän Britanniassa. Molemmissa pääpuolueissa on kyllä niitä, jotka eron seuraukset ymmärtävät, mutta niskan päällä ovat brexiteerit, eri syistä mutta järjettömyyden määrässä tasapäisesti kilvoitellen.

Englantilainen jännityskirjailija Peter Lovesey julkaisi vuonna 1971 viktoriaaniseen aikakauteen sijoitetun dekkarin nimeltä ”Wobble to Death”, joka suomennettiin nimellä ”Hoippuen kohti kuolemaa”; kerrankin hyvä suomennos. Mistähän syystä se tuli nyt mieleen? Ehkä siksi, että viktoriaaniseen suuruuden aikaan Brexitin ajajatkin tuntuvat halajavan ja hoippuen heidän maansa matkaa tekee, ei enää suuruuteen vaan mitättömyyteen. Näkyvintä hoippuminen on tietenkin hallitus- ja yleisemmin poliittisten päättäjien tasolla, mutta koskee koko kansakuntaa. Tony Blairia pilkattiin aikoinaan siitä, että hänen hallituksensa käytti slogania ”Cool Britannia” (rf. Rule, Britannia). Brexiteerit voisivat panna paremmaksi tunnuksella ”Fool Britannia”.

]]>
25 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258152-brexit-hoippuen-kohti-mitattomyytta#comments Brexit Britannia EU Fri, 13 Jul 2018 05:37:38 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258152-brexit-hoippuen-kohti-mitattomyytta
Juncer umpikännissä Naton kokouksessa http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258142-juncer-umpikannissa-naton-kokouksessa <p>On törkeän käsittämätöntä, että EU:n johdossa saa olla tuollainen selvästikin alkoholisti. Ei ole ensimmäinen kerta, kun on tuollaisessa kunnossa. Pysyi pystyssä toisten tukemana. Eipä silti, siinä on EU;n koko kuva.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On törkeän käsittämätöntä, että EU:n johdossa saa olla tuollainen selvästikin alkoholisti. Ei ole ensimmäinen kerta, kun on tuollaisessa kunnossa. Pysyi pystyssä toisten tukemana. Eipä silti, siinä on EU;n koko kuva.

]]>
64 http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258142-juncer-umpikannissa-naton-kokouksessa#comments EU Johtajat Thu, 12 Jul 2018 19:04:24 +0000 Raimo Tossavainen http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258142-juncer-umpikannissa-naton-kokouksessa
Jokisipilän analyysi puolueiden linjaeroista osuu oikeaan http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258097-jokisipilan-analyysi-puolueiden-linjaeroista-osuu-oikeaan <p>Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi perjantaina 6.7. <a href="https://www.verkkouutiset.fi/tutkija-uskoo-vaaliyllatykseen-jussi-halla-aholla-on-tarkat-suunnitelmat/" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Verkkouutisten haastattelussa</a> perussuomalaisten olevan ainoa puolue, joka edustaa tiukkaa turvapaikkapoliittista linjaa. Jokisipilän mukaan Suomessa ei myöskään ole perussuomalaisten ohella muita aidosti EU-kriittisiä puolueita.<br /><br />Jokisipilä kiteytti lausunnossaan erittäin olennaisen seikan suomalaisessa politiikassa. Perussuomalaiset on ainoana suomalaisena puolueena johdonmukaisesti jo vuosien ajan esittänyt perusteltua vahvaa kritiikkiä sekä liittovaltiokehitystä kohti kulkevaa EU-päätöksentekoa että hallitsematonta maahanmuuttoa kohtaan. Kuten Jokisipilän lausunnosta käy hyvin ilmi, vain perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon kauan harjoitetulle politiikalle, joka voi muuttaa pitkällä tähtäimellä peruuttamattomasti suomalaista yhteiskuntaa.<br /><br />Jokisipilä myös arvioi viime viikolla <a href="https://www.verkkouutiset.fi/euroopan-keskustaoikeisto-tiukentaa-turvapaikkalinjaa-suomi-seuraa-ruotsin-mallia/" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Verkkouutisille</a> kokoomuksen eurooppalaisten sisarpuolueiden joutuneen tiukentamaan linjauksiaan maahanmuuttokriittisten puolueiden kannatuksen nousun myötä. Hänen mukaansa tällainen linjanmuutos voi kuitenkin johtaa herkästi uskottavuusongelmiin, koska se on ristiriidassa aiemmin harjoitetun retoriikan kanssa. Jokisipilän näkemys on tältäkin osin helppo allekirjoittaa.<br /><br />Puolueiden pitkän linjan toimintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Erityisesti vaalien alla muun muassa keskusta ja kokoomus antanevat jälleen joidenkin yksittäisten ehdokkaidensa esittää hieman kriittisempiä kantoja äänestäjiä kosiskellakseen. Tällaisilla irrallisilla kannanotoilla ei ole kuitenkaan mitään yhteyttä kyseisten puolueiden ohjelmalinjauksiin, jotka ovat todellisuudessa varsin maahanmuutto- ja EU-myönteisiä. Kesän 2017 hallituskriisi oli tästä yksiselitteinen osoitus, samoin Suomeakin syksyllä 2015 koetellut turvapaikanhakijakriisi, jota pääministeri Sipilä ja silloinen sisäministeri Orpo omalta osaltaan pahensivat harkitsemattomilla lausunnoillaan ja hitaalla toiminnallaan.<br /><br />Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta tilanne on hyvin ongelmallinen. Puolueiden hyvin yleisesti harjoittama kaksien rattaiden politiikka ei ole kunniaksi demokratialle ja voi jopa johtaa äänestysaktiivisuuden laskuun. Äänestäjän täytyykin muistaa, että ääni menee ensisijaisesti puolueelle ja vasta sen jälkeen ehdokkaalle. Ehdokas kannattaa valita sellaisesta puolueesta, jonka ohjelman voi ainakin pääpiirteissään hyväksyä ja jonka linjaukset rakentuvat vakaalle aatteelliselle pohjalle. Muutoin edessä on miltei varmasti paha pettymys.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi perjantaina 6.7. Verkkouutisten haastattelussa perussuomalaisten olevan ainoa puolue, joka edustaa tiukkaa turvapaikkapoliittista linjaa. Jokisipilän mukaan Suomessa ei myöskään ole perussuomalaisten ohella muita aidosti EU-kriittisiä puolueita.

Jokisipilä kiteytti lausunnossaan erittäin olennaisen seikan suomalaisessa politiikassa. Perussuomalaiset on ainoana suomalaisena puolueena johdonmukaisesti jo vuosien ajan esittänyt perusteltua vahvaa kritiikkiä sekä liittovaltiokehitystä kohti kulkevaa EU-päätöksentekoa että hallitsematonta maahanmuuttoa kohtaan. Kuten Jokisipilän lausunnosta käy hyvin ilmi, vain perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon kauan harjoitetulle politiikalle, joka voi muuttaa pitkällä tähtäimellä peruuttamattomasti suomalaista yhteiskuntaa.

Jokisipilä myös arvioi viime viikolla Verkkouutisille kokoomuksen eurooppalaisten sisarpuolueiden joutuneen tiukentamaan linjauksiaan maahanmuuttokriittisten puolueiden kannatuksen nousun myötä. Hänen mukaansa tällainen linjanmuutos voi kuitenkin johtaa herkästi uskottavuusongelmiin, koska se on ristiriidassa aiemmin harjoitetun retoriikan kanssa. Jokisipilän näkemys on tältäkin osin helppo allekirjoittaa.

Puolueiden pitkän linjan toimintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Erityisesti vaalien alla muun muassa keskusta ja kokoomus antanevat jälleen joidenkin yksittäisten ehdokkaidensa esittää hieman kriittisempiä kantoja äänestäjiä kosiskellakseen. Tällaisilla irrallisilla kannanotoilla ei ole kuitenkaan mitään yhteyttä kyseisten puolueiden ohjelmalinjauksiin, jotka ovat todellisuudessa varsin maahanmuutto- ja EU-myönteisiä. Kesän 2017 hallituskriisi oli tästä yksiselitteinen osoitus, samoin Suomeakin syksyllä 2015 koetellut turvapaikanhakijakriisi, jota pääministeri Sipilä ja silloinen sisäministeri Orpo omalta osaltaan pahensivat harkitsemattomilla lausunnoillaan ja hitaalla toiminnallaan.

Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta tilanne on hyvin ongelmallinen. Puolueiden hyvin yleisesti harjoittama kaksien rattaiden politiikka ei ole kunniaksi demokratialle ja voi jopa johtaa äänestysaktiivisuuden laskuun. Äänestäjän täytyykin muistaa, että ääni menee ensisijaisesti puolueelle ja vasta sen jälkeen ehdokkaalle. Ehdokas kannattaa valita sellaisesta puolueesta, jonka ohjelman voi ainakin pääpiirteissään hyväksyä ja jonka linjaukset rakentuvat vakaalle aatteelliselle pohjalle. Muutoin edessä on miltei varmasti paha pettymys.
 

]]>
1 http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258097-jokisipilan-analyysi-puolueiden-linjaeroista-osuu-oikeaan#comments EU hallitus Maahanmuutto Perussuomalaiset Wed, 11 Jul 2018 13:20:10 +0000 Sami Savio http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258097-jokisipilan-analyysi-puolueiden-linjaeroista-osuu-oikeaan
Kriisi ja sen luojat http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258068-kriisi-ja-sen-luojat Vuonna 2015 alkoi valuuttakriisi,josta kirjoittelin silloin pyramidihuijauksena.Eu pankit natisivat liitoksissaan, tehtiin mekanismeja sen torjumiseksi. Kuka tai mikä taho sai tämän aikaan ja kuka hyötyi? Veikkaampa että Soros!Hän pisti tämän alkuun, kun oli tuotot siitä imetty hän ryhtyi seuraavaan vaiheeseen ja sen nimi on pakolaiskriisi!Euroopan maat on horjutettu velkaa ottamaan humaanisuuden nimissä ja hyötyjät ovat lainaajat. Kenellä on mahtia niin paljon valtaa, että on saanut tämän aikaan? Willi weikkaus että samainen taho on takana,eli Soros...Tulevaisuus näyttää olinko oikeassa! Mikään tässä ei ole sattumaa, vaan tarkkaan laskelmoitua. Nämä mietelmät tuli yhtäkkiä mieleeni kun kuulin uutisissa sen mitä olen epäillyt pitkään.Kreikan velat sulavat ajan kanssa inflaation ja muun seurauksena... Ne kun kuuluvat osana tähän pyramidihuijaukseen!<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 0 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258068-kriisi-ja-sen-luojat#comments EU Pyramidipeli Soros Valta Tue, 10 Jul 2018 21:03:59 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258068-kriisi-ja-sen-luojat Kyllä kansa tietää - niinköhän? http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257909-kylla-kansa-tietaa-niinkohan <p>Ulkopoliittinen instituutti järjesti 15.6.2018 seminaarin aiheesta &rdquo;Refounding of the European Union, Next Steps Ahead&rdquo;. Tosiasiallinen aihe taisi olla antaa foorumi Ranskan Eurooppa-ministerille Nathalie Loiseaulle, joka oli vierailulla Suomessa. Ja mikäpä siinä, eihän tuollainenkaan mikään arvoton seminaarin pitämisen syy ole. Kesän korvallakin oli paikalle saapunut kohtalainen (ei siis &rdquo;kohtuullinen&rdquo;) joukko EU:n kohtalosta kiinnostunutta väkeä.</p><p>Ministeri Loiseaun pääviesti &ndash; tai ainakin se mistä niin hän kuin hänen jälkeensä kommentteja ja kysymyksiä esittänyt seminaariyleisö eniten puhuivat &ndash; oli parempi yhteys kansaan ja sen kuunteleminen. Tätä tehdään nyt Ranskan uuden presidentin Emmanuel Macronin lanseeraamana Ranskassa ahkerasti.</p><p>Minussa tämä herätti ehkä vähän liiankin skeptisen reaktion. Ei niin, etteikö kansan &rdquo;konsultointi&rdquo; olisi arvokasta ja tärkeää, mutta se on nimenomaan EU:n kohdalla perinteisesti ollut reaktio siihen, että kansa on hylännyt jonkin tärkeänä pidetyn EU:n päätöksen tai hankkeen, varsinkin sellaisen, josta on järjestetty joissakin jäsenmaissa kansanäänestys. Tyypillisesti niitä ovat olleet perustamissopimusten muutokset, jollainen hylättiin ensimmäisen kerran Tanskassa vuonna 1992 (ja joka hyväksyttiin vain niukin naukin Ranskassa). &rdquo;Konsultointi&rdquo; ei ole oikeastaan ole tarkoittanut kansan äänen kuuntelemista siinä tarkoituksessa, että tehtäisiin sen mielen mukaisia päätöksiä, vaan tehtyjen päätösten &rdquo;selittämistä&rdquo; kansalle. Toisin sanoen, on arveltu ongelman olleen, että kansa ei ollut ymmärtänyt, mitä sille oli esitetty (ja implisiittisesti, mikä sille olisi parasta), kun on ollut sille äänestettäväksi esitettyä päätöstä vastaan.</p><p>Toinen tilanne, jossa &rdquo;selittäminen&rdquo; on ollut reaktio, on EU:n tai jonkin sen ominaispiirteen tai politiikan alhainen suosio. Myös tällöin on reaktio tyypillisesti ollut, että ei ole onnistuttu selittämään kansalle asioita, ei niinkään sen kuunteleminen siinä mielessä, että kehitettäisiin EU:sta kansan mielipiteitä paremmin heijastavaksi. Tähän saumaan ovat sittemmin populistiset kansankiihottajat iskeneet menestyksekkäästi &rdquo;eliitin&rdquo; vastaisella demagogialla ja yksinkertaisilla, atavistisia pelkoja ja torjuntaa hyväksikäyttävillä teeseillään.</p><p>Tämä &rdquo;selittämisreaktio&rdquo; herättää välittömästi vastahankaisen tunnereaktion: ne katsovat meitä nenänvartta pitkin eivätkä oikeasti arvosta mielipiteitämme, vaan alentuvasti &rdquo;selittävät&rdquo; meille, mitä meidän pitäisi ymmärtää. Silti &rdquo;selittämisen&rdquo; vaikeudet ovat aivan aitoja: EU on jo sinällään vaikea ymmärtää ja vielä vaikeampia ymmärtää ovat sen oikeudellisella koukerokielellä laaditut sopimukset ja säädökset. Tämä vaikeus olisi ehkä kuitenkin voitettavissa taitavalla tiedottamisella, mutta se ei ole vaikeuden ydin.</p><p>Retorinen ja psykologinen ansa, johon populisti-demagogit tällä tavalla houkuttelevat vastustajansa, rationaalisesti ajattelevat ja rationaalisin argumentein kantojaan puolustavat poliittiset johtajat, on vaikea välttää ja sieltä on vaikea päästä pois.</p><p>Yhteiskunnalliset ongelmat, joihin politiikalla yritetään vastata, ovat monimutkaisia eikä niihin juuri koskaan ole ratkaisuja, jotka eivät aiheuttaisi myös haittaa ja kärsimystä joillekin. Niin ongelmat kuin niiden ratkaisutkin ylittävät valtioiden ja kansakuntien rajat. Se ei sinänsä ole uutta, mutta se yleisempää kuin ennen, ja se on entistä paremmin tiedossa. Demokraattinen mantra julistaa, että kansa ei voi olla väärässä, mutta tosiasiassa se voi olla väärässä ja usein onkin, sekä sen suhteen mikä on se todellinen ongelma, ja vielä pahemmin sen suhteen, mikä siihen olisi oikea ratkaisu. Miksei olisi kun parhaatkin asiantuntijat ovat neuvottomia.&nbsp; Sen sijaan kansa vainuaa erinomaisen herkästi asioita sille &rdquo;selittävien&rdquo; asiantuntijoiden holhousasenteen (vaikka se olisi tiedostamatonkin). Lisätään tähän asiantuntijoiden (ja poliitikkojenkin) käyttämän kielen etääntyminen tavallisesta puhekielestä ja taipumus vierittää vastustusta herättävät kansallisetkin päätökset EU:n syyksi, ja koossa on keitos, jota demagogien on helppo hämmentää.</p><p>EU:n komission puheenjohtaja Jan-Claude Juncker muistetaan muun muassa tokaisustaan, että &rdquo;me kaikki&rdquo; (eli poliittiset johtajat) tiedämme kyllä, mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä miten voittaisimme seuraavat vaalit, jos sen teemme. Minä kuitenkin pahoin pelkään, että he eivät tosiasiassa tiedä &ndash; vaikka uskoisivatkin tietävänsä. Ei tosin taida tietää kukaan muukaan, nekään joita vaalien häviämisen uhka ei koske. Ulkopoliittisen instituutin seminaarit ovat usein ihan antoisia tilaisuuksia, mutta useimmiten niissä jää vastausta vaille kysymys, joka seminaarin aiheeksi ilmoitetaan. Ei tässäkään keksitty, miten perustaa EU uudelleen tavalla, joka auttaisi voittamaan sen edessä ja jo sylissä olevat haasteet.</p> Ulkopoliittinen instituutti järjesti 15.6.2018 seminaarin aiheesta ”Refounding of the European Union, Next Steps Ahead”. Tosiasiallinen aihe taisi olla antaa foorumi Ranskan Eurooppa-ministerille Nathalie Loiseaulle, joka oli vierailulla Suomessa. Ja mikäpä siinä, eihän tuollainenkaan mikään arvoton seminaarin pitämisen syy ole. Kesän korvallakin oli paikalle saapunut kohtalainen (ei siis ”kohtuullinen”) joukko EU:n kohtalosta kiinnostunutta väkeä.

Ministeri Loiseaun pääviesti – tai ainakin se mistä niin hän kuin hänen jälkeensä kommentteja ja kysymyksiä esittänyt seminaariyleisö eniten puhuivat – oli parempi yhteys kansaan ja sen kuunteleminen. Tätä tehdään nyt Ranskan uuden presidentin Emmanuel Macronin lanseeraamana Ranskassa ahkerasti.

Minussa tämä herätti ehkä vähän liiankin skeptisen reaktion. Ei niin, etteikö kansan ”konsultointi” olisi arvokasta ja tärkeää, mutta se on nimenomaan EU:n kohdalla perinteisesti ollut reaktio siihen, että kansa on hylännyt jonkin tärkeänä pidetyn EU:n päätöksen tai hankkeen, varsinkin sellaisen, josta on järjestetty joissakin jäsenmaissa kansanäänestys. Tyypillisesti niitä ovat olleet perustamissopimusten muutokset, jollainen hylättiin ensimmäisen kerran Tanskassa vuonna 1992 (ja joka hyväksyttiin vain niukin naukin Ranskassa). ”Konsultointi” ei ole oikeastaan ole tarkoittanut kansan äänen kuuntelemista siinä tarkoituksessa, että tehtäisiin sen mielen mukaisia päätöksiä, vaan tehtyjen päätösten ”selittämistä” kansalle. Toisin sanoen, on arveltu ongelman olleen, että kansa ei ollut ymmärtänyt, mitä sille oli esitetty (ja implisiittisesti, mikä sille olisi parasta), kun on ollut sille äänestettäväksi esitettyä päätöstä vastaan.

Toinen tilanne, jossa ”selittäminen” on ollut reaktio, on EU:n tai jonkin sen ominaispiirteen tai politiikan alhainen suosio. Myös tällöin on reaktio tyypillisesti ollut, että ei ole onnistuttu selittämään kansalle asioita, ei niinkään sen kuunteleminen siinä mielessä, että kehitettäisiin EU:sta kansan mielipiteitä paremmin heijastavaksi. Tähän saumaan ovat sittemmin populistiset kansankiihottajat iskeneet menestyksekkäästi ”eliitin” vastaisella demagogialla ja yksinkertaisilla, atavistisia pelkoja ja torjuntaa hyväksikäyttävillä teeseillään.

Tämä ”selittämisreaktio” herättää välittömästi vastahankaisen tunnereaktion: ne katsovat meitä nenänvartta pitkin eivätkä oikeasti arvosta mielipiteitämme, vaan alentuvasti ”selittävät” meille, mitä meidän pitäisi ymmärtää. Silti ”selittämisen” vaikeudet ovat aivan aitoja: EU on jo sinällään vaikea ymmärtää ja vielä vaikeampia ymmärtää ovat sen oikeudellisella koukerokielellä laaditut sopimukset ja säädökset. Tämä vaikeus olisi ehkä kuitenkin voitettavissa taitavalla tiedottamisella, mutta se ei ole vaikeuden ydin.

Retorinen ja psykologinen ansa, johon populisti-demagogit tällä tavalla houkuttelevat vastustajansa, rationaalisesti ajattelevat ja rationaalisin argumentein kantojaan puolustavat poliittiset johtajat, on vaikea välttää ja sieltä on vaikea päästä pois.

Yhteiskunnalliset ongelmat, joihin politiikalla yritetään vastata, ovat monimutkaisia eikä niihin juuri koskaan ole ratkaisuja, jotka eivät aiheuttaisi myös haittaa ja kärsimystä joillekin. Niin ongelmat kuin niiden ratkaisutkin ylittävät valtioiden ja kansakuntien rajat. Se ei sinänsä ole uutta, mutta se yleisempää kuin ennen, ja se on entistä paremmin tiedossa. Demokraattinen mantra julistaa, että kansa ei voi olla väärässä, mutta tosiasiassa se voi olla väärässä ja usein onkin, sekä sen suhteen mikä on se todellinen ongelma, ja vielä pahemmin sen suhteen, mikä siihen olisi oikea ratkaisu. Miksei olisi kun parhaatkin asiantuntijat ovat neuvottomia.  Sen sijaan kansa vainuaa erinomaisen herkästi asioita sille ”selittävien” asiantuntijoiden holhousasenteen (vaikka se olisi tiedostamatonkin). Lisätään tähän asiantuntijoiden (ja poliitikkojenkin) käyttämän kielen etääntyminen tavallisesta puhekielestä ja taipumus vierittää vastustusta herättävät kansallisetkin päätökset EU:n syyksi, ja koossa on keitos, jota demagogien on helppo hämmentää.

EU:n komission puheenjohtaja Jan-Claude Juncker muistetaan muun muassa tokaisustaan, että ”me kaikki” (eli poliittiset johtajat) tiedämme kyllä, mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä miten voittaisimme seuraavat vaalit, jos sen teemme. Minä kuitenkin pahoin pelkään, että he eivät tosiasiassa tiedä – vaikka uskoisivatkin tietävänsä. Ei tosin taida tietää kukaan muukaan, nekään joita vaalien häviämisen uhka ei koske. Ulkopoliittisen instituutin seminaarit ovat usein ihan antoisia tilaisuuksia, mutta useimmiten niissä jää vastausta vaille kysymys, joka seminaarin aiheeksi ilmoitetaan. Ei tässäkään keksitty, miten perustaa EU uudelleen tavalla, joka auttaisi voittamaan sen edessä ja jo sylissä olevat haasteet.

]]>
14 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257909-kylla-kansa-tietaa-niinkohan#comments Kotimaa Eliitti EU Kansa Fri, 06 Jul 2018 07:45:44 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257909-kylla-kansa-tietaa-niinkohan
Erävoitto #pelastetaaninternet -kampanjalle! http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257876-eravoitto-pelastetaaninternet-kampanjalle <p>Tärkeä voitto Euroopan parlamentissa. Parlamentti ei myöntänyt neuvottelumandaattia oikeudellisten valiokunnan (JURI) tekijänoikeusuudistusuudistusta koskevan raportin pohjalta.&nbsp;&nbsp;Uudistus on herättänyt laajaa kritiikkiä koskien erityisesti artiklaa 11 (Linkkivero) ja artiklaa 13 (Sensuuribotit).</p><p>Äänestys päättyi 278 ääntä mandaatin puolesta 318 vastaan.</p><p>Suuri kiitos kaikille asiantuntijoille ja aktivisteille kampanjasta, tämä oli erittäin tärkeä voitto - joskaan ei kuitenkaan lopullinen. Parlamentti palaa asiaan seuraavan kerran jo syyskuussa, joten pienten juhlien jälkeen on syytä jatkaa työntekoa sen eteen että Eurooppa saa oikeasti toimivan, nykyaikaisen ja reilun tekijänoikeusuudistuksen. Neuvottelut etenevät jatkossa kolmikantaisesti parlamentin, komission ja EU-neuvoston kesken.&nbsp;</p><p>Lue lisää esityksen keskeisistä ongelmakohdista, linkkiverosta ja sensuuriboteista: <a href="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista" title="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista">http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista</a></p><p>&nbsp;</p><p>-Arto Lampila</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tärkeä voitto Euroopan parlamentissa. Parlamentti ei myöntänyt neuvottelumandaattia oikeudellisten valiokunnan (JURI) tekijänoikeusuudistusuudistusta koskevan raportin pohjalta.  Uudistus on herättänyt laajaa kritiikkiä koskien erityisesti artiklaa 11 (Linkkivero) ja artiklaa 13 (Sensuuribotit).

Äänestys päättyi 278 ääntä mandaatin puolesta 318 vastaan.

Suuri kiitos kaikille asiantuntijoille ja aktivisteille kampanjasta, tämä oli erittäin tärkeä voitto - joskaan ei kuitenkaan lopullinen. Parlamentti palaa asiaan seuraavan kerran jo syyskuussa, joten pienten juhlien jälkeen on syytä jatkaa työntekoa sen eteen että Eurooppa saa oikeasti toimivan, nykyaikaisen ja reilun tekijänoikeusuudistuksen. Neuvottelut etenevät jatkossa kolmikantaisesti parlamentin, komission ja EU-neuvoston kesken. 

Lue lisää esityksen keskeisistä ongelmakohdista, linkkiverosta ja sensuuriboteista: http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista

 

-Arto Lampila

 

 

]]>
1 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257876-eravoitto-pelastetaaninternet-kampanjalle#comments EU pelastetaaninternet Tekijänoikeudet Thu, 05 Jul 2018 10:33:05 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257876-eravoitto-pelastetaaninternet-kampanjalle
Änkyräpuolueet tekevät Euroopasta takapajulaa http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257817-ankyrapuolueet-tekevat-euroopasta-takapajulaa <p>Me emme voi sulkeuta maailmalta ja jäädä junnaamaan paikallemme. Maailma ympärillämme muuttuu hurjaa vauhtia.</p><p>Lisäksi me emme pärjää yksin ja nyt nämä änkyräpuolueet vielä populistisilla aatteillaan supistavat hartioitamme entisestään.</p><p>Heitellään slouganeita, joille ei löydy katetta.</p><p>&nbsp;</p><p>EU ja euro tuo vakautta jne.</p><p>&nbsp;</p><p>Hartiamme kapeni jo Brexitillä, kun sisäänpäin suuntautuneet johtajat tuijottelivat omaa napaansa ja lisää on tulossa kapenemista. Nyt uhkailun kohteena on Puola.</p><p>EU on sulkeutumassa yhä enemmän. Vedetään ovia kiinni, kun pitäis pitää ennemmin vaikka raollaan, mutta ei.</p><p>&nbsp;</p><p>Ovia vedetään kiinni ja siirrytään yhä pienempään huoneeseen, jossa on yhä vähemmän ikkunoita.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä syvemmälle kellariin EU meidät vie, sitä huonommin meidän kaikkien EU maiden ääni kuuluu ja näkyy.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei saisi takertua menneisyyteen, vaikka on muistoissa hyviä kultaisia muistoja. Olihan se hienoo aikaa, kun talous toimi ja jotkut halpamaissa tuotetut tavarat oli yhä halvempia Suomeen rahdattuna.</p><p>Oli nousukausi, joka oli yhdistetty jostain syystä EU:hun ja euroon.</p><p>Pitäisi osata päästää irti noista menneisyyden kultareunaisista muistoista ja tunnustaa tosiasiat.</p><p>Ikään kuin kaikki hyvä olisi EU:n ja euron ansiota, mutta mikään huono ei voi olla EU:n ja euron vika, vaikka kuinka itsesään selvästä asiasta olisi kyse.</p><p>Jääräpäiset sisäänpäinsuuntautuneet uskovat viimeiseen asti mielikuviinsa haavemaailmastaan, vaikka koko EU raunioituu ympärillä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei maailmassa voi jäädä yksin, tai ei ainakaan kannata. Järkevät kauppasopimukset vierasvaltioiden kanssa ovat hyödyllisiä ja hyödyttävät molempia osapuolia. Aikanaan yksi suuri syy EU:n rakentamiseen oli se, että ajateltiin, että kauppaa tekevät maat ei ala sotimaan keskenään. Se on ihan ymmärrettävää, mutta jossain on raja senkin suhteen. Jos EU alkaa repiä jäsenmaat sisältäpäin riekaleiksi, niin pitäisikö niitä silmiä alkaa raottaa vähän enemmän auki ja miettiä, voisiko siinä EU:ssa olla kuitenkin jotain vikaakin joskus?</p><p>Ja jos kaupankäynti pitää sodat pois, niin on hieman outoa, että tuo itänaapuri, josta luodaan arvaamatonta hullua, joka voi hyökätä mihin vaan, niin juuri heidän kanssaan kaupankäynti on lyöty jäihin pakotteilla..</p><p>&nbsp;</p><p>Olisiko jo korkein aika päästää irti niistä menneisyyden niin ihanista mielikuvista, missä eu ja euro toivat vakautta ja ihanuutta ja alkaa katsomaan tätä maailmaa hieman avarammalla katseella.</p><p>&nbsp;</p><p>Joillain ihmisillä on taipumus, että kun itse omalla toiminnalla ajaa itsensä ongelmiin, niin ei suostu myöntämään niitä ongelmien syitä ja etsii mieluummin syyllistä muista. Vaikka kuinka selvää on, että euro ei voi toimia, niin syyksi haetaan veronmaksajat, jotka maksavat liian vähän veroa, tai työttömät, jotka eivät tee töitå mitä ei ole, tai sairaalat, kun eivät tee maailman parasta työtä ilmaiseksi.</p><p>Kaikkea muuta haetaan syyksi euro/talouskriisiin, mutta ei sitä itse euroa.</p><p>EI sitä ei saa kritisoida sanoo meidän Petteri Orpo jopa Presidentti Sauli Niinistölle, joka tarjosi neuvottelupöytää ratkaista näitä ongelmia. Hyvä Presidentti Niinistö. Te sentään myönnätte ja ymmärrätte, mitkä ne ongelmat on ja tarjoat apua ratkaista niitä, toisin kun nämä umpisokeat takapajulan menneisyyden vangit, kuten Orpo.</p><p>Tai EU. Luulisi olevan melko selvää, että esimerkiksi maahanmuuttoasiassa EU omine perussääntöineen ja sopimuksineen on ajanut itsensä pattitilanteeseen, kun maailma on muuttunut ympärillä siitä ajasta, millon nuo säännöt luotiin.</p><p>Tuli arabikevät, jota ei osattu ennakoida, kun noita yhteisiä sopimuksia kirjoiteltiin. Ei arvattu, että yhtäkkiä kansa voi jakautua ulkoisen muutoksen takia ja ei ymmärretty, että miten vaikea on pysyä maailman muutoksissa mukana, jos siihen vaaditaan aina jokaisen jäsenmaan hyväksyntä.</p><p>En halua olla jälkiviisas, sillä nyt siihen taipuvaisen olisi aika helppo näin jälkikäteen sanoa, että olisiko tuo pitänyt osata ennakoida, että kaikki EU:n erilaiset jäsenmaat eivät välttämättä ole aina yhtämieltä ja samassa talouden tilassa, sillä ne on ehdottomat edellytykset sille, että EU ja euro olisi koskaan voinut toimia.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt on patti tilanne, kun noita yhteisiä sopimuksia pitäisi muuttaa. Muutos halua varmaankin olisi, mutta mitäs tehdään kun se haluttu muutos suunta on päinvastainen EU maiden välillä?</p><p>&nbsp;</p><p>Päästäkää irti menneisyyden haavemaailmasta ja avatkaa ne silmät nykyaikaan. Katsokaa tätä nykyistä tilannetta EU:ssa ja Eurossa isoilla silmillä sen ulkopuolelta ja kysykää itseltänne, että onko ne nyt täydelliset vai onko niissä ongelmia.</p><p>Jos näyttää edelleen hyvältä, niin ei siinä, laita silmät takaisin kiinni palaa takaisin sinne kammariin ja jatka EU:n mukana kohti sitä pimeintä takakammaria, pystyt siihen, koska mielikuvituksesi on huippuluokkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos näet ja hyväksyt nuo ongelmat, niin pyydän, että älä sitten estä niiden korjaamista.</p><p>Tuo loppumaton mantra euron ja eun ihanuudesta estää korjaamista. Kritiikki suljetaan täysin ja valtamedia on tässä se työväline.</p><p>Miksi EU:sta vikoja löytäneiden ääntä ei voi kuulla ja kuunnella ehdotuksia millä niitä yhdessä voisi korjata?</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä Te EU haavemaailmassa pelkäätte siinä, että nostetaan oikeasti ne viat pöydälle ja pyritään korjaamaan ne?</p><p>&nbsp;</p><p>Ettekö ymmärrä, että sulkeutumalla menneisyyden haavemaailmaan ihanasta EU:sta Te itse tuohoatte sen haaveenne nopeammin, kun yksikään nouseva vaihtoehtopuolue koskaan!</p><p>&nbsp;</p><p>Ajettiin&nbsp;puolivaloilla toistakymmentänä vuotta. Kun ongelmia alkoi esiintyä, niin olisi pitänyt laittaa pitkät päälle, mutta mitä teki EU?</p><p>EU laittoi parkit päälle, kun ongelmia tuli. Kun on tarpeeksi kauan parkit päällä tienposkessa, niin akku loppuu ennenpitkää. Nyt se akku alkaa olla aika vähissä..</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me emme voi sulkeuta maailmalta ja jäädä junnaamaan paikallemme. Maailma ympärillämme muuttuu hurjaa vauhtia.

Lisäksi me emme pärjää yksin ja nyt nämä änkyräpuolueet vielä populistisilla aatteillaan supistavat hartioitamme entisestään.

Heitellään slouganeita, joille ei löydy katetta.

 

EU ja euro tuo vakautta jne.

 

Hartiamme kapeni jo Brexitillä, kun sisäänpäin suuntautuneet johtajat tuijottelivat omaa napaansa ja lisää on tulossa kapenemista. Nyt uhkailun kohteena on Puola.

EU on sulkeutumassa yhä enemmän. Vedetään ovia kiinni, kun pitäis pitää ennemmin vaikka raollaan, mutta ei.

 

Ovia vedetään kiinni ja siirrytään yhä pienempään huoneeseen, jossa on yhä vähemmän ikkunoita.

 

Mitä syvemmälle kellariin EU meidät vie, sitä huonommin meidän kaikkien EU maiden ääni kuuluu ja näkyy.

 

Ei saisi takertua menneisyyteen, vaikka on muistoissa hyviä kultaisia muistoja. Olihan se hienoo aikaa, kun talous toimi ja jotkut halpamaissa tuotetut tavarat oli yhä halvempia Suomeen rahdattuna.

Oli nousukausi, joka oli yhdistetty jostain syystä EU:hun ja euroon.

Pitäisi osata päästää irti noista menneisyyden kultareunaisista muistoista ja tunnustaa tosiasiat.

Ikään kuin kaikki hyvä olisi EU:n ja euron ansiota, mutta mikään huono ei voi olla EU:n ja euron vika, vaikka kuinka itsesään selvästä asiasta olisi kyse.

Jääräpäiset sisäänpäinsuuntautuneet uskovat viimeiseen asti mielikuviinsa haavemaailmastaan, vaikka koko EU raunioituu ympärillä.

 

Ei maailmassa voi jäädä yksin, tai ei ainakaan kannata. Järkevät kauppasopimukset vierasvaltioiden kanssa ovat hyödyllisiä ja hyödyttävät molempia osapuolia. Aikanaan yksi suuri syy EU:n rakentamiseen oli se, että ajateltiin, että kauppaa tekevät maat ei ala sotimaan keskenään. Se on ihan ymmärrettävää, mutta jossain on raja senkin suhteen. Jos EU alkaa repiä jäsenmaat sisältäpäin riekaleiksi, niin pitäisikö niitä silmiä alkaa raottaa vähän enemmän auki ja miettiä, voisiko siinä EU:ssa olla kuitenkin jotain vikaakin joskus?

Ja jos kaupankäynti pitää sodat pois, niin on hieman outoa, että tuo itänaapuri, josta luodaan arvaamatonta hullua, joka voi hyökätä mihin vaan, niin juuri heidän kanssaan kaupankäynti on lyöty jäihin pakotteilla..

 

Olisiko jo korkein aika päästää irti niistä menneisyyden niin ihanista mielikuvista, missä eu ja euro toivat vakautta ja ihanuutta ja alkaa katsomaan tätä maailmaa hieman avarammalla katseella.

 

Joillain ihmisillä on taipumus, että kun itse omalla toiminnalla ajaa itsensä ongelmiin, niin ei suostu myöntämään niitä ongelmien syitä ja etsii mieluummin syyllistä muista. Vaikka kuinka selvää on, että euro ei voi toimia, niin syyksi haetaan veronmaksajat, jotka maksavat liian vähän veroa, tai työttömät, jotka eivät tee töitå mitä ei ole, tai sairaalat, kun eivät tee maailman parasta työtä ilmaiseksi.

Kaikkea muuta haetaan syyksi euro/talouskriisiin, mutta ei sitä itse euroa.

EI sitä ei saa kritisoida sanoo meidän Petteri Orpo jopa Presidentti Sauli Niinistölle, joka tarjosi neuvottelupöytää ratkaista näitä ongelmia. Hyvä Presidentti Niinistö. Te sentään myönnätte ja ymmärrätte, mitkä ne ongelmat on ja tarjoat apua ratkaista niitä, toisin kun nämä umpisokeat takapajulan menneisyyden vangit, kuten Orpo.

Tai EU. Luulisi olevan melko selvää, että esimerkiksi maahanmuuttoasiassa EU omine perussääntöineen ja sopimuksineen on ajanut itsensä pattitilanteeseen, kun maailma on muuttunut ympärillä siitä ajasta, millon nuo säännöt luotiin.

Tuli arabikevät, jota ei osattu ennakoida, kun noita yhteisiä sopimuksia kirjoiteltiin. Ei arvattu, että yhtäkkiä kansa voi jakautua ulkoisen muutoksen takia ja ei ymmärretty, että miten vaikea on pysyä maailman muutoksissa mukana, jos siihen vaaditaan aina jokaisen jäsenmaan hyväksyntä.

En halua olla jälkiviisas, sillä nyt siihen taipuvaisen olisi aika helppo näin jälkikäteen sanoa, että olisiko tuo pitänyt osata ennakoida, että kaikki EU:n erilaiset jäsenmaat eivät välttämättä ole aina yhtämieltä ja samassa talouden tilassa, sillä ne on ehdottomat edellytykset sille, että EU ja euro olisi koskaan voinut toimia.

 

Nyt on patti tilanne, kun noita yhteisiä sopimuksia pitäisi muuttaa. Muutos halua varmaankin olisi, mutta mitäs tehdään kun se haluttu muutos suunta on päinvastainen EU maiden välillä?

 

Päästäkää irti menneisyyden haavemaailmasta ja avatkaa ne silmät nykyaikaan. Katsokaa tätä nykyistä tilannetta EU:ssa ja Eurossa isoilla silmillä sen ulkopuolelta ja kysykää itseltänne, että onko ne nyt täydelliset vai onko niissä ongelmia.

Jos näyttää edelleen hyvältä, niin ei siinä, laita silmät takaisin kiinni palaa takaisin sinne kammariin ja jatka EU:n mukana kohti sitä pimeintä takakammaria, pystyt siihen, koska mielikuvituksesi on huippuluokkaa.

 

Jos näet ja hyväksyt nuo ongelmat, niin pyydän, että älä sitten estä niiden korjaamista.

Tuo loppumaton mantra euron ja eun ihanuudesta estää korjaamista. Kritiikki suljetaan täysin ja valtamedia on tässä se työväline.

Miksi EU:sta vikoja löytäneiden ääntä ei voi kuulla ja kuunnella ehdotuksia millä niitä yhdessä voisi korjata?

 

Mitä Te EU haavemaailmassa pelkäätte siinä, että nostetaan oikeasti ne viat pöydälle ja pyritään korjaamaan ne?

 

Ettekö ymmärrä, että sulkeutumalla menneisyyden haavemaailmaan ihanasta EU:sta Te itse tuohoatte sen haaveenne nopeammin, kun yksikään nouseva vaihtoehtopuolue koskaan!

 

Ajettiin puolivaloilla toistakymmentänä vuotta. Kun ongelmia alkoi esiintyä, niin olisi pitänyt laittaa pitkät päälle, mutta mitä teki EU?

EU laittoi parkit päälle, kun ongelmia tuli. Kun on tarpeeksi kauan parkit päällä tienposkessa, niin akku loppuu ennenpitkää. Nyt se akku alkaa olla aika vähissä..

 

]]>
35 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257817-ankyrapuolueet-tekevat-euroopasta-takapajulaa#comments EU Wed, 04 Jul 2018 04:33:04 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257817-ankyrapuolueet-tekevat-euroopasta-takapajulaa
Wikipedia: Suomalaiset, kampanjoikaa tekijänoikeusdirektiiviä vastaan! http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257794-wikipedia-suomalaiset-kampanjoikaa-tekijanoikeusdirektiivia-vastaan <p>Netissä toimivan ilmaisen Wikipedia-tietosanakirjan englanninkieliseen versioon on ilmaantunut oheinen ilmoitus, jossa pyydetään myös suomalaisia vastustamaan EU:n tekijänoikeusdirektiiviä. Mikäli direktiivi menee läpi sellaisenaan, se voisi vaikuttaa todella <a href="https://www.puheenaihe.fi/puheenaihe/uhkaako-eun-tekijanoikeuslaki-internetin-avoimuutta/">pahalla tavalla nykyiseen Internetin vapaaseen luonteeseen</a> EU:n alueella. Myös Wikipedian käytön pelätään vaarantuvan pahasti. Wikipedia pyytääkin olemaan asiasta yhteydessä europarlamenttiedustajiin <a href="https://changecopyright.org/en-US/">Change Copyright</a> -sivuston ohjeiden avulla.</p><p>Janne Paalijärvi - <a href="http://paalijarvi.fi/" target="_blank" title="http://paalijarvi.fi/">http://paalijarvi.fi/</a><br />Facebook: <a href="https://www.facebook.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://www.facebook.com/paalijarvi">https://www.facebook.com/paalijarvi</a><br />Twitter: <a href="https://twitter.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://twitter.com/paalijarvi">https://twitter.com/paalijarvi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Netissä toimivan ilmaisen Wikipedia-tietosanakirjan englanninkieliseen versioon on ilmaantunut oheinen ilmoitus, jossa pyydetään myös suomalaisia vastustamaan EU:n tekijänoikeusdirektiiviä. Mikäli direktiivi menee läpi sellaisenaan, se voisi vaikuttaa todella pahalla tavalla nykyiseen Internetin vapaaseen luonteeseen EU:n alueella. Myös Wikipedian käytön pelätään vaarantuvan pahasti. Wikipedia pyytääkin olemaan asiasta yhteydessä europarlamenttiedustajiin Change Copyright -sivuston ohjeiden avulla.

Janne Paalijärvi - http://paalijarvi.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/paalijarvi
Twitter: https://twitter.com/paalijarvi

]]>
1 http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257794-wikipedia-suomalaiset-kampanjoikaa-tekijanoikeusdirektiivia-vastaan#comments EU Suomi Wikipedia Tue, 03 Jul 2018 12:13:33 +0000 Janne Paalijärvi http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257794-wikipedia-suomalaiset-kampanjoikaa-tekijanoikeusdirektiivia-vastaan
Ympäristö- ja vesilupaprosessi tulee säätää ensitilassa EU-linjausten mukaiseksi http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257783-ymparisto-ja-vesilupaprosessi-tulee-saataa-ensitilassa-eu-linjausten-mukaiseksi <p>&nbsp;</p><p><strong>Suomen ympäristö- ja vesilupaprosessia tulisi tarkistaa EU-linjausten mukaisiksi (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 18.6.2018, tiedote 310/2018) </strong></p><p>Suomessa on syytä harkita lainsäädännön muuttamista, jotta Suomi noudattaisi EU:n tuomioistuimen tiukentuneita linjauksia vesienhoidon ympäristötavoitteista. Vesien tilatavoitteet ja niistä poikkeaminen tulisi nostaa ympäristönsuojelulain ja vesilain lupajärjestelmissä nykyistä keskeisempään rooliin. SYKEn ja Itä-Suomen yliopiston laatimassa selvityksessä esitetään vaihtoehtoja sääntelyn kehittämiseksi.</p><p><strong>&rdquo;EU on tiukentanut vaatimusta vesienhoidon tavoitteiden noudattamisesta, ja se ohjaa tulkintaa myös Suomessa. Sekä lupakäytännössä että tuomioistuimissa painotetaan yhä enemmän vesienhoidon ympäristötavoitteita&rdquo;, kertoo tutkimusprofessori Antti Belinskij Suomen ympäristökeskuksesta.</strong></p><p>Kansallisen lainsäädännön taustalla on EU-lainsäädäntö. Kun kansallista vesienhoitolakia valmisteltiin, vesien hyvän tilan tavoitteen ei ajateltu suoraan sitovan hankkeiden lupaharkintaa. Tällöin säädettiin ainoastaan, että vesienhoitosuunnitelma tulee ottaa huomioon vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa.</p><p><strong>Kolme vaihtoehtoa lainsäädännön kehittämiseksi </strong></p><p>Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa selvitettiin seuraavia vaihtoehtoja vesienhoidon ympäristötavoitteiden oikeudellisesta sitovuudesta lupaharkinnassa:</p><p>- nykyinen tilanne jatkuu,</p><p>- tavoitteet otetaan huomioon terävämmin tai</p><p>- tavoitteista säädetään sitovasti.</p><p><strong>Selvityksen mukaan vaihtoehtojen vaikutukset eivät olennaisesti eroa toisistaan. Joka tapauksessa lupaharkinnassa on noudatettava EU-tuomioistuimen linjauksia, eikä ympäristötavoitteiden vastainen hanke voi saada lupaa ilman poikkeusta.</strong></p><p><strong>Miten vesienhoidon tavoitteista voitaisiin poiketa?</strong></p><p><strong>Vesienhoidon tavoitteista voidaan nykyisin poiketa tietyin edellytyksin, kun toteutetaan uutta merkittävää hanketta. Suomen lainsäädännössä ei kuitenkaan ole tarkemmin säädetty, missä vaiheessa ja mikä taho arvioi poikkeamisen ja päättää siitä.</strong></p><p><strong>Selvityksessä esitetään, että poikkeaminen kytkettäisiin lupaprosessiin ja lupaviranomainen tekisi päätöksen. Toinen vaihtoehto olisi, että vesienhoitoviranomainen tai viime kädessä valtioneuvosto tekisi poikkeamispäätöksen.</strong></p><p>Selvityksen toteuttivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Itä-Suomen yliopisto osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.</p><p><a href="https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-548-8" target="_blank">Vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen: Perusteet ja menettely -raportti</a></p><p><strong>Lisätietoja</strong>:</p><p>Tutkimusprofessori Antti Belinskij, SYKE ja Itä-Suomen yliopisto, p. 046 920 9189, antti.belinskij(at)<a href="http://uef.fi" target="_blank">uef.fi</a>, suunnittelija Milla Mäenpää, SYKE, p. 040&nbsp;573 4224, milla.maenpaa(at)<a href="http://ymparisto.fi" target="_blank">ymparisto.fi</a> ja yliopistonlehtori Niko Soininen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 437 6342, niko.soininen(at)<a href="http://uef.fi" target="_blank">uef.fi</a>.</p><p>Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta <a href="https://tietokayttoon.fi" target="_blank">tietokayttoon.fi</a></p><p>---</p><p><strong>Katso myös alla:</strong></p><p>Antti Belinskij &ndash; Tiina Paloniitty</p><p><strong>POIKKEAMINEN VESIENHOIDON YMPÄRISTÖTAVOITTEISTA UUDEN HANKKEEN TAKIA</strong></p><p><a href="https://www.edilex.fi/artikkelit/15923.pdf" title="https://www.edilex.fi/artikkelit/15923.pdf">https://www.edilex.fi/artikkelit/15923.pdf</a></p><p>---</p><p><strong>Mitä Eu:n SEA-direktiivi sanoo? Ks. alla:</strong></p><p><a href="http://ec.europa.eu/environment/archives/eia/pdf/030923_sea_guidance_fi.pdf" title="http://ec.europa.eu/environment/archives/eia/pdf/030923_sea_guidance_fi.pdf">http://ec.europa.eu/environment/archives/eia/pdf/030923_sea_guidance_fi.pdf</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomen ympäristö- ja vesilupaprosessia tulisi tarkistaa EU-linjausten mukaisiksi (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 18.6.2018, tiedote 310/2018)

Suomessa on syytä harkita lainsäädännön muuttamista, jotta Suomi noudattaisi EU:n tuomioistuimen tiukentuneita linjauksia vesienhoidon ympäristötavoitteista. Vesien tilatavoitteet ja niistä poikkeaminen tulisi nostaa ympäristönsuojelulain ja vesilain lupajärjestelmissä nykyistä keskeisempään rooliin. SYKEn ja Itä-Suomen yliopiston laatimassa selvityksessä esitetään vaihtoehtoja sääntelyn kehittämiseksi.

”EU on tiukentanut vaatimusta vesienhoidon tavoitteiden noudattamisesta, ja se ohjaa tulkintaa myös Suomessa. Sekä lupakäytännössä että tuomioistuimissa painotetaan yhä enemmän vesienhoidon ympäristötavoitteita”, kertoo tutkimusprofessori Antti Belinskij Suomen ympäristökeskuksesta.

Kansallisen lainsäädännön taustalla on EU-lainsäädäntö. Kun kansallista vesienhoitolakia valmisteltiin, vesien hyvän tilan tavoitteen ei ajateltu suoraan sitovan hankkeiden lupaharkintaa. Tällöin säädettiin ainoastaan, että vesienhoitosuunnitelma tulee ottaa huomioon vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa.

Kolme vaihtoehtoa lainsäädännön kehittämiseksi

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa selvitettiin seuraavia vaihtoehtoja vesienhoidon ympäristötavoitteiden oikeudellisesta sitovuudesta lupaharkinnassa:

- nykyinen tilanne jatkuu,

- tavoitteet otetaan huomioon terävämmin tai

- tavoitteista säädetään sitovasti.

Selvityksen mukaan vaihtoehtojen vaikutukset eivät olennaisesti eroa toisistaan. Joka tapauksessa lupaharkinnassa on noudatettava EU-tuomioistuimen linjauksia, eikä ympäristötavoitteiden vastainen hanke voi saada lupaa ilman poikkeusta.

Miten vesienhoidon tavoitteista voitaisiin poiketa?

Vesienhoidon tavoitteista voidaan nykyisin poiketa tietyin edellytyksin, kun toteutetaan uutta merkittävää hanketta. Suomen lainsäädännössä ei kuitenkaan ole tarkemmin säädetty, missä vaiheessa ja mikä taho arvioi poikkeamisen ja päättää siitä.

Selvityksessä esitetään, että poikkeaminen kytkettäisiin lupaprosessiin ja lupaviranomainen tekisi päätöksen. Toinen vaihtoehto olisi, että vesienhoitoviranomainen tai viime kädessä valtioneuvosto tekisi poikkeamispäätöksen.

Selvityksen toteuttivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Itä-Suomen yliopisto osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen: Perusteet ja menettely -raportti

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Antti Belinskij, SYKE ja Itä-Suomen yliopisto, p. 046 920 9189, antti.belinskij(at)uef.fi, suunnittelija Milla Mäenpää, SYKE, p. 040 573 4224, milla.maenpaa(at)ymparisto.fi ja yliopistonlehtori Niko Soininen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 437 6342, niko.soininen(at)uef.fi.

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

---

Katso myös alla:

Antti Belinskij – Tiina Paloniitty

POIKKEAMINEN VESIENHOIDON YMPÄRISTÖTAVOITTEISTA UUDEN HANKKEEN TAKIA

https://www.edilex.fi/artikkelit/15923.pdf

---

Mitä Eu:n SEA-direktiivi sanoo? Ks. alla:

http://ec.europa.eu/environment/archives/eia/pdf/030923_sea_guidance_fi.pdf

 

 

 

 

]]>
13 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257783-ymparisto-ja-vesilupaprosessi-tulee-saataa-ensitilassa-eu-linjausten-mukaiseksi#comments Energia- ja ympäristöpolitiikka EU SEA-direktiivi Ympäristö- ja vesilupaprosessi Tue, 03 Jul 2018 07:51:45 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257783-ymparisto-ja-vesilupaprosessi-tulee-saataa-ensitilassa-eu-linjausten-mukaiseksi
Merkelin "hyvä kompromissi"? http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257768-merkelin-hyva-kompromissi <p>&quot;Saksan liittokansleri Angela Merkel ja sisäministeri Horst Seehofer ovat päässeet sopuun hallituskriisin luoneesta maahanmuuttokysymyksestä, kertoo saksalainen uutistoimisto DPA.&quot;</p><p><a href="http://www.ess.fi/uutiset/ulkomaat/art2469035">TÄSSÄ LINKKI UUTISEEN</a></p><p>&nbsp;</p><p>En tiedä miksi, mutta kun kuulee hyvästä kompromissista, niin tulee mieleen kysymys, että kummalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos Seehofer on ollut ehdoton, että laiton maahanmuutto saadaan loppumaan ja Merkel siitä, että sen pitää saada jatkua, niin mikä tässä välillä on hyvä kompromissi?</p><p>&nbsp;</p><p>Kumpi on perääntynyt?</p><p>&nbsp;</p><p>Jos kompromissi on vastaanottokeskus Saksan rajalla, johon otetaan säilöön kunnes turvapaikkahakemus on käsitelty (tällaista itsekin ehdottanut Suomeen) niin uskoisin sen käyvän Seehoferille, mutta en jaksa uskoa, että se kävisi Merkelille.</p><p>,Jos Merkel on tällä taas pitkittänyt hallitukriisin päätymistä hallituksen hajoamiseen, niin miten mahtaa muut, kuten vasemmisto ja ihmisoikeusjärjestöt ym. tähän suhtautua?</p><p>Ei tainnut EU:n ja muiden laajempienkin sopimusten toimimattomuus nykytilanteessa ihan tällä vielä korjaantua, mutta oliko tämä ensi askel sopimuksen löytymiseen, vai oliko tämä taas maanantaina askel eteen ja tiistaina kaksi taakse?</p><p>En tiedä, varsinkaan, kun uutinen ei kerro tarkalleen, mitä sovittu ja siksi ehkä turhan aikaista asiasta kirjoittaa, mutta aihe on vaan niin merkittävä koko EU:n ja osittain siksi myös Suomen kannalta, että ei malta olla ääneen pohtimatta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Saksan liittokansleri Angela Merkel ja sisäministeri Horst Seehofer ovat päässeet sopuun hallituskriisin luoneesta maahanmuuttokysymyksestä, kertoo saksalainen uutistoimisto DPA."

TÄSSÄ LINKKI UUTISEEN

 

En tiedä miksi, mutta kun kuulee hyvästä kompromissista, niin tulee mieleen kysymys, että kummalle.

 

Jos Seehofer on ollut ehdoton, että laiton maahanmuutto saadaan loppumaan ja Merkel siitä, että sen pitää saada jatkua, niin mikä tässä välillä on hyvä kompromissi?

 

Kumpi on perääntynyt?

 

Jos kompromissi on vastaanottokeskus Saksan rajalla, johon otetaan säilöön kunnes turvapaikkahakemus on käsitelty (tällaista itsekin ehdottanut Suomeen) niin uskoisin sen käyvän Seehoferille, mutta en jaksa uskoa, että se kävisi Merkelille.

,Jos Merkel on tällä taas pitkittänyt hallitukriisin päätymistä hallituksen hajoamiseen, niin miten mahtaa muut, kuten vasemmisto ja ihmisoikeusjärjestöt ym. tähän suhtautua?

Ei tainnut EU:n ja muiden laajempienkin sopimusten toimimattomuus nykytilanteessa ihan tällä vielä korjaantua, mutta oliko tämä ensi askel sopimuksen löytymiseen, vai oliko tämä taas maanantaina askel eteen ja tiistaina kaksi taakse?

En tiedä, varsinkaan, kun uutinen ei kerro tarkalleen, mitä sovittu ja siksi ehkä turhan aikaista asiasta kirjoittaa, mutta aihe on vaan niin merkittävä koko EU:n ja osittain siksi myös Suomen kannalta, että ei malta olla ääneen pohtimatta.

 

 

]]>
8 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257768-merkelin-hyva-kompromissi#comments EU Maahanmuutto Tue, 03 Jul 2018 04:12:46 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257768-merkelin-hyva-kompromissi
Välimeren ylittävät turvapaikanhakijat on käännytettävä käsittelykeskuksiin http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257663-valimeren-ylittavat-turvapaikanhakijat-on-kaannytettava-kasittelykeskuksiin <p>Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätettiin, että EU:n ulkopuolelle perustetaan käsittelykeskuksia, joissa selvitetään elintasopakolaiset todellisista avun tarvitsijoista. Keskuksia rahoittaa EU, ja toiminta tapahtuu yhteistyössä YK:n kanssa. Näin ehkäistään rahakasta ihmissalakuljetusta ja vaarallista Välimeren ylitystä.<br /><br />Eurooppa-neuvoston päätös on hyvä, mutta unionin on syytä olla johdonmukainen. Välimeren ylittävien turvapaikanhakijoiden veneet on uuden linjauksen pohjalta käännytettävä kansainväliseltä merialueelta näihin EU:n ulkopuolisiin käsittelykeskuksiin.<br /><br />Esitin EU:n ulkopuolisten käsittelykeskusten perustamista jo kolme vuotta sitten. Kansalaiset oikeutetusti odottavat, että rajat voidaan hallitusti turvata. &nbsp;Jos vastuulliset puolueet eivät kykene ratkaisemaan siirtolaiskriisiä, kansalaiset alkavat tukea erilaisia ääriliikkeitä. Maahanmuutosta voi tulla Euroopan unionille elämän tai kuoleman kysymys, jos annamme sen sellaiseksi muodostua. Siniset esittävät realismia ilman rasismia. Se on ainoa kestävä linja. Emme halua antaa valtaa poliittisille liikkeille, jotka edustavat rasismia ilman realismia.<br /><br />Euroopan tekemät toimet ja hallituksen tekemät tiukennukset turvapaikkalainsäädäntöön ovat parantaneet tilannetta huomattavasti. Sinisten tavoitteena on estää vuoden 2015 hallitsemattoman siirtolaisaallon toistuminen. Sen suhteen tuloksia on jo näkyvillä. Kun Suomeen tuli vuonna 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaa, niin viime vuonna uusia turvapaikkahakemuksia jätettiin vain pari tuhatta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätettiin, että EU:n ulkopuolelle perustetaan käsittelykeskuksia, joissa selvitetään elintasopakolaiset todellisista avun tarvitsijoista. Keskuksia rahoittaa EU, ja toiminta tapahtuu yhteistyössä YK:n kanssa. Näin ehkäistään rahakasta ihmissalakuljetusta ja vaarallista Välimeren ylitystä.

Eurooppa-neuvoston päätös on hyvä, mutta unionin on syytä olla johdonmukainen. Välimeren ylittävien turvapaikanhakijoiden veneet on uuden linjauksen pohjalta käännytettävä kansainväliseltä merialueelta näihin EU:n ulkopuolisiin käsittelykeskuksiin.

Esitin EU:n ulkopuolisten käsittelykeskusten perustamista jo kolme vuotta sitten. Kansalaiset oikeutetusti odottavat, että rajat voidaan hallitusti turvata.  Jos vastuulliset puolueet eivät kykene ratkaisemaan siirtolaiskriisiä, kansalaiset alkavat tukea erilaisia ääriliikkeitä. Maahanmuutosta voi tulla Euroopan unionille elämän tai kuoleman kysymys, jos annamme sen sellaiseksi muodostua. Siniset esittävät realismia ilman rasismia. Se on ainoa kestävä linja. Emme halua antaa valtaa poliittisille liikkeille, jotka edustavat rasismia ilman realismia.

Euroopan tekemät toimet ja hallituksen tekemät tiukennukset turvapaikkalainsäädäntöön ovat parantaneet tilannetta huomattavasti. Sinisten tavoitteena on estää vuoden 2015 hallitsemattoman siirtolaisaallon toistuminen. Sen suhteen tuloksia on jo näkyvillä. Kun Suomeen tuli vuonna 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaa, niin viime vuonna uusia turvapaikkahakemuksia jätettiin vain pari tuhatta.

]]>
0 EU Eurooppa-neuvosto Turvapaikanhakijat Sat, 30 Jun 2018 14:12:32 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257663-valimeren-ylittavat-turvapaikanhakijat-on-kaannytettava-kasittelykeskuksiin
Pääministerimme on tyytyväinen epäonnistumiseensa? http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257607-paaministerimme-on-tyytyvainen-epaonnistumiseensa <p>EU sai aikaiseksi jonkinlaisen &quot;suunnitelman&quot; pakolaisongelmaan, joka on ajanut EU:n kriisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Trumpin twiiteistä saa lukea sitä sun tätä, mutta Angela Merkel käytännössä ajoi Euroopan ja EU:n tuhon partaalle Twiittaamalla 2015, että Saksa heittää romukoppaan yhteiset säännöt ja niiden noudattamisen ja kutsui sääntöjen vastaisesti kenen tahansa hankkiutumaan keinolla millä hyvällä turvallisten maiden läpi aina Saksaan asti.</p><p>Kakku ei ollut Juha SIpilän mielestä vielä tarpeeksi korea ja Sipilä oli huolissaan, että jos me ei saada katastrofista vähintään yhtä suurta palaa, kun Saksa, niin Hän päätti vetää varmuuden vuoksi ässän hihasta ja yhtäläillä olla täysin välittämättä yhteisistä sovituista säännöistä ja kehotti kansainvaellusta jatkamaan aina Suomeen asti ja nokitti Merkelin ilmoitusta vielä tarjoamalla kotinsa (muka) käyttöön.</p><p>&nbsp;</p><p>Juha Sipilä ja Angela Merkel ovat omilla somepäivityksillään aikaansaanut omien sääntöjensä vastaisen kaaoksen Eurooppaan, Suomeen, Saksaan jne.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt He ovat olleet sopimassa yhteisiä pelisääntöjä, millä Heidän aiheuttamansa katastrofi korjattaisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt Pääministeri Juha Sipilä hehkuttaa sopimusta, jonka saivat aikaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Eli itse ongelmalle ei päätetty tehdä yhtään mitään. Se oli näiden huippumiesten ja naisten huippuratkaisu huippu EU:n huippukokouksessa. HURRAAA!!!</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-10280323?origin=rss">&quot;</a></p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-10280323?origin=rss">Sipilä arveli, että keskukset lopettavat ihmiset salakuljetusbisneksen Välimerellä ja parantavat sikäli merkittävästi tilannetta.</a></p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-10280323?origin=rss">Keskusten perimmäinen tarkoitus on, etteivät ihmiset lähtisi vaarallisille merimatkoille, jos määränpääksi tulee EU:n sijasta rannikolla sijaitseva keskus. Sipilän mukaan suurin osa tällä hetkellä Eurooppaan pyrkivistä ihmisistä ei täytä turvapaikan saamisen kriteerejä.&quot;</a></p><p>&nbsp;</p><p>Miten ihmeessä tuo hätää kärsiville tarkoitettu pääsylippuautomaatti estäisi turvapaikkataksien huippubisnesten jatkumisen ja turvapaikkaturistien laittoman maahantulon ja kansainvaelluksen jatkumisen vapaasti ristiin rastiin pitkin eu maita tekemään lukuisia hakemuksia ja jäädäkseen lopulta sitten laittomana tai laillisena nauttimaan vaikkapa Suomen riittoisista palveluista, jossa saavat&nbsp; eristäytyä omille alueilleen harrastaamaan omia juttujaan välittämättä Suomen pelisäännöistä?</p><p>Sipilä sanoi ennen kokousta, että vuoden 2015 kaltainen kansainvaellus on saatava loppumaan.</p><p>Tämä oli tavoite siis ennen kokousta ja tämän tavoitteen täyttymiseen ei tullut minkäänlaista valoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Eli kokouksessa päädyttiin antamaan ongelman jatkua entisellään, mutta sovittiin veronmaksajien joutuvan maksamaan tämän lisäksi vielä yksi laillinenkin vaihtoehto hakea turvapaikkaa.</p><p>Eli lisää rahaa veronmaksajilta &quot;lailliseen turvapaikkaturismiin&quot;, mutta ei mitään ongelma ratkaisuun.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos puhutaan jonkinlaisesta ratkaisusta, niin silloin olisi kerrottu keino, millä laiton maahantulo loppuu.</p><p>Tänään huippukokouksessa on asialistalla EURON yhteisvastuun kasvattaminen ja takausautomaatin rakentaminen, jolla esim. me Suomen veronmaksajat joudumme maksamaan euromaissa konkurssiin itsensä ajamat pankit.</p><p>Suomi vastustaa kai näenäisesti jollain lailla tätä, mutta ketä se kiinnostaa?</p><p>Kun ottaa huomioon, miten huonoon turvapaikkaratkaisuun pääministerimme on tyytyväinen, niin luultavasti Hän tulee olemaan myös yhteisvastuun lisäämisessä syntyvään ratkaisuun yhtä tyytyväinen riippumatta siitä onko se Suomen etujen mukainen.</p><p>&nbsp;</p><p>Sipillä riittää siis aina mikä tahansa ratkaisu mihin tahansa asiaan, vaikka se olisi kuinka huono Suomelle, kunhan se on EU tason yhteinen..</p><p>Ovat siellä EU:n huippupiireissä tämän varmasti tiedostanut jo ja nauravat katketakseen keskenään näiden kokousten jälkeen, kuinka se Suomipoika lähti taas taskut tyhjänä kotiinsa kehumaan ratkaisua, joka tyhjentää kaikkien suomalaisten taskut..</p><p>Huomenna lauantaina 30.6 on Heinämessut tapahtuma Forssassa ja mikäli haluat keskustella näistä asioista kasvotusten, niin tervetuloa. Paikalla myös Jussi Halla-Aho ;)</p><p>Kommenttiosioon en ehdi valitettavasti vastailla tällä kertaa, mikäli joku asiaa jotenkin haluaa kommentoida.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU sai aikaiseksi jonkinlaisen "suunnitelman" pakolaisongelmaan, joka on ajanut EU:n kriisiin.

 

Trumpin twiiteistä saa lukea sitä sun tätä, mutta Angela Merkel käytännössä ajoi Euroopan ja EU:n tuhon partaalle Twiittaamalla 2015, että Saksa heittää romukoppaan yhteiset säännöt ja niiden noudattamisen ja kutsui sääntöjen vastaisesti kenen tahansa hankkiutumaan keinolla millä hyvällä turvallisten maiden läpi aina Saksaan asti.

Kakku ei ollut Juha SIpilän mielestä vielä tarpeeksi korea ja Sipilä oli huolissaan, että jos me ei saada katastrofista vähintään yhtä suurta palaa, kun Saksa, niin Hän päätti vetää varmuuden vuoksi ässän hihasta ja yhtäläillä olla täysin välittämättä yhteisistä sovituista säännöistä ja kehotti kansainvaellusta jatkamaan aina Suomeen asti ja nokitti Merkelin ilmoitusta vielä tarjoamalla kotinsa (muka) käyttöön.

 

Juha Sipilä ja Angela Merkel ovat omilla somepäivityksillään aikaansaanut omien sääntöjensä vastaisen kaaoksen Eurooppaan, Suomeen, Saksaan jne.

 

Nyt He ovat olleet sopimassa yhteisiä pelisääntöjä, millä Heidän aiheuttamansa katastrofi korjattaisiin.

 

Nyt Pääministeri Juha Sipilä hehkuttaa sopimusta, jonka saivat aikaan.

 

Eli itse ongelmalle ei päätetty tehdä yhtään mitään. Se oli näiden huippumiesten ja naisten huippuratkaisu huippu EU:n huippukokouksessa. HURRAAA!!!

 

"

Sipilä arveli, että keskukset lopettavat ihmiset salakuljetusbisneksen Välimerellä ja parantavat sikäli merkittävästi tilannetta.

Keskusten perimmäinen tarkoitus on, etteivät ihmiset lähtisi vaarallisille merimatkoille, jos määränpääksi tulee EU:n sijasta rannikolla sijaitseva keskus. Sipilän mukaan suurin osa tällä hetkellä Eurooppaan pyrkivistä ihmisistä ei täytä turvapaikan saamisen kriteerejä."

 

Miten ihmeessä tuo hätää kärsiville tarkoitettu pääsylippuautomaatti estäisi turvapaikkataksien huippubisnesten jatkumisen ja turvapaikkaturistien laittoman maahantulon ja kansainvaelluksen jatkumisen vapaasti ristiin rastiin pitkin eu maita tekemään lukuisia hakemuksia ja jäädäkseen lopulta sitten laittomana tai laillisena nauttimaan vaikkapa Suomen riittoisista palveluista, jossa saavat  eristäytyä omille alueilleen harrastaamaan omia juttujaan välittämättä Suomen pelisäännöistä?

Sipilä sanoi ennen kokousta, että vuoden 2015 kaltainen kansainvaellus on saatava loppumaan.

Tämä oli tavoite siis ennen kokousta ja tämän tavoitteen täyttymiseen ei tullut minkäänlaista valoa.

 

Eli kokouksessa päädyttiin antamaan ongelman jatkua entisellään, mutta sovittiin veronmaksajien joutuvan maksamaan tämän lisäksi vielä yksi laillinenkin vaihtoehto hakea turvapaikkaa.

Eli lisää rahaa veronmaksajilta "lailliseen turvapaikkaturismiin", mutta ei mitään ongelma ratkaisuun.

 

Jos puhutaan jonkinlaisesta ratkaisusta, niin silloin olisi kerrottu keino, millä laiton maahantulo loppuu.

Tänään huippukokouksessa on asialistalla EURON yhteisvastuun kasvattaminen ja takausautomaatin rakentaminen, jolla esim. me Suomen veronmaksajat joudumme maksamaan euromaissa konkurssiin itsensä ajamat pankit.

Suomi vastustaa kai näenäisesti jollain lailla tätä, mutta ketä se kiinnostaa?

Kun ottaa huomioon, miten huonoon turvapaikkaratkaisuun pääministerimme on tyytyväinen, niin luultavasti Hän tulee olemaan myös yhteisvastuun lisäämisessä syntyvään ratkaisuun yhtä tyytyväinen riippumatta siitä onko se Suomen etujen mukainen.

 

Sipillä riittää siis aina mikä tahansa ratkaisu mihin tahansa asiaan, vaikka se olisi kuinka huono Suomelle, kunhan se on EU tason yhteinen..

Ovat siellä EU:n huippupiireissä tämän varmasti tiedostanut jo ja nauravat katketakseen keskenään näiden kokousten jälkeen, kuinka se Suomipoika lähti taas taskut tyhjänä kotiinsa kehumaan ratkaisua, joka tyhjentää kaikkien suomalaisten taskut..

Huomenna lauantaina 30.6 on Heinämessut tapahtuma Forssassa ja mikäli haluat keskustella näistä asioista kasvotusten, niin tervetuloa. Paikalla myös Jussi Halla-Aho ;)

Kommenttiosioon en ehdi valitettavasti vastailla tällä kertaa, mikäli joku asiaa jotenkin haluaa kommentoida.

]]>
10 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257607-paaministerimme-on-tyytyvainen-epaonnistumiseensa#comments EU Maahanmuutto Fri, 29 Jun 2018 11:04:59 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257607-paaministerimme-on-tyytyvainen-epaonnistumiseensa
EU oppii vihdoin Australian siirtolaislinjasta http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257602-eu-oppii-vihdoin-australian-siirtolaislinjasta <p># On erinomaista, että Euroopan Unionin (EU) johtajat vihdoin alkavat ymmärtää, mistä venepakolaisuudessa on kysymys. Pääministeri <strong>Juha Sipilä</strong> on tyytyväinen siihen, että unionia vuosia hiertäneissä maahanmuuttokysymyksissä päästiin eteenpäin. Uudistukset ovat hänen mukaansa Suomen tavoitteiden mukaisia.</p><p>&nbsp;&nbsp; EU aikoo perustaa turvapaikanhakijoille niin sanottuja alueellisia maihinnousukeskuksia EU:n ulkopuolelle, lähinnä Pohjois-Afrikkaan. Keskuksia on tarkoitus tulla myös EU-maihin.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp; Vihdoin aletaan ymmärtää, että Eurooppaan pyrkivien matkat ovat kallista ja äärimmäisen vaarallista toimintaa, josta ainoita hyötyjiä ovat ihmissalakuljettajat. Kun EU ryhtyy tehokkaasti avustamaan merihätään joutuneita, salakuljettajat saattavat lähettää matkaan yhä suurempia laivalasteja yhä heikommissa aluksissa. Ja bisnes sen kuin paranee. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp; EU:n johtajat ovat pähkäilleet Brysselissä maahanmuuttopolitiikan suurten ongelmien ääressä. Ne uhkaavat repiä hajalle koko unionin ja raunioittaa yhteistyön. EU on ollut Lähi-idän ja Afrikan pakolais- ja väestökriisin ääressä luvalla sanoen naiivi ja sinisilmäinen. Olisi pitänyt etsiä ohjeita sieltä, mistä niitä olisi ollut tarjolla, varsinkin Australiasta.</p><p>&nbsp;&nbsp; Olen jo pitempään suositellut tutustumista Australian maahanmuuttopolitiikkaan.&nbsp;&nbsp; Australiaankin pyrki takavuosina ihmissalakuljettajien aluksia Etelä-Aasian suunnalta. Mutta niiden määrä on pudonnut murto-osaan. Australia on ilmoittanut, että ihmissalakuljettajien aluksilla saapuvilla ei ole oikeutta anoa turvapaikkaa. Turvapaikan saajat valitaan lähtömaista sosiaalisin perustein.</p><p>&nbsp;&nbsp; Salakuljettajien aluksiin pääsevät vain maksukykyisimmät ja fyysisesti vahvimmat, ennen kaikkea nuoret miehet. Niinhän oli v. 2015 laita EU-maihin pyrkijöidenkin kohdalla. Nyt suuri osa turvapaikan anojista on saanut kielteisen päätöksen, mutta he ovat jääneet piileskelemään EU-maihin.</p><p>&nbsp;</p><p># Australia on kääntänyt ihmissalakuljettajien alukset pois vesiltään. Niiden matkustajat on sijoitettu Australian kustantamille leireille naapurivaltioihin Papua-Uuteen-Guineaan ja Nauruun. Noille pakolaisille ei ole luvattu edes myöhemmin pääsyä Australiaan. Se on myös tehokkaasti ehkäissyt pyrkimistä tätä kautta Australiaan. Järjestelmä ei saa tuottaa katteettomia vetovoimatekijöitä.</p><p>&nbsp;&nbsp; Tämä Australian käytäntö tuntuu kovalta. Leirien olosuhteissa on paljon parannettavaa. Mutta se on itse asiassa inhimillisempi kuin EU:n linja, joka on luonut Eurooppaan katteettoman vetovoimatekijän. Se houkuttelee väkeä ja tuottaa katkeria pettymyksiä Eurooppaan pyrkiville. Tuloksena on radikaalistumista ja terrorismia.</p><p>&nbsp;&nbsp; Australian linja on tehokkaasti jarruttanut ihmissalakuljettajien miljardibisnestä ja varmistanut turvapaikan todellisen tarpeen perusteella myös köyhille, sairaille, naisille ja lapsille eli niille ryhmille, jotka eniten tarvitsevat apua. Heidät on noudettava lähtömaista. Tuohon toimintaan on varattava niitä rahoja, jotka nyt kuluvat perusteettomien Eurooppaan pyrkijöiden huoltamiseen.</p><p><em>Timo Uotila,</em> Helsinki</p><p>Kuva: <em>Australiaan pyrkineitä venepakolaisia on sijoitettu Naurun saarivaltioon. Se ei ole Naurun eikä vallankaan naurun asia. Australia vastaa kustannuksista. Oloissa on paljonkin parantamisen varaa. Mutta ihmissalakuljettajien miljardibisnes oli pakko lopettaa. &nbsp;</em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> # On erinomaista, että Euroopan Unionin (EU) johtajat vihdoin alkavat ymmärtää, mistä venepakolaisuudessa on kysymys. Pääministeri Juha Sipilä on tyytyväinen siihen, että unionia vuosia hiertäneissä maahanmuuttokysymyksissä päästiin eteenpäin. Uudistukset ovat hänen mukaansa Suomen tavoitteiden mukaisia.

   EU aikoo perustaa turvapaikanhakijoille niin sanottuja alueellisia maihinnousukeskuksia EU:n ulkopuolelle, lähinnä Pohjois-Afrikkaan. Keskuksia on tarkoitus tulla myös EU-maihin.

    Vihdoin aletaan ymmärtää, että Eurooppaan pyrkivien matkat ovat kallista ja äärimmäisen vaarallista toimintaa, josta ainoita hyötyjiä ovat ihmissalakuljettajat. Kun EU ryhtyy tehokkaasti avustamaan merihätään joutuneita, salakuljettajat saattavat lähettää matkaan yhä suurempia laivalasteja yhä heikommissa aluksissa. Ja bisnes sen kuin paranee.    

  EU:n johtajat ovat pähkäilleet Brysselissä maahanmuuttopolitiikan suurten ongelmien ääressä. Ne uhkaavat repiä hajalle koko unionin ja raunioittaa yhteistyön. EU on ollut Lähi-idän ja Afrikan pakolais- ja väestökriisin ääressä luvalla sanoen naiivi ja sinisilmäinen. Olisi pitänyt etsiä ohjeita sieltä, mistä niitä olisi ollut tarjolla, varsinkin Australiasta.

   Olen jo pitempään suositellut tutustumista Australian maahanmuuttopolitiikkaan.   Australiaankin pyrki takavuosina ihmissalakuljettajien aluksia Etelä-Aasian suunnalta. Mutta niiden määrä on pudonnut murto-osaan. Australia on ilmoittanut, että ihmissalakuljettajien aluksilla saapuvilla ei ole oikeutta anoa turvapaikkaa. Turvapaikan saajat valitaan lähtömaista sosiaalisin perustein.

   Salakuljettajien aluksiin pääsevät vain maksukykyisimmät ja fyysisesti vahvimmat, ennen kaikkea nuoret miehet. Niinhän oli v. 2015 laita EU-maihin pyrkijöidenkin kohdalla. Nyt suuri osa turvapaikan anojista on saanut kielteisen päätöksen, mutta he ovat jääneet piileskelemään EU-maihin.

 

# Australia on kääntänyt ihmissalakuljettajien alukset pois vesiltään. Niiden matkustajat on sijoitettu Australian kustantamille leireille naapurivaltioihin Papua-Uuteen-Guineaan ja Nauruun. Noille pakolaisille ei ole luvattu edes myöhemmin pääsyä Australiaan. Se on myös tehokkaasti ehkäissyt pyrkimistä tätä kautta Australiaan. Järjestelmä ei saa tuottaa katteettomia vetovoimatekijöitä.

   Tämä Australian käytäntö tuntuu kovalta. Leirien olosuhteissa on paljon parannettavaa. Mutta se on itse asiassa inhimillisempi kuin EU:n linja, joka on luonut Eurooppaan katteettoman vetovoimatekijän. Se houkuttelee väkeä ja tuottaa katkeria pettymyksiä Eurooppaan pyrkiville. Tuloksena on radikaalistumista ja terrorismia.

   Australian linja on tehokkaasti jarruttanut ihmissalakuljettajien miljardibisnestä ja varmistanut turvapaikan todellisen tarpeen perusteella myös köyhille, sairaille, naisille ja lapsille eli niille ryhmille, jotka eniten tarvitsevat apua. Heidät on noudettava lähtömaista. Tuohon toimintaan on varattava niitä rahoja, jotka nyt kuluvat perusteettomien Eurooppaan pyrkijöiden huoltamiseen.

Timo Uotila, Helsinki

Kuva: Australiaan pyrkineitä venepakolaisia on sijoitettu Naurun saarivaltioon. Se ei ole Naurun eikä vallankaan naurun asia. Australia vastaa kustannuksista. Oloissa on paljonkin parantamisen varaa. Mutta ihmissalakuljettajien miljardibisnes oli pakko lopettaa.  

 

]]>
3 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257602-eu-oppii-vihdoin-australian-siirtolaislinjasta#comments Australia EU Ihmissalakuljetus Siirtolaisuus Fri, 29 Jun 2018 10:22:38 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257602-eu-oppii-vihdoin-australian-siirtolaislinjasta