Yhdysvallat http://eerohaapalehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134523/all Wed, 19 Sep 2018 19:18:00 +0300 fi Republikaanit ovat Yhdysvaltain kurjaliston puolue – Demokraatit eliitin http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261197-republikaanit-ovat-yhdysvaltain-kurjaliston-puolue-demokraatit-eliitin <p><em><strong>Republikaanit ovat Yhdysvaltain kurjaliston puolue &ndash; Demokraatit eliitin</strong></em></p><p><em>Politiikka rikki - maailmankirjat sekaisin</em></p><p>*</p><p><strong>Presidentti Obaman</strong> toisen presidenttikauden aikana 2012-2016 Yhdysvaltain kansalaisten <strong><em>elinikäodote</em></strong> laski 78,9:stä 78,6:een, johtuen osittain &rdquo;<em>epätoivokuolemien</em>&rdquo; lisääntymisestä.&nbsp; <em>Epätoivokuolemiin (&rdquo;deaths of despair</em>&rdquo;) luetaan alkoholista ja huumeidenkäytöstä aiheutuneet kuolemat sekä itsemurhat.</p><p>Syrjäisten ja taantuvien alueiden varhentuneet kuolemat painoivat elinikäodotetta alas, &rdquo;kumoten&rdquo; yleisen trendin vaikutuksen:</p><p>elinikäodote on itse asiassa nousussa useissa osissa Yhdysvaltoja, erityisesti kaupunkialueilla, mutta hyvä ei heijastu maan syrjäisiin osiin ja sydänmaille.</p><p>*</p><p><strong>Väestön terveydentila vaikuttaa äänestämiseen?</strong></p><p><strong><em>Kolumbian yliopiston Irving Medical Centerin</em></strong> tutkijat pureutuivat väestötilastojen kertomaan ja vertasivat näin koottuja alueellisia tietoja ihmisten äänestyskäyttäytymiseen vuosien 2008 ja 2016 vaaleissa.&nbsp; Tarkastelun kohteena oli kaikkiaan 3.112:n Yhdysvaltalaisen maakunnan äänestys- ja kuolleisuustilastot.&nbsp;</p><p>Tutkijoiden tavoitteena oli selvittää, voiko terveydentilan väestöllinen heikkeneminen tietyissä osissa maata selittää, miksi <strong>Donald Trump</strong> voitti paikan Valkoisessa talossa.</p><p>Lukuisten sosiologisten selvitysten ja yleisen poliittisen arvion mukaan Trumpin voitosta voidaan kiittää osittain äänestäjiä, jotka uskovat jääneensä taloudellisessa ja sosiaalisessa mielessä jälkeen muusta maasta.&nbsp; Tällaisia väestöryhmiä ovat erityisesti valkoiset työläiset, vanhemmat sekä heikosti koulutetut kansalaiset, jotka asuvat syrjäisillä haja-asutusalueilla &ndash; tai taantuvilla teollisuusseuduilla, ns. ruostevyöhykkeellä.&nbsp; Heidän keskuudessaan kasvanut maahanmuuttovastaisuus ja maan rodullinen kahtiajakoisuus ovat usein mainittuja selityksiä, toteavat tutkimusraportin <strong><em>Journal of General Interest Medicine</em></strong> &ndash;aikakauslehdessä julkaisseet tutkimuksen tekijät.</p><p>Äänestäjien terveydentilaa on harvemmin nähty selittävänä tekijänä äänestyskäyttäytymiselle.</p><p>*</p><p><strong>Ruostevyöhyke ja muut taantuvat alueet</strong> &ndash; myös ihminen kärsii</p><p>Tutkijat määrittivät äänestäjien terveydentilaa muun muassa sellaisten muuttujien kuin sairasvakuutuksen kattavuuden, maakunnan kuolleisuuslukujen sekä niin sanottujen <em>epätoivokuolemien (alkoholi, huumeet ja itsemurhat</em>) avulla.</p><p>Vuosien 2012 ja 2016 välillä elinikäodote laski Yhdysvalloissa 0,3 vuotta, ja näkyvänä tekijänä muiden faktorien joukossa olivat &rdquo;epätoivokuolemien&rdquo; kaksinkertaistuminen vuosien 2000 ja 2015 välillä.</p><p><em>&rdquo;Tutkimusdatan perusteella voimme sanoa, että muutokset elinikäodotteessa olivat itsenäinen tekijä äänestäjien päätöksenteossa</em>&rdquo;, kertoo tohtori <strong>Lee Goldman</strong>, joka toimii Kolumbian yliopiston UIMC:n dekaanina a laitoksenjohtajana.</p><p>&rdquo;<em>Meidän ei pitäisi aliarvioida sitä, kuinka huomattava osa Yhdysvalloista on jäänyt jälkeen terveydentilan suhteen.&nbsp; Ei ole siis lainkaan yllättävää, että terveyteen liittyvä eriarvoistuminen näkyy äänestyskäyttäytymisessä&rdquo;,</em> hän toteaa.&nbsp;</p><p>&rdquo;<em>Heikentynyt terveydentila näyttää johtavan tyytymättömyyden, lannistumisen, epätoivon ja pelon lisääntymiseen.&nbsp; Nämä kaikki ovat tuntemuksia, joihin presidentti Trumpin kannattajat ovat voineet samaistua</em>&rdquo;, väittää Goldman.</p><p>*</p><p><strong>Kurjat kuuluvat republikaanien leiriin</strong></p><p>Verrattaessa Trumpin 2016 saamia ääni republikaaniehdokas <strong>John McCainin</strong> vuoden 2008 vaaleissa saamiin, Trumpilla oli suuremmat prosenttiosuudet kerätyistä äänistä peräti 83,3 prosentissa maakunnista.&nbsp;</p><p>Tutkimusaineisto myös paljastaa, että noissa maakunnissa kuolleisuus oli keskimäärin 15 % korkeampaa kuin niissä maakunnissa, joissa demokraatit olivat voitokkaampia.</p><p>&nbsp;</p><p>Itsemurhien, huumeiden ja alkoholin aiheuttamat epätoivokuolemat olivat 2,5 kertaisia maakunnissa, joissa republikaanien kannatus oli korkeampaa kuin demokraattien voittamissa maakunnissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Mainitaan vielä, että <strong><em>Michiganin, Pennsylvanian ja Wisconsinin</em></strong> osavaltioissa, joissa demokraattiehdokas <strong>Hillary Clinton</strong> sai merkittävää menestystä, eliniänodote on jatkanut tarkasteluajanjakson kuluessa nousuaan.</p><p>*</p><p><strong>Jakautumiskehitys joka voi järisyttää muutakin</strong> kuin Valkoista taloa</p><p>Tutkijat esittävät omia varaumiaan tutkimusdatan osoittamien tosiseikkojen pohjalta tehtäviin liian suorasukaisia johtopäätöksiä kohtaan, mikä onkin täysin paikallaan.</p><p>Mutta he tulkitsevat, että tähän laajaan läpileikkaustietoon perustuva tutkimus viittaa kuitenkin siihen, että&nbsp; äänestäjien terveydentilan on &rdquo;huojuttanut&rdquo; Yhdysvaltain vaalien tulosta.&nbsp;</p><p>&rdquo;<em>Tutkimuksemme perusteella esitämme, että jos kansalaisten terveydentila on niin huomattavassa epäsuhteessa, että se vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen presidentinvaaleissa, tällä voi olla huomattavasi laajempiakin vaikutuksia maamme tulevaisuuteen, kuin mitä olemme osanneet kuvitella, olipa oma poliittinen vakaumuksemme millainen tahansa</em>&rdquo;, professori Goldman päättelee.</p><p>&rdquo;Samalla se myöskin korostaa miten paljon meillä on vielä tehtävää terveydentilaan liittyvän eriarvoisuuden pienentämiseksi&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>Lähde: Newsweek/Microsoft, 05.09.2018.</em></strong></p><p>*</p><p><strong>Erään toisen osallistuvaan tarkkailuun</strong> perustuvan tutkimuksen mukaan lääkärit keskeyttävät potilaan ja lakkaavat kuuntelemasta häntä 11 sekunnin kuluttua.&nbsp; Tämä keskimääräinen 11 sekunnin aika on saatu laajassa nauhoitettuja vastaanottotilanteita analysoineessa tutkimuksessa, joka julkaistiin Yhdysvalloissa 22.07.2018.</p><p>Karut tulokset tulivat julkisuuteen <em>The Journal of General Internal Medicine </em>&ndash;aikakauskirjassa.&nbsp; <em>Linkki: JGIM 2.7.2018</em>; <a href="https://link.springer.com/article/10.1007/s11606-018-4540-5"><u>https://link.springer.com/article/10.1007/s11606-018-4540-5</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;<em>Tutkimustulokset osoittavat, että olemme varsin kaukana potilaskeskeisetä hoitotavasta</em>&rdquo;, toteaa tutkimushankkeen johtaja <strong>Naykky Sing Ospina</strong>.&nbsp; Tutkijat analysoivat 112 nauhoitettua lääkärin ja asiakkaan välistä kohtaamista yleislääkärin vastaanotolla Minnesotassa ja Wisconsinissa.&nbsp; &ndash; Huomattakoon, kuten edellä todettiin: Wisconsin (ja osin Minnesota) kuuluu edistyneisiin pohjoisiin osavaltioihin.</p><p>Tutkimusaineiston mukaan lääkärit käyttivät ainoastaan keskimäärin 11 sekuntia asiakkaiden kuvaukseen syistä, minkä vuoksi he olivat hakeutuneet vastaanotolle, ennen kuin he keskeyttivät asiakkaan.&nbsp;</p><p>Peräti 67 prosenttia lääkäreistä keskeytti asiakkaan puheen ja vain 37 prosenttia edes kysyi jotain ohjatakseen asiakasta suoraan keskustelun ytimeen.&nbsp; Erikoislääkärit antoivat vielä vähemmän aikaa potilaalle kuin ensihoidon lääkärit, mahdollisesti siksi että erikoislääkärit olivat usein saaneet ennakkotiedot tapauksesta ennen asiakkaan tuloa.</p><p>*</p><p><strong>Fakta</strong></p><p>26 miljoonaa yhdysvaltalaista on sairasvakuutusjärjestelmän ulkopuolella.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvaltain terveydenhuoltokustannukset asukasta kohden ovat (<em>Maailmanpankin mukaan, 2014</em>)</p><p>9.400 dollaria/vuosi.</p><p>&nbsp;</p><p>Vertailulukuja:</p><p>Ruotsi 6.608 dollaria;</p><p>Australia 6.031 $;</p><p>Saksa 5.411 $;</p><p>Kanada 5.292. $;</p><p>Ranska 4.959 $;</p><p>Iso-Britannia 3.935 $ ja</p><p>Japani 3.030 $.&nbsp;</p><p>Suomen menot olivat googlella saadun tiedon mukaan 3.700 $.</p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p><strong>Terveysmenojen osuus maan BKT</strong>:stä (<em>Maailmanpankki)</em>:</p><p>Yhdysvallat 17,1 %</p><p>Ruotsi 11,8 %</p><p>Ranska 11,4 %</p><p>Saksa 11,2 %</p><p>Kanada 10,7 %</p><p>Japani&nbsp; 10,2 %</p><p>Australia 9,3 %</p><p>Iso-Britannia 9,0 %</p><p>*</p><p><strong>Julkisen rahoituksen osuus kaikista terveydenhuoltomenoista</strong> (<em>Maailmanpankki, 2014</em>):</p><p>Ruotsi 84 %; Australia 68 %:</p><p>Japani, Iso-Britannia, Ranska, Saksa ja Kanada näiden välisessä maastossa.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvallat: 48 %.</p><p>*</p><p><strong>Vastasyntyneiden ELINIÄNODOTE </strong></p><p>(<em>2015 syntyneillä, WHO):</em></p><p>&nbsp;</p><p>Teollisuusmaiden kärjessä Japani 83,7 vuotta;</p><p>&nbsp;</p><p>Australia 82,8</p><p>Ruotsi 82,4</p><p>Ranska 82,4</p><p>Kanada 82,2</p><p>Iso-Britannia 81,2</p><p>SUOMI 81,1</p><p>Saksa 81,0</p><p>&nbsp;</p><p>YHDYSVALLAT 79,3 vuotta</p><p>*</p><p>PS:</p><p>Kylmä sota päättyi jouluna 1991.&nbsp; Joululahja ihmiskunnalle.</p><p>Siitä on nyt kulunut täydet 26 vuotta.</p><p>Yhdysvalloissa Post Cold War Era (Kylmän sodan jälkeisenä aikana) on presidenttinä toiminut kuusi miestä, kolme republikaania ja kolme demokraattia.</p><p>Mutta faktisia valtavuosia on ollut seuraavasti:</p><p>1992-1993 G. Bush vanhempi = 1 vuosi</p><p>1993-2001 Bill Clinton&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; = 8 vuotta</p><p>2001-2009 G.W. Bush&nbsp;jr&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; = 8 vuotta</p><p>2009-2017 Barack Obama&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; = 8 vuotta</p><p>2018 - edelleen D.J. Trump&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; = 1 vuosi</p><p><strong>Yhteensä = 26 vuotta,</strong></p><p><strong>josta vallassa DEMOKRAATTI&nbsp; = 16 vuotta</strong></p><p><strong>josta vallassa REPUBLIKAANI&nbsp; = 10 vuotta</strong></p><p>Yhdysvallat on Post CW -kaudella muotoutunut enemmän demokraatin johdossa ollessa, kuin republikaanin.&nbsp; Mitä se merkitsee?</p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>Lopputulos ratkaisee.</em></strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Republikaanit ovat Yhdysvaltain kurjaliston puolue – Demokraatit eliitin

Politiikka rikki - maailmankirjat sekaisin

*

Presidentti Obaman toisen presidenttikauden aikana 2012-2016 Yhdysvaltain kansalaisten elinikäodote laski 78,9:stä 78,6:een, johtuen osittain ”epätoivokuolemien” lisääntymisestä.  Epätoivokuolemiin (”deaths of despair”) luetaan alkoholista ja huumeidenkäytöstä aiheutuneet kuolemat sekä itsemurhat.

Syrjäisten ja taantuvien alueiden varhentuneet kuolemat painoivat elinikäodotetta alas, ”kumoten” yleisen trendin vaikutuksen:

elinikäodote on itse asiassa nousussa useissa osissa Yhdysvaltoja, erityisesti kaupunkialueilla, mutta hyvä ei heijastu maan syrjäisiin osiin ja sydänmaille.

*

Väestön terveydentila vaikuttaa äänestämiseen?

Kolumbian yliopiston Irving Medical Centerin tutkijat pureutuivat väestötilastojen kertomaan ja vertasivat näin koottuja alueellisia tietoja ihmisten äänestyskäyttäytymiseen vuosien 2008 ja 2016 vaaleissa.  Tarkastelun kohteena oli kaikkiaan 3.112:n Yhdysvaltalaisen maakunnan äänestys- ja kuolleisuustilastot. 

Tutkijoiden tavoitteena oli selvittää, voiko terveydentilan väestöllinen heikkeneminen tietyissä osissa maata selittää, miksi Donald Trump voitti paikan Valkoisessa talossa.

Lukuisten sosiologisten selvitysten ja yleisen poliittisen arvion mukaan Trumpin voitosta voidaan kiittää osittain äänestäjiä, jotka uskovat jääneensä taloudellisessa ja sosiaalisessa mielessä jälkeen muusta maasta.  Tällaisia väestöryhmiä ovat erityisesti valkoiset työläiset, vanhemmat sekä heikosti koulutetut kansalaiset, jotka asuvat syrjäisillä haja-asutusalueilla – tai taantuvilla teollisuusseuduilla, ns. ruostevyöhykkeellä.  Heidän keskuudessaan kasvanut maahanmuuttovastaisuus ja maan rodullinen kahtiajakoisuus ovat usein mainittuja selityksiä, toteavat tutkimusraportin Journal of General Interest Medicine –aikakauslehdessä julkaisseet tutkimuksen tekijät.

Äänestäjien terveydentilaa on harvemmin nähty selittävänä tekijänä äänestyskäyttäytymiselle.

*

Ruostevyöhyke ja muut taantuvat alueet – myös ihminen kärsii

Tutkijat määrittivät äänestäjien terveydentilaa muun muassa sellaisten muuttujien kuin sairasvakuutuksen kattavuuden, maakunnan kuolleisuuslukujen sekä niin sanottujen epätoivokuolemien (alkoholi, huumeet ja itsemurhat) avulla.

Vuosien 2012 ja 2016 välillä elinikäodote laski Yhdysvalloissa 0,3 vuotta, ja näkyvänä tekijänä muiden faktorien joukossa olivat ”epätoivokuolemien” kaksinkertaistuminen vuosien 2000 ja 2015 välillä.

”Tutkimusdatan perusteella voimme sanoa, että muutokset elinikäodotteessa olivat itsenäinen tekijä äänestäjien päätöksenteossa”, kertoo tohtori Lee Goldman, joka toimii Kolumbian yliopiston UIMC:n dekaanina a laitoksenjohtajana.

Meidän ei pitäisi aliarvioida sitä, kuinka huomattava osa Yhdysvalloista on jäänyt jälkeen terveydentilan suhteen.  Ei ole siis lainkaan yllättävää, että terveyteen liittyvä eriarvoistuminen näkyy äänestyskäyttäytymisessä”, hän toteaa. 

Heikentynyt terveydentila näyttää johtavan tyytymättömyyden, lannistumisen, epätoivon ja pelon lisääntymiseen.  Nämä kaikki ovat tuntemuksia, joihin presidentti Trumpin kannattajat ovat voineet samaistua”, väittää Goldman.

*

Kurjat kuuluvat republikaanien leiriin

Verrattaessa Trumpin 2016 saamia ääni republikaaniehdokas John McCainin vuoden 2008 vaaleissa saamiin, Trumpilla oli suuremmat prosenttiosuudet kerätyistä äänistä peräti 83,3 prosentissa maakunnista. 

Tutkimusaineisto myös paljastaa, että noissa maakunnissa kuolleisuus oli keskimäärin 15 % korkeampaa kuin niissä maakunnissa, joissa demokraatit olivat voitokkaampia.

 

Itsemurhien, huumeiden ja alkoholin aiheuttamat epätoivokuolemat olivat 2,5 kertaisia maakunnissa, joissa republikaanien kannatus oli korkeampaa kuin demokraattien voittamissa maakunnissa.

 

Mainitaan vielä, että Michiganin, Pennsylvanian ja Wisconsinin osavaltioissa, joissa demokraattiehdokas Hillary Clinton sai merkittävää menestystä, eliniänodote on jatkanut tarkasteluajanjakson kuluessa nousuaan.

*

Jakautumiskehitys joka voi järisyttää muutakin kuin Valkoista taloa

Tutkijat esittävät omia varaumiaan tutkimusdatan osoittamien tosiseikkojen pohjalta tehtäviin liian suorasukaisia johtopäätöksiä kohtaan, mikä onkin täysin paikallaan.

Mutta he tulkitsevat, että tähän laajaan läpileikkaustietoon perustuva tutkimus viittaa kuitenkin siihen, että  äänestäjien terveydentilan on ”huojuttanut” Yhdysvaltain vaalien tulosta. 

Tutkimuksemme perusteella esitämme, että jos kansalaisten terveydentila on niin huomattavassa epäsuhteessa, että se vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen presidentinvaaleissa, tällä voi olla huomattavasi laajempiakin vaikutuksia maamme tulevaisuuteen, kuin mitä olemme osanneet kuvitella, olipa oma poliittinen vakaumuksemme millainen tahansa”, professori Goldman päättelee.

”Samalla se myöskin korostaa miten paljon meillä on vielä tehtävää terveydentilaan liittyvän eriarvoisuuden pienentämiseksi”.

 

Lähde: Newsweek/Microsoft, 05.09.2018.

*

Erään toisen osallistuvaan tarkkailuun perustuvan tutkimuksen mukaan lääkärit keskeyttävät potilaan ja lakkaavat kuuntelemasta häntä 11 sekunnin kuluttua.  Tämä keskimääräinen 11 sekunnin aika on saatu laajassa nauhoitettuja vastaanottotilanteita analysoineessa tutkimuksessa, joka julkaistiin Yhdysvalloissa 22.07.2018.

Karut tulokset tulivat julkisuuteen The Journal of General Internal Medicine –aikakauskirjassa.  Linkki: JGIM 2.7.2018; https://link.springer.com/article/10.1007/s11606-018-4540-5

 

Tutkimustulokset osoittavat, että olemme varsin kaukana potilaskeskeisetä hoitotavasta”, toteaa tutkimushankkeen johtaja Naykky Sing Ospina.  Tutkijat analysoivat 112 nauhoitettua lääkärin ja asiakkaan välistä kohtaamista yleislääkärin vastaanotolla Minnesotassa ja Wisconsinissa.  – Huomattakoon, kuten edellä todettiin: Wisconsin (ja osin Minnesota) kuuluu edistyneisiin pohjoisiin osavaltioihin.

Tutkimusaineiston mukaan lääkärit käyttivät ainoastaan keskimäärin 11 sekuntia asiakkaiden kuvaukseen syistä, minkä vuoksi he olivat hakeutuneet vastaanotolle, ennen kuin he keskeyttivät asiakkaan. 

Peräti 67 prosenttia lääkäreistä keskeytti asiakkaan puheen ja vain 37 prosenttia edes kysyi jotain ohjatakseen asiakasta suoraan keskustelun ytimeen.  Erikoislääkärit antoivat vielä vähemmän aikaa potilaalle kuin ensihoidon lääkärit, mahdollisesti siksi että erikoislääkärit olivat usein saaneet ennakkotiedot tapauksesta ennen asiakkaan tuloa.

*

Fakta

26 miljoonaa yhdysvaltalaista on sairasvakuutusjärjestelmän ulkopuolella. 

 

Yhdysvaltain terveydenhuoltokustannukset asukasta kohden ovat (Maailmanpankin mukaan, 2014)

9.400 dollaria/vuosi.

 

Vertailulukuja:

Ruotsi 6.608 dollaria;

Australia 6.031 $;

Saksa 5.411 $;

Kanada 5.292. $;

Ranska 4.959 $;

Iso-Britannia 3.935 $ ja

Japani 3.030 $. 

Suomen menot olivat googlella saadun tiedon mukaan 3.700 $.

 

*

Terveysmenojen osuus maan BKT:stä (Maailmanpankki):

Yhdysvallat 17,1 %

Ruotsi 11,8 %

Ranska 11,4 %

Saksa 11,2 %

Kanada 10,7 %

Japani  10,2 %

Australia 9,3 %

Iso-Britannia 9,0 %

*

Julkisen rahoituksen osuus kaikista terveydenhuoltomenoista (Maailmanpankki, 2014):

Ruotsi 84 %; Australia 68 %:

Japani, Iso-Britannia, Ranska, Saksa ja Kanada näiden välisessä maastossa.

 

Yhdysvallat: 48 %.

*

Vastasyntyneiden ELINIÄNODOTE

(2015 syntyneillä, WHO):

 

Teollisuusmaiden kärjessä Japani 83,7 vuotta;

 

Australia 82,8

Ruotsi 82,4

Ranska 82,4

Kanada 82,2

Iso-Britannia 81,2

SUOMI 81,1

Saksa 81,0

 

YHDYSVALLAT 79,3 vuotta

*

PS:

Kylmä sota päättyi jouluna 1991.  Joululahja ihmiskunnalle.

Siitä on nyt kulunut täydet 26 vuotta.

Yhdysvalloissa Post Cold War Era (Kylmän sodan jälkeisenä aikana) on presidenttinä toiminut kuusi miestä, kolme republikaania ja kolme demokraattia.

Mutta faktisia valtavuosia on ollut seuraavasti:

1992-1993 G. Bush vanhempi = 1 vuosi

1993-2001 Bill Clinton              = 8 vuotta

2001-2009 G.W. Bush jr           = 8 vuotta

2009-2017 Barack Obama       = 8 vuotta

2018 - edelleen D.J. Trump     = 1 vuosi

Yhteensä = 26 vuotta,

josta vallassa DEMOKRAATTI  = 16 vuotta

josta vallassa REPUBLIKAANI  = 10 vuotta

Yhdysvallat on Post CW -kaudella muotoutunut enemmän demokraatin johdossa ollessa, kuin republikaanin.  Mitä se merkitsee?

 

Lopputulos ratkaisee.

]]>
13 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261197-republikaanit-ovat-yhdysvaltain-kurjaliston-puolue-demokraatit-eliitin#comments Amerikkalainen politiikka Politiikka on rikki Presidentti Donald Trump Yhdysvallat Wed, 19 Sep 2018 16:18:00 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261197-republikaanit-ovat-yhdysvaltain-kurjaliston-puolue-demokraatit-eliitin
Onko presidentti Trumpin ulkopolitiikka isolationismia vai jotain muuta? http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260587-onko-presidentti-trumpin-ulkopolitiikka-isolationismia-vai-jotain-muuta <p>Presidentti Donald Trumpin ympärillä riehuva myrsky sen kun vain kiihtyy, kuten olemme saaneet nähneet, kuulleet ja lukeneet niin amerikkalaisista kuin suomalaistakin tiedotusvälineistä viime päivinä. Mitään kovin uutta eivät uusimmatkaan paljastukset kuitenkaan tosiasiassa ole tuottaneet. Presidentin käyttäytyminen niin julkisuudessa kuin ilmeisesti yksityisesti makuukamaria myöten (varsinaiset sänkytouhut kuitenkin muissa sängyissä kuin Valkoisen talon makuukamarissa sijaitsevassa) on paljastettu jokseenkin laajalti jo monesti ja paljon aikaisemmin. Kommentoinkin tässä kirjoituksessani niiden sijaan <em>The Financial Times</em>in apulaispäätoimittajan ja kolumnistin Janan Ganeshin lehdessään 8.8.2018 esittämää huomionarvoista näkemystä Yhdysvaltain ulkopolitiikasta Trumpin aikakaudella. Vailla yhtymäkohtia presidentin persoona ja hänen politiikkansa eivät tietenkään ole.</p><p>Ganesh piti vääränä näkemystä, että Trumpin politiikka olisi &rdquo;isolationismia&rdquo;, eristäytymistä ja vetäytymistä syrjään muusta maailmasta. Ganeshin perustelut kannalleen olivat päivänpoliittisia ja &rdquo;journalistisia&rdquo;, esimerkkejä Trumpin tempauksista ja puheista vaalikampanjan aikana ja vaalituksi tulon jälkeen. Puheitahan ei puutu ja tekojakin on alkanut kertyä.</p><p>Yhdysvalloissa on kyllä maan synnystä lähtien ollut varsin voimakas mielipidesuunta, joka on vierastanut sekaantumista muun maailman asioihin. Ensimmäinen presidentti George Washingtonkin siitä varoitti virkakautensa päättyessä. Asenteen juuret ovat historiassa: Amerikkaan muutti miljoonittain ihmisiä pakoon &rdquo;vanhan mantereen&rdquo; sotia ja sääty-yhteiskunnan eriarvoisuutta, ja sitä taustaa vasten halu pysyä omissa oloissaan oli luonnollista. Itsenäisyyden alkuvuosikymmenet se oli vallitsevakin suuntaus, ja vielä 1930- ja 40-lukujen taitteessakin varsin voimakas, kun taitettiin peistä siitä, pitäisikö Yhdysvaltain liittyä mukaan toiseen maailmansotaan. Ilman Pearl Harboria suuntaus olisi voinut jopa voittaa, ja jos niin olisi käynyt, koko sota ja sen jälkeinen maailma olisi voinut muodostua hyvin toisen näköiseksi kuin se nykyäänkin vielä on.</p><p>Toisaalta Yhdysvalloissa on hyvin voimakas vastakkainen mielipidesuunta. Senkin juuret ovat historiassa: amerikkalaisille muodostui varhain käsitys maansa ainutlaatuisuudesta ja poikkeuksellisuudesta, ja myös tehtävästä levittää oman mallinsa mukaista demokratiaa kaikkialle maailmaan. Tämän rinnalle syntyi maan kasvettua taloudelliselta voimaltaan maailmanmahdiksi 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa myös reaalipoliittisiin näkökohtiin nojaava halu ja tarve puuttua muun maailman asioihin. Molempien maailmansotien kohdalla voidaan puhua kummastakin tekijästä samaan suuntaan vaikuttavina: Saksan (ja Japanin) maailmanvaltapyrkimysten muodostama uhka Yhdysvaltain asemalle ja totalitääristen järjestelmien uhka amerikkalaisten ihanteille.</p><p>Minua on tämän isolationismi- tai eristäytymistermin käyttö kaivellut laajemminkin, ei vain Yhdysvalloista käytettynä. &rdquo;Sisäänpäin kääntyminen&rdquo; on iskulause, jolla ei tarkoiteta vain sitä, mitä noiden sanojen merkitys kirjaimellisesti on, vaan rakennetaan vaikutelmaa arkuudesta, taantumuksellisuudesta, moukkamaisuudesta vastakohtana urbaanille, avoimmelle ja edistykselliselle maailmankäsitykselle (jota termin käyttäjä ja hänen hengenheimolaisensa tietenkin edustavat). Tämä leimaaminen ei rajoitu vain ulkopoliittiseen käyttäytymiseen, vaan on usein sisäpoliittista, vaikka viljellyt kielikuvat olisivatkin ulkopolitiikan piiriin kuuluvia.</p><p>Toisin sanoen, isolationalismi on usein leimaava ilmaisu, nenänvartta pitkin katsomisesta kertova viesti. Lievemmässä muodossaan se on patronisoivan, holhoavan hyväntahtoisuuden ilmaisu: joo joo, kyllähän me ymmärrämme teidän tuntemuksenne, mutta parempi antaa meidän viisaampien huolehtia tällaisista asioista. Tällaisen asenteen kohteet eivät ehkä harrasta kovin analyyttista ajattelua, vaan pikemminkin reagoivat tunteella, mutta heidän vainunsa on tarkka. Siksi heidän reaktionsa on voimakas, ja voimakkaasti torjuva.</p><p>Isolationismin vastakohta on englanniksi &rdquo;engagement&rdquo;, jota on vaikea kääntää tässä merkityksessä suomeksi (termillä on, kuten niin monella muullakin termillä, useita eri merkityksiä). &nbsp;WSOY:n Englanti-Suomi Suursanakirjan termille antamista käännöksistä parhaiten tässä tarkoitettua &rdquo;engagementia&rdquo; tuntuisi vastavan &rdquo;kytkentä&rdquo; tai &rdquo;kytkeytyminen&rdquo;. Kysehän tosiaan on siitä, että maa (tai mikä kulloinkin on kyseessä), kytkeytyy/on sidoksissa monin eri tavoin muuhun maailmaan. Eikä vain ole kytkeytynyt, vaan aktiivisesti pyrkii sellaisia kytköksiä ja sitoumuksia luomaan ja ylläpitämään.</p><p>Meillä vallitsee länsimaissa laajoissa piireissä idealisisoitu ja idealistinen käsitys siitä, mitä kaikkea tällainen ulkomaailmaan sidoksissa oleminen merkitsee ja mitä seurauksia sillä voi olla. Idealismi ilmenee edellä selostamassani suhtautumistavassa &rdquo;engagementin&rdquo; vastakohtaan, siis isolationismiin, mutta myös siinä, että kaiken sidoksellisuuden kuvitellaan olevan lähtökohtaisesti myönteistä, vain hyvää aiheuttavaa. Samantapainen suhtautuminen siis kuin &rdquo;interdependenssiin&rdquo;, keskinäisriippuvuuteen.</p><p>Myös väkivaltainen kanssakyminen, siis sota, alistaminen ja sorto, on kytkeytymistä ulkomaailmaan, sidosten luomista siihen. Keinot vain sotivat jyrkästi niitä ihanteita vastaan, joiden mukaisesti meillä oletetaan lähtökohtaisesti kansainvälisen järjestyksen rakentuvan, tai jos ei nyt rakentuvan vielä, niin kuitenkin sitten kun meidän ihanteemme väistämättä toteutuvat kaikkialla. Ehkäpä kannattaisi muistaa sekin, että &rdquo;rules of engagement&rdquo; tarkoittaa englannin kielellä sääntöjä, joiden nojalla taisteluun voi ryhtyä.</p><p>Lukiessani aikoinaan historioitsijoiden J. R. McNeill ja William H. McNeill kirjaa <em>The Human Web</em> teki minuun vaikutuksen heidän suorittamansa luokittelu eri imperiumien, suurten ja voimakkaiden valtioiden, kanssakäymistavoista muiden suhteen. Listalla figureerasi näkyvällä paikalla &rdquo;looting&rdquo;, ryöstely.</p><p>Järjestelmällinen ryöstäminen, ryöstöretkikuntien lähettäminen nimenomaan siinä tarkoituksessa liikkeelle lienee nykyään muiden väkivallan harjoittajien kuin valtioiden harrastus. Hienostuneempi taloudellinen riisto ei kuitenkaan ole ollut vierasta vielä äskettäisessä menneisyydessäkään. Hävinneen auttaminen jaloilleen ja sellaisen toiminnan näkeminen voittajan edun mukaisena on todella harvinaista; mieleen ei oikeastaan tule muita esimerkkejä kuin länsiliittoutuneiden &ndash; käytännössä Yhdysvaltojen &ndash; harjoittama politiikka toisen maailmansodan jälkeen, eikä tätä muuta muuksi se, että mukana oli myös reaalipoliittisia motiiveja (kommunismin leviämisen estäminen).</p><p>Ganeshin luonnehdinta Donald Trumpin harjoittamasta Yhdysvaltain ulkopolitiikasta on tosiaankin sattuva: kyse ei ole eristäytymisestä saati syrjään vetäytymisestä, ei edes siinä George Washingtonin julistamassa muodossa, että Yhdysvaltain olisi vältettävä sitoutumista ja sekaantumista vanhan maailman suurvaltojen liittokuntiin. Sen sijaan kyse on yhä enemmän epäluulon ja vihamielisyyden leimaamasta ja aggressiivisesta kanssakäymisestä. Kyllähän Trumpkin haluaa sitoumuksia, mutta erilaisia kuin edeltäjänsä: diilejä, joilla myydään Yhdysvaltain suojelua kovaan hintaan ymmärtämättä, että koko maailman turvallisuus on jo sinällään Yhdysvalloille hyödyllistä ja edullista.</p> Presidentti Donald Trumpin ympärillä riehuva myrsky sen kun vain kiihtyy, kuten olemme saaneet nähneet, kuulleet ja lukeneet niin amerikkalaisista kuin suomalaistakin tiedotusvälineistä viime päivinä. Mitään kovin uutta eivät uusimmatkaan paljastukset kuitenkaan tosiasiassa ole tuottaneet. Presidentin käyttäytyminen niin julkisuudessa kuin ilmeisesti yksityisesti makuukamaria myöten (varsinaiset sänkytouhut kuitenkin muissa sängyissä kuin Valkoisen talon makuukamarissa sijaitsevassa) on paljastettu jokseenkin laajalti jo monesti ja paljon aikaisemmin. Kommentoinkin tässä kirjoituksessani niiden sijaan The Financial Timesin apulaispäätoimittajan ja kolumnistin Janan Ganeshin lehdessään 8.8.2018 esittämää huomionarvoista näkemystä Yhdysvaltain ulkopolitiikasta Trumpin aikakaudella. Vailla yhtymäkohtia presidentin persoona ja hänen politiikkansa eivät tietenkään ole.

Ganesh piti vääränä näkemystä, että Trumpin politiikka olisi ”isolationismia”, eristäytymistä ja vetäytymistä syrjään muusta maailmasta. Ganeshin perustelut kannalleen olivat päivänpoliittisia ja ”journalistisia”, esimerkkejä Trumpin tempauksista ja puheista vaalikampanjan aikana ja vaalituksi tulon jälkeen. Puheitahan ei puutu ja tekojakin on alkanut kertyä.

Yhdysvalloissa on kyllä maan synnystä lähtien ollut varsin voimakas mielipidesuunta, joka on vierastanut sekaantumista muun maailman asioihin. Ensimmäinen presidentti George Washingtonkin siitä varoitti virkakautensa päättyessä. Asenteen juuret ovat historiassa: Amerikkaan muutti miljoonittain ihmisiä pakoon ”vanhan mantereen” sotia ja sääty-yhteiskunnan eriarvoisuutta, ja sitä taustaa vasten halu pysyä omissa oloissaan oli luonnollista. Itsenäisyyden alkuvuosikymmenet se oli vallitsevakin suuntaus, ja vielä 1930- ja 40-lukujen taitteessakin varsin voimakas, kun taitettiin peistä siitä, pitäisikö Yhdysvaltain liittyä mukaan toiseen maailmansotaan. Ilman Pearl Harboria suuntaus olisi voinut jopa voittaa, ja jos niin olisi käynyt, koko sota ja sen jälkeinen maailma olisi voinut muodostua hyvin toisen näköiseksi kuin se nykyäänkin vielä on.

Toisaalta Yhdysvalloissa on hyvin voimakas vastakkainen mielipidesuunta. Senkin juuret ovat historiassa: amerikkalaisille muodostui varhain käsitys maansa ainutlaatuisuudesta ja poikkeuksellisuudesta, ja myös tehtävästä levittää oman mallinsa mukaista demokratiaa kaikkialle maailmaan. Tämän rinnalle syntyi maan kasvettua taloudelliselta voimaltaan maailmanmahdiksi 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa myös reaalipoliittisiin näkökohtiin nojaava halu ja tarve puuttua muun maailman asioihin. Molempien maailmansotien kohdalla voidaan puhua kummastakin tekijästä samaan suuntaan vaikuttavina: Saksan (ja Japanin) maailmanvaltapyrkimysten muodostama uhka Yhdysvaltain asemalle ja totalitääristen järjestelmien uhka amerikkalaisten ihanteille.

Minua on tämän isolationismi- tai eristäytymistermin käyttö kaivellut laajemminkin, ei vain Yhdysvalloista käytettynä. ”Sisäänpäin kääntyminen” on iskulause, jolla ei tarkoiteta vain sitä, mitä noiden sanojen merkitys kirjaimellisesti on, vaan rakennetaan vaikutelmaa arkuudesta, taantumuksellisuudesta, moukkamaisuudesta vastakohtana urbaanille, avoimmelle ja edistykselliselle maailmankäsitykselle (jota termin käyttäjä ja hänen hengenheimolaisensa tietenkin edustavat). Tämä leimaaminen ei rajoitu vain ulkopoliittiseen käyttäytymiseen, vaan on usein sisäpoliittista, vaikka viljellyt kielikuvat olisivatkin ulkopolitiikan piiriin kuuluvia.

Toisin sanoen, isolationalismi on usein leimaava ilmaisu, nenänvartta pitkin katsomisesta kertova viesti. Lievemmässä muodossaan se on patronisoivan, holhoavan hyväntahtoisuuden ilmaisu: joo joo, kyllähän me ymmärrämme teidän tuntemuksenne, mutta parempi antaa meidän viisaampien huolehtia tällaisista asioista. Tällaisen asenteen kohteet eivät ehkä harrasta kovin analyyttista ajattelua, vaan pikemminkin reagoivat tunteella, mutta heidän vainunsa on tarkka. Siksi heidän reaktionsa on voimakas, ja voimakkaasti torjuva.

Isolationismin vastakohta on englanniksi ”engagement”, jota on vaikea kääntää tässä merkityksessä suomeksi (termillä on, kuten niin monella muullakin termillä, useita eri merkityksiä).  WSOY:n Englanti-Suomi Suursanakirjan termille antamista käännöksistä parhaiten tässä tarkoitettua ”engagementia” tuntuisi vastavan ”kytkentä” tai ”kytkeytyminen”. Kysehän tosiaan on siitä, että maa (tai mikä kulloinkin on kyseessä), kytkeytyy/on sidoksissa monin eri tavoin muuhun maailmaan. Eikä vain ole kytkeytynyt, vaan aktiivisesti pyrkii sellaisia kytköksiä ja sitoumuksia luomaan ja ylläpitämään.

Meillä vallitsee länsimaissa laajoissa piireissä idealisisoitu ja idealistinen käsitys siitä, mitä kaikkea tällainen ulkomaailmaan sidoksissa oleminen merkitsee ja mitä seurauksia sillä voi olla. Idealismi ilmenee edellä selostamassani suhtautumistavassa ”engagementin” vastakohtaan, siis isolationismiin, mutta myös siinä, että kaiken sidoksellisuuden kuvitellaan olevan lähtökohtaisesti myönteistä, vain hyvää aiheuttavaa. Samantapainen suhtautuminen siis kuin ”interdependenssiin”, keskinäisriippuvuuteen.

Myös väkivaltainen kanssakyminen, siis sota, alistaminen ja sorto, on kytkeytymistä ulkomaailmaan, sidosten luomista siihen. Keinot vain sotivat jyrkästi niitä ihanteita vastaan, joiden mukaisesti meillä oletetaan lähtökohtaisesti kansainvälisen järjestyksen rakentuvan, tai jos ei nyt rakentuvan vielä, niin kuitenkin sitten kun meidän ihanteemme väistämättä toteutuvat kaikkialla. Ehkäpä kannattaisi muistaa sekin, että ”rules of engagement” tarkoittaa englannin kielellä sääntöjä, joiden nojalla taisteluun voi ryhtyä.

Lukiessani aikoinaan historioitsijoiden J. R. McNeill ja William H. McNeill kirjaa The Human Web teki minuun vaikutuksen heidän suorittamansa luokittelu eri imperiumien, suurten ja voimakkaiden valtioiden, kanssakäymistavoista muiden suhteen. Listalla figureerasi näkyvällä paikalla ”looting”, ryöstely.

Järjestelmällinen ryöstäminen, ryöstöretkikuntien lähettäminen nimenomaan siinä tarkoituksessa liikkeelle lienee nykyään muiden väkivallan harjoittajien kuin valtioiden harrastus. Hienostuneempi taloudellinen riisto ei kuitenkaan ole ollut vierasta vielä äskettäisessä menneisyydessäkään. Hävinneen auttaminen jaloilleen ja sellaisen toiminnan näkeminen voittajan edun mukaisena on todella harvinaista; mieleen ei oikeastaan tule muita esimerkkejä kuin länsiliittoutuneiden – käytännössä Yhdysvaltojen – harjoittama politiikka toisen maailmansodan jälkeen, eikä tätä muuta muuksi se, että mukana oli myös reaalipoliittisia motiiveja (kommunismin leviämisen estäminen).

Ganeshin luonnehdinta Donald Trumpin harjoittamasta Yhdysvaltain ulkopolitiikasta on tosiaankin sattuva: kyse ei ole eristäytymisestä saati syrjään vetäytymisestä, ei edes siinä George Washingtonin julistamassa muodossa, että Yhdysvaltain olisi vältettävä sitoutumista ja sekaantumista vanhan maailman suurvaltojen liittokuntiin. Sen sijaan kyse on yhä enemmän epäluulon ja vihamielisyyden leimaamasta ja aggressiivisesta kanssakäymisestä. Kyllähän Trumpkin haluaa sitoumuksia, mutta erilaisia kuin edeltäjänsä: diilejä, joilla myydään Yhdysvaltain suojelua kovaan hintaan ymmärtämättä, että koko maailman turvallisuus on jo sinällään Yhdysvalloille hyödyllistä ja edullista.

]]>
11 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260587-onko-presidentti-trumpin-ulkopolitiikka-isolationismia-vai-jotain-muuta#comments Ulkomaat Isolationismi Trump Ulkopolitiikka Yhdysvallat Fri, 07 Sep 2018 07:24:00 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260587-onko-presidentti-trumpin-ulkopolitiikka-isolationismia-vai-jotain-muuta
Miksi USA sekaantuu muiden ulkoisten sisäisiin asioihin? http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260360-miksi-usa-sekaantuu-muiden-ulkoisten-sisaisiin-asioihin <p>Meillä Suomessa on meneillään lännenmiehen ihailuvuodet &ndash; keskipisteeksi löytyy Yhdysvallat, jonka globaalimarkkinatalous kiihottaa kasvuhuuruisia poliitikkoja, mediaa kuin innokkaasti rikkautta hamuavia ahneita, nokkelia ja muutoin ovelia - lisää, enemmän ja nopeammin kulutushenkisiä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Aikanaan US&#39; sta lähti liikkeelle maailman pörssejä ja kansatalouksia ravistellut sub-primekriisi, jossa &rdquo;väärille lainattiin innokkaasti liikaa&rdquo; &ndash; tutkimatta taustoja &ndash; ahneuden ja provisioiden kiihottamina. 10 vuoden takaista talouskriisiä selitellään globalisaation ilmentymänä, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen </strong>[1<strong> &ndash; jopa Afganistaniin ja ehkä huomenna Iraniin saakka &hellip; !</strong></p><p>&hellip;</p><p>[1 ~ <u><a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005811076.html">https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005811076.html</a></u> &ndash; Kts. myös viite [1. -HS-toimittaja <strong>Marko Junkkari</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miksi kaikissa maailman kriiseissä on liki aina Yhdysvallat mukana?</strong></p><p>Vastaus on selvä ja kirkas; US sekaantuminen kauas omien rajojensa ulkopuolelle on ilmentymä halusta pitää otteessa kauppaa, raaka-ainevirtoja sekä erityisesti peukalo-otetta Yhdysvalloille merkittäviin valtioihin.</p><p>US on suuri ostaja eli kiristettäville valtioille viennin aikaansaaja &ndash; näin pääsee puristelemaan tilanteissa, jotka eivät sovi amerikkalaisten omiin suunnitelmiin ja kulutusintoon, jossa kulutus ja ympäristöjälki ovat eräitä maailman suurimpia (per capita).</p><p>Toinen syy on <strong>amerikkalaisten jättimäinen ase- ja sotateollisuus</strong>, jossa US on maailman suurin asekauppias [2, vuosien ja vuosien ajan. Aseet ovat amerikkalaisen yhteiskunnan se harmillinen ydin &ndash; antaa työtä, mutta luo sotia ja konflikteja, joista esimerkiksi käy Afganistan 2001 &ndash; jatkuen yhä. Syyksi Afganistanin raskaiden pommitusten aloitukseen selitetään 9/11 -terrori-isku New Yorkin Manhattanille vuonna 2001. Btw. Olisiko tämänkin osalta aika aloittaa perehtyminen juurisyiden ominaisuuksiin?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Afganistan 2001 -</strong></p><p>[ ~ <u><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/War_in_Afghanistan_(2001–present)">AFGANISTAN 2001</a></u> - - ]</p><p>Helsingin Sanomat kirjoittaa osin jo eri näkökulmin tapahtumasarjasta ~ <u><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005812719.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005812719.html</a></u> &ndash; ( -HS-toimittajat <strong>Pekka Hakala</strong> ja <strong>Ville Similä</strong>) &hellip; unohtamalla tarkoituksella tai tietämättömyyttään talebaanien ja <u><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Mujahidin">mujahideenien</a></u> perinnöllisyyden [3 &ndash; ymmärrettävistä syistä, sillä tuo yhtäläisyys tuo US&#39; n kaksijakoisen roolin vahvasti esille! [4.</p><p>&nbsp;</p><p><em>IL-kommentti HS-tekstiin</em>: &rdquo;Kun aikanaan 1979 Neuvostoliitto työntyi enemmän tai vähemmän pyydettynä Afganistaniin, rajanaapuriinsa, sitä vastaan kehittyi terroristinen kapinallistaistelijoiden Mujahideen-liike.<br />Venäläisille Afganistan oli &quot;Vietnam&quot;, minkä US presidenttikin tyytyväisenä ja ehkä vähän vahingoniloisena totesi. US CIA tuki asein, rahalla ja tiedustelutiedoin näitä Mujahideen-taistelijoita muun muassa Stinger-pienoisraketein, joilla ammuttiin venäläisiä helikoptereita alas.<br />Neuvostoliitto vetäytyi Afganistanista 1989. Nykyinen Taleban-liike on suoraa perintöä Mujahideen-terroristeista, joita vastaan US nyt sotii NATOn Isaf-operaationa, jonka kautta meidän suomalaiset sotilaat ovat jo sodan tai konfliktin osapuolia (evp.kenr. <strong>Gustav Hägglund</strong> ja FIIA-asiantuntija <strong>Charly Salonius-Pasternak</strong>).<br />Amerikkalaiset ovat näin tukeneet niin kapinallisterroristeja kuin Afganistanin hallintoa - ristiriitaista?&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p><em>Ote HS-tekstistä</em>: &rdquo; &hellip; &rdquo;Yhdysvalloilla ei koskaan ole ollut kunnollista strategiaa&rdquo;, tutkija <strong>Rashid</strong> sanoo. &rdquo;Neuvostoliitolla sentään oli jokin strategia, siitä huolimatta, että he tappoivat miljoonia afganistanilaisia&rdquo;, hän jatkaa viitaten Neuvostoliiton sotaan Afganistanissa vuosina 1979&ndash;1989. &rdquo;Heidän tavoitteensa oli luoda Neuvostoliitolle uskollinen kaupungistunut keskiluokka, ja se onnistui. He rakensivat maahan tehtaita ja korkeakouluja, esimerkiksi Kabulin yliopiston.&rdquo;<br /><br />&rdquo;Amerikkalaiset ovat tehneet sitä sun tätä.&rdquo; &hellip; &rdquo; -HS</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>Toinen sekaantumisen paikka on jo mahdollisesti huomenna &ndash; Iran!</strong></p><p>[ &hellip; HS-teksti ~ <u><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005810733.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005810733.html</a></u> - ]</p><p><em>IL-kommentti HS-Iran tekstiin</em>: &rdquo;Moni lukija muistaa US CIA&#39; n ja Israelin Mossadin Stuxnet-hyökkäyksen Iranin ydinvoimaohjelman kimppuun [5. Stuxnet oli ja on tietokonemato, joka tuhoaa tietokoneohjelmia. Iranissa se tuhosi uraanin rikastuslaitoksen sentrifugit&rdquo; Stuxnet-madosta lienee myös olemassa jo niin sanottu mobile-versio? [6.</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>Miksi USA sekaantuu vieraiden sisäisiin asioihin</strong> &ndash; löytäen kuitenkin aina lännen medialle hyväksyttävän syyn hyökkäyksilleen, jotka taloushistorioitsija <strong>Adam Tooze</strong>&#39; n kirjan &rdquo;<em>Crashed: How a Decade of Financial Crises Changed the World </em>(Romahdus: Kuinka vuosikymmen finanssikriisejä muutti maailman) &rdquo; mukaan ovat osa globalisaatiota, josta muun muassa syntyi 10 vuotta sitten alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi, koska &rdquo;<em>kaikki vaikuttavat kaikkeen</em>&rdquo; &hellip;</p><p>&hellip; kun &rdquo;Brasiliassa sademetsässä perhonen läväyttää siipiään &ndash; muodostuu lopulta kauko-idässä trooppinen myrsky&rdquo; -verrannolla --- [<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Perhosvaikutus">perhosefekti</a>].</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maailma on nyt jakaantumassa idän ja lännen kamppailulle niukkenevistä raaka-ainevarannoista</strong></p><p>Markkinatalous kuin ei myöskään itäinen maailman suurin tuotantokonekaan Kiinassa voi toimia ilman raaka-aineita ja energiaa. Varantojen käytöllä lisääntyvänä energianälkänä on täysin varma yhteys <em>maailmaamme</em> huomenna runtelevasta ympäristömuutoksesta.</p><p>Itse evoluution ohjaama biosfääri hiljalleen sopeutuu, <em>mutta me ihmisinä emme</em> &ndash; ilman radikaalia elämäntapamuutosta, johon liittyy erityisesti puuttumattomuus muiden kolmansien sisäisiin asioihin sotimisena sekä kulutusvähennys &ndash; puolittamisena [7.</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><em>Viitteet</em>:</p><p>[1 <em>IL-kommentti</em>: &rdquo;Globaalissa maailmassa ahneet rikastuvat enemmän ja nopeammin kuin protektionistisessa nationalismissa.<br />Muistamme jostain tuolta 2007-2008 vuosilta silloisen valtiovarainministeri <strong>Jyrki Kataisen</strong> (kok.) syvän rinta-äänisen rauhoittelun: &quot;sub-prime kriisi ohittaa meidät suomalaiset&quot; * - viitteenä voisimme ajatella Jyrkin ajatelleen, että olemme turvassa.<br />Suomen Pankki demaripääjohtajansa <strong>Erkki Liikasen</strong> opastamana varoitti vakavin sanoin jo joulukuussa 2007 lähestyvästä kriisistä, jonka juuria etsittiin juuri sub-prime asuntolainojen holtittomuudesta.<br />Jyrki ei halunnut tai ymmärtänyt ottaa todesta Erkin varoitusta [8 - seuraukset ovat historiaa ja Jyrki pakeni kesken kansan antaman eduskuntamandaatin mandaattipaikalle EU-Brysseliin. Mitä yhteistä Jyrkillä ja Erkillä on? Myös Erkki &quot;pakeni&quot; aikanaan pakoon valtiomme talousongelmia (1990-luvun alun suurlama) - hänkin oli valtiovarainministeri.&rdquo;</p><p>[2 ~ <a href="http://voima.fi/artikkeli/2011/muutaman-biljoonan-bisnes/">http://voima.fi/artikkeli/2011/muutaman-biljoonan-bisnes/</a> -</p><p>[3 ~ <u><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahmad_Shah_Massoud">https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahmad_Shah_Massoud</a></u> -</p><p>[4 Kaksijakoisuudesta toiseksi esimerkiksi käy Irakin ja Iranin välinen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Irakin–Iranin_sota">sota</a>, jossa US aseisti varmuuden vuoksi molempia osapuolia --- [MORE]</p><p>[5 ~ <a href="http://large.stanford.edu/courses/2015/ph241/holloway1/">http://large.stanford.edu/courses/2015/ph241/holloway1/</a> -</p><p>[6 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215404-venalainen-signalointikone-tuli-hajuraon-sisaan">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215404-venalainen-signalointikone-tuli-hajuraon-sisaan</a> -</p><p>[7 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/11/etelainen-eu-kuivuu-aroutuu-jopa.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/11/etelainen-eu-kuivuu-aroutuu-jopa.html</a> -</p><p>[8 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115563-kiusallinen-kysymys-jyrki-kataiselle">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115563-kiusallinen-kysymys-jyrki-kataiselle</a> -</p><p>[8 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/12/taloudessa-tapahtuu-kulutamme-sstmme-ja.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/12/taloudessa-tapahtuu-kulutamme-sstmme-ja.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EKSTRA</strong></p><p>Yhdysvaltojen maailmanpoliisirooli lähestyy iltaansa</p><p>~ <u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/05/usa-n-uusi-ulko-ja-turvattomuuspolitiik.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/05/usa-n-uusi-ulko-ja-turvattomuuspolitiik.html</a></u> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><u><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></u></p><p><u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>US <a href="https://ilkkaluoma.vuodatus.net/lue/2018/09/miksi-usa-sekaantuu-muiden-ulkoisten-sisaisiin-asioihin">VU</a> <u><a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15391308/miksi-usa-sekaantuu-muiden--sisaisiin-asioihin">24</a></u> T BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/1033138173535003/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/986862444857016/">FB</a> BLOG 178210</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> miksi US sekantuu_02092018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 02092018</p><p>&nbsp;</p><p>879_8202 &ndash; 09:50_13:51</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meillä Suomessa on meneillään lännenmiehen ihailuvuodet – keskipisteeksi löytyy Yhdysvallat, jonka globaalimarkkinatalous kiihottaa kasvuhuuruisia poliitikkoja, mediaa kuin innokkaasti rikkautta hamuavia ahneita, nokkelia ja muutoin ovelia - lisää, enemmän ja nopeammin kulutushenkisiä.

 

Aikanaan US' sta lähti liikkeelle maailman pörssejä ja kansatalouksia ravistellut sub-primekriisi, jossa ”väärille lainattiin innokkaasti liikaa” – tutkimatta taustoja – ahneuden ja provisioiden kiihottamina. 10 vuoden takaista talouskriisiä selitellään globalisaation ilmentymänä, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen [1 – jopa Afganistaniin ja ehkä huomenna Iraniin saakka … !

[1 ~ https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005811076.html – Kts. myös viite [1. -HS-toimittaja Marko Junkkari.

 

Miksi kaikissa maailman kriiseissä on liki aina Yhdysvallat mukana?

Vastaus on selvä ja kirkas; US sekaantuminen kauas omien rajojensa ulkopuolelle on ilmentymä halusta pitää otteessa kauppaa, raaka-ainevirtoja sekä erityisesti peukalo-otetta Yhdysvalloille merkittäviin valtioihin.

US on suuri ostaja eli kiristettäville valtioille viennin aikaansaaja – näin pääsee puristelemaan tilanteissa, jotka eivät sovi amerikkalaisten omiin suunnitelmiin ja kulutusintoon, jossa kulutus ja ympäristöjälki ovat eräitä maailman suurimpia (per capita).

Toinen syy on amerikkalaisten jättimäinen ase- ja sotateollisuus, jossa US on maailman suurin asekauppias [2, vuosien ja vuosien ajan. Aseet ovat amerikkalaisen yhteiskunnan se harmillinen ydin – antaa työtä, mutta luo sotia ja konflikteja, joista esimerkiksi käy Afganistan 2001 – jatkuen yhä. Syyksi Afganistanin raskaiden pommitusten aloitukseen selitetään 9/11 -terrori-isku New Yorkin Manhattanille vuonna 2001. Btw. Olisiko tämänkin osalta aika aloittaa perehtyminen juurisyiden ominaisuuksiin?

 

Afganistan 2001 -

[ ~ AFGANISTAN 2001 - - ]

Helsingin Sanomat kirjoittaa osin jo eri näkökulmin tapahtumasarjasta ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005812719.html – ( -HS-toimittajat Pekka Hakala ja Ville Similä) … unohtamalla tarkoituksella tai tietämättömyyttään talebaanien ja mujahideenien perinnöllisyyden [3 – ymmärrettävistä syistä, sillä tuo yhtäläisyys tuo US' n kaksijakoisen roolin vahvasti esille! [4.

 

IL-kommentti HS-tekstiin: ”Kun aikanaan 1979 Neuvostoliitto työntyi enemmän tai vähemmän pyydettynä Afganistaniin, rajanaapuriinsa, sitä vastaan kehittyi terroristinen kapinallistaistelijoiden Mujahideen-liike.
Venäläisille Afganistan oli "Vietnam", minkä US presidenttikin tyytyväisenä ja ehkä vähän vahingoniloisena totesi. US CIA tuki asein, rahalla ja tiedustelutiedoin näitä Mujahideen-taistelijoita muun muassa Stinger-pienoisraketein, joilla ammuttiin venäläisiä helikoptereita alas.
Neuvostoliitto vetäytyi Afganistanista 1989. Nykyinen Taleban-liike on suoraa perintöä Mujahideen-terroristeista, joita vastaan US nyt sotii NATOn Isaf-operaationa, jonka kautta meidän suomalaiset sotilaat ovat jo sodan tai konfliktin osapuolia (evp.kenr. Gustav Hägglund ja FIIA-asiantuntija Charly Salonius-Pasternak).
Amerikkalaiset ovat näin tukeneet niin kapinallisterroristeja kuin Afganistanin hallintoa - ristiriitaista?”

 

Ote HS-tekstistä: ” … ”Yhdysvalloilla ei koskaan ole ollut kunnollista strategiaa”, tutkija Rashid sanoo. ”Neuvostoliitolla sentään oli jokin strategia, siitä huolimatta, että he tappoivat miljoonia afganistanilaisia”, hän jatkaa viitaten Neuvostoliiton sotaan Afganistanissa vuosina 1979–1989. ”Heidän tavoitteensa oli luoda Neuvostoliitolle uskollinen kaupungistunut keskiluokka, ja se onnistui. He rakensivat maahan tehtaita ja korkeakouluja, esimerkiksi Kabulin yliopiston.”

”Amerikkalaiset ovat tehneet sitä sun tätä.” … ” -HS

 

...

Toinen sekaantumisen paikka on jo mahdollisesti huomenna – Iran!

[ … HS-teksti ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005810733.html - ]

IL-kommentti HS-Iran tekstiin: ”Moni lukija muistaa US CIA' n ja Israelin Mossadin Stuxnet-hyökkäyksen Iranin ydinvoimaohjelman kimppuun [5. Stuxnet oli ja on tietokonemato, joka tuhoaa tietokoneohjelmia. Iranissa se tuhosi uraanin rikastuslaitoksen sentrifugit” Stuxnet-madosta lienee myös olemassa jo niin sanottu mobile-versio? [6.

 

...

Miksi USA sekaantuu vieraiden sisäisiin asioihin – löytäen kuitenkin aina lännen medialle hyväksyttävän syyn hyökkäyksilleen, jotka taloushistorioitsija Adam Tooze' n kirjan ”Crashed: How a Decade of Financial Crises Changed the World (Romahdus: Kuinka vuosikymmen finanssikriisejä muutti maailman) ” mukaan ovat osa globalisaatiota, josta muun muassa syntyi 10 vuotta sitten alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi, koska ”kaikki vaikuttavat kaikkeen” …

… kun ”Brasiliassa sademetsässä perhonen läväyttää siipiään – muodostuu lopulta kauko-idässä trooppinen myrsky” -verrannolla --- [perhosefekti].

 

 

Maailma on nyt jakaantumassa idän ja lännen kamppailulle niukkenevistä raaka-ainevarannoista

Markkinatalous kuin ei myöskään itäinen maailman suurin tuotantokonekaan Kiinassa voi toimia ilman raaka-aineita ja energiaa. Varantojen käytöllä lisääntyvänä energianälkänä on täysin varma yhteys maailmaamme huomenna runtelevasta ympäristömuutoksesta.

Itse evoluution ohjaama biosfääri hiljalleen sopeutuu, mutta me ihmisinä emme – ilman radikaalia elämäntapamuutosta, johon liittyy erityisesti puuttumattomuus muiden kolmansien sisäisiin asioihin sotimisena sekä kulutusvähennys – puolittamisena [7.

 

...

Viitteet:

[1 IL-kommentti: ”Globaalissa maailmassa ahneet rikastuvat enemmän ja nopeammin kuin protektionistisessa nationalismissa.
Muistamme jostain tuolta 2007-2008 vuosilta silloisen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) syvän rinta-äänisen rauhoittelun: "sub-prime kriisi ohittaa meidät suomalaiset" * - viitteenä voisimme ajatella Jyrkin ajatelleen, että olemme turvassa.
Suomen Pankki demaripääjohtajansa Erkki Liikasen opastamana varoitti vakavin sanoin jo joulukuussa 2007 lähestyvästä kriisistä, jonka juuria etsittiin juuri sub-prime asuntolainojen holtittomuudesta.
Jyrki ei halunnut tai ymmärtänyt ottaa todesta Erkin varoitusta [8 - seuraukset ovat historiaa ja Jyrki pakeni kesken kansan antaman eduskuntamandaatin mandaattipaikalle EU-Brysseliin. Mitä yhteistä Jyrkillä ja Erkillä on? Myös Erkki "pakeni" aikanaan pakoon valtiomme talousongelmia (1990-luvun alun suurlama) - hänkin oli valtiovarainministeri.”

[2 ~ http://voima.fi/artikkeli/2011/muutaman-biljoonan-bisnes/ -

[3 ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahmad_Shah_Massoud -

[4 Kaksijakoisuudesta toiseksi esimerkiksi käy Irakin ja Iranin välinen sota, jossa US aseisti varmuuden vuoksi molempia osapuolia --- [MORE]

[5 ~ http://large.stanford.edu/courses/2015/ph241/holloway1/ -

[6 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215404-venalainen-signalointikone-tuli-hajuraon-sisaan -

[7 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/11/etelainen-eu-kuivuu-aroutuu-jopa.html -

[8 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115563-kiusallinen-kysymys-jyrki-kataiselle -

[8 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/12/taloudessa-tapahtuu-kulutamme-sstmme-ja.html -

 

 

EKSTRA

Yhdysvaltojen maailmanpoliisirooli lähestyy iltaansa

~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/05/usa-n-uusi-ulko-ja-turvattomuuspolitiik.html -

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 178210

 

DOC miksi US sekantuu_02092018.doc – OpenOffice Writer

PVM 02092018

 

879_8202 – 09:50_13:51

]]>
141 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260360-miksi-usa-sekaantuu-muiden-ulkoisten-sisaisiin-asioihin#comments Kiristystä ja uhkailua Maailmankauppa Sotilaallinen uhka Yhdysvallat Yhdysvallat maailmanpoliisina Sun, 02 Sep 2018 11:00:03 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260360-miksi-usa-sekaantuu-muiden-ulkoisten-sisaisiin-asioihin
Trumpin loppu on enää ajan kysymys http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259865-trumpin-loppu-on-enaa-ajan-kysymys <p>&nbsp;</p><p>Kuten anglosaksidegeneraattia puhuva rapakontakainen toteaisi, Trump heitti entisen asianajajansa Michael Cohenin tovi sitten bussin alle ja käytännössä <a href="https://twitter.com/realDonaldTrump/status/1032256443985084417">asettui puolustamaan </a>tuomittua rikollista Paul Manafortia, koska tämä ei ryhtynyt yhteistyöhön maan oikeusjärjestelmän kanssa.&nbsp;</p><p>Tuollainen tempaus on uskomaton rimanalitus miltä tahansa edes demokratiaa teeskentelevän valtion johtajalta. puhumattakaan Yhdysvaltojen presidentistä. Trumpin kyvyttömyys toimia järkevällä tavalla on kuitenkin ilmeistä. Vielä hetki sitten Cohenin tapaus näytti vain pieneltä askeleelta kohti umpikujaa, mutta Trumpin hyökkäyksen myötä&nbsp;<a href="https://nordic.businessinsider.com/lanny-davis-cohen-flipped-on-trump-has-evidence-of-russia-conspiracy-2018-8?r=US&amp;IR=T">Michael Cohen teki sen, mitä kunnia ja järki vaativa</a>t: asianajajansa Lanny Davisin kautta Trumpin pitkäaikainen henkilökohtainen asianajaja ilmoitti, että hän tiesi Donald Trump ja Venäjän salaliittosta ja hän aikoo paljastaa tietonsa Rober Muellerin tutkintatiimille.&nbsp;</p><p>Tämän päivän käänteiden myötä on ilmeistä, että en eilen arvaillut turhaan, että&nbsp;<a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259820-trumpin-korttitalo-on-romahtamassa"><em>Trumpin korttitalo on romahtamassa.&nbsp;</em></a>Yhdysvaltain tasavaltalainen järjestelmä on vähitellen saamassa itsensä kokoon ja hulluudelle ollaan laittamassa stoppi. Vaalit ovat tulossa, mutta nyt tilanne on paljon vakavampi Trumpin kannalta kuin vain tunteja sitten. Loppu on lähellä. Pitää vain toivoa, että hän ei yritä mitään radikaalia kiinnittääksen huomion toisaalla. Parasta olisi kun mies ymmärtäisi itse erota, mutta niin tuskin tapahtuu.</p><p>Jos Trump ryhtyy todella vaarallisiin toimiin, pitää toivoa että tasavaltalainen järjestelmä ja sen toimijat ovat kyllin vahvoja estämään pahimman. Kriisi ulkomailla on ennenkin ollut toimiva keino luoda savuverhoa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;<br /><br /><a href="https://www.youtube.com/playlist?list=PLs0kPPyCWaPg0tuFIqqU6Hqsekra8iuAe" target="_blank">YouTube-kanava löytyy myöskin</a>, mutta siellä ei ole vielä mitään. Laittakaa kuitenkin seurantaan, jos jatko kiinnostaa. Lähitulevaisuus sielläkin alkaa tapahtua.</p><p><a href="https://www.paypal.me/vpleivo" target="_blank">Linkki</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kuten anglosaksidegeneraattia puhuva rapakontakainen toteaisi, Trump heitti entisen asianajajansa Michael Cohenin tovi sitten bussin alle ja käytännössä asettui puolustamaan tuomittua rikollista Paul Manafortia, koska tämä ei ryhtynyt yhteistyöhön maan oikeusjärjestelmän kanssa. 

Tuollainen tempaus on uskomaton rimanalitus miltä tahansa edes demokratiaa teeskentelevän valtion johtajalta. puhumattakaan Yhdysvaltojen presidentistä. Trumpin kyvyttömyys toimia järkevällä tavalla on kuitenkin ilmeistä. Vielä hetki sitten Cohenin tapaus näytti vain pieneltä askeleelta kohti umpikujaa, mutta Trumpin hyökkäyksen myötä Michael Cohen teki sen, mitä kunnia ja järki vaativat: asianajajansa Lanny Davisin kautta Trumpin pitkäaikainen henkilökohtainen asianajaja ilmoitti, että hän tiesi Donald Trump ja Venäjän salaliittosta ja hän aikoo paljastaa tietonsa Rober Muellerin tutkintatiimille. 

Tämän päivän käänteiden myötä on ilmeistä, että en eilen arvaillut turhaan, että Trumpin korttitalo on romahtamassa. Yhdysvaltain tasavaltalainen järjestelmä on vähitellen saamassa itsensä kokoon ja hulluudelle ollaan laittamassa stoppi. Vaalit ovat tulossa, mutta nyt tilanne on paljon vakavampi Trumpin kannalta kuin vain tunteja sitten. Loppu on lähellä. Pitää vain toivoa, että hän ei yritä mitään radikaalia kiinnittääksen huomion toisaalla. Parasta olisi kun mies ymmärtäisi itse erota, mutta niin tuskin tapahtuu.

Jos Trump ryhtyy todella vaarallisiin toimiin, pitää toivoa että tasavaltalainen järjestelmä ja sen toimijat ovat kyllin vahvoja estämään pahimman. Kriisi ulkomailla on ennenkin ollut toimiva keino luoda savuverhoa. 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

YouTube-kanava löytyy myöskin, mutta siellä ei ole vielä mitään. Laittakaa kuitenkin seurantaan, jos jatko kiinnostaa. Lähitulevaisuus sielläkin alkaa tapahtua.

Linkki.

]]>
63 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259865-trumpin-loppu-on-enaa-ajan-kysymys#comments Donald Trump USA Venäjä Vladimir Putin Yhdysvallat Wed, 22 Aug 2018 19:11:39 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259865-trumpin-loppu-on-enaa-ajan-kysymys
Transatlanttista isolationalismia http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259207-transatlanttista-isolationalismia <p><strong>Yhdysvaltojen presidentti Trump on tunnettu luovuudestaan muita ihmisiä solvatessaan. Yksi hänen viljelemistään haukkumanimistä on globalisti, jolla on historiallisesti erittäin huono kaiku.</strong></p><p>Natsi-Saksan propaganda syytti juutalaisia globalisteiksi, koska heillä ei ollut paikkaan sidottua kulttuuria, mikä rikkoi pahasti natsien rotuoppia. Natsien mielestä rotu ei nimittäin ollut niinkään etninen kuin maantieteellinen käsite. Heidän mielestään esimerkiksi Yhdysvaltojen asukkaat olivat aivan oma rotunsa, koska olivat asuneet useamman sukupolven ajan Pohjois-Amerikassa. Ei ihme, että natsit vihasivat sekä juutalaisia että romaneja, sillä heidän pelkkä olemassaolonsa todisti natsien rotuteoriat huuhaaksi.</p><p>Donald Trumpin kutsuminen natsiksi yhden sanavalinnan vuoksi on liioittelua, tosin kyse ei ole Trumpin ainoasta hämmentävästä sanavalinnasta. Joka tapauksessa globalisti-sanan käyttö kertoo Trumpin heikosta historiantajusta.</p><p>Trumpille globalisti tarkoittaa nationalistin vastakohtaa, ihmistä, joka ajattelee koko planeettaa ja ihmiskuntaa eikä vain yhtä valtiota tai kansakuntaa tällä pallolla. Kyse on viimeisimmästä luvusta Yhdysvaltojen koko historiaa leimaavasta vastakkainasettelusta internationalismin ja isolationalismin välillä.</p><p>Me olemme Euroopassa unohtaneet, että suurimman osan historiastaan Yhdysvaltoja ovat johtaneet isolationalistit. Vuonna 1776 itsenäistynyt Yhdysvallat osallistui vasta vuonna 1863 ensimmäiseen kansainväliseen konferenssiin. Jo George Washington, Yhdysvaltojen ensimmäinen presidentti oli sitä mieltä, että Yhdysvaltojen ei tule sekaantua muun maailman, etenkään Euroopan asioihin:</p><p>&rdquo;The great rule of conduct for us, in regard to foreign nations, is in extending our commercial relations, to have with them as little political connection as possible.&rdquo;</p><p>Washingtonin eristäytymispolitiikka epäonnistui heti alkuunsa, kun Yhdysvallat yritti pysyä neutraalina Ranskan vallankumoussodissa 1700-luvun lopulla (ja jättää velkansa Ranskalle maksamatta), mikä johti Ranskan ja Yhdysvaltojen julistamattomaan kvasisotaan vuosina 1798-1800.</p><p>Toisen maailmansodan jälkeen ja läpi kylmän sodan internationalismi on hallinnut Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa. Euroopassa ei ole kuitenkaan huomattu, että kylmän sodan jälkeen <a href="http://www.people-press.org/2016/05/05/1-americas-global-role-u-s-superpower-status/">yleinen mielipide Yhdysvalloissa, etenkin republikaanien joukossa on kääntynyt jälleen isolationalistisemmaksi</a>, ja populistina Donald Trump kanavoi tätä muutosta. Trump ei toki ole isolationalismissaan täysin johdonmukainen. Esimerkiksi vaalikampanjassaan Trump toisaalta syytti Obamaa ja Clintonia liiasta rellestämisestä ulkomailla, toisaalta liian lepsusta otteesta ISISin suhteen.</p><p>Transatlanttiseen erityissuhteeseen nojannutta länsi-Eurooppaa Yhdysvaltojen uusisolationalismi hämmentää. Kansainvälisen kaupan rajoittamista ja kansainvälisestä sopimusjärjestelmästä irtautumista pidetään lähinnä hulluutena, josta kärsii eniten Yhdysvallat itse. Esimerkiksi Trumpin ajamat alumiinin ja teräksen tuontitullit vahingoittavat Yhdysvaltojen omaa korkean jalostusasteen teollisuutta, jonka käyttämien raaka-aineiden hinta nousee.</p><p>Elämme keskinäisriippuvaisessa maailmassa. Vielä vuosisata sitten Yhdysvaltojen kokoinen valtio olisi periaatteessa pystynyt toimimaan erillään muusta maailmasta, vaikka se olisi silloinkin jäänyt nopeasti jälkeen muun maailman kehityksestä, kokenut Japanin edo-kauden kohtalon. Tällä vuosisadalla eristäytyminen ei ole enää mahdollista, ellei halua tuhota omaa kansantalouttaan.</p><p>Trump kuvittelee esimerkiksi tekevänsä amerikkalaiselle autoteollisuudelle palveluksen poistamalla autojen päästörajoitukset. Yhdysvalloissa myydään kuitenkin vain 7-8 prosenttia maailmassa vuosittain myydyistä autoista. Yhdysvallat on iso markkina, mutta globaalin autoteollisuuden näkökulmasta pelkästään Yhdysvaltoja varten ei ole järkevää suunnitella ja valmistaa omia automallejaan. Käytännössä autot ja muut tuotteet räätälöidään paikallisille markkinoille. Esimerkiksi kun muinoin tutkijana seurasin viihde-elektroniikan kokoonpanoa, samalta linjalta valmistui räätälöidyt tuoteversiot mm. Euroopan, Yhdysvaltojen ja Japanin markkinoille.</p><p>Kyse on demokratian yhdestä perushaasteesta: Ikävät tosiasiat eivät katoa, vaikka äänestäjien enemmistö ei haluaisi uskoa niihin. Esimerkiksi globaalit ympäristöongelmat, väestönkasvu ja pakolaisuus ovat kasvaneet sellaisiin mittasuhteisiin, ettei mikään kansakunta pysty ratkaisemaan niitä yksin.&nbsp; Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja sitovia monenkeskisiä sopimuksia ja yhteistyötä.</p><p>Euroopan ja Suomen on joka tapauksessa valmistauduttava maailmaan, jossa Yhdysvallat ainakin jossain määrin eristäytyy taloudellisesti, sotilaallisesti ja poliittisesti, ei välttämättä kaikista yhtä paljon. Meidän on mm. otettava vastuuta omasta turvallisuudestamme ja käytettävä aktiivisesti taloudellista voimaamme kansainvälisessä ilmasto- ja ihmisoikeuspolitiikassa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltojen presidentti Trump on tunnettu luovuudestaan muita ihmisiä solvatessaan. Yksi hänen viljelemistään haukkumanimistä on globalisti, jolla on historiallisesti erittäin huono kaiku.

Natsi-Saksan propaganda syytti juutalaisia globalisteiksi, koska heillä ei ollut paikkaan sidottua kulttuuria, mikä rikkoi pahasti natsien rotuoppia. Natsien mielestä rotu ei nimittäin ollut niinkään etninen kuin maantieteellinen käsite. Heidän mielestään esimerkiksi Yhdysvaltojen asukkaat olivat aivan oma rotunsa, koska olivat asuneet useamman sukupolven ajan Pohjois-Amerikassa. Ei ihme, että natsit vihasivat sekä juutalaisia että romaneja, sillä heidän pelkkä olemassaolonsa todisti natsien rotuteoriat huuhaaksi.

Donald Trumpin kutsuminen natsiksi yhden sanavalinnan vuoksi on liioittelua, tosin kyse ei ole Trumpin ainoasta hämmentävästä sanavalinnasta. Joka tapauksessa globalisti-sanan käyttö kertoo Trumpin heikosta historiantajusta.

Trumpille globalisti tarkoittaa nationalistin vastakohtaa, ihmistä, joka ajattelee koko planeettaa ja ihmiskuntaa eikä vain yhtä valtiota tai kansakuntaa tällä pallolla. Kyse on viimeisimmästä luvusta Yhdysvaltojen koko historiaa leimaavasta vastakkainasettelusta internationalismin ja isolationalismin välillä.

Me olemme Euroopassa unohtaneet, että suurimman osan historiastaan Yhdysvaltoja ovat johtaneet isolationalistit. Vuonna 1776 itsenäistynyt Yhdysvallat osallistui vasta vuonna 1863 ensimmäiseen kansainväliseen konferenssiin. Jo George Washington, Yhdysvaltojen ensimmäinen presidentti oli sitä mieltä, että Yhdysvaltojen ei tule sekaantua muun maailman, etenkään Euroopan asioihin:

”The great rule of conduct for us, in regard to foreign nations, is in extending our commercial relations, to have with them as little political connection as possible.”

Washingtonin eristäytymispolitiikka epäonnistui heti alkuunsa, kun Yhdysvallat yritti pysyä neutraalina Ranskan vallankumoussodissa 1700-luvun lopulla (ja jättää velkansa Ranskalle maksamatta), mikä johti Ranskan ja Yhdysvaltojen julistamattomaan kvasisotaan vuosina 1798-1800.

Toisen maailmansodan jälkeen ja läpi kylmän sodan internationalismi on hallinnut Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa. Euroopassa ei ole kuitenkaan huomattu, että kylmän sodan jälkeen yleinen mielipide Yhdysvalloissa, etenkin republikaanien joukossa on kääntynyt jälleen isolationalistisemmaksi, ja populistina Donald Trump kanavoi tätä muutosta. Trump ei toki ole isolationalismissaan täysin johdonmukainen. Esimerkiksi vaalikampanjassaan Trump toisaalta syytti Obamaa ja Clintonia liiasta rellestämisestä ulkomailla, toisaalta liian lepsusta otteesta ISISin suhteen.

Transatlanttiseen erityissuhteeseen nojannutta länsi-Eurooppaa Yhdysvaltojen uusisolationalismi hämmentää. Kansainvälisen kaupan rajoittamista ja kansainvälisestä sopimusjärjestelmästä irtautumista pidetään lähinnä hulluutena, josta kärsii eniten Yhdysvallat itse. Esimerkiksi Trumpin ajamat alumiinin ja teräksen tuontitullit vahingoittavat Yhdysvaltojen omaa korkean jalostusasteen teollisuutta, jonka käyttämien raaka-aineiden hinta nousee.

Elämme keskinäisriippuvaisessa maailmassa. Vielä vuosisata sitten Yhdysvaltojen kokoinen valtio olisi periaatteessa pystynyt toimimaan erillään muusta maailmasta, vaikka se olisi silloinkin jäänyt nopeasti jälkeen muun maailman kehityksestä, kokenut Japanin edo-kauden kohtalon. Tällä vuosisadalla eristäytyminen ei ole enää mahdollista, ellei halua tuhota omaa kansantalouttaan.

Trump kuvittelee esimerkiksi tekevänsä amerikkalaiselle autoteollisuudelle palveluksen poistamalla autojen päästörajoitukset. Yhdysvalloissa myydään kuitenkin vain 7-8 prosenttia maailmassa vuosittain myydyistä autoista. Yhdysvallat on iso markkina, mutta globaalin autoteollisuuden näkökulmasta pelkästään Yhdysvaltoja varten ei ole järkevää suunnitella ja valmistaa omia automallejaan. Käytännössä autot ja muut tuotteet räätälöidään paikallisille markkinoille. Esimerkiksi kun muinoin tutkijana seurasin viihde-elektroniikan kokoonpanoa, samalta linjalta valmistui räätälöidyt tuoteversiot mm. Euroopan, Yhdysvaltojen ja Japanin markkinoille.

Kyse on demokratian yhdestä perushaasteesta: Ikävät tosiasiat eivät katoa, vaikka äänestäjien enemmistö ei haluaisi uskoa niihin. Esimerkiksi globaalit ympäristöongelmat, väestönkasvu ja pakolaisuus ovat kasvaneet sellaisiin mittasuhteisiin, ettei mikään kansakunta pysty ratkaisemaan niitä yksin.  Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja sitovia monenkeskisiä sopimuksia ja yhteistyötä.

Euroopan ja Suomen on joka tapauksessa valmistauduttava maailmaan, jossa Yhdysvallat ainakin jossain määrin eristäytyy taloudellisesti, sotilaallisesti ja poliittisesti, ei välttämättä kaikista yhtä paljon. Meidän on mm. otettava vastuuta omasta turvallisuudestamme ja käytettävä aktiivisesti taloudellista voimaamme kansainvälisessä ilmasto- ja ihmisoikeuspolitiikassa.

 

]]>
4 http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259207-transatlanttista-isolationalismia#comments Donald Trump Isolationalismi Yhdysvallat Wed, 08 Aug 2018 11:21:18 +0000 Jyrki Kasvi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259207-transatlanttista-isolationalismia
Yliopisto, politiikka ja puoluepolitiikka http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259176-yliopisto-politiikka-ja-puoluepolitiikka <p>Yliopistopolitiikasta ei keskustella tarpeeksi. Tässä teemasta pari näkökohtaa. &nbsp;</p><ul><li>Yliopisto-opetuksen tulee perustua tieteeseen. Mutta onko kaikki tieteeksi sanottu tiedettä? &nbsp;</li><li>Vallitseeko akateeminen vapaus, jos tutkimussuunnat ja hankkeet sanellaan yksikköjen toimintasuunnitelmissa?</li><li>Mitä vaikuttaa, jos suuntaukset, tutkimusotteet ja lähteet otetaan esim. konservatiivisista, oikeistolaisista Unkarin ja USAn piireistä?</li><li>Mistä tahoista ovat rehtorit, dekaanit ja yhteiskuntayhteydet?</li><li>Mitä vaikuttaa, jos professori väittää esim. että mitään postmodernismia tai mitään kognitiivista tutkimusta ei ole olemassakaan?</li><li>Yliopiston toiminnan vaikutus yhteiskuntaan.</li></ul><p>Kuten viime vuosisadan suurimpiin filosofeihin kuuluva <strong>Hannah Arendt</strong> katsoi, poliittisen piiri on yhtä kuin elämän piiri. On ymmärtämätöntä väittää, että yliopistossa ei olisi politiikkaa. Ja on tärkeätä huomata, miten ja millaista se on yliopistossa, tieteissä, opetuksessa, tutkimuksessa, virkanimityksissä, resurssien jaossa jne. &nbsp;Politiikka vaikuttaa myös yliopiston muuttamisessa eräänlaiseksi liikeyritykseksi.</p><p>Olisi hyvä tutkia juurta jaksain yliopistojen poliittisuus ja puoluepoliittisuus, aineistona nykyhetken lisäksi niiden historia tai taustat sadalta vuodelta. Mitkä niistä ovat uskollisimmin jatkaneet sadan vuoden takaista &rdquo;valkoista&rdquo; (muissa maissa sanottaisiin mustaa) linjaa. On otettava huomioon kaiken muun lisäksi seuraavanlaisia ilmiöitä:</p><p>&nbsp;</p><ul><li>vuoden 1918 ns. valkoisen perinteen jatkuminen monilla eri tavoilla (ehkä jopa joidenkin sukujen asemana),</li><li>resurssien jakautuminen oppiaineisiin, tutkimukseen ja opetukseen,</li><li>vallitsevat, tuetut ja sivuutetut tieteelliset suuntaukset,</li><li>kansainväliset tiedeyhteydet,</li><li>suhtautuminen opiskelijapolitiikkaan (kyselikö opettaja esim. 70-luvulla opiskelijalta opiskelukaverien poliittisia kantoja, listattiinko jonakin vuosikymmenenä yliopistoväen poliittisia kantoja ja jopa lähetettiin tiedoksi pääkaupunkiin),</li><li>puolueitten tai puoluepoliittisesti sitoutuneiden mediavaikuttajien osuus yliopiston &nbsp;joidenkin oppiaineitten perustamisvaiheessa jne.</li></ul><p>&nbsp;</p><p>Mikä ajatus sisältyy Jyväskylän yliopiston tunnussanoihin <em>Amica veritas</em>? Sanat Amica veritas ovat osa tunnetusta latinankielisestä mietelmästä <em>Amicus Plato sed magis amica veritas</em>, jonka uskotaan syntyneen eräänlaisena tiivistelmänä seuraavasta <strong>Aristoteleen</strong> Nikomakhoksen etiikassa esiintyvästä pohdiskelusta: &rdquo;On ehkä tutkittava universaalista hyvää ja mietittävä, mitä sillä tarkoitetaan, vaikka tämän tehtävän tekee vaikeaksi se, että ideateorian esittäjät ovat ystäviämme. Mutta on ehkä silti parempi ja jopa velvollisuus totuuden nimissä kumota myös se, mikä on itselle läheistä, varsinkin kun olemme filosofeja, viisauden ystäviä. Sillä vaikka molemmat ovat rakkaita, on hurskasta enemmän kunnioittaa totuutta.&rdquo; (Aristoteles: <em>Nikomakhoksen etiikka</em>. Suom. Simo Knuuttila. Helsinki: Gaudeamus 1981.) Mietelmään sisältyy ajatus, että Aristoteles arvostaa opettajaansa Platonia, mutta vielä enemmän totuutta. &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yliopistopolitiikasta ei keskustella tarpeeksi. Tässä teemasta pari näkökohtaa.  

  • Yliopisto-opetuksen tulee perustua tieteeseen. Mutta onko kaikki tieteeksi sanottu tiedettä?  
  • Vallitseeko akateeminen vapaus, jos tutkimussuunnat ja hankkeet sanellaan yksikköjen toimintasuunnitelmissa?
  • Mitä vaikuttaa, jos suuntaukset, tutkimusotteet ja lähteet otetaan esim. konservatiivisista, oikeistolaisista Unkarin ja USAn piireistä?
  • Mistä tahoista ovat rehtorit, dekaanit ja yhteiskuntayhteydet?
  • Mitä vaikuttaa, jos professori väittää esim. että mitään postmodernismia tai mitään kognitiivista tutkimusta ei ole olemassakaan?
  • Yliopiston toiminnan vaikutus yhteiskuntaan.

Kuten viime vuosisadan suurimpiin filosofeihin kuuluva Hannah Arendt katsoi, poliittisen piiri on yhtä kuin elämän piiri. On ymmärtämätöntä väittää, että yliopistossa ei olisi politiikkaa. Ja on tärkeätä huomata, miten ja millaista se on yliopistossa, tieteissä, opetuksessa, tutkimuksessa, virkanimityksissä, resurssien jaossa jne.  Politiikka vaikuttaa myös yliopiston muuttamisessa eräänlaiseksi liikeyritykseksi.

Olisi hyvä tutkia juurta jaksain yliopistojen poliittisuus ja puoluepoliittisuus, aineistona nykyhetken lisäksi niiden historia tai taustat sadalta vuodelta. Mitkä niistä ovat uskollisimmin jatkaneet sadan vuoden takaista ”valkoista” (muissa maissa sanottaisiin mustaa) linjaa. On otettava huomioon kaiken muun lisäksi seuraavanlaisia ilmiöitä:

 

  • vuoden 1918 ns. valkoisen perinteen jatkuminen monilla eri tavoilla (ehkä jopa joidenkin sukujen asemana),
  • resurssien jakautuminen oppiaineisiin, tutkimukseen ja opetukseen,
  • vallitsevat, tuetut ja sivuutetut tieteelliset suuntaukset,
  • kansainväliset tiedeyhteydet,
  • suhtautuminen opiskelijapolitiikkaan (kyselikö opettaja esim. 70-luvulla opiskelijalta opiskelukaverien poliittisia kantoja, listattiinko jonakin vuosikymmenenä yliopistoväen poliittisia kantoja ja jopa lähetettiin tiedoksi pääkaupunkiin),
  • puolueitten tai puoluepoliittisesti sitoutuneiden mediavaikuttajien osuus yliopiston  joidenkin oppiaineitten perustamisvaiheessa jne.

 

Mikä ajatus sisältyy Jyväskylän yliopiston tunnussanoihin Amica veritas? Sanat Amica veritas ovat osa tunnetusta latinankielisestä mietelmästä Amicus Plato sed magis amica veritas, jonka uskotaan syntyneen eräänlaisena tiivistelmänä seuraavasta Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa esiintyvästä pohdiskelusta: ”On ehkä tutkittava universaalista hyvää ja mietittävä, mitä sillä tarkoitetaan, vaikka tämän tehtävän tekee vaikeaksi se, että ideateorian esittäjät ovat ystäviämme. Mutta on ehkä silti parempi ja jopa velvollisuus totuuden nimissä kumota myös se, mikä on itselle läheistä, varsinkin kun olemme filosofeja, viisauden ystäviä. Sillä vaikka molemmat ovat rakkaita, on hurskasta enemmän kunnioittaa totuutta.” (Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka. Suom. Simo Knuuttila. Helsinki: Gaudeamus 1981.) Mietelmään sisältyy ajatus, että Aristoteles arvostaa opettajaansa Platonia, mutta vielä enemmän totuutta.  

]]>
8 http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259176-yliopisto-politiikka-ja-puoluepolitiikka#comments Keskustaoikeisto Postmodernismi Puoluepolitiikka Yhdysvallat Yliopistopolitiikka Tue, 07 Aug 2018 17:21:49 +0000 Katriina Kajannes http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259176-yliopisto-politiikka-ja-puoluepolitiikka
Saksassa Yhdysvalloista: Valheellinen ystävä http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258985-saksassa-yhdysvalloista-valheellinen-ystava <p>​Saksassa pohditaan yhä vakavammin uutta asetelmaa, johon on jouduttu Yhdysvaltain presidentin irtottojen ja tyrmäyslausuntojen johdosta.</p><p>Johtopäätökset Saksassa ovat samantapaisia kuin Trumpilla, suhteiden heikkenemisen syyt tietysti ovat täysi peilikuva Trumpin esittämiin nähden.</p><p>Tuorein STERN- lehti (1.8.2018)vetää vahvat ja näkyvät johtopäätöset:</p><p>Yhdysvallat on asemoinut itsensä uusiksi. Se katsoo olevansa muiden maiden lakien yläpuolella. Ge ajattemevat, että se on täysin laillista. Mutta mihin tämä johtaa?</p><p>Se johtaa tilanteeseen, jossa Saksa voisi tehdä saman ja ottaa oikeuden omiin käsiinsä.</p><p>Lehti on haastatellut tähtituottaja Walter Wullemweberiä, joka sanoo olleensa suuri Amerikan iailija aina NSA-skandaaliin saakka.</p><p>Tuolloin paljastui, että Obaman aikainen kansallisen turvallisuuden elin oli vuosia vakoillut liittikansleri Merkelin puheluita.</p><p>Nyt Wullemweber puhuu &quot;vääristä ystävistä&quot;. Kansikuva liittyy teemaan otsikolla: &quot;Der Falshen Freund&quot;. -</p><p>Vaikka uudelleen arviointiin onkin Trump paljossa syyllinen, uudelleenorientoitumisen juuret ovat vankasti jo Obaman kaudella!</p><p>Osa hiusjuurista juontaa alkunsa vieläkin kauempaa.</p><p>Ihan kaikkeen suhteita kuormittavaan Trump ei sentään aivan yksin ole syyllinen.</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ​Saksassa pohditaan yhä vakavammin uutta asetelmaa, johon on jouduttu Yhdysvaltain presidentin irtottojen ja tyrmäyslausuntojen johdosta.

Johtopäätökset Saksassa ovat samantapaisia kuin Trumpilla, suhteiden heikkenemisen syyt tietysti ovat täysi peilikuva Trumpin esittämiin nähden.

Tuorein STERN- lehti (1.8.2018)vetää vahvat ja näkyvät johtopäätöset:

Yhdysvallat on asemoinut itsensä uusiksi. Se katsoo olevansa muiden maiden lakien yläpuolella. Ge ajattemevat, että se on täysin laillista. Mutta mihin tämä johtaa?

Se johtaa tilanteeseen, jossa Saksa voisi tehdä saman ja ottaa oikeuden omiin käsiinsä.

Lehti on haastatellut tähtituottaja Walter Wullemweberiä, joka sanoo olleensa suuri Amerikan iailija aina NSA-skandaaliin saakka.

Tuolloin paljastui, että Obaman aikainen kansallisen turvallisuuden elin oli vuosia vakoillut liittikansleri Merkelin puheluita.

Nyt Wullemweber puhuu "vääristä ystävistä". Kansikuva liittyy teemaan otsikolla: "Der Falshen Freund". -

Vaikka uudelleen arviointiin onkin Trump paljossa syyllinen, uudelleenorientoitumisen juuret ovat vankasti jo Obaman kaudella!

Osa hiusjuurista juontaa alkunsa vieläkin kauempaa.

Ihan kaikkeen suhteita kuormittavaan Trump ei sentään aivan yksin ole syyllinen.

]]>
3 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258985-saksassa-yhdysvalloista-valheellinen-ystava#comments Presidentti Donald Trump Saksa Yhdysvallat Thu, 02 Aug 2018 11:59:58 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258985-saksassa-yhdysvalloista-valheellinen-ystava
Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusaiesopimus - mitä onkaan sovittu? http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258661-suomen-ruotsin-ja-yhdysvaltain-puolustusaiesopimus-mita-onkaan-sovittu <p>Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kritisoi tiistaina 24.7.2018 Venäjän puolustusministeriön kokouksessa (Заседание Коллегии Минобороны России) Suomea ja Ruotsia, jotka ovat tiivistäneet puolustusyhteistyötään Naton kanssa.</p><p>Venäjän puolustusministeriössä noita johtokunnan tai kollegion (коллегия) kokouksia pidetään säännönmukaisesti. Yksi toistuva sana noissa kokouksissa on ylitse muiden. Se sana on Nato. Eikä ikinä positiivisessa sävyssä. Nato on noissa kokouksissa yleinen kirosana ja sylkykuppi. Suorastaan varsinainen kokoushengenkohottaja kollektiivisesti.</p><p>Venäjän puolustusministeriön kokous ja erityisesti kokouksen Suomea ja Ruotsia koskeva osuus uutisoitiin laajasti kautta koko venäläismedian heti kokouksen jälkeen tiistaina illansuussa (esim. <a href="https://www.kommersant.ru/doc/3695400"><u>Kommersant 24.7.2018</u></a>, <a href="https://tvzvezda.ru/news/forces/content/201807241700-qwaa.htm"><u>Tvzvezda 24.7.2018</u></a>, <a href="http://www.mk.ru/politics/2018/07/24/shoygu-poobeshhal-otvetit-na-vtyagivanie-finlyandii-i-shvecii-v-nato.html"><u>MK 24.7.2018</u></a>, <a href="http://tass.ru/armiya-i-opk/5399285"><u>Tass 24.7.2018</u></a> ja <a href="http://www.interfax.ru/russia/622354"><u>Interfax 24.7.2018</u></a> ja <a href="https://ria.ru/world/20180724/1525235824.html"><u>Ria Novosti 24.7.2018</u></a>).</p><p>Suomessa tätä todellakin tarttumisen arvoista asiaa ei ole juurikaan uutisoitu Yleä lukuun ottamatta (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10321183"><u>Yle 25.7.2018-1</u></a> ja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10321872"><u>Yle 25.7.2018-2</u></a>). Esimerkiksi Helsingin Sanomien Reutersilta lainattu juttu aiheesta oli varsin vähäinen (<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005767987.html"><u>HS 24.7.2018</u></a>), mutta yli 300 kommentilla runsaasti kommentoitu ja siis lukijoita kiinnostava. Ilta-Sanomatkin heräsi vasta tänään illansuussa (<a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005769081.html"><u>IS 25.7.2018</u></a>).</p><p>Kysymys uutisoinnin tarpeesta ei tällä kertaa liity Venäjän tavanomaiseen noissa kokouksissa esittämään agendaan Naton muka Venäjälle muodostamasta uhasta, vaan puolustusministeri Sergei Šoigun toteamista yksityiskohdista Suomeen ja Ruotsiin liittyen.</p><p>Olen kuunnellut ja lukenut Šoigun kokouksessa sen kertoman, mikä on Venäjän puolustusministeriön julkinen kannanotto ja julkisuuteen tarkoitettu huomioiden se, mitä Venäjä todellakin on tarkoittanut julkisuuteen synnyttämään keskustelua.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Yksi kappale &nbsp;Šoigun pitkässä vuodatuksessa kiinnitti erityisesti huomioni:</p><p>&quot;<em>Вызывает беспокойство втягивание в натовские структуры Финляндии и Швеции. В мае подписан договор, предусматривающий их полноправное участие в учениях альянса и возможность использования его систем управления войсками и оружием. Взамен НАТО получило беспрепятственный доступ в воздушное пространство и территориальные воды этих стран.</em>&quot;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&quot;<em>Suomen ja Ruotsin sitoutuminen Naton rakenteisiin on huolestuttavaa. Toukokuussa maat allekirjoittivat sopimuksen, jossa</em><em> tarjotaan täydellinen osallistumismahdollisuus liittoutuman [= Naton] harjoituksiin ja mahdollisuus käyttää Naton komento- ja valvontajärjestelmiä [Suomen ja Ruotsin] joukkoja ja aseistusta varten. Vastineeksi Nato saa vapaa pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille.</em>&rdquo;</p><p>Tuo edellä Sergei Šoigun esittämä näkemys merkitsisi Suomen ja Ruotsin sitoutumisen viemistä Natossa aivan uudelle tasolle. Suomen ja Ruotsi pääsisivät ensi kertaa käsiksi Naton sisällä siihen, jossa näille maille on ollut vain märkä unikuva. Toisaalta Nato pääsisi sisälle Suomen ja Ruotsin hallinnoimille alueille, mikä tähän saakka on ollut Natolle vain märkä unikuva.</p><p>Nuo Šoigun sanat merkitsisivät käytännössä, että Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäsenmaita 5. artiklan tuomaa turvaa lukuun ottamatta.</p><p>Puhuuko Šoigu totta? Onko Suomi ja Ruotsi näin sopineet?</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat allekirjoittivat puolustusyhteistyötä tiivistävän kolmenvälisen aiejulistuksen 8.5.2018 Washingtonissa. Tilaisuus oli kunniakas ja sellainen, etteivät Suomi ja Ruotsi ole vastaavaa kokeneet arvonantona Yhdysvaltain taholta. Kyseessä oli jotain poikkeuksellista ja ainutlaatuista. Kyse oli suuresta asiasta.</p><p>Oliko Yhdysvallat vain Natoa helpompi sopimustausta Suomelle ja Ruotsille, kun tiedetään Venäjän näkemykset Natosta? Venäjän Nato-kannat tietäen, oliko Suomelle ja Ruotsille on helpompi sopia asioista Yhdysvaltain kanssa kuin Naton kanssa?</p><p>Tuo kolmesivuinen sopimus allekirjoitettuna ja julkistettuna on luettavissa <a href="https://www.government.se/49993c/globalassets/government/dokument/forsvarsdepartementet/2018/trilateral-statement-of-intent-8th-may-2018.pdf"><u>täältä</u></a>. Sopimuksen ovat siis solmineet Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat, ei Nato. Nato ei ole Yhdysvallat.</p><p>Julkistetun sopimuksen kirjaukset eivät osoita mitään silmiin pistävää.</p><p>Šoigu kuitenkin viittasi Natoon, kun puhui Suomesta ja Ruotsista sekä toukokuisesta sopimuksesta.</p><p>Mistä onkaan kysymys? Onko toukokuussa sovittu jostain sellaisesta, joka koskisi myös Natoa? Oleellista Šoigun sanoissa on &rdquo;<em>vastineeksi Nato sai esteettömän pääsyn näiden maide</em>n <em>[= Suomen ja Ruotsin] ilmatilaan ja aluevesille.&quot;</em> (&rdquo;<em>взамен </em><em>НАТО </em><em>получило </em><em>беспрепятственный </em><em>доступ </em><em>в </em><em>воздушное </em><em>пространство </em><em>и </em><em>территориальные </em><em>воды </em><em>этих </em><em>стран.&rdquo;</em>) ja &rdquo;<em>ne [Suomi ja Ruotsi] voivat osallistua täysimääräisesti liittouman harjoituksiin ja heillä on mahdollisuus käyttää [Naton] komento- ja valvontajärjestelmiä joukkoja ja aseistusta varten</em>&rdquo; (&rdquo;<em>предусматривающий </em><em>их </em><em>полноправное </em><em>участие </em><em>в </em><em>учениях </em><em>альянса </em><em>и </em><em>возможность </em><em>использования </em><em>его </em><em>систем </em><em>управления </em><em>войсками </em><em>и </em><em>оружием</em>&rdquo;).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjä tietää tarkalleen, mitä Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kesken on sovittu toukokuussa. Venäjän tiedustelu on toiminut ilmeisen hyvin ja sovitun sisältö on hyvin ainakin venäläisille tiedossa. Meidän tiedossa ei ole kuitenkaan kuin vain se, kuin mitä aluksi Ruotsin hallitus on aluksi julkaissut (<a href="https://www.government.se/49993c/globalassets/government/dokument/forsvarsdepartementet/2018/trilateral-statement-of-intent-8th-may-2018.pdf"><u>Trilateral Statement of Intent</u></a>) ja mitä Suomen hallitus on Ruotsia perässä hiihtäen seurannut julkaisulla Ruotsin jälkeen (<a href="https://defmin.fi/files/4248/Trilateral_Statement_of_Intent_FINAL.pdf"><u>Trilateral Statement of Intent</u></a>).</p><p>Olisiko syytä nyt Suomen ja Ruotsin julkaista kaikki, mitä sovittu on, ettei se ole vain sopijien ja venäläisten tiedossa? On ikävää lukea asioita venäläismedioiden kautta. On ikävää lukea asioita niiden venäläismedioiden kautta, joiden pohjimmainen tieto on venäläistiedustelun hankkimaa.</p><p>Kysymys on siis, onko Suomi ja Ruotsi sopinut Naton kanssa maittensa ilmatilan ja aluevesien käytöstä Natolle ja onko vastineeksi Suomella ja Ruotsilla pääsymahdollisuus niihin Naton toimintoihin, joihin tähän saakka ei ole ollut? Onko solmittu jotain salaista, jota ei ole saatettu poliittisten päättäjien tietoisuuteen etenkään täällä Suomessa?</p><p>Kun aikanaan Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain välistä aiejulistusta tai aiesopimusta valmisteltiin, Suomen eduskunta pidettiin pimennossa. Todennäköisesti jo tuolloin Venäjä tiesi enemmän sopimuksesta ja kaikesta siihen liittyvästä kuin Suomen eduskunta.</p><p>Helsingin Sanomat kirjoitti toukokuussa seuraavasti (<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005670938.html"><u>HS 7.5.2018</u></a>):</p><p>&rdquo;<em>Eduskuntaa informoitiin kaikessa hiljaisuudessa valmistellusta sopimuksesta 19. huhtikuuta. Tutkijan mielestä aiejulistus on merkittävämpi asiakirja kuin päältä katsoen näyttää</em>.&rdquo;</p><p>Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen totesi puolestaan Helsingin Sanomissa seuraavaa:</p><p>&nbsp;&rdquo;<em>Sen [aiesopimuksen] lisäarvo on siinä, että se on poliittisen tason rohkaisu kaikissa kolmessa maassa käydä keskusteluja myös alemmilla virkamies- ja sotilastasoilla. Voisi kuvitella, että erityisesti sotilasteknologian puolella tällaisella rohkaisulla saattaa olla merkitystä.</em>&rdquo;</p><p>Jos aiesopimus olisi vai se, mitä Vanhanen ilmoittaa, tuskin Venäjä olisi jaksanut avata suutaan Šoigun sanomisilla.</p><p>Asiaa ei siis käsitelty eduskunnassa erityisesti ja tuskinpa eduskunnassa oli edes hajua siitä, mistä on kysymys ja mistä on sovittu.</p><p>Ilta-Sanomien otsikko kertoo myös hyvin, mistä on kysymys (<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005673009.html"><u>IS 9.5.2018</u></a>):</p><p>&rdquo;<em>Suomen ja Yhdysvaltain aiesopimuksen vaiettu valmistelu nostatti äläkän: &rsquo;Jäsenten suut laitetaan kiinni&rsquo;</em>&rdquo;</p><p>Kysymys nyt kuuluukin: onko sovittu jotain sellaista, kuten Venäjän puolustusministeriö ilmoitti puolustusministerinsä suulla, että Natolla on mahdollisuus ja oikeus käyttää Suomen ja Ruotsin ilmatilaa ja aluevesiä?</p><p>Nato-jäsenyyden kannattajana minulle tuo ei olisi mitään sellaista, mitä en hyväksyisi, mutta asioiden oikea laita ja sovittu on hyvä kaikkien tietää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kritisoi tiistaina 24.7.2018 Venäjän puolustusministeriön kokouksessa (Заседание Коллегии Минобороны России) Suomea ja Ruotsia, jotka ovat tiivistäneet puolustusyhteistyötään Naton kanssa.

Venäjän puolustusministeriössä noita johtokunnan tai kollegion (коллегия) kokouksia pidetään säännönmukaisesti. Yksi toistuva sana noissa kokouksissa on ylitse muiden. Se sana on Nato. Eikä ikinä positiivisessa sävyssä. Nato on noissa kokouksissa yleinen kirosana ja sylkykuppi. Suorastaan varsinainen kokoushengenkohottaja kollektiivisesti.

Venäjän puolustusministeriön kokous ja erityisesti kokouksen Suomea ja Ruotsia koskeva osuus uutisoitiin laajasti kautta koko venäläismedian heti kokouksen jälkeen tiistaina illansuussa (esim. Kommersant 24.7.2018, Tvzvezda 24.7.2018, MK 24.7.2018, Tass 24.7.2018 ja Interfax 24.7.2018 ja Ria Novosti 24.7.2018).

Suomessa tätä todellakin tarttumisen arvoista asiaa ei ole juurikaan uutisoitu Yleä lukuun ottamatta (Yle 25.7.2018-1 ja Yle 25.7.2018-2). Esimerkiksi Helsingin Sanomien Reutersilta lainattu juttu aiheesta oli varsin vähäinen (HS 24.7.2018), mutta yli 300 kommentilla runsaasti kommentoitu ja siis lukijoita kiinnostava. Ilta-Sanomatkin heräsi vasta tänään illansuussa (IS 25.7.2018).

Kysymys uutisoinnin tarpeesta ei tällä kertaa liity Venäjän tavanomaiseen noissa kokouksissa esittämään agendaan Naton muka Venäjälle muodostamasta uhasta, vaan puolustusministeri Sergei Šoigun toteamista yksityiskohdista Suomeen ja Ruotsiin liittyen.

Olen kuunnellut ja lukenut Šoigun kokouksessa sen kertoman, mikä on Venäjän puolustusministeriön julkinen kannanotto ja julkisuuteen tarkoitettu huomioiden se, mitä Venäjä todellakin on tarkoittanut julkisuuteen synnyttämään keskustelua.

                                                                                           ****

Yksi kappale  Šoigun pitkässä vuodatuksessa kiinnitti erityisesti huomioni:

"Вызывает беспокойство втягивание в натовские структуры Финляндии и Швеции. В мае подписан договор, предусматривающий их полноправное участие в учениях альянса и возможность использования его систем управления войсками и оружием. Взамен НАТО получило беспрепятственный доступ в воздушное пространство и территориальные воды этих стран."

Vapaasti suomennettuna:

"Suomen ja Ruotsin sitoutuminen Naton rakenteisiin on huolestuttavaa. Toukokuussa maat allekirjoittivat sopimuksen, jossa tarjotaan täydellinen osallistumismahdollisuus liittoutuman [= Naton] harjoituksiin ja mahdollisuus käyttää Naton komento- ja valvontajärjestelmiä [Suomen ja Ruotsin] joukkoja ja aseistusta varten. Vastineeksi Nato saa vapaa pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille.

Tuo edellä Sergei Šoigun esittämä näkemys merkitsisi Suomen ja Ruotsin sitoutumisen viemistä Natossa aivan uudelle tasolle. Suomen ja Ruotsi pääsisivät ensi kertaa käsiksi Naton sisällä siihen, jossa näille maille on ollut vain märkä unikuva. Toisaalta Nato pääsisi sisälle Suomen ja Ruotsin hallinnoimille alueille, mikä tähän saakka on ollut Natolle vain märkä unikuva.

Nuo Šoigun sanat merkitsisivät käytännössä, että Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäsenmaita 5. artiklan tuomaa turvaa lukuun ottamatta.

Puhuuko Šoigu totta? Onko Suomi ja Ruotsi näin sopineet?

                                                                                           ****

Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat allekirjoittivat puolustusyhteistyötä tiivistävän kolmenvälisen aiejulistuksen 8.5.2018 Washingtonissa. Tilaisuus oli kunniakas ja sellainen, etteivät Suomi ja Ruotsi ole vastaavaa kokeneet arvonantona Yhdysvaltain taholta. Kyseessä oli jotain poikkeuksellista ja ainutlaatuista. Kyse oli suuresta asiasta.

Oliko Yhdysvallat vain Natoa helpompi sopimustausta Suomelle ja Ruotsille, kun tiedetään Venäjän näkemykset Natosta? Venäjän Nato-kannat tietäen, oliko Suomelle ja Ruotsille on helpompi sopia asioista Yhdysvaltain kanssa kuin Naton kanssa?

Tuo kolmesivuinen sopimus allekirjoitettuna ja julkistettuna on luettavissa täältä. Sopimuksen ovat siis solmineet Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat, ei Nato. Nato ei ole Yhdysvallat.

Julkistetun sopimuksen kirjaukset eivät osoita mitään silmiin pistävää.

Šoigu kuitenkin viittasi Natoon, kun puhui Suomesta ja Ruotsista sekä toukokuisesta sopimuksesta.

Mistä onkaan kysymys? Onko toukokuussa sovittu jostain sellaisesta, joka koskisi myös Natoa? Oleellista Šoigun sanoissa on ”vastineeksi Nato sai esteettömän pääsyn näiden maiden [= Suomen ja Ruotsin] ilmatilaan ja aluevesille." (”взамен НАТО получило беспрепятственный доступ в воздушное пространство и территориальные воды этих стран.”) ja ”ne [Suomi ja Ruotsi] voivat osallistua täysimääräisesti liittouman harjoituksiin ja heillä on mahdollisuus käyttää [Naton] komento- ja valvontajärjestelmiä joukkoja ja aseistusta varten” (”предусматривающий их полноправное участие в учениях альянса и возможность использования его систем управления войсками и оружием”).

                                                                                           ****

Venäjä tietää tarkalleen, mitä Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kesken on sovittu toukokuussa. Venäjän tiedustelu on toiminut ilmeisen hyvin ja sovitun sisältö on hyvin ainakin venäläisille tiedossa. Meidän tiedossa ei ole kuitenkaan kuin vain se, kuin mitä aluksi Ruotsin hallitus on aluksi julkaissut (Trilateral Statement of Intent) ja mitä Suomen hallitus on Ruotsia perässä hiihtäen seurannut julkaisulla Ruotsin jälkeen (Trilateral Statement of Intent).

Olisiko syytä nyt Suomen ja Ruotsin julkaista kaikki, mitä sovittu on, ettei se ole vain sopijien ja venäläisten tiedossa? On ikävää lukea asioita venäläismedioiden kautta. On ikävää lukea asioita niiden venäläismedioiden kautta, joiden pohjimmainen tieto on venäläistiedustelun hankkimaa.

Kysymys on siis, onko Suomi ja Ruotsi sopinut Naton kanssa maittensa ilmatilan ja aluevesien käytöstä Natolle ja onko vastineeksi Suomella ja Ruotsilla pääsymahdollisuus niihin Naton toimintoihin, joihin tähän saakka ei ole ollut? Onko solmittu jotain salaista, jota ei ole saatettu poliittisten päättäjien tietoisuuteen etenkään täällä Suomessa?

Kun aikanaan Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain välistä aiejulistusta tai aiesopimusta valmisteltiin, Suomen eduskunta pidettiin pimennossa. Todennäköisesti jo tuolloin Venäjä tiesi enemmän sopimuksesta ja kaikesta siihen liittyvästä kuin Suomen eduskunta.

Helsingin Sanomat kirjoitti toukokuussa seuraavasti (HS 7.5.2018):

Eduskuntaa informoitiin kaikessa hiljaisuudessa valmistellusta sopimuksesta 19. huhtikuuta. Tutkijan mielestä aiejulistus on merkittävämpi asiakirja kuin päältä katsoen näyttää.”

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen totesi puolestaan Helsingin Sanomissa seuraavaa:

 ”Sen [aiesopimuksen] lisäarvo on siinä, että se on poliittisen tason rohkaisu kaikissa kolmessa maassa käydä keskusteluja myös alemmilla virkamies- ja sotilastasoilla. Voisi kuvitella, että erityisesti sotilasteknologian puolella tällaisella rohkaisulla saattaa olla merkitystä.

Jos aiesopimus olisi vai se, mitä Vanhanen ilmoittaa, tuskin Venäjä olisi jaksanut avata suutaan Šoigun sanomisilla.

Asiaa ei siis käsitelty eduskunnassa erityisesti ja tuskinpa eduskunnassa oli edes hajua siitä, mistä on kysymys ja mistä on sovittu.

Ilta-Sanomien otsikko kertoo myös hyvin, mistä on kysymys (IS 9.5.2018):

Suomen ja Yhdysvaltain aiesopimuksen vaiettu valmistelu nostatti äläkän: ’Jäsenten suut laitetaan kiinni’

Kysymys nyt kuuluukin: onko sovittu jotain sellaista, kuten Venäjän puolustusministeriö ilmoitti puolustusministerinsä suulla, että Natolla on mahdollisuus ja oikeus käyttää Suomen ja Ruotsin ilmatilaa ja aluevesiä?

Nato-jäsenyyden kannattajana minulle tuo ei olisi mitään sellaista, mitä en hyväksyisi, mutta asioiden oikea laita ja sovittu on hyvä kaikkien tietää.

]]>
33 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258661-suomen-ruotsin-ja-yhdysvaltain-puolustusaiesopimus-mita-onkaan-sovittu#comments Nato Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa Turpo Venäjän uhka Yhdysvallat Wed, 25 Jul 2018 20:32:22 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258661-suomen-ruotsin-ja-yhdysvaltain-puolustusaiesopimus-mita-onkaan-sovittu
Mikä Trumpia motivoi? http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258439-mika-trumpia-motivoi <p>Presidentti Trumpin ja presidentti Putinin tapaaminen Helsingissä on tuottanut sellaisen tulvan spekulointia, kommentointia ja analyysiä (viimemainittua tosin sanan varsinaisessa merkityksessä vähemmän), että siinä äänensä kuuluviin saaminen on aika toivotonta. Itse kokoustapahtumiin tai asioihin, joita kyseiset herrat ehkä käsittelivät, ja niistä seuranneihin reaktioihin, en enää puutukaan. Sen sijaan esitän muutamia ajatuksia presidentti Trumpin politiikan luonteesta ja hänen omasta luonteestaan, johon hänen politiikkansakin pitkälti perustuu.</p><p>Kenties sitkein Trumpiin liittynyt harha on hänen vaalikampanjastaan saakka ollut taipumus nähdä hänen toiminnassaan rationaalista harkintaa ja jo kauan syntyneiden vakaumusten toteuttamista käytännössä nyt, kun presidentin asema antaa siihen mahdollisuuden. Se on ymmärrettävää, mutta vaikka hänellä ehkä onkin joitakin pitkään vaalimiaan käsityksiä maailman menosta, hänen toimintansa ei tue käsitystä, että harkinta ja suunnitelmallisuus olisivat hänen ohjenuoransa.</p><p>Trumpkaan ei tietysti pysty tekemään mitä tahansa, eikä se johdu vain Yhdysvaltain demokraattisesta poliittisesta järjestelmästä. Kukaan johtaja, täydellisinkään diktaattori, ei ole täysin riippumaton siitä yhteiskunnasta, josta hän on noussut valtaan. Trump kuitenkin toisaalta on todiste siitä, että Yhdysvalloissakin on &ndash; ainakin jonkun aikaa &ndash; mahdollista sellainen, mitä ei vielä jokin aika sitten olisi mahdollisena pidetty, ei edes mahdollisena kuvitella.</p><p>Mikä siis Trumpia saattaa motivoida, ajaa eteenpäin? Päätelmiä siitä on ulkopuolisen tehtävä julkisten esiintymisten, julkilausuttujen kannanottojen ja päätösten pohjalta. Hänen kanssaan tekemisissä olevilla on muutakin tietoa, ja ulkopuolinen tarkkailija on siksi aina hieman heikoilla. Toisaalta, jos sillä perusteella pitäisi vaieta, julkiseen keskusteluun osallistumaan kelvollisten määrä jäisi hyvin pieneksi.</p><p>Minusta näyttää, että Trumpin käyttäytymistä voidaan selittää melko pitkälle, joskaan ei tietysti täydellisesti, kahden tekijän avulla.</p><p>Ensimmäinen näistä liittyy suoraan hänen persoonaansa. Trumpin toimintaa varsinkin sisäpolitiikassa (paraatiesimerkkinä Obamacare) mutta myös tietyissä ulkopolitiikan kysymyksissä (Pariisin ilmastosopimus, Iranin ydinohjelmasopimus, Tyynen meren kauppasopimus) selittää erinomaisesti halu tuhota kaikki, mitä hänen edeltäjänsä sai aikaan. Tämän kanssa ei ole ristiriidassa se, että muitakin motiiveja on ollut, sillä hyvällä syyllä voi kysyä, olisivatko ne riittäneet ilman Obama-kaunaa.</p><p>Mistä sitten Obama-kauna mahtaa johtua? Rotu voi olla yksi syy. Trumpin masinoima niin sanottu Birther-liike, jossa Obaman amerikkalainen syntyperä yritettiin kiistää, viittaa siihen, ja muutenkin Trump on kosiskellut valkoisen ylivallan kannattajia, oli kyse aidosta vakaumuksesta tai potentiaalisen äänestäjäkunnan laskelmoivasta kalastelusta. Enemmän kuin Obaman rodusta on kuitenkin todennäköisesti kysymys Obaman teoista, tarkemmin sanoen yhdestä teosta.</p><p>Valkoisen talon vuosittaisilla lehdistöpäivällisillä kuuluu kutyymiin, että presidentti pitää yleisöä hauskuttavan puheen. Sellaisen piti myös presidentti Obama vuonna 2011, ja paikalla oli yksi henkilö, josta hän teki pilaa oikein olan takaa: Donald Trump. Obama esitteli muun muassa muka aitoa syntymätodistustaan, jossa komeili valokuvana Tiku-oravan (vai oliko Taku?) kuva. Satuin katsomaan lähetystä päivälliseltä hetkellä, jolloin kamera zoomasi Trumpiin tämän vitsin aikana, ja jos olisi ennustajan lahjoja, olisi voinut jo silloin ennustaa, että tämä vielä kostetaan. En ole itse keksinyt väitettä, että Trump juuri silloin päätti pyrkiä presidentiksi, mutta uskon siihen, että näin saattoi olla.</p><p>Toisen Trumpin toimintaa selittävän tekijän löytämiseksi kannattaa palauttaa mieleen Kummisetä-elokuva, miksei myös tosielämän järjestäytynyt rikollisuus, ja erityisesti yksi rikollisen toiminnan muoto: niin sanottu suojelubisnes. Se tarkoittaa rikollisjärjestöjen harjoittamaa kiristystä, jossa ne perivät toiminta-alueensa (pien)yrittäjiltä säännöllistä maksua, eräänlaista veroa, sitä vastaan, että jättävät ne rauhaan ja myös suojelevat niitä kilpailevien rikollisjärjestöjen vastaavilta pyrkimyksiltä.</p><p>Tämä tulee mieleen erityisesti tarkasteltaessa Trumpin suhtautumista kansainväliseen turvallisuuspolitiikkaan, mutta samantapaista asennetta voi havaita myös kauppapolitiikassa. Yhdysvaltain liittolaiset, varsinkin Nato-maat, mutta myös kahdenväliset liittolaiset Aasian puolella, ja näköjään myös kauppakumppanit, ovat &rdquo;suojeltavia&rdquo;, ja niiden on siitä kummisedälleen maksettava. Eikä se tietenkään sovi kummisedälle, että pikkukauppiaat ryhmittyisivät yhdessä kummisetää vastaan. Kilpailevia jengejä, joita vastaan on taisteltava, ovat sellaiset kuin Kiina ja EU.</p><p>Tällainen kuva Trumpin toiminnan motiivista on tietenkin karikatyyri ja, kuten sisäpolitiikassa, myös ulkopolitiikassa yksittäisillä politiikkalinjauksilla on yleensä enemmän kuin yksi motiivi. Kuva on myös puuteellinen ja vääristynyt sikäli, että en ottanut huomion Trumpin luonnetta, henkilöhistoriaa ja niistä kumpuavia emotionaalisia motiiveja (kuten äärimmäisen herkästi itseensä ottava ja kritiikkiin raivokkaasti reagoiva ego) ja toimintatapoja. Niinpä syyllistyn minäkin ainakin hieman siihen, mitä edellä arvostelin: hänen toimintansa esittämiseen rationaalisempana kuin se on.</p><p>On kuitenkin yksi taho, jonka suhteen Trump ei toimi Kummisetä-teorian mukaisella tavalla: loogisesti olisi myös Venäjän tällaisen katsantokannan mukaan oltava vastustaja, jota vastaan taistellaan. Että näin ei ole, on omituista, eikä esimerkiksi &rdquo;voimamiesten&rdquo; ihailu tunnu riittävältä selitykseltä. Pikemminkin sen selittäisi joku kiristysote, mutta vakuuttavia todisteita ei sellaisesta ole julkisuuteen tullut. Jos sellaisia löytyisi, veikkaisin niiden liittyvän pikemminkin Trumpin bisneksiin kuin hänen seksuaaliseen käyttäytymiseensä.</p><p>Jos ja kun maailman vielä vahvimman valtion johtajan toimintaa ohjaavat tällaiset motiivit, mitä se lupaa tulevaisuudelta, varsinkin kun hänellä on vastassaan sellaisia johtajia kuin Kiinan Xi Jinping ja Venäjän Vladimir Putin, joiden persoonat, taustat ja edustamien valtioiden tavoitteet ovat Trumpin vastaavista niin erilaiset kuin vain olla voivat?</p><p>Max Jakobson, jota olen siteerannut monesti aikaisemminkin, summeerasi Yhdysvaltain silloisen varapresidentin Lyndon Johnsonin aika katastrofaalisen Suomen vierailun vuonna 1963 sanomalla, että Suomen ja Yhdysvaltain suhteet olivat niin vahvat, että ne kestivät Johnsonin vierailunkin. Ehkä Yhdysvaltain demokratia on niin vahva, että se kestää Trumpinkin. Varmaa se ei kuitenkaan ole, ja vielä epävarmempaa on, kestääkö Yhdysvaltain luoma kansainvälinen järjestelmäkin Trumpin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Trumpin ja presidentti Putinin tapaaminen Helsingissä on tuottanut sellaisen tulvan spekulointia, kommentointia ja analyysiä (viimemainittua tosin sanan varsinaisessa merkityksessä vähemmän), että siinä äänensä kuuluviin saaminen on aika toivotonta. Itse kokoustapahtumiin tai asioihin, joita kyseiset herrat ehkä käsittelivät, ja niistä seuranneihin reaktioihin, en enää puutukaan. Sen sijaan esitän muutamia ajatuksia presidentti Trumpin politiikan luonteesta ja hänen omasta luonteestaan, johon hänen politiikkansakin pitkälti perustuu.

Kenties sitkein Trumpiin liittynyt harha on hänen vaalikampanjastaan saakka ollut taipumus nähdä hänen toiminnassaan rationaalista harkintaa ja jo kauan syntyneiden vakaumusten toteuttamista käytännössä nyt, kun presidentin asema antaa siihen mahdollisuuden. Se on ymmärrettävää, mutta vaikka hänellä ehkä onkin joitakin pitkään vaalimiaan käsityksiä maailman menosta, hänen toimintansa ei tue käsitystä, että harkinta ja suunnitelmallisuus olisivat hänen ohjenuoransa.

Trumpkaan ei tietysti pysty tekemään mitä tahansa, eikä se johdu vain Yhdysvaltain demokraattisesta poliittisesta järjestelmästä. Kukaan johtaja, täydellisinkään diktaattori, ei ole täysin riippumaton siitä yhteiskunnasta, josta hän on noussut valtaan. Trump kuitenkin toisaalta on todiste siitä, että Yhdysvalloissakin on – ainakin jonkun aikaa – mahdollista sellainen, mitä ei vielä jokin aika sitten olisi mahdollisena pidetty, ei edes mahdollisena kuvitella.

Mikä siis Trumpia saattaa motivoida, ajaa eteenpäin? Päätelmiä siitä on ulkopuolisen tehtävä julkisten esiintymisten, julkilausuttujen kannanottojen ja päätösten pohjalta. Hänen kanssaan tekemisissä olevilla on muutakin tietoa, ja ulkopuolinen tarkkailija on siksi aina hieman heikoilla. Toisaalta, jos sillä perusteella pitäisi vaieta, julkiseen keskusteluun osallistumaan kelvollisten määrä jäisi hyvin pieneksi.

Minusta näyttää, että Trumpin käyttäytymistä voidaan selittää melko pitkälle, joskaan ei tietysti täydellisesti, kahden tekijän avulla.

Ensimmäinen näistä liittyy suoraan hänen persoonaansa. Trumpin toimintaa varsinkin sisäpolitiikassa (paraatiesimerkkinä Obamacare) mutta myös tietyissä ulkopolitiikan kysymyksissä (Pariisin ilmastosopimus, Iranin ydinohjelmasopimus, Tyynen meren kauppasopimus) selittää erinomaisesti halu tuhota kaikki, mitä hänen edeltäjänsä sai aikaan. Tämän kanssa ei ole ristiriidassa se, että muitakin motiiveja on ollut, sillä hyvällä syyllä voi kysyä, olisivatko ne riittäneet ilman Obama-kaunaa.

Mistä sitten Obama-kauna mahtaa johtua? Rotu voi olla yksi syy. Trumpin masinoima niin sanottu Birther-liike, jossa Obaman amerikkalainen syntyperä yritettiin kiistää, viittaa siihen, ja muutenkin Trump on kosiskellut valkoisen ylivallan kannattajia, oli kyse aidosta vakaumuksesta tai potentiaalisen äänestäjäkunnan laskelmoivasta kalastelusta. Enemmän kuin Obaman rodusta on kuitenkin todennäköisesti kysymys Obaman teoista, tarkemmin sanoen yhdestä teosta.

Valkoisen talon vuosittaisilla lehdistöpäivällisillä kuuluu kutyymiin, että presidentti pitää yleisöä hauskuttavan puheen. Sellaisen piti myös presidentti Obama vuonna 2011, ja paikalla oli yksi henkilö, josta hän teki pilaa oikein olan takaa: Donald Trump. Obama esitteli muun muassa muka aitoa syntymätodistustaan, jossa komeili valokuvana Tiku-oravan (vai oliko Taku?) kuva. Satuin katsomaan lähetystä päivälliseltä hetkellä, jolloin kamera zoomasi Trumpiin tämän vitsin aikana, ja jos olisi ennustajan lahjoja, olisi voinut jo silloin ennustaa, että tämä vielä kostetaan. En ole itse keksinyt väitettä, että Trump juuri silloin päätti pyrkiä presidentiksi, mutta uskon siihen, että näin saattoi olla.

Toisen Trumpin toimintaa selittävän tekijän löytämiseksi kannattaa palauttaa mieleen Kummisetä-elokuva, miksei myös tosielämän järjestäytynyt rikollisuus, ja erityisesti yksi rikollisen toiminnan muoto: niin sanottu suojelubisnes. Se tarkoittaa rikollisjärjestöjen harjoittamaa kiristystä, jossa ne perivät toiminta-alueensa (pien)yrittäjiltä säännöllistä maksua, eräänlaista veroa, sitä vastaan, että jättävät ne rauhaan ja myös suojelevat niitä kilpailevien rikollisjärjestöjen vastaavilta pyrkimyksiltä.

Tämä tulee mieleen erityisesti tarkasteltaessa Trumpin suhtautumista kansainväliseen turvallisuuspolitiikkaan, mutta samantapaista asennetta voi havaita myös kauppapolitiikassa. Yhdysvaltain liittolaiset, varsinkin Nato-maat, mutta myös kahdenväliset liittolaiset Aasian puolella, ja näköjään myös kauppakumppanit, ovat ”suojeltavia”, ja niiden on siitä kummisedälleen maksettava. Eikä se tietenkään sovi kummisedälle, että pikkukauppiaat ryhmittyisivät yhdessä kummisetää vastaan. Kilpailevia jengejä, joita vastaan on taisteltava, ovat sellaiset kuin Kiina ja EU.

Tällainen kuva Trumpin toiminnan motiivista on tietenkin karikatyyri ja, kuten sisäpolitiikassa, myös ulkopolitiikassa yksittäisillä politiikkalinjauksilla on yleensä enemmän kuin yksi motiivi. Kuva on myös puuteellinen ja vääristynyt sikäli, että en ottanut huomion Trumpin luonnetta, henkilöhistoriaa ja niistä kumpuavia emotionaalisia motiiveja (kuten äärimmäisen herkästi itseensä ottava ja kritiikkiin raivokkaasti reagoiva ego) ja toimintatapoja. Niinpä syyllistyn minäkin ainakin hieman siihen, mitä edellä arvostelin: hänen toimintansa esittämiseen rationaalisempana kuin se on.

On kuitenkin yksi taho, jonka suhteen Trump ei toimi Kummisetä-teorian mukaisella tavalla: loogisesti olisi myös Venäjän tällaisen katsantokannan mukaan oltava vastustaja, jota vastaan taistellaan. Että näin ei ole, on omituista, eikä esimerkiksi ”voimamiesten” ihailu tunnu riittävältä selitykseltä. Pikemminkin sen selittäisi joku kiristysote, mutta vakuuttavia todisteita ei sellaisesta ole julkisuuteen tullut. Jos sellaisia löytyisi, veikkaisin niiden liittyvän pikemminkin Trumpin bisneksiin kuin hänen seksuaaliseen käyttäytymiseensä.

Jos ja kun maailman vielä vahvimman valtion johtajan toimintaa ohjaavat tällaiset motiivit, mitä se lupaa tulevaisuudelta, varsinkin kun hänellä on vastassaan sellaisia johtajia kuin Kiinan Xi Jinping ja Venäjän Vladimir Putin, joiden persoonat, taustat ja edustamien valtioiden tavoitteet ovat Trumpin vastaavista niin erilaiset kuin vain olla voivat?

Max Jakobson, jota olen siteerannut monesti aikaisemminkin, summeerasi Yhdysvaltain silloisen varapresidentin Lyndon Johnsonin aika katastrofaalisen Suomen vierailun vuonna 1963 sanomalla, että Suomen ja Yhdysvaltain suhteet olivat niin vahvat, että ne kestivät Johnsonin vierailunkin. Ehkä Yhdysvaltain demokratia on niin vahva, että se kestää Trumpinkin. Varmaa se ei kuitenkaan ole, ja vielä epävarmempaa on, kestääkö Yhdysvaltain luoma kansainvälinen järjestelmäkin Trumpin.

]]>
78 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258439-mika-trumpia-motivoi#comments Ulkomaat EU Kansainvälinen järjestys Trump Venäjä Yhdysvallat Fri, 20 Jul 2018 05:59:29 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258439-mika-trumpia-motivoi
Tarkoin vartioidut sanat – kuka vuotaa ensimmäisenä Trump-Putin -keskustelun? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258307-tarkoin-vartioidut-sanat-kuka-vuotaa-ensimmaisena-trump-putin-keskustelun <p><em><strong>Tarkoin vartioidut sanat &ndash; kuka vuotaa ensimmäisenä Trump-Putin -keskustelun?</strong></em></p><p><em>Suurvaltajohtajat keskusteli kahden kesken. #Helsinki2018. </em></p><p><em>Virallisesti vain tulkit tietävät, mitä herrat juttelivat 16.7.2018, eivätkä he kerro.&nbsp; Mutta oikeasti monet korvat olivat auki ja tallensivat joka henkäyksen.&nbsp; Nyt tulkitaan sana sanalta näytelmän vuorosanat, tarkemmin kuin Shakespaeren yksikään näytelmä.&nbsp; Vääriä sanoja ja lipsahduksia vaalitaan vastaista käyttöä varten.</em></p><p>*</p><p><strong>Kun julkiset puheet ovat sitä, mitä ovat, mitä ovatkaan salaiset sanat?</strong>&nbsp; Presidentti Trumpin oman maan, Yhdysvaltain näkyvät poliitikot ja viranomaistahot tuomitsivat kovin sanon päämiehen toiminnan ja puuttuvat sanat Putin-tapaamisessa eilen #Helsinki2018:ssa.</p><p>Katso esim.: <a href="http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/t%C3%A4m%C3%A4-trumpin-kommentti-ven%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4-vavahdutti-maailmaa-onhan-se-todella-poikkeuksellista/ar-AAAb7E7?li=AAaDcIL&amp;ocid=ientp"><u>http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/t%C3%A4m%C3%A4-trumpin-kommentti-ven%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4-vavahdutti-maailmaa-onhan-se-todella-poikkeuksellista/ar-AAAb7E7?li=AAaDcIL&amp;ocid=ientp</u></a></p><p>*</p><p><strong>Itseasiassa joudumme kysymään</strong>, <strong>tuliko Helsingissä ilmi mitään sellaista</strong>, mistä emme jo olisi olleet jyvällä?&nbsp;</p><p>Yhdysvallat on kahtiajakautunut kansakunta, täysin ja ehdottomasti, jopa niin, että se on täydessä sisällissodassa, tosin ilman organisoitua sotilastoimintaa, konventionaalista sisäisen sodan tulitaistelua.</p><p>&nbsp;Muutoin koossa on kaikki sodan ainekset: viha, halveksunta, eriyttäminen ja valmis eriytyminen heimoihin joita on kaksi, non-humanisointi, vihakuvien väkevöinti, mitätöinti, vastapuolen lyömisen rajojen tussaaminen ja innostaminen entistä kovempaan raivoon, syvät vahvasti betonoidut bunkkerit. Siis sanalla sanoen kaikki sodan ainekset, vain viimeinen kipinä puuttuu, mutta sekin tulee.</p><p>Tämä sotatila on jo aikaa sitten kääntänyt prioriteetit selviksi: ensisijaista on taistelu, siinä menestyminen, ja vihollispuolen lyöminen, kaikin asein ja keinoin.</p><p>Niinpä Yhdysvaltain valtiollisen kehittämisen, talouden kasvattamisen, tulonjaon järkeistämisen tahtoo sanoa edes vähäisen tasoittamisen täyden keskittymisanarkian sijasta, isänmaan turvallisuuden, Yhdysvaltain kansainvälisen vaikutusvallan ja mahdin&hellip; niin, <strong><em>mikään arvokas asia ei ole liian köykäinen uhrattavaksi tässä taistelussa</em></strong>, jossa pääasia on vihollisen ruoskiminen ja sen lopullisen nitistämisen tarkoitus, päämäärä.</p><p>Yhdysvallat on valmis uhraamaan kaiken, jotta me voitamme.&nbsp; Sen jälkeen USA on iso jälleen.</p><p>*</p><p><strong>Presidentti Trump ei pyri suoranaisesti valtiolliseen menestykseen ja suuruuteen</strong>, vaikka slogan sitä näyttäisi osoittavan, hän taistelee omasta asemastaan, ja nykykaudesta ja toisesta kaudesta presidenttinä.&nbsp; Niinpä mikään ei ole tärkeämpää kuin vihollisten lyöminen, ja niistä näkyvimpien, eli demokraattien, turvallisuuselinten, oikeuslaitoksen, ja siltä osin valtiollisen rakenteen, kuin sillä voisi olla jossain tilanteessa mahdollista syrjäyttää hänet valtaistuimeltaan tai torjua toinen kausi.&nbsp;</p><p><em>Niitä kaikkia hän kohtelee vihollisinaan</em>, avoimesti, vihollisen lailla. &nbsp;En pysty näkemään tässä mitään uutta, näin on ollut, näin on, ja näin on oleva kauden, ja sen mahdollisen toisenkin kauden loppuun, ja lopun jälkeenkin.</p><p>*</p><p><strong>Näin nähtynä Helsinki ei tuonut mitään uutta</strong>. Primääriä Trumpille on pitää omat takanaan, se riittää.&nbsp; Omat ovat hänet nostaneet, omat kantavat.&nbsp;</p><p>Ilmiönä Trump ei olisi mahdollinen, ilman sitä liberaalia ja demokraattiseksi itseään nimittävää amerikkaa, joka edelsi häntä, ja jota vastaan hänen kannattajansa tunsivat ensin vihaa ja torjuntaa, ja sitten raivoa ja torjuntaa, halua näyttää ja nitistää.&nbsp;</p><p>Elämän ja politiikan aikain vaihtelu ja syklien pyöröliike menee näin.&nbsp;</p><p>Jos riittävän moni kokee omaksi ja siedettäväksi, se jokin, joka on vallassa, jatkaa.&nbsp; Ja jos epämukavuutta ja sietämättömyyttä kokevien määrä, suhteellinen osuus, ja heidän toiminta väkevöitymisaste on jonkin toleranssin alle, kaikki protesti ja itku jää minoriteetiksi, ehkä tuikeaksikin oppositioksi, mutta kummajaiseksi ja omalaatuiseksi hieman humoristiseksi kapinaksi.</p><p>Mutta kun sietämättömyyden tunne on riittävän laaja, ja sen raja-asteita maistaneiden ihmisten joukko lisääntyy, kuin sieni maaperässä, kuin kasvain lihassa, kuin laajeneva rengas vedessä, levottomassakin, jossa sen liike ja voima ei erotu, ellei osaa oikealla tavalla pinnan alta sitä aistia, rinnallakävellen, kokien, - silloin vasta liikkeen voima ei enää kasvakaan 1 + 1 + 1 + 1&hellip; -sarjana, vaan rypäyksin, kuin marjaterttuina, välillä jopa kumulatiivisesti kosketuspinnan laajetessa alttiiseen maaperään, silloin ei enää 1+2+3+4&hellip; sarjakaan riitä, vaan 10+10+100+1000&hellip; -sarja näkyy.</p><p>Tästä oli kysymys 2016, ja tästä on kysymys 2018, ja 2020&hellip;</p><p><strong>Jos liberaali demokraattinen progressiivinen salliva sietävä ja huolehtiva Amerikka</strong> olisi ollut liberaali demokraattinen progressiivinen salliva sietävä ja huolehtiva Amerikka, ei olisi kahtiajakautunutta valtiota, kahtiajakautunutta kansaa &ndash; eikä Trumpia.&nbsp;</p><p>Mutta on kahtiajako, on Trump.&nbsp; Jokin meni pieleen.&nbsp; Pahasti, pahasti pieleen.&nbsp;</p><p>Mutta sitä ei saa sanoa, sitä ei saa levittää pöydälle, sitä ei saa olla. Se on kielletty maa, valtio ja ideologia.&nbsp; Mitään ei ole niin ehdottomasti ja absoluutisti kielletty, kuin nyky-Amerikkaa, sen toimintaa, talouden rakennetta, rikastumisen kieroa logiikkaa, keskittymisen (valta, raha, tykit) voimaa, hylättyjen hylkiömäisyyttä, hävinneiden häpeää. Näiden näkemistä, toteamista, sanomista, kritisointia.</p><p>Et voi kritisoida olematonta, siispä hana kiinni.&nbsp; Kuitenkin Clinton ja Obama tuottivat Trumpin siinä, missä keskilännen punaniskat, enemmänkin.</p><p>*</p><p><strong>Lähtökodat ja tulos</strong></p><p>Kun lähtökohdat ennen #Helsinki2018:aa olivat nämä, kuten sanottu, niin mitä siitä johtuu?</p><p>Siitä johtuu se ehdoton vastakkainasettelu ja kauhu, jonka vallassa Washington ja valta elää.&nbsp;</p><p>Niinpä ei voida kuvitella, että <em>presidentinkanslia, kongressi, FBI, CIA, sotilastiedustelu eri haarakkeineen, Wall Street, Oil-Gas-sektori, ja ennenkaikkea sotilasteknologinen kombuusio</em>, olisivat saattaneet laskea presidentin kahdenkeskiseen neuvonpitoon vihollisvaltion presidentin, niin kuin he sanovat ja näkevät, Putinin, kanssa.&nbsp; Mutta kun presidentti tahtoi ja meni, ei näille valvoville kummisedille jäänyt muuta mahdollisuutta, kuin järjestää kuuntelu. Oli kaksi tietä; tulkit ja seinät.</p><p>Selvää on, että nämä, ja kenties jotkin muutkin tahot Yhdysvaltain suunnalta, (emme voi unohtaa aina niin aktiviisia anonymouksia ja muita tracker-osaajia) järjestivät, että kaikki, mitä presidentit Helsingin salaisessa kahdenkesken-keskustelussa puhuivat, kuultiin ja tallentui.</p><p>Tässä ei ole tarkoituksenmukaista arvella, millä tavoin se tapahtui, teknologiaa on moneen lähtöön, ja tätä valvontaprojektia hoitivat siis monet tahot, osin yhdessä, ainakin näennäisessä yhteistyössä, mutta aina myös omiin nimiinsä itselleen. Venäjä luonnollisesti tallensi tahollaan kaiken, sieltä oli liikkeellä ainakin neljä tasoa.</p><p>*</p><p><strong>Oma erilliskysymyksensä</strong>, johon jo aiemmin viikolla viittasin, on, epäilemättä, <em>miten Suomi hoiti oman leiviskänsä</em>.&nbsp;</p><p>Jos se passasi tämän, niin sitten on syytä huoleen, mutta toisaalta eipä ole sitä riskiä, minkä toteutus, samalla matokupilla niin monien kanssa, aina muodostaa, mutta oletan ainakin, että suhteet toimivat, ainakin siltä osin, jos Suomea koskevaa tai meille diskreettiä, muodossa tai toisessa esiintyi, ja jos ei muuten, siis suoraan ystävämme kanssa, niin &ndash; ainakin Ruotsilta sitten saamme jossain vaiheessa ystävällisesti sen mitä voivat kertoa.</p><p>Esimerkiksi kysymys Euroopasta kaasun markkina-alueena, oli esillä, ja tärkeä kysymys, aivan kuten <strong>Matti Vanhanen </strong>sanoi, joskin avoinna sikäli, miten &ndash; millaisen mekanismin&nbsp; kautta &ndash; siihen lopulta vaikutettaisiin, paitsi nykyisen markkinaehtoisen kentän mekanismeilla.&nbsp;</p><p>Mutta miten esimerkiksi Turkin asehankinnat, on selvää, että Trumpilla oli tarve keskustella siitä, ja jakaa kuppia, ja liittyyhän Nato-Turkki siihen laajenevaan non-nuclear &ndash;valtojen ryhmään, jonka taholta kasvavasti nousee paine, hankkia, joko jonkinlaisen kansainvälisen prosessin myötä, tai sitten omin luvin, ydinase.&nbsp;</p><p>Trumpin markkinoima Euroopan militarisaation kiihdyttäminen nousevien BKT-osuuksien kautta, liittyy moneen asiaan, mutta ennen kaikkea Saksan-uusorientaatioon, sen ottaessa väistämättä eurooppalaisen mantereellisen suurvallan aseman täysivaltaisesti haltuunsa, mikä edellyttää siirtymistä Ranskan ja Britannian rinnalle ydin-kerhoon.</p><p>*</p><p><strong>Se, joka ensimmäisenä vuotaa Helsingin sanat</strong>, pettää illuusion, mutta tuo reiän salailun synkeään säkkiin.</p><p>Liian monella oli liian vahva intressi olla jättämättä &nbsp;salainen dialogi tallentamatta.</p><p>Liian monella taholla on vahva intressi käyttää siinä saatua infoa ja tietoa hyväkseen.&nbsp; Sala-ase.</p><p>Mikä sitten onkaan sopiva tilaisuus hyödyntää sitä?</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tarkoin vartioidut sanat – kuka vuotaa ensimmäisenä Trump-Putin -keskustelun?

Suurvaltajohtajat keskusteli kahden kesken. #Helsinki2018.

Virallisesti vain tulkit tietävät, mitä herrat juttelivat 16.7.2018, eivätkä he kerro.  Mutta oikeasti monet korvat olivat auki ja tallensivat joka henkäyksen.  Nyt tulkitaan sana sanalta näytelmän vuorosanat, tarkemmin kuin Shakespaeren yksikään näytelmä.  Vääriä sanoja ja lipsahduksia vaalitaan vastaista käyttöä varten.

*

Kun julkiset puheet ovat sitä, mitä ovat, mitä ovatkaan salaiset sanat?  Presidentti Trumpin oman maan, Yhdysvaltain näkyvät poliitikot ja viranomaistahot tuomitsivat kovin sanon päämiehen toiminnan ja puuttuvat sanat Putin-tapaamisessa eilen #Helsinki2018:ssa.

Katso esim.: http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/t%C3%A4m%C3%A4-trumpin-kommentti-ven%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4-vavahdutti-maailmaa-onhan-se-todella-poikkeuksellista/ar-AAAb7E7?li=AAaDcIL&ocid=ientp

*

Itseasiassa joudumme kysymään, tuliko Helsingissä ilmi mitään sellaista, mistä emme jo olisi olleet jyvällä? 

Yhdysvallat on kahtiajakautunut kansakunta, täysin ja ehdottomasti, jopa niin, että se on täydessä sisällissodassa, tosin ilman organisoitua sotilastoimintaa, konventionaalista sisäisen sodan tulitaistelua.

 Muutoin koossa on kaikki sodan ainekset: viha, halveksunta, eriyttäminen ja valmis eriytyminen heimoihin joita on kaksi, non-humanisointi, vihakuvien väkevöinti, mitätöinti, vastapuolen lyömisen rajojen tussaaminen ja innostaminen entistä kovempaan raivoon, syvät vahvasti betonoidut bunkkerit. Siis sanalla sanoen kaikki sodan ainekset, vain viimeinen kipinä puuttuu, mutta sekin tulee.

Tämä sotatila on jo aikaa sitten kääntänyt prioriteetit selviksi: ensisijaista on taistelu, siinä menestyminen, ja vihollispuolen lyöminen, kaikin asein ja keinoin.

Niinpä Yhdysvaltain valtiollisen kehittämisen, talouden kasvattamisen, tulonjaon järkeistämisen tahtoo sanoa edes vähäisen tasoittamisen täyden keskittymisanarkian sijasta, isänmaan turvallisuuden, Yhdysvaltain kansainvälisen vaikutusvallan ja mahdin… niin, mikään arvokas asia ei ole liian köykäinen uhrattavaksi tässä taistelussa, jossa pääasia on vihollisen ruoskiminen ja sen lopullisen nitistämisen tarkoitus, päämäärä.

Yhdysvallat on valmis uhraamaan kaiken, jotta me voitamme.  Sen jälkeen USA on iso jälleen.

*

Presidentti Trump ei pyri suoranaisesti valtiolliseen menestykseen ja suuruuteen, vaikka slogan sitä näyttäisi osoittavan, hän taistelee omasta asemastaan, ja nykykaudesta ja toisesta kaudesta presidenttinä.  Niinpä mikään ei ole tärkeämpää kuin vihollisten lyöminen, ja niistä näkyvimpien, eli demokraattien, turvallisuuselinten, oikeuslaitoksen, ja siltä osin valtiollisen rakenteen, kuin sillä voisi olla jossain tilanteessa mahdollista syrjäyttää hänet valtaistuimeltaan tai torjua toinen kausi. 

Niitä kaikkia hän kohtelee vihollisinaan, avoimesti, vihollisen lailla.  En pysty näkemään tässä mitään uutta, näin on ollut, näin on, ja näin on oleva kauden, ja sen mahdollisen toisenkin kauden loppuun, ja lopun jälkeenkin.

*

Näin nähtynä Helsinki ei tuonut mitään uutta. Primääriä Trumpille on pitää omat takanaan, se riittää.  Omat ovat hänet nostaneet, omat kantavat. 

Ilmiönä Trump ei olisi mahdollinen, ilman sitä liberaalia ja demokraattiseksi itseään nimittävää amerikkaa, joka edelsi häntä, ja jota vastaan hänen kannattajansa tunsivat ensin vihaa ja torjuntaa, ja sitten raivoa ja torjuntaa, halua näyttää ja nitistää. 

Elämän ja politiikan aikain vaihtelu ja syklien pyöröliike menee näin. 

Jos riittävän moni kokee omaksi ja siedettäväksi, se jokin, joka on vallassa, jatkaa.  Ja jos epämukavuutta ja sietämättömyyttä kokevien määrä, suhteellinen osuus, ja heidän toiminta väkevöitymisaste on jonkin toleranssin alle, kaikki protesti ja itku jää minoriteetiksi, ehkä tuikeaksikin oppositioksi, mutta kummajaiseksi ja omalaatuiseksi hieman humoristiseksi kapinaksi.

Mutta kun sietämättömyyden tunne on riittävän laaja, ja sen raja-asteita maistaneiden ihmisten joukko lisääntyy, kuin sieni maaperässä, kuin kasvain lihassa, kuin laajeneva rengas vedessä, levottomassakin, jossa sen liike ja voima ei erotu, ellei osaa oikealla tavalla pinnan alta sitä aistia, rinnallakävellen, kokien, - silloin vasta liikkeen voima ei enää kasvakaan 1 + 1 + 1 + 1… -sarjana, vaan rypäyksin, kuin marjaterttuina, välillä jopa kumulatiivisesti kosketuspinnan laajetessa alttiiseen maaperään, silloin ei enää 1+2+3+4… sarjakaan riitä, vaan 10+10+100+1000… -sarja näkyy.

Tästä oli kysymys 2016, ja tästä on kysymys 2018, ja 2020…

Jos liberaali demokraattinen progressiivinen salliva sietävä ja huolehtiva Amerikka olisi ollut liberaali demokraattinen progressiivinen salliva sietävä ja huolehtiva Amerikka, ei olisi kahtiajakautunutta valtiota, kahtiajakautunutta kansaa – eikä Trumpia. 

Mutta on kahtiajako, on Trump.  Jokin meni pieleen.  Pahasti, pahasti pieleen. 

Mutta sitä ei saa sanoa, sitä ei saa levittää pöydälle, sitä ei saa olla. Se on kielletty maa, valtio ja ideologia.  Mitään ei ole niin ehdottomasti ja absoluutisti kielletty, kuin nyky-Amerikkaa, sen toimintaa, talouden rakennetta, rikastumisen kieroa logiikkaa, keskittymisen (valta, raha, tykit) voimaa, hylättyjen hylkiömäisyyttä, hävinneiden häpeää. Näiden näkemistä, toteamista, sanomista, kritisointia.

Et voi kritisoida olematonta, siispä hana kiinni.  Kuitenkin Clinton ja Obama tuottivat Trumpin siinä, missä keskilännen punaniskat, enemmänkin.

*

Lähtökodat ja tulos

Kun lähtökohdat ennen #Helsinki2018:aa olivat nämä, kuten sanottu, niin mitä siitä johtuu?

Siitä johtuu se ehdoton vastakkainasettelu ja kauhu, jonka vallassa Washington ja valta elää. 

Niinpä ei voida kuvitella, että presidentinkanslia, kongressi, FBI, CIA, sotilastiedustelu eri haarakkeineen, Wall Street, Oil-Gas-sektori, ja ennenkaikkea sotilasteknologinen kombuusio, olisivat saattaneet laskea presidentin kahdenkeskiseen neuvonpitoon vihollisvaltion presidentin, niin kuin he sanovat ja näkevät, Putinin, kanssa.  Mutta kun presidentti tahtoi ja meni, ei näille valvoville kummisedille jäänyt muuta mahdollisuutta, kuin järjestää kuuntelu. Oli kaksi tietä; tulkit ja seinät.

Selvää on, että nämä, ja kenties jotkin muutkin tahot Yhdysvaltain suunnalta, (emme voi unohtaa aina niin aktiviisia anonymouksia ja muita tracker-osaajia) järjestivät, että kaikki, mitä presidentit Helsingin salaisessa kahdenkesken-keskustelussa puhuivat, kuultiin ja tallentui.

Tässä ei ole tarkoituksenmukaista arvella, millä tavoin se tapahtui, teknologiaa on moneen lähtöön, ja tätä valvontaprojektia hoitivat siis monet tahot, osin yhdessä, ainakin näennäisessä yhteistyössä, mutta aina myös omiin nimiinsä itselleen. Venäjä luonnollisesti tallensi tahollaan kaiken, sieltä oli liikkeellä ainakin neljä tasoa.

*

Oma erilliskysymyksensä, johon jo aiemmin viikolla viittasin, on, epäilemättä, miten Suomi hoiti oman leiviskänsä

Jos se passasi tämän, niin sitten on syytä huoleen, mutta toisaalta eipä ole sitä riskiä, minkä toteutus, samalla matokupilla niin monien kanssa, aina muodostaa, mutta oletan ainakin, että suhteet toimivat, ainakin siltä osin, jos Suomea koskevaa tai meille diskreettiä, muodossa tai toisessa esiintyi, ja jos ei muuten, siis suoraan ystävämme kanssa, niin – ainakin Ruotsilta sitten saamme jossain vaiheessa ystävällisesti sen mitä voivat kertoa.

Esimerkiksi kysymys Euroopasta kaasun markkina-alueena, oli esillä, ja tärkeä kysymys, aivan kuten Matti Vanhanen sanoi, joskin avoinna sikäli, miten – millaisen mekanismin  kautta – siihen lopulta vaikutettaisiin, paitsi nykyisen markkinaehtoisen kentän mekanismeilla. 

Mutta miten esimerkiksi Turkin asehankinnat, on selvää, että Trumpilla oli tarve keskustella siitä, ja jakaa kuppia, ja liittyyhän Nato-Turkki siihen laajenevaan non-nuclear –valtojen ryhmään, jonka taholta kasvavasti nousee paine, hankkia, joko jonkinlaisen kansainvälisen prosessin myötä, tai sitten omin luvin, ydinase. 

Trumpin markkinoima Euroopan militarisaation kiihdyttäminen nousevien BKT-osuuksien kautta, liittyy moneen asiaan, mutta ennen kaikkea Saksan-uusorientaatioon, sen ottaessa väistämättä eurooppalaisen mantereellisen suurvallan aseman täysivaltaisesti haltuunsa, mikä edellyttää siirtymistä Ranskan ja Britannian rinnalle ydin-kerhoon.

*

Se, joka ensimmäisenä vuotaa Helsingin sanat, pettää illuusion, mutta tuo reiän salailun synkeään säkkiin.

Liian monella oli liian vahva intressi olla jättämättä  salainen dialogi tallentamatta.

Liian monella taholla on vahva intressi käyttää siinä saatua infoa ja tietoa hyväkseen.  Sala-ase.

Mikä sitten onkaan sopiva tilaisuus hyödyntää sitä?

*

]]>
14 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258307-tarkoin-vartioidut-sanat-kuka-vuotaa-ensimmaisena-trump-putin-keskustelun#comments helsinki2018 Presidentti Donald Trump Presidentti Vladimir Putin Suurvaltasuhteet Yhdysvallat Tue, 17 Jul 2018 06:40:05 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258307-tarkoin-vartioidut-sanat-kuka-vuotaa-ensimmaisena-trump-putin-keskustelun
Judoka tarttui kun sai mahdollisuuden http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258295-judoka-tarttui-kun-sai-mahdollisuuden <p>Aikanaan tasavallan presidentti <strong>Sauli Niinistö </strong>sanoi Maanpuolustuskurssin avajaisissa, että &quot;kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni&quot;.</p><p>Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset ovat vahvistaneet Venäjän tiedusteluelinten syyllistyneen laajamittaisiin tietovarkauksiin ja informaatiokampanjaan Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan. Syytteessä on 12&nbsp;venäläistä, joiden uskotaan toimineen Venäjän sotilastiedustelun GRU:n tiedustelu-upseereina.&nbsp;Oliko Yhdysvalloissa jotain löyhästi kiinni?</p><p>Yhdysvaltain presidentti<strong>&nbsp;Donald Trump </strong>sanoi tänään Helsingissä lehdistötilaisuudessa, että Yhdysvaltain ja Venäjän välinen suhde on muuttunut. Trump on oikeassa ainakin henkilötasolla hänen ja Putinin välillä. Pelkäänpä vain että suhde on muuttunut tavalla, joka ei vastaa Suomen kansallista etua.&nbsp;</p><p>&rdquo;Putin ei ole shakinpelaaja, vaan judoka, joka tarttuu, kun mahdollisuus siihen on,&quot; sanoi tänään puolustusministeri&nbsp;<strong>Jussi Niinistö</strong>&nbsp;(sin.) SuomiAreenan keskustelussa.</p><p>Trump antoi tänään Helsingissä lehdistötilaisuudessa Venäjän presidentille <strong>Vladimir Putinille </strong>mahdollisuuden tarttua ja vetää vastustajalta tatamilla jalat alta.</p><p>Tiedusteluviranomaistensa julkistaman tiedon tietäen Yhdysvaltain presidentti sanoi ettei ole mitään syytä uskoa venäläisten pyrkineen vaikuttamaan Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.</p><p>On kysyttävä itseltään, että miten suhtautuisi jos Suomen tasavallan presidentti viranomaistemme tutkinnan ollessa käynnissä antaisi ymmärtää luottavansa enemmän Venäjän tiedusteluviranomaisiin kuin Puolustusvoimiin tai Suojelupoliisiin?</p><p>Trumpin ja Putinin huipputapaaminen Helsingissä oli itsessään Suomelle eduksi.</p><p>Huipputapaaminen osoittaa, että perinteisesti toimivien Venäjä-suhteiden lisäksi Suomella on entistä tiiviimpi suhde Yhdysvaltoihin. Huipputapaaminen on vahvistus johdonmukaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjamme onnistumisesta. Tällaiset tapaamiset eivät synny itsestään. Yhdysvallat ja &nbsp;Venäjä ovat nyt valmiita jatkamaan keskusteluja.</p><p>Erinomaisesti toimineet kokousjärjestelyt ovat yksinkertaisesti Suomelle hyvää mainosta kun tapaamisesta kerrotaan kaikilla maailman merkittävimmillä uutiskanavilla. Kiitokset kaikille tapaamisen järjestelyiden puolesta töitä tehneille.</p><p>Presidentti Niinistön tapaamisten lisäksi ulkoministeri <strong>Timo Soini</strong> (sin.) tapasi ulkoministerit <strong>Mike Pompeon</strong> ja <strong>Sergei Lavrovin</strong>. Soini myös kommentoi huipputapaamista medialle. Ulkoministeri hoitaa tehtäviään kuten asiaan kuuluu liberaalien jatkuvasta narinasta huolimatta.</p><p>Amerikkalaisessa Fox and Friends -televisio-ohjelmassa Suomea luonnehdittiin ulko- ja turvallisuuspoliittisesti &quot;erittäin neutraaliksi&quot;. Väite on täysin virheellinen.&nbsp;Suomi on selkeästi osa länttä. Olemme Euroopan unionin jäsen, sotilasliitto Naton rauhankumppani ja yksi maailman vahvimmista demokratioista.&nbsp;</p><p>Olen ylpeä siitä että olen suomalainen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aikanaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Maanpuolustuskurssin avajaisissa, että "kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni".

Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset ovat vahvistaneet Venäjän tiedusteluelinten syyllistyneen laajamittaisiin tietovarkauksiin ja informaatiokampanjaan Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan. Syytteessä on 12 venäläistä, joiden uskotaan toimineen Venäjän sotilastiedustelun GRU:n tiedustelu-upseereina. Oliko Yhdysvalloissa jotain löyhästi kiinni?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi tänään Helsingissä lehdistötilaisuudessa, että Yhdysvaltain ja Venäjän välinen suhde on muuttunut. Trump on oikeassa ainakin henkilötasolla hänen ja Putinin välillä. Pelkäänpä vain että suhde on muuttunut tavalla, joka ei vastaa Suomen kansallista etua. 

”Putin ei ole shakinpelaaja, vaan judoka, joka tarttuu, kun mahdollisuus siihen on," sanoi tänään puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) SuomiAreenan keskustelussa.

Trump antoi tänään Helsingissä lehdistötilaisuudessa Venäjän presidentille Vladimir Putinille mahdollisuuden tarttua ja vetää vastustajalta tatamilla jalat alta.

Tiedusteluviranomaistensa julkistaman tiedon tietäen Yhdysvaltain presidentti sanoi ettei ole mitään syytä uskoa venäläisten pyrkineen vaikuttamaan Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

On kysyttävä itseltään, että miten suhtautuisi jos Suomen tasavallan presidentti viranomaistemme tutkinnan ollessa käynnissä antaisi ymmärtää luottavansa enemmän Venäjän tiedusteluviranomaisiin kuin Puolustusvoimiin tai Suojelupoliisiin?

Trumpin ja Putinin huipputapaaminen Helsingissä oli itsessään Suomelle eduksi.

Huipputapaaminen osoittaa, että perinteisesti toimivien Venäjä-suhteiden lisäksi Suomella on entistä tiiviimpi suhde Yhdysvaltoihin. Huipputapaaminen on vahvistus johdonmukaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjamme onnistumisesta. Tällaiset tapaamiset eivät synny itsestään. Yhdysvallat ja  Venäjä ovat nyt valmiita jatkamaan keskusteluja.

Erinomaisesti toimineet kokousjärjestelyt ovat yksinkertaisesti Suomelle hyvää mainosta kun tapaamisesta kerrotaan kaikilla maailman merkittävimmillä uutiskanavilla. Kiitokset kaikille tapaamisen järjestelyiden puolesta töitä tehneille.

Presidentti Niinistön tapaamisten lisäksi ulkoministeri Timo Soini (sin.) tapasi ulkoministerit Mike Pompeon ja Sergei Lavrovin. Soini myös kommentoi huipputapaamista medialle. Ulkoministeri hoitaa tehtäviään kuten asiaan kuuluu liberaalien jatkuvasta narinasta huolimatta.

Amerikkalaisessa Fox and Friends -televisio-ohjelmassa Suomea luonnehdittiin ulko- ja turvallisuuspoliittisesti "erittäin neutraaliksi". Väite on täysin virheellinen. Suomi on selkeästi osa länttä. Olemme Euroopan unionin jäsen, sotilasliitto Naton rauhankumppani ja yksi maailman vahvimmista demokratioista. 

Olen ylpeä siitä että olen suomalainen.

]]>
0 Kotimaa Helsinki 2018 Summit Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Venäjä Yhdysvallat Mon, 16 Jul 2018 19:42:32 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258295-judoka-tarttui-kun-sai-mahdollisuuden
Lännettymisen ja suomettumisen ero http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258121-lannettymisen-ja-suomettumisen-ero <p>Suomen nykyistä suhdetta Euroopan Unionin muihin jäsenmaihin, samoin kuin ETA-maihin ja Yhdysvaltoihin, on joissakin puheissa kuvattu &quot;uudeksi suomettumiseksi&quot;, jolla on viitattu valtamedian kritiikitöntä suhtautumista eurooppalaiseen yhteistyöhön ja transatlanttiseen puolustusyhteistyöhön, vertailukohtana Suomen ja Neuvostoliiton välinen kanssakäyminen toisen maailmansodan päättymisestä 1990-luvun alkuun.</p><p>Tällainen rinnastus on kuitenkin monella tapaa omituinen, koska on valtavan suuria eroja siinä, millaiset ovat oikeasti olleet Suomen välit länteen tai itään päin. <em>Suomen päättäjät ovat koko ajan halunneet lisätä länsiliittoutumisen erilaisia muotoja</em>, alkaen pohjoismaisesta yhteistyöstä ja FINEFTA:sta jo kauan sitten, mutta välit Neuvostoliittoon ja sittemmin Venäjään ovat aina olleet varautuneet ja monilla tavoin epäluontevat. Suomella on Ruotsiin, Norjaan ja nyttemmin myös Viroon kiinteä liittolaissuhde olemattomin rajamuodollisuuksin, mutta Neuvostoliittoon ja Venäjälle on aina ollut viisumipakko. Erityisesti kun puhutaan Neuvostoliiton ajasta, on vaikea nähdä koko itäisen Euroopan kattanut neuvostomiehitys ja epädemokraattinen sosialistinen helvetti minään luonnollisena ja haluttuna tilana maanosassamme.</p><p>Monet Suomen ja Neuvostoliiton väliset asiat sotien jälkeisellä vuosikymmenillä tapahtuivat niin, että Suomen politiikkaa määritti itänaapurin ase ohimolla valvontakomission, Porkkalan tukikohdan ja runsaiden sotakorvausten muodossa. YYA-sopimuksen allekirjoittaminen huolestutti korkean tason päättäjiä. Silloin kun yhteisiä sotaharjoituksia oli tarkoitus pitää, suomalaiset päättäjät joutuivat kohteliaasti, mutta määrätietoisesti toppuuttelemaan. Samoja ongelmia en ole havainnut olevan länsimaiden kanssa. Kun Suomeen nykyään tulee silloin tällöin amerikkalaisia tai länsieurooppalaisia sotajoukkoja harjoittelemaan, ainakin 95% kansasta on vakuuttunut siitä, etteivät ne tule Suomen alueelle luvatta tai miehityksen tai vallan anastamisen tarkoituksessa. Samaa ei ole voitu sanoa puna-armeijasta tai sen seuraajasta koskaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen nykyistä suhdetta Euroopan Unionin muihin jäsenmaihin, samoin kuin ETA-maihin ja Yhdysvaltoihin, on joissakin puheissa kuvattu "uudeksi suomettumiseksi", jolla on viitattu valtamedian kritiikitöntä suhtautumista eurooppalaiseen yhteistyöhön ja transatlanttiseen puolustusyhteistyöhön, vertailukohtana Suomen ja Neuvostoliiton välinen kanssakäyminen toisen maailmansodan päättymisestä 1990-luvun alkuun.

Tällainen rinnastus on kuitenkin monella tapaa omituinen, koska on valtavan suuria eroja siinä, millaiset ovat oikeasti olleet Suomen välit länteen tai itään päin. Suomen päättäjät ovat koko ajan halunneet lisätä länsiliittoutumisen erilaisia muotoja, alkaen pohjoismaisesta yhteistyöstä ja FINEFTA:sta jo kauan sitten, mutta välit Neuvostoliittoon ja sittemmin Venäjään ovat aina olleet varautuneet ja monilla tavoin epäluontevat. Suomella on Ruotsiin, Norjaan ja nyttemmin myös Viroon kiinteä liittolaissuhde olemattomin rajamuodollisuuksin, mutta Neuvostoliittoon ja Venäjälle on aina ollut viisumipakko. Erityisesti kun puhutaan Neuvostoliiton ajasta, on vaikea nähdä koko itäisen Euroopan kattanut neuvostomiehitys ja epädemokraattinen sosialistinen helvetti minään luonnollisena ja haluttuna tilana maanosassamme.

Monet Suomen ja Neuvostoliiton väliset asiat sotien jälkeisellä vuosikymmenillä tapahtuivat niin, että Suomen politiikkaa määritti itänaapurin ase ohimolla valvontakomission, Porkkalan tukikohdan ja runsaiden sotakorvausten muodossa. YYA-sopimuksen allekirjoittaminen huolestutti korkean tason päättäjiä. Silloin kun yhteisiä sotaharjoituksia oli tarkoitus pitää, suomalaiset päättäjät joutuivat kohteliaasti, mutta määrätietoisesti toppuuttelemaan. Samoja ongelmia en ole havainnut olevan länsimaiden kanssa. Kun Suomeen nykyään tulee silloin tällöin amerikkalaisia tai länsieurooppalaisia sotajoukkoja harjoittelemaan, ainakin 95% kansasta on vakuuttunut siitä, etteivät ne tule Suomen alueelle luvatta tai miehityksen tai vallan anastamisen tarkoituksessa. Samaa ei ole voitu sanoa puna-armeijasta tai sen seuraajasta koskaan.

]]>
3 http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258121-lannettymisen-ja-suomettumisen-ero#comments Euroopan unioni Neuvostoliitto Suomettuminen Venäjä Yhdysvallat Thu, 12 Jul 2018 09:02:06 +0000 Mikko Nummelin http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258121-lannettymisen-ja-suomettumisen-ero
Venäjäkriittisemmässä Suomessa ei huippukokouksia järjestettäisi http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257958-venajakriittisemmassa-suomessa-ei-huippukokouksia-jarjestettaisi <p>Myöskin Nato-maa Suomi menettäisi mahdollisuuden toimia rakentavassa ja välittävässä roolissa tarjoamalla neutraalimpaa maaperää huipputapaamisille.&nbsp;Yhdysvallalloille näyttää kelpaavan hyvin nykyinen Suomen neutraali asema suhteessa Venäjään, koska haluavat huipputapaamisen Suomeen. Presidentti Niinistölle tämä on merkittävä ulkopoliittinen saavutus.</p><p>Suomi tasapainoilee molempien suurvaltojen välissä kuulumatta oikeastaan kumpaankaan leiriin. Jos olisi selkeästi puolensa valinnut, ei olisi tällaisia mahdollisuuksia kuin mitä nyt on, kun suurvaltojen suhteet kärjistyvät. Jotain kertoo tilanteesta sekin, että täällä saa Yhdysvaltojen armeija harjoitella sotaharjoituksissa, eikä Venäjä sitä juurikaan noteeraa. Suhtatuu hyvin maltillisesti jos siitä kysytään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Myöskin Nato-maa Suomi menettäisi mahdollisuuden toimia rakentavassa ja välittävässä roolissa tarjoamalla neutraalimpaa maaperää huipputapaamisille. Yhdysvallalloille näyttää kelpaavan hyvin nykyinen Suomen neutraali asema suhteessa Venäjään, koska haluavat huipputapaamisen Suomeen. Presidentti Niinistölle tämä on merkittävä ulkopoliittinen saavutus.

Suomi tasapainoilee molempien suurvaltojen välissä kuulumatta oikeastaan kumpaankaan leiriin. Jos olisi selkeästi puolensa valinnut, ei olisi tällaisia mahdollisuuksia kuin mitä nyt on, kun suurvaltojen suhteet kärjistyvät. Jotain kertoo tilanteesta sekin, että täällä saa Yhdysvaltojen armeija harjoitella sotaharjoituksissa, eikä Venäjä sitä juurikaan noteeraa. Suhtatuu hyvin maltillisesti jos siitä kysytään.

]]>
3 http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257958-venajakriittisemmassa-suomessa-ei-huippukokouksia-jarjestettaisi#comments Nato Trump Vladimir Putin Yhdysvallat Sat, 07 Jul 2018 12:12:59 +0000 Jorma Nordlin http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257958-venajakriittisemmassa-suomessa-ei-huippukokouksia-jarjestettaisi
Matkailuvinkit Trumpille ja Putinille http://heikkiherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257545-matkailuvinkit-trumpille-ja-putinille <p>Yhdysvaltalainen uutiskanava Fox News kertoi tänään, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat Suomessa lähiviikkoina. Tällä Fox News vahvistaa viime päivinä kiertänyttä huhua, ja virallinen tieto vierailusta saadaan tämän päivän aikana.</p><p>Haluan nyt herättää kaikki suomalaiset tärkeän asian äärelle; Helsinki on viime aikoina houkutellut aina vain enemmän kävijöitä, ja turistien määrä Helsingissä on kasvanut erityisesti viime vuosina. Ulkomaalaisille vieraille on siis kehitelty kosolti tekemistä ja tapoja tutustua suomalaiseen kulttuuriin aina monenlaisista tapahtumista kansainvälisesti tunnettuihin ravintoloihin. Pohjoismaalainen ruoka, maisema ja kahvi ovat nousseet joulupukin rinnalle houkuttelemaan kävijöitä kaukaakin.</p><p>Haluankin siis esittää suomalaisille tärkeän kysymyksen; miten näiden kahden suurvallan presidentin kuuluisi viettää heidän yhteinen vapaa-aikansa Suomessa?</p><p>Kannattaisiko presidenttien tutustua yöttömään yöhön alastonuinnin merkeissä vai kävisikö paremmin aurinkoinen päivä Hietaniemen rannassa ja yö Hotelli Tornissa, jonka yläkerran maisematerassilla Putin voisi kertoa kaihoisalla äänellä itsenäisen Suomen historiasta? Mitä ravintoloita suosittelisit Putinille ja Trumpille, ja mitkä kaupungit näiden kahden presidentin kuuluisi nähdä? Mikä rauhallinen paikka Suomessa olisi omiaan maailmanpolitiikan setvimiselle ja missä kapakassa voidaan sekoittaa suomalainen baarikulttuuri vodkaan ja Kentuckyn bourboniin tai Trumpin kohdalla Coca Colaan?</p><p>Ideat voivat olla lyhyitä ravintolatipsejä tai vaihtoehtoisesti monen päivän suunniteltuja ohjelmia. Henkilökohtaisesti olisin suositellut presidenteille vierailua Tuska-festivaalilla Suvilahdessa, mutta aikataulut eivät sovi yhteen valtiomiesten kanssa. Edellä mainittu Hotelli Torni olisi kuin omiaan nukkumapaikaksi ja neuvottelut voidaan lopettaa joko Ravintola Troikkaan Helsingin Töölössä tai vaihtoehtoisesti Mannerheimintien McDonaldsissa, kunhan tietyöt suovat presidenteille nopeat siirtymäajat.</p><p>Kirjoita parhaat matkailuvinkit kommentteihin. Parhaat TrumPutin- matkapaketit palkitaan mitä ilmeisimmin suurimmalla määrällä tykkäyksiä, kuten sosiaalisessa mediassa on tapana.</p> Yhdysvaltalainen uutiskanava Fox News kertoi tänään, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat Suomessa lähiviikkoina. Tällä Fox News vahvistaa viime päivinä kiertänyttä huhua, ja virallinen tieto vierailusta saadaan tämän päivän aikana.

Haluan nyt herättää kaikki suomalaiset tärkeän asian äärelle; Helsinki on viime aikoina houkutellut aina vain enemmän kävijöitä, ja turistien määrä Helsingissä on kasvanut erityisesti viime vuosina. Ulkomaalaisille vieraille on siis kehitelty kosolti tekemistä ja tapoja tutustua suomalaiseen kulttuuriin aina monenlaisista tapahtumista kansainvälisesti tunnettuihin ravintoloihin. Pohjoismaalainen ruoka, maisema ja kahvi ovat nousseet joulupukin rinnalle houkuttelemaan kävijöitä kaukaakin.

Haluankin siis esittää suomalaisille tärkeän kysymyksen; miten näiden kahden suurvallan presidentin kuuluisi viettää heidän yhteinen vapaa-aikansa Suomessa?

Kannattaisiko presidenttien tutustua yöttömään yöhön alastonuinnin merkeissä vai kävisikö paremmin aurinkoinen päivä Hietaniemen rannassa ja yö Hotelli Tornissa, jonka yläkerran maisematerassilla Putin voisi kertoa kaihoisalla äänellä itsenäisen Suomen historiasta? Mitä ravintoloita suosittelisit Putinille ja Trumpille, ja mitkä kaupungit näiden kahden presidentin kuuluisi nähdä? Mikä rauhallinen paikka Suomessa olisi omiaan maailmanpolitiikan setvimiselle ja missä kapakassa voidaan sekoittaa suomalainen baarikulttuuri vodkaan ja Kentuckyn bourboniin tai Trumpin kohdalla Coca Colaan?

Ideat voivat olla lyhyitä ravintolatipsejä tai vaihtoehtoisesti monen päivän suunniteltuja ohjelmia. Henkilökohtaisesti olisin suositellut presidenteille vierailua Tuska-festivaalilla Suvilahdessa, mutta aikataulut eivät sovi yhteen valtiomiesten kanssa. Edellä mainittu Hotelli Torni olisi kuin omiaan nukkumapaikaksi ja neuvottelut voidaan lopettaa joko Ravintola Troikkaan Helsingin Töölössä tai vaihtoehtoisesti Mannerheimintien McDonaldsissa, kunhan tietyöt suovat presidenteille nopeat siirtymäajat.

Kirjoita parhaat matkailuvinkit kommentteihin. Parhaat TrumPutin- matkapaketit palkitaan mitä ilmeisimmin suurimmalla määrällä tykkäyksiä, kuten sosiaalisessa mediassa on tapana.

]]>
21 http://heikkiherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257545-matkailuvinkit-trumpille-ja-putinille#comments Kotimaa Donald Trump Matkailu avartaa Presidentti Vladimir Putin Suurvallat Yhdysvallat Thu, 28 Jun 2018 10:54:36 +0000 Heikki Herlin http://heikkiherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257545-matkailuvinkit-trumpille-ja-putinille
Trumpista uusi Nixon? http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256981-trumpista-uusi-nixon <p>Richard Nixon jäi historiaan presidenttinä, joka saavutti suuria voittoja ulkopolitiikassa mutta jonka virkakaudella Yhdysvaltain sisäpolitiikassa kuohui. Nixon muun muassa avasi suhteita Kiinaan ja Neuvostoliittoon sekä päätti Vietnamin sodan.</p><p>Nixonin (rep.) virkaura torpattiin sinänsä mitättömään vakoiluskandaaliin, mitä voidaan pitää merkkinä poliittisen vasemmiston vaikutusvallasta 1970-luvulla; esimerkiksi Bill Clintonin (dem.) uraa presidenttinä ei tuhottu pelkkään skandalisaatioon.</p><p>Filosofi Slavoj Žižek, joka tunnetaan politiikkaa koskevista psykoanalyyseistään, <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/slavoj-zizek-popfilosofi-joka-kaipaa-kommunismia/">kommunismin kaipailustaan</a> sekä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9463094">pakolaisten vastaanottotoiminnan kritiikistään</a>, on katsonut, että pahinta ei ole, jos Trump epäonnistuu, vaan se, jos hän onnistuu.&nbsp;</p><p>Toisaalta Žižek on <a href="https://news.vice.com/en_us/article/d3xa7q/far-left-philosopher-slavoj-zizek-explains-why-he-suppored-trump-over-clinton">antanut kannatuksensa</a> Trumpille, jotta tämä todellakin onnistuisi omissa pyrkimyksissään ja jotta vasemmisto sekä EU-eliitti sitä kautta heräisivät ja <a href="https://www.rt.com/op-ed/429479-eu-new-world-order-trump/">nousisivat</a> isähahmoaan vastaan. Eikö olekin kompleksista?</p><p>Trumpin tosiasiallisten vastustajien (jollainen Žižekin on) ei kannata kuitenkaan iloita sen enempää hänen onnistumisestaan kuin epäonnistumisestaankaan.</p><p>Nyt näyttää siltä, että Trumpin vetämä reaalipolitiikka, jossa vallan ja voiman käyttö tunnustetaan jälleen ulkopolitiikan <em>modus operandiksi</em>, <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/250994-yllatyskaanne-trump-ilmoitti-sopimuksesta-kim-jong-unin-kanssa">tuottaa</a> tuloksia. <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251407-olympialaiset-ohi-alkaako-sota" target="_blank">Kirjoitin</a> olympialaisten aikaan Pohjois-Korean uuden johdon paineista uudistaa politiikkaansa ja käyttää ydinaseilla saavuttamaansa neuvotteluasemaa hyväkseen.</p><p>Kim Jong-unin ja Donald Trumpin <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/251008-trump-kim-jong-un-antoi-lupauksen-suullisesti-pohjois-korea-tuhoaa-ohjuslaitoksen">kohdatessa</a> viime viikolla molempien osapuolten voimannäytöt vaikuttivat toimivan samalla tavoin kuin Gorbatšovin ja Reaganin kaudella. Tuolloin Neuvostoliitto saattoi peräytyä kilpavarustelusta Yhdysvaltain kehittelemän paperitiikerin, voittamattomana pidetyn Tähtien Sota -hankkeen, edessä. Molempien vetäytyminen kilpavarustelusta oli mahdollista ilman imagotappioita, sillä yhteiseksi viholliseksi voitiin tunnustaa käsistä riistäytyvä tekniikka.</p><p>Samantapaisesta lienee kyse myös Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain kaavaileman ydinaseettoman vyöhykkeen <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/250996-nyt-tuli-trumpilta-uutispommi-cnn-dokumentissa-sovitaan-ydinaseriisunnasta">luomisessa</a> Korean niemimaalle. Yhdysvaltain vetämä voimapolitiikka antaa Pohjois-Korealle mahdollisuuden vetäytyä diplomaattisesta uhittelusta kasvojaan menettämättä.</p><p>Vetäytymiseen ja Koreoiden mahdolliseen yhdistymiseen on pohjoisessa suuri paine, sillä maan elintaso on aivan kurja. Pidän täysin mahdollisena, että etelä ja pohjoinen yhdistyvät yhtä yllättäen kuin Länsi-Saksa ja Itä-Saksa, joka lakkasi olemasta, kun piikkilanka kerättiin pois.</p><p>Myöskään niiden, jotka avoimesti vastustavat Trumpia ja pyrkivät vesittämään ulkopoliittiset tulokset, ei kannata <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/251007-nobel-voittaja-tyrmaa-trumpin-paperin-ydinaseista-tylysti">iloita</a> hänen epäonnistumisestaan peittelemättömästi, sillä ulkopolitiikassa tuloksia saavutetaan usein pienin askelin.</p><p>Myös Trumpin sisäpoliittisten vastustajien kannattaa hillitä voitonriemuaan, vaikka Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005504421.html">mukaan</a> Trump onkin onnistuneesti epäonnistunut, ja Kaliforniassa &rdquo;suunnitellaan vallankumousta ja ollaan valmiita suoraan toimintaan&rdquo;!</p><p>Meidän oloissamme Trump pitäisi ottaa vakavasti mutta ei kirjaimellisesti, kun taas mediassa Trump on otettu kirjamellisesti muttei vakavasti, aivan kuten eräät ovat etevästi <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jussi-halla-ahon-vieraskolumni-ihmiset-kaipaavat-turvallisuutta-siksi-globaali-liberalismi-on-kriisissa/6951504#gs.iLqyoMc" target="_blank">huomauttaneet</a>.</p><p>Yhdysvaltain sisäpolitiikassa Trump-ilmiö kertoo omasta mielestäni lähinnä yhdestä asiasta: yhdysvaltalaisen keskiluokan päätöksestä pitää asemistaan kiinni kansainvälisen kapitalismin, globalisaation ja sosialistisen internationalismin epäpyhää allianssia ja yhteistendenssiä vastaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Richard Nixon jäi historiaan presidenttinä, joka saavutti suuria voittoja ulkopolitiikassa mutta jonka virkakaudella Yhdysvaltain sisäpolitiikassa kuohui. Nixon muun muassa avasi suhteita Kiinaan ja Neuvostoliittoon sekä päätti Vietnamin sodan.

Nixonin (rep.) virkaura torpattiin sinänsä mitättömään vakoiluskandaaliin, mitä voidaan pitää merkkinä poliittisen vasemmiston vaikutusvallasta 1970-luvulla; esimerkiksi Bill Clintonin (dem.) uraa presidenttinä ei tuhottu pelkkään skandalisaatioon.

Filosofi Slavoj Žižek, joka tunnetaan politiikkaa koskevista psykoanalyyseistään, kommunismin kaipailustaan sekä pakolaisten vastaanottotoiminnan kritiikistään, on katsonut, että pahinta ei ole, jos Trump epäonnistuu, vaan se, jos hän onnistuu. 

Toisaalta Žižek on antanut kannatuksensa Trumpille, jotta tämä todellakin onnistuisi omissa pyrkimyksissään ja jotta vasemmisto sekä EU-eliitti sitä kautta heräisivät ja nousisivat isähahmoaan vastaan. Eikö olekin kompleksista?

Trumpin tosiasiallisten vastustajien (jollainen Žižekin on) ei kannata kuitenkaan iloita sen enempää hänen onnistumisestaan kuin epäonnistumisestaankaan.

Nyt näyttää siltä, että Trumpin vetämä reaalipolitiikka, jossa vallan ja voiman käyttö tunnustetaan jälleen ulkopolitiikan modus operandiksi, tuottaa tuloksia. Kirjoitin olympialaisten aikaan Pohjois-Korean uuden johdon paineista uudistaa politiikkaansa ja käyttää ydinaseilla saavuttamaansa neuvotteluasemaa hyväkseen.

Kim Jong-unin ja Donald Trumpin kohdatessa viime viikolla molempien osapuolten voimannäytöt vaikuttivat toimivan samalla tavoin kuin Gorbatšovin ja Reaganin kaudella. Tuolloin Neuvostoliitto saattoi peräytyä kilpavarustelusta Yhdysvaltain kehittelemän paperitiikerin, voittamattomana pidetyn Tähtien Sota -hankkeen, edessä. Molempien vetäytyminen kilpavarustelusta oli mahdollista ilman imagotappioita, sillä yhteiseksi viholliseksi voitiin tunnustaa käsistä riistäytyvä tekniikka.

Samantapaisesta lienee kyse myös Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain kaavaileman ydinaseettoman vyöhykkeen luomisessa Korean niemimaalle. Yhdysvaltain vetämä voimapolitiikka antaa Pohjois-Korealle mahdollisuuden vetäytyä diplomaattisesta uhittelusta kasvojaan menettämättä.

Vetäytymiseen ja Koreoiden mahdolliseen yhdistymiseen on pohjoisessa suuri paine, sillä maan elintaso on aivan kurja. Pidän täysin mahdollisena, että etelä ja pohjoinen yhdistyvät yhtä yllättäen kuin Länsi-Saksa ja Itä-Saksa, joka lakkasi olemasta, kun piikkilanka kerättiin pois.

Myöskään niiden, jotka avoimesti vastustavat Trumpia ja pyrkivät vesittämään ulkopoliittiset tulokset, ei kannata iloita hänen epäonnistumisestaan peittelemättömästi, sillä ulkopolitiikassa tuloksia saavutetaan usein pienin askelin.

Myös Trumpin sisäpoliittisten vastustajien kannattaa hillitä voitonriemuaan, vaikka Helsingin Sanomien mukaan Trump onkin onnistuneesti epäonnistunut, ja Kaliforniassa ”suunnitellaan vallankumousta ja ollaan valmiita suoraan toimintaan”!

Meidän oloissamme Trump pitäisi ottaa vakavasti mutta ei kirjaimellisesti, kun taas mediassa Trump on otettu kirjamellisesti muttei vakavasti, aivan kuten eräät ovat etevästi huomauttaneet.

Yhdysvaltain sisäpolitiikassa Trump-ilmiö kertoo omasta mielestäni lähinnä yhdestä asiasta: yhdysvaltalaisen keskiluokan päätöksestä pitää asemistaan kiinni kansainvälisen kapitalismin, globalisaation ja sosialistisen internationalismin epäpyhää allianssia ja yhteistendenssiä vastaan.

]]>
1 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256981-trumpista-uusi-nixon#comments Pohjois-Korea Suurvaltapolitiikka Ulkopolitiikka Ydinaseet Yhdysvallat Sat, 16 Jun 2018 08:28:39 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256981-trumpista-uusi-nixon